TOIMINTASUUNNITELMA 2010

Transkriptio

1 TOIMINTASUUNNITELMA 2010 HYVÄKSYTTY YHTIÖKOKOUKSESSA VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS OY VASSO AB

2 SISÄLLYSLUETTELO: sivu 1. YLEISTÄ VASSON STRATEGIAN PERUSPILARIT VASSON TOIMINNAN SUUNTAVIIVAT Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman, Kasteen, toteuttamiseen osallistuminen Alueellisen tiedontuotannon vahvistaminen Palveluprosessien ja tehtävärakenteiden kehittäminen Asiantuntijapalveluiden kehittäminen VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ SOSIAALIALAN KEHITTÄMISESSÄ Valtakunnallinen osaamiskeskusyhteistyö Alueellinen yhteistyö Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveysjohtajien yhteistyöryhmä Seudulliset kehittämisfoorumit Täydennyskoulutusyhteistyö Käytännön opetus, harjoittelu- ja opinnäyteyhteistyö Tutkimuksen ja käytännön työn yhteyksien vahvistaminen Substanssikehittäminen Kehittämistyöryhmät Lastensuojelu Aikuissosiaalityö Varhaiskasvatus Monikulttuurisuustyö Päihdetyö Vammaistyö Vanhustyö TIEDOTTAMINEN JA JULKAISUTOIMINTA RESURSSIT, HENKILÖSTÖ JA TOIMITILAT HANKKEET Hyvinvointitieto Varsinais-Suomen kuntien hyödyksi; TIETOHYÖTY Työssä oppimista, asiakkaan osallisuutta ja henkilöstön jaksamista tukevan yhteistyömallin kehittäminen sosiaalityön palveluihin; TOIMINTA TIEDOKSI TIETO TOIMINNAKSI VASSON HALLINTO Oy Vasso Ab:n hallitus Oy Vasso Ab:n osakkaat

3 1. YLEISTÄ Vuoden 2010 aikana on meneillään kauaskantoisia ja merkittäviä uudistuksia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa, lainsäädännössä ja kehittämistyössä. Kaste-ohjelma luo uudistuksille viitekehyksen. Palvelurakenteet ovat vuoden 2009 kuntaliitosten ja yhteistoiminta-alueiden syntymisen jäljiltä vielä muotoutumassa, ja neuvotteluja kuntayhteistyöstä käydään edelleen monella suunnalla. Sosiaali- ja terveysministeriö on esittänyt Paras -puitelain jatkoksi entistä laajempia sosiaali- ja terveydenhuollon palvelualueita. Erityispalvelut esitetään järjestettäviksi sosiaali- ja terveydenhuollon laajan väestöpohjan kuntayhtymien puitteissa. Terveydenhuoltolain, sosiaalihuoltolain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelut ovat käynnissä ja vuoden 2010 aikana tulisi lakiesitysten jo olla valmiina. Näiden pohjalta voidaan sitten ennakoida, minkälaisiin rakenteisiin sosiaalialan osaamiskeskustoiminta vuodesta 2013 lähtien asettuu. Palvelurakenteiden uudistamisen rinnalla luodaan pysyvä sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon kehittämisrakenne, jolla turvataan pitkäjänteinen palvelujen kehittämistoiminta. Keskustelua kehittämisrakenteesta tulisi käydä myös Varsinais-Suomen alueellisista lähtökohdista Kaste-aluejohtoryhmässä, sosiaali- ja terveysjohtajien yhteistyöryhmässä sekä alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden kanssa. Palvelujen konkreettinen kehittämistyö Kaste-ohjelman luomassa viitekehyksessä on lähtenyt käyntiin hanketyönä. Kun kehittämishankkeita nyt valmistellaan hyvin laajoilla alueellisilla ja sisällöllisillä kokonaisuuksilla, on aiempaa haasteellisempaa saada paikallisia kehittämistarpeita ajallisesti ja teemallisesti mukaan hankesuunnitelmiin. Tästä johtuen on tärkeää kohdentaa osaamiskeskustyötä edelleen myös seudulliseen yhteistyöhön sekä seudullisten, maakunnallisten ja Kaste-alueiden kehittämisintressien yhteensovittamiseen. Sosiaalialan osaamiskeskuksissa on meneillään useita alueellisen hyvinvointitiedon kokoamiseen, analysointiin ja entistä parempaan hyödyntämiseen tähtääviä kehittämistoimia. Tällä pyritään tukemaan kehittämistoimien kohdentumista ja seuraamaan hyvinvoinnissa ja palveluissa tapahtuvia muutoksia aluetasolla. Alueellinen, erilaisia tiedonkeruumenetelmiä ja indikaattoreita hyödyntävä tiedontuotanto on tärkeää hyvinvoinnin eri osatekijöiden esille tuomiseksi ja päätöksenteon pohjaksi. Vasson toiminnan painopiste vuonna 2010 on Varsinais-Suomen alueellisen hyvinvointitiedon tietopankin ja toimintamallin luominen. Tämän toteuttamiselle on yhdessä Turun ammattikorkeakoulun kanssa saatu maakunnan kehittämisrahaa. Yhteistyö terveydenhuollon toimijoiden kanssa tulee tiedontuotannossa keskeiseksi. Toinen keskeinen kehittämishanke on työssä oppimista, asiakkaan osallisuutta ja henkilöstön jaksamista tukevan yhteistyömallin kehittäminen sosiaalityön palveluihin useissa kuntaliitoskunnissa. Kehittämisen keskiössä on paitsi sosiaalityön palveluprosessien näkyväksi tekeminen ja työhyvinvoinnin edistäminen, myös uudenlaisen toimintamallin luominen kuntien työntekijöiden, asiakkaiden sekä opiskelijoiden ja oppilaitosten yhteistyölle. Samalla kun uusia kehittämistoimia viedään eteenpäin, on tärkeää seurata myös aiempina vuosina loppuneiden kehittämishankkeiden työn tuloksia ja jatkuvuutta. Vuonna 2009 päättyneillä lastensuojelun ja päihdepalvelujen kehittämishankkeilla luotiin uusia rakenteita ja nostettiin kehittämisnäkökulmaa esille. Osaamiskeskuksen yhtenä tärkeänä tehtävänä on koota, dokumentoida ja välittää tietoa kehittämistyön tuloksista sekä analysoida kehittämistyön mahdollisuuksia ja ehtoja yhteiskunnallisessa ja alueellisessa kontekstissa. Tätä pyritään toteuttamaan tekemällä mahdolliseksi erilaiset keskustelufoorumit, laatimalla julkaisuja ja välittämällä kokemuksia kehittämistoiminnasta. 3

4 2. VASSON STRATEGIAN PERUSPILARIT Vasso toteuttaa sosiaalialan osaamiskeskuksille lain mukaan kuuluvia perustehtäviä 1, joita ovat: sosiaalialalla tarvittavan asiantuntemuksen ja asiantuntijapalvelujen kehittyminen ja välittyminen perus- ja erityispalvelujen kehittyminen ja välittyminen sosiaalialan perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen sekä käytännön työn monipuolinen yhteys sosiaalialan tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminnan toteutuminen. Sosiaali- ja terveysministeriössä toimii valtioneuvoston neljäksi vuodeksi kerrallaan asettama sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan neuvottelukunta 2, jonka tehtävänä on sopia osaamiskeskustoiminnan valtakunnallisista linjauksista. Ajankohtaista on sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisen kehittämisrakenteen valmistelu, sosiaalialan osaamiskeskusten roolin määrittely uusissa palvelurakenteissa sekä sosiaalihuollon erityisosaamisen ja - palveluiden määrittely ja jäsentäminen. Vasson hallitus ja henkilöstö ovat tehneet strategialinjauksia Vasson perustehtävien, alueen kehittämistarpeiden ja käytettävissä olevien resurssien pohjalta. Vasson lähivuosien tavoitteena on edelleen vakiinnuttaa asemaansa sosiaalialan käytännön työn, tutkimuksen ja koulutuksen välisen yhteistyön kehittäjänä. Alueen hyvinvoinnin edistämiseksi tehtävässä työssä hyödynnetään valtakunnallista ja kansainvälistä yhteistyötä ja osaamista. Strategiatyötä on tehtävä noin vuosi kerrallaan, sillä osaamiskeskusten hallinnollisissa rakenteissa saattaa tulla muutoksia vuonna 2013 voimaan tulevan uuden sosiaali- ja terveydenhuollon hallintolain myötä. Vuonna 2005 määriteltiin visio. Vasson visiona on vuoteen 2010 mennessä olla varsinaissuomalainen sosiaalialan kansainvälisesti toimiva hyvinvoinnin edistäjä, jolla on vakiintunut ja tunnustettu asema käytännön työn, tutkimuksen ja koulutuksen yhteistyön kehittäjänä. Vasson keskeisiä arvoja ovat suhteessa yhteiskuntaan: oikeudenmukaisuus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus suhteessa yhteistyökumppaneihin ja sidosryhmiin: kumppanuus, avoimuus, luotettavuus ja tasapuolisuus suhteessa omaan työhön: erinomainen kehittämistyön osaaminen, ammattitaidon jatkuva kehittäminen ja työhyvinvoinnista huolehtiminen Vasson toiminta-ajatuksena on olla varsinaissuomalainen sosiaalialan osaamisen vahva edistäjä ja sosiaalisten näkökulmien esillä pitäjä laadukkaiden hyvinvointipalvelujen kehittämisessä luomalla ja ylläpitämällä asiantuntijafoorumeita ennakoimalla sosiaalialan tutkimus-, koulutus- ja kehittämistarpeita välittämällä ja tuottamalla sosiaalialalla tarvittavaa tietoa osallistumalla palvelurakenteiden ja toimintatapojen kehittämiseen Strategisena painopisteenä on tiedonhallinnan ja tietojohtamisen tukeminen sosiaalialan työssä. Tämä tarkoittaa sitä, että väestön sosiaalisen hyvinvoinnin turvaamiseksi ja

5 kehittämiseksi tulisi olla saatavilla monipuolista, eri tavoin ja eri näkökulmista kerättyä tietoa, tieto on oikein kohdennettua, käytössä on tiedonvälitystä mahdollisimman hyvin tukevaa teknologiaa ja tiedonhallinta on hyvin johdettua. Tiedonhallinnan ja tietojohtamisen edistämisen välineenä on osaamisen kehittäminen. Vasson toiminnassa osaamisen kehittäminen tarkoittaa sekä Vasson henkilöstön osaamista että hyvinvointipalveluissa toimivan henkilöstön osaamista. Vasson henkilöstön osaamisen keskeisiä osa-alueita ovat sosiaalisen näkökulman ymmärtäminen hyvinvoinnin kokonaisuudessa ja yhteiskunnan toiminnassa Varsinais-Suomen alueen tuntemus sosiaalialan ja sitä lähellä olevien muiden alojen keskeisten toimijoiden tuntemus alueellisesti, valtakunnallisesti ja tarvittaessa kansainvälisesti erinomaiset yhteistyötaidot ja verkosto-osaaminen kehittämis- ja hankeosaaminen, mikä tarkoittaa yhteistyön koordinointia, verkostotyötä, rahoituskriteerien tuntemusta, hankevalmistelussa ja hankkeiden toteutuksen eri vaiheissa tarvittavia tietoja ja taitoja prosessiosaaminen, mikä tarkoittaa prosessiajattelua, prosessien dokumentointia, toimintolaskentaa sekä teknologiaa ja virtuaalisia toimintoja koskevia tietoja ja taitoja tiedonhankinta-, tiedonprosessointi- ja dokumentointiosaaminen tutkimuksellinen kehittämistoiminta ja arviointiosaaminen Osaamisen kehittämistä hyvinvointipalveluissa toteutetaan pitämällä esillä sosiaalisen näkökulmaa hyvinvointipalveluiden kokonaisuudessa tuottamalla tietoa alueellisesta hyvinvoinnista erilaisia tietolähteitä käyttäen ja erilaisin menetelmin ennakoimalla ja kartoittamalla koulutustarpeita sekä koordinoimalla täydennyskoulutukseen liittyvää alueellista yhteistyötä välittämällä tietoa tarjolla olevista koulutusmahdollisuuksista osallistumalla työelämän ja koulutuksen kehittämistä edistäviin työryhmiin ja muuhun yhteistyöhön koordinoimalla substanssialojen kehittämistyöryhmiä ja -verkostoja järjestämällä ajankohtaisseminaareja ja yhteistyöfoorumeita välittämällä ja kehittämällä asiantuntijapalveluita ja konsultaatiota tarjoamalla asiantuntemusta ja konsultaatiota erityisesti kehittämistyöhön liittyvissä kysymyksissä toteuttamalla ja edistämällä tutkimuksellista ja arvioivaa kehittämistoimintaa Vasson keskeisenä toimintatapana on verkostoyhteistyö, joka toteutuu erilaisilla seudullisilla, maakunnallisilla ja valtakunnallisilla foorumeilla, kuten Kaste-ohjelman alueellinen johtoryhmä ja hankevalmistelutyöryhmät Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveysjohdon yhteistyöryhmä seutukuntakohtaiset tilaisuudet Varsinais-Suomen täydennyskoulutusyhteistyöryhmä hankesuunnittelun, -valmistelun ja toteutuksen verkostot ja työryhmät substanssialojen kehittämistyöryhmät ja -verkostot: o sosiaalityöhön painottuen lastensuojelu ja aikuissosiaalityö o varhaiskasvatus o moniammatillisesti painottuen monikulttuuri-, vammais-, päihde- ja vanhustyö valtakunnallinen sosiaalialan osaamiskeskusverkosto 5

6 Verkostoyhteistyössä huomioidaan alueellinen tasapuolisuus, käytännön työn, koulutuksen ja tutkimuksen yhteys sekä kehittämistyön muuttuvat rakenteet ja uudet haasteet. Ajankohtaisena kehittämislinjauksena on yhteistyön vahvistaminen suhteessa terveydenhuollon kehittämistoimintaan. toimintastrategian jatkuva arviointi vastaamaan käynnissä olevaa kehittämistyön ja - rakenteiden muutosta yhteistyön vahvistaminen suhteessa terveydenhuollon toimijoihin kansainvälisen näkökulman vahvistaminen kehittämistyön tukena Toimintatavat: Vasson hallitus ja henkilökunta arvioivat Vasson visiota ja strategiaa ottaen huomioon lähitulevaisuudessa mahdollisesti tulevat muutokset verkostoyhteistyötä vahvistetaan suhteessa terveydenhuollon kehittämistyöhön resurssien puitteissa kartoitetaan ja hyödynnetään keskeinen, kansainvälisesti saatavilla oleva tieto ja yhteistyömahdollisuudet eri kehittämistoimintojen yhteydessä Vastuuhenkilö: Merja Anis 6

7 3. VASSON TOIMINNAN SUUNTAVIIVAT 3.1. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman, Kasteen, toteuttamiseen osallistuminen Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma, Kaste ( ), on Sosiaalija terveysministeriön strateginen ohjausväline sosiaali- ja terveyspolitiikan johtamiseen. Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet, kehittämistoiminnan ja valvonnan painopisteet, niiden toteuttamista tukevat uudistus- ja lainsäädäntöhankkeet, ohjeet ja suositukset sekä valtion sosiaali- ja terveydenhuollon alue- ja keskushallintoon kohdistuvat ohjelman toteuttamista koskevat tavoitteet ja toimenpidesuositukset. Viiden Kaste-alueen alueelliset johtoryhmät ovat kehittämisen painopisteiden määrittelyssä ja rahoituksen suuntaamisessa keskeisiä toimijoita. Alueellisten johtoryhmien kokoonpano perustuu sairaanhoidon erityisvastuualueisiin. Länsi-Suomen johtoryhmän alueellisena pohjana on Varsinais-Suomi ja Satakunta. Johtoryhmä on sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen. Puheenjohtajuus on Turun kaupungilla. Sihteerinä ja koordinaattorina toimii alueellinen Kaste-suunnittelija. Vasson toimitusjohtaja on nimetty johtoryhmän varsinaiseksi jäseneksi. Aluejohtoryhmä on laatinut Länsi-Suomen Kaste-alueen alueellisen kehittämistoiminnan suunnitelman, jossa linjataan kehittämisen strategiset ja sisällölliset painopisteet. Kehittämistoimintoja ja -hankkeita valmistellaan laajoilla kokonaisuuksilla ja yhteistyörakenteilla. Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen kehittämiselle on suunnitelmassa linjattu kolme painopistealuetta: Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittäminen, joka toteutuu vuonna 2008 rahoituksen saaneella ja keväällä 2009 toimintansa aloittaneella Remontti-hankkeella. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteiden ja -prosessien kehittäminen sisältää seuraavat osiot: hyvinvointijohtaminen, vanhuspalveluiden kehittäminen, erityispalveluiden saatavuuden turvaaminen sekä henkilöstön saatavuuden, työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittäminen, Osallisuuden lisääminen ja syrjäytymisen ehkäisy, jonka sisältöjä ovat päihde- ja mielenterveyspalveluiden, aikuissosiaalityön ja vammaispalveluiden kehittäminen sekä maahanmuuttajapalveluiden kehittäminen. Kehittämistoiminnan suuntaamisessa pyritään valtakunnallisten Kaste-ohjelman tavoitteiden sekä seudullisten ja eri kuntien paikallisten kehittämistavoitteiden yhteensovittamiseen. Vasso on osallistunut lasten, nuorten ja perheiden palveluiden, vanhuspalveluiden sekä päihde- ja mielenterveyspalveluiden Kaste-kehittämishankkeiden valmistelutyöhön. Yhteistyö Kastehankkeiden kanssa toteutuu myös alueellisen hyvinvointitiedon kokoamisessa ja hyödyntämisessä. Kaste-ohjelman alueellisissa kehittämishankkeissa on tarkoitus uudistaa palvelurakenteita siten, että sektoripainotteisista palveluista siirrytään moniammatilliseen, eri sektorien rajapintoja häivyttävään työskentelytapaan. Erityispalveluja jalkautetaan osaksi lähi- ja avopalveluja. Painopistettä siirretään laitospalveluista avopalveluihin ja mm. palveluasumiseen. Kuntien peruspalveluja vahvistetaan kehittämällä perus- ja erityispalveluiden rakenteita, ammatillisia tehtävärakenteita ja osaamista. 7

8 Varsinais-Suomen kuntien sosiaalipalveluiden kehittämistarpeiden näkyvyyden ja sosiaalialan asiantuntijuuden vahvistuminen alueellisen johtoryhmän toiminnassa, hankesuunnittelussa ja palveluiden kehittämisessä Kaste -ohjelman ja alueellisen kehittämistoiminnan suunnitelman mukaisten toimintojen tukeminen ja edistäminen Varsinais-Suomen alueella yhteistyön rakentaminen terveydenhuollon kehittämistoiminnan kanssa seutukuntien ja kuntien paikallisten kehittämistarpeiden ja -tavoitteiden yhteensovittaminen valtakunnallisten ja Länsi-Suomen Kaste-alueella määriteltyjen painopisteiden kanssa alueellisen tiedontuotannon mahdollisimman hyvä koordinaatio ja yhteistyö eri toimijoiden kesken Toimintatavat: edistetään Kaste-ohjelman toteuttamista osallistumalla alueellisen johtoryhmän toimintaan sekä tuottamalla ohjelman toteuttamisen pohjaksi tarvittavaa tietoa sosiaalipalveluiden tilanteesta ja kehittämistarpeista tuetaan Kaste-ohjelman mukaisten kehittämishankkeiden toimintaa käytettävissä olevien resurssien puitteissa mm. osallistumalla hankevalmisteluihin sekä tarjoamalla yhteistyöverkostojen osaamista ja välittämällä tietoa toteutetaan hankesuunnittelua yhdessä terveydenhuollon toimijoiden kanssa osallistutaan Kaste-ohjelman alueellisiin ja valtakunnallisiin tilaisuuksiin välitetään paikallisia ja seudullisia kehittämistoiveita Kaste-aluejohtoryhmälle ja valtakunnallisille hanketoimijoille välitetään Kaste-ohjelmassa tuotettua tietoa Varsinais-Suomen sosiaalialan toimijoille Vastuuhenkilöt: Merja Anis, Niko Lankinen 8

9 3.2. Alueellisen tiedontuotannon vahvistaminen Hyvinvoinnin edistäminen ja palveluiden kehittäminen muuttuvissa rakenteissa edellyttää entistä monipuolisempaa ja alueellisiin olosuhteisiin kiinnittyvää tiedontuotantoa sekä tiedon parempaa analysointia ja hyödyntämistä. Valtakunnallisesti koottavaa tietoa tulee tarkastella alueellisista lähtökohdista ja kartoittaa sellaiset alueelliset tiedontarpeet, joihin ei valtakunnallisista lähteistä ole saatavilla riittävän tarkkaa tai tarkoituksenmukaista tietoa. Alueellisen tiedontuotannon keskeisiä verkostotoimijoita ovat alueen korkeakoulut, tutkimusyksiköt, kunnat, järjestöt, Varsinais-Suomen liitto sekä Kaste-aluejohtoryhmä ja hanketoimijat. Vassossa valmisteltiin vuoden 2009 aikana yhteistyössä kuntien ja oppilaitosten kanssa TIETOHYÖTY -hanketta (Hyvinvointitieto Varsinais-Suomen kuntien hyödyksi -hanke), jolle Varsinais-Suomen liitto myönsi maakunnan kehittämisrahaa ajalle Kuntalaisten hyvinvointia koskevalla tiedontuotannolla tuetaan hyvinvointipalvelujen suunnittelua ja päätöksentekoa sekä ohjataan resursseja uusiin toimintatapoihin, joita kuntien koordinoidulla yhteistyöllä on mahdollista löytää. Tavoitteena on määritellä alueen keskeiset hyvinvointi-indikaattorit, kartoittaa jo kerätty ja käytettävissä oleva kuntia koskeva valtakunnallinen ja paikallinen hyvinvointitieto ja koota se yhteen paikkaan mahdollisimman helposti käytettävissä olevaan muotoon. Vassoon luodaan alueellisten tarpeiden mukaan kehitettävä ja päivitettävä tietokanta ja toimintamalli, joka mahdollistaa alueellisen hyvinvointitiedon saatavuuden ja edistää sen hyödyntämistä päätöksenteon tukena. keskeisten hyvinvointi-indikaattorien määritteleminen Varsinais-Suomen alueellisista lähtökohdista käsin käytettävissä olevan, Varsinais-Suomen kuntia koskevan valtakunnallisen ja paikallisen hyvinvointitiedon kartoittaminen ja kokoaminen verkostojen kokoaminen ja työryhmiin osallistuminen muiden hyvinvointitiedon käyttöä kehittävien toimijoiden kanssa eri tavoin kerättävän hyvinvointitiedon tarpeen kartoittaminen Varsinais-Suomessa ja uudenlaisten tiedontuotannon tapojen kehittäminen ja toteuttaminen hyvinvointitiedon analysoiminen seutukuntien ja kuntien toimijoiden kanssa hyvinvointitiedon välittäjänä, kehittämistarpeiden tunnistajana ja seurantajärjestelmänä toimiminen Kaste-ohjelman kehittämistoimien tukeminen hyvinvointitieto-osaamisen kehittäminen Vassossa ja Varsinais-Suomen kunnissa Toimintatavat toteutetaan maakunnan kehittämisrahan turvin TIETOHYÖTY -hankesuunnitelman (katso Hankkeet kpl 7.1.) mukainen kehittämistoiminta hyödynnetään Varsinais-Suomen eri toimijoiden yhteistyöllä saatava kokemus ja hyvät käytännöt osallistumalla alueellisten Hyvinvointitieto-verkostojen toimintaan hyödynnetään valtakunnallisen sosiaalialan osaamiskeskusverkoston yhteistyöllä saatava kokemus ja hyvät käytännöt osallistumalla osaamiskeskusten Tietotuotantoverkoston toimintaan välitetään kehittämishankkeiden, kokeilujen ja tutkimusten tuottamaa kokemusta ja tietoa hyvistä toimintatavoista, palvelurakenteista ja palvelujen järjestämistavoista kuntien kehittämistyön ja päätöksenteon tueksi Vastuuhenkilöt: Hanna Inkeroinen, Elina Vuorio, Niko Lankinen, Merja Anis 9

10 3.3. Palveluprosessien ja tehtävärakenteiden kehittäminen Useiden kuntien sosiaali- ja terveyspalveluissa on siirrytty tai ollaan siirtymässä prosessimaiseen toimintamalliin. Vasso on ollut mukana sosiaalityön asiakasprosessien jäsentämis- ja dokumentointityössä ja järjestänyt aiheeseen liittyvää koulutusta. Useissa kuntaliitoskunnissa on edelleen tarvetta sosiaalityön prosessien dokumentointiin, ja Vassossa on yhteistyössä näiden kuntien, korkeakoulujen ja asiantuntijayritysten kanssa valmisteltu työelämälähtöistä oppimista, asiakkaan osallisuutta ja henkilöstön jaksamista tukevaa yhteistyömallia, joka perustuu dokumentoiduille asiakas- ja työprosesseille. Toimintamallin kehittämisessä mukana olevissa kunnissa otetaan käyttöön olemassa olevaa prosessimaiseen toimintamalliin siirtymistä tukevaa tietoteknologiaa, dokumentoidaan työprosessit, kehitetään sosiaalityön palveluihin soveltuva uudenlainen henkilöstön osaamista vahvistava ja asiakkaan osallisuutta lisäävä simulaatiomenetelmä ja määritellään prosesseihin liittyvät tietotarpeet johdon, ammattilaisten ja asiakkaan näkökulmasta. Hankkeen ulkopuolisia rahoitusmahdollisuuksia kartoitetaan ja hankesuunnitelmaa kehitetään edelleen. Kuntaliitoskuntien asiakasprosessien dokumentointityö on alkamassa Vasson, kuntien henkilöstön sekä yliopiston ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden ja ohjaajien työpanoksella. Kehittämistyön osana järjestetään prosessiajatteluun perehdyttävää koulutusta henkilöstölle ja opiskelijoille. toimintakäytäntöjen kehittämiseen liittyvän prosessiosaamisen lisääminen kunnissa ja oppilaitoksissa prosessimaisen toimintamallin käyttöönotto ja tehtävärakenteiden jäsentäminen hankekuntien sosiaalityön palveluissa sosiaalityön työkäytäntöjä kehittävän suunnitelmallisen yhteistoiminnan vahvistaminen kuntien, ammattikorkeakoulun ja yliopiston kanssa työelämälähtöisen oppimisen ja työelämän sekä koulutuksen välisen yhteyden vahvistaminen asiakkaan osallisuuden lisääminen palvelujen kehittämisessä Toimintatavat: järjestetään prosessiajatteluun ja prosessien tiedonhallintaan liittyvää koulutusta ja konsultaatiota toteutetaan sosiaalityön asiakasprosessien toimivuutta, työelämälähtöistä oppimista ja asiakkaan osallisuutta edistävä kehittämishanke (katso Hankkeet kpl 7.2.) määritetään asiakasprosesseihin liittyvät tietotarpeet johdon, ammattilaisten ja asiakkaan näkökulmasta hankekunnissa kehitetään sosiaalityön tehtävärakennetta yhteistyössä oppilaitosten ja kuntien kanssa. kehitetään sosiaalityöhön ja laajemminkin sosiaalialalle soveltuva, prosessin eri toiminnoista vastaavien yhteistyötä, henkilöstön osaamista, asiakkaan osallisuutta ja toimintamallin juurruttamista tukeva simulaatiomenetelmä Vastuuhenkilö: Niko Lankinen 10

11 3.4. Asiantuntijapalveluiden kehittäminen Vasson kotisivuilla on asiantuntijarekisteri Varsinais-Suomen sosiaalialan asiantuntijoista. Asiantuntijat voivat pyydettäessä järjestää konsultaatiota, koulutusta, ryhmätyöskentelyä tai työnohjausta. Asiantuntijarekisterin hyödyntämistä tulee vahvistaa säännöllisellä tiedottamisella, tietojen päivityksellä ja edistämällä asiantuntijoiden verkostoitumista muuhun kehittämistyöhön. Valtakunnallista kehittämistyötä toteutetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylläpitämien Sosiaaliportin verkkopalvelun ja Hyvä käytäntö -tutor toimintojen puitteissa. Vasson toimitusjohtaja osallistuu sosiaalialan osaamiskeskusverkoston edustajana Sosiaaliportin toimitusneuvoston työhön ja toimii maahanmuuttajatyön verkkokonsulttina Sosiaaliportin konsultaatioryhmässä. Vasson suunnittelija on mukana Hyvä käytäntö -tutor toiminnassa. Tutorit ovat THL:n kouluttamia, laitoksen ulkopuolisissa oppimisverkostoissa toimivia THL:n määrittämän hyvä käytäntö prosessin toteuttajia. Hyvällä tietoteknologiakäytännöllä tarkoitetaan sosiaali- ja terveysalan uusia tai jo vakiintuneita toimintatapoja ja työmenetelmiä, joilla päästään hyviin tuloksiin. Prosessiin kuuluu hyvän käytännön tunnistaminen, arviointi, tiivistäminen ja kuvaaminen, kriittinen analysointi ja validointi sekä käyttöönoton edistäminen. Lisäksi tavoitteena on levittää ja soveltaa dokumentoituja hyviä käytäntöjä Varsinais-Suomen alueella. Vasson verkostojen puitteissa kartoitetaan tarvetta ja kootaan kokemuksia käytössä olevista erilaisista konsultaatiotavoista ja hyvistä käytännöistä. Ajankohtainen tarve on mm. vammaisten henkilökohtaisen avun saatavuuteen kehitettävistä toimintakäytännöistä. sosiaalialan asiantuntijapalvelujen saatavuuden ja konsultaatiokäytäntöjen kehittyminen alueellisesti ja valtakunnallisesti asiantuntijoiden verkostoitumisen edistäminen hyviksi todettujen tietoteknologiakäytäntöjen käyttöönottamisen edistäminen Toimintatavat ja vastuuhenkilöt: Tiedotetaan ja opastetaan sosiaalipalveluiden henkilöstöä alueellisista ja valtakunnallisista asiantuntijapalveluista; välitetään tietoa kuntien tarpeista ja asiantuntijoiden osaamisesta Vasson kehittämistyöryhmiä, muita verkostoja ja tiedotuskanavia hyödyntäen; vastuuhenkilöt: koko henkilöstö. Edistetään asiantuntijoiden verkostoitumista kehittämällä ja laajentamalla tiedotusta ja Vasson kotisivuja; osallistutaan THL:n Hyvä käytäntö -verkoston toimintaan ja edistetään hyviksi todettujen tietoteknologiakäytäntöjen 3 leviämistä kunnissa mm. Kaste-hankkeiden välityksellä; perehdytään henkilökohtaisen avun välittämiseen tarkoitettuun avustajaportti.fi - palveluun, tiedotetaan toimintamallin mahdollisuuksista ja kartoitetaan mallin käyttöönoton tarve ja edellytykset Varsinais-Suomessa; vastuuhenkilö: Niko Lankinen

12 Osallistutaan sosiaalialan osaamiskeskusverkoston edustajana Sosiaaliportin 4 kehittämiseen toimitusneuvoston jäsenenä; osallistutaan sosiaaliportin konsultaatiotoimintaan maahanmuuttaja-asiakastyön konsultaation toteuttamisessa; vastuuhenkilö: Merja Anis

13 4. VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ SOSIAALIALAN KEHITTÄMISESSÄ Kehittämistyön keskeinen toimintatapa on yhteistyön mahdollistaminen ja edistäminen verkostoimalla sosiaalialan eri toimijoita keskenään sekä koordinoimalla verkostoja. Yhteistyö rakentuu erilaisten alueellisten ja valtakunnallisten työryhmien ja verkostojen varaan. Kasteohjelman tavoitteiden sekä uudistuvien palvelurakenteiden ja lainsäädännön myötä tulee yhä tärkeämmäksi yhteistyön lisääminen terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Maakunnallinen kehittämisnäkökulma toteutuu paitsi kuntien yhteistyötä edistämällä, myös osallistumalla Varsinais-Suomen liiton ja muiden yhteistyötahojen kanssa maakuntaohjelman seurantaan sekä hyvinvointipalvelujen kehittämistyön taloudellisten ja hallinnollisten edellytysten luomiseen Valtakunnallinen osaamiskeskusyhteistyö Valtakunnallinen osaamiskeskusyhteistyö toteutuu osallistumalla osaamiskeskusjohtajien kuukausittain kokoontuvaan työryhmään, yleissuunnittelijoiden työryhmään ja sisältökohtaisiin työryhmiin. Vuosittain järjestettävillä sosiaalialan osaamiskeskuspäivillä osaamiskeskusten henkilöstö kokoontuu yhteen verkostoitumaan, kouluttautumaan ja keskustelemaan ajankohtaisista teemoista. Osaamiskeskusjohtajat valmistelevat yhteisiä kannanottoja valtakunnallisesti merkittäviin kehittämislinjauksiin ja lakiesityksiin. Osaamiskeskusjohtajilla on myös edustajat useissa valtakunnallisissa työryhmissä. Osaamiskeskusten muut valtakunnalliset verkostot lastensuojelu, aikuissosiaalityö, päihdetyö, varhaiskasvatus, vammaistyö, vanhustyö, yleiskehittäminen toimivat osaamiskeskusten suunnittelijoiden ja hanketyöntekijöiden vertaistuen ja hyvien käytäntöjen välittymisen foorumeina. Osaamiskeskukset ovat yhdessä suunnitelleet teknologian hyödyntämistä yhteistyön tiivistämiseksi. Vasso toteutti elokuussa 2009 sosiaalialan osaamiskeskuksille suunnatun kyselyn, jossa selvitettiin videoneuvottelun mahdollisuuksia osaamiskeskusyhteistyön kehittämiseksi, osaamiskeskuksissa käytössä olevia videoneuvottelulaitteita ja ohjelmia, niiden toimivuutta sekä niistä aiheutuvia kustannuksia. Vastausten mukaan videoneuvottelua halutaan hyödyntää yhteistyön apuvälineenä. Toimiva videoneuvottelutekniikka säästää matka-, majoitus- ja työaikakustannuksia sekä on luontoystävällistä. Yhteydenpitoa ja yhteistyötä osaamiskeskusten kesken voidaan lisätä. Lisäksi osaamiskeskusten asiantuntijoita voidaan hyödyntää kehittämistoiminnassa yli osaamiskeskusrajojen, jolloin myös kunnat ja muut toimijat hyötyvät videoneuvottelusta. Alueellisen tiedontuotannon edistämiseksi ja valtakunnallisen yhteistyön hyödyntämiseksi koottiin syksyllä 2009 sosiaalialan osaamiskeskusten tiedontuotannon verkosto (TITUverkosto). Verkostoituminen tekee mahdolliseksi kokemusten ja hyvien käytäntöjen jakamisen ja hyödyntämisen alueellisessa tiedontuotannossa, joka on ajankohtainen kehittämiskohde lähes kaikilla osaamiskeskusalueilla. valtakunnallisesti merkittävien kehittämistoimintojen ja -rakenteiden edistäminen sosiaalialan osaamiskeskusten yhteistyöllä osaamiskeskusyhteistyöstä saatavan vertaistuen ja hyvien käytäntöjen hyödyntäminen Vasson työssä 13

14 osaamiskeskusyhteistyön lisääminen ja kustannustehokkaiden yhteistyömuotojen kehittäminen hyvinvointia koskevan tiedontuotannon hyvien käytäntöjen edistäminen Toimintatavat: toimitusjohtaja osallistuu osaamiskeskusjohtajien yhteistyöryhmän toimintaan noin kerran kuukaudessa suunnittelijat osallistuvat osaamiskeskusten valtakunnallisten verkostojen toimintaan osallistutaan valtakunnallisille osaamiskeskuspäiville syksyllä 2010 hankitaan videoneuvottelulaitteet ja aloitetaan tehdyn selvityksen pohjalta videoneuvotteluun liittyvät yhteistyökokeilut osaamiskeskusten välillä osallistutaan sosiaalialan osaamiskeskusten alueellisen tiedontuotannon kehittämisverkoston toimintaan Vastuuhenkilöt: koko henkilöstö 14

15 4.2. Alueellinen yhteistyö Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveysjohtajien yhteistyöryhmä Kuntien yhteistyö ja yhteisten kehittämisintressien määrittely on ollut haasteellista pienkuntavaltaisella ja lukuisia erilaisia ja erikokoisia kuntia käsittävällä alueella. Vuoden 2009 kuntaliitosten ja yhteistoiminta-alueiden syntymisen kautta yhteistyötä on mahdollista vahvistaa uudenlaisilla rakenteilla. Vasso kokosi Varsinais-Suomen kuntien sosiaali- ja terveysjohtajat yhteisiin tapaamisiin vuoden 2009 aikana. Kuntien sosiaali- ja terveysjohdon kokoontumisilla pyritään maakunnallisen yhteistyön vahvistamiseen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoiminnassa. Yhteistyön tiivistämisellä pyritään edistämään myös nopeampaa ja joustavampaa tapaa sopia Kaste-ohjelman puitteissa tapahtuvasta hankeyhteistyöstä. Varsinais-Suomen SOTE-johdon yhteistyöryhmä kokoontuu vuoden aikana noin 4 kertaa. Tapaamisissa käsitellään meneillään olevia rakenteellisia ja lainsäädännöllisiä uudistuksia, kuntien palveluiden kehittämistarpeita, Kaste-ohjelman mukaisia kehittämistoimia ja - hankkeita sekä muita yhteisesti tärkeiksi määriteltyjä asioita. Länsi-Suomen Kastesuunnittelija osallistuu kokouksiin ja tarvittaessa mukaan kutsutaan muita toimijoita esimerkiksi valtakunnallisista organisaatioista, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä ja Kaste-hankkeista. Varsinais-Suomen kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteisten kehittämistarpeiden ja -intressien määrittely ja yhteistyöstä sopiminen Kaste-ohjelman toimeenpanon edistäminen Varsinais-Suomen kuntien näkökulmien esille tuominen erilaisissa valtakunnallisissa, kannanottoa edellyttävissä uudistuksissa, esimerkiksi palvelurakenne- ja lainsäädäntöuudistukset verkostoituminen sekä tiedon ja kokemusten välittyminen eri kuntien kesken sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisen kehittämisrakenteen edistäminen Toimenpiteet: järjestetään sosiaali- ja terveysjohtajien yhteistyötapaamisia noin neljä kertaa vuoden aikana välitetään yhteistyöryhmän avulla ja kautta tietoa ajankohtaisista paikallisista, alueellisista ja valtakunnallisista uudistus- ja kehittämisprosesseista käynnistetään ja koordinoidaan vuoropuhelua eri kuntien kesken sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen liittyvistä kysymyksistä Vastuuhenkilö: Merja Anis 15

16 Seudulliset kehittämisfoorumit Vasson toiminta painottuu maakunnallisen yhteistyön edistämiseen, mutta myös seutukuntiin jalkautuminen ja seudullisten olosuhteiden ja kehittämistarpeiden esille nostaminen on tärkeää. Kaste-ohjelman alueellisesti laaja kehittämistoimien ja -hankkeiden valmistelu on osoittanut, että seudullisten kehittämisintressien nivominen isoihin hankekokonaisuuksiin edellyttää aikaa ja huomiota. Kunta- ja palvelurakenteiden uudistuessa seutukuntien kehittämistarpeet ovat muutoksessa. Vuoden 2009 kuntaliitosten lisäksi on muodostumassa erilaisia yhteistoiminta-alueita. Vasso järjestää Varsinais-Suomen seutukuntiin tilaisuuksia, joissa on mahdollisuus keskustella kehittämisen painopisteistä, palvelurakenteiden uudistamisesta, osaamisen kehittämisestä, täydennyskoulutustarpeista, alueellisen tiedontuotannon haasteista sekä muista ajankohtaisista asioista tavoitteena tukea palveluiden kehittämistyötä sekä välittää tietoa ja kokemuksia eri alueiden ja toimijoiden välillä. Kaste-ohjelman, palvelurakenteiden ja lainsäädännön uudistumisen myötä yhteistyö terveydenhuollon kanssa tulee yhä enemmän korostumaan myös seudullisessa yhteistyössä. sosiaali- ja terveystoimen yhteisten suunnitteluprosessien vahvistuminen palvelujen kehittämisessä seudullisten kehittämistarpeiden esille nostaminen maakunnallisessa ja Kaste-alueiden yhteistyössä täydennyskoulutusyhteistyön edelleen kehittäminen ja tunnetuksi tekeminen seuduilla ja kunnissa yhteistyön edistäminen alueellisen hyvinvointitiedon tuottamisessa ja hyödyntämisessä Toimintatavat: järjestetään seudullisia kehittämisfoorumeita, joissa analysoidaan, hyödynnetään ja tuotetaan alueellista hyvinvointitietoa, keskustellaan ajankohtaisista kehittämistarpeista ja tiedotetaan jo käynnissä olevista yhteistyöprosesseista ja -hankkeista jatketaan täydennyskoulutustarpeiden kartoitusta toteuttamalla sähköiset koulutustarvekyselyt valituilta teema-alueilta sekä raportoimalla kyselyjen tulokset seutukohtaisesti Vastuuhenkilöt: Merja Anis, Niko Lankinen, Maija-Liisa Rantanen, Hanna Inkeroinen, Elina Vuorio 16

17 Täydennyskoulutusyhteistyö Sosiaalialan täydennyskoulutusyhteistyön maakunnallinen koordinoiminen on yksi Vasson perustoiminnoista. Täydennyskoulutuksen kehittämiseksi Vassossa kokoontuu keskimäärin kaksi kertaa vuodessa täydennyskoulutustyöryhmä, jossa on mukana Vasson lisäksi täydennyskoulutuskeskusten ja alueella toimivien kehittämishankkeiden edustajia. Työryhmän tehtävänä on toteuttaa, arvioida ja kehittää kuntia koskevan täydennyskoulutusvelvoitteen pohjalta täydennyskoulutusyhteistyötä ohjaavaa prosessia. Täydennyskoulutuksen sisältöjä suunnitellaan ja koulutusta järjestetään yhteistyössä kartoitettujen ja analysoitujen koulutustarpeiden pohjalta. toimiva sosiaalialan täydennyskoulutuskoordinaatio Varsinais-Suomen alueella kuntien sosiaalialan henkilöstöllä on yhtäläiset mahdollisuudet päästä määräajoin tarvitsemaansa täydennyskoulutukseen ja tätä kautta pitää yllä ja kehittää omaa osaamistaan sosiaalialan henkilöstön ammatillinen osaaminen vahvistuu kunnilla on mahdollisuus järjestää täydennyskoulutusvelvoitteen mukaista täydennyskoulutusta kustannustehokkaalla tavalla kuntien välisenä yhteistyönä Toimintatavat: jatketaan täydennyskoulutusyhteistyön suunnitelmallista toteuttamista ja kehittämistä koko maakunnan alueella varhaiskasvatuksessa, vanhus- ja vammaistyössä, aikuissosiaalityössä ja lastensuojelussa; päihdetyön, monikulttuurisen osaamisen, tietoteknologian ja oman työn kehittämisen näkökulmat sisällytetään kaikkiin koulutustarvekartoituksiin käydään yhteistyömalli 5 läpi ao. kehittämistyöryhmässä aina ennen prosessin läpiviemistä hyödynnetään Kaste-hankkeita täydennyskoulutusprosessin toteutuksessa ja markkinoinnissa Vastuuhenkilö: Niko Lankinen 5 linkki dokumenttiin 17

18 Käytännön opetus, harjoittelu- ja opinnäyteyhteistyö Vassoon otetaan 2-3 yliopiston ja/tai ammattikorkeakoulun opiskelijaa työharjoittelujaksolle. Harjoittelujaksot Vassossa sisältävät aina monenlaiseen verkosto- ja työryhmätyöskentelyyn osallistumista sekä muistioiden ja yhteenvetojen laatimista. Lisäksi opiskelijoilla on jokin erikseen sovittu päätehtävä. Vasso ja kehittämishankkeet tarjoavat ja välittävät yhteistyötahoilta opiskelijoille aiheita ja materiaaleja opinnäytetöihin. Opiskelijatöinä tehtävät selvitykset ja tutkimukset suunnitellaan ja niitä tuetaan yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Sosiaalialan koulutuksen kehittämiseen osallistutaan myös alueellisten ja valtakunnallisten työryhmien kautta. Vasson toimitusjohtaja kuuluu Turun ammattikorkeakoulun Hyvinvointipalvelut tulosalueen neuvottelukunnan Sosiaalialan koulutusohjelman jaokseen. Jaoksen tehtävänä on mm. AMK- ja YAMK -tutkintojen kehittäminen. Toimitusjohtaja kuuluu sosiaalialan osaamiskeskusten edustajana myös Sosiaalialan yliopistoverkoston (SOSNET) Sosiaalialan koulutuksen työelämälähtöisyys -hankkeen ohjausryhmään. Hankkeessa on tarkoitus luoda valtakunnallisia rakenteita sosiaalityön käytännön opetuksen organisoitumiselle työelämässä ja lisätä koulutuksen ja työelämän vastavuoroisuutta. Hankkeessa luodaan pohjaa sosiaalityön tutkimus- ja opetusympäristöjen perustamiselle, ja tässä hyödynnetään sosiaalialan osaamiskeskusten roolia välittävinä organisaatioina. Lisäksi pilotoidaan käytännön opettajien ja työelämäohjaajien koulutusta. Vasson koordinoimassa Työssä oppimisen kehittämishankkeessa (katso Hankkeet kpl 7.2.) on tarkoitus kytkeä sosiaalialan korkeakoulutuksen harjoittelu osaksi sosiaalityön työ- ja asiakasprosessien dokumentointia. Hankkeessa yliopiston sosiaalityön sekä Turun ammattikorkeakoulun ja Yrkeshögskolan Novian sosionomiopiskelijat osallistuvat sosiaalityön prosessien ja tehtävärakenteiden jäsentämiseen ja dokumentointiin kunnissa. Hankkeessa otetaan kehittäjäasiakkaita mukaan prosessien arviointiin ja kehittämiseen. Mahdollisuuksien mukaan toteutetaan myös käytännön opettajien ja harjoittelun ohjaajien koulutusta yhteistyössä täydennyskoulutuskeskusten kanssa. Tavoitteet opinnäyte- ja harjoitteluyhteistyön kytkeminen sosiaalialan kehittämistyöhön kehittämistyön osaamisen vahvistaminen osana sosiaalialan opintoja käytännön opetuksen kehittäminen kuntien sosiaalialan työssä Toimenpiteet suunnitellaan oppilaitosten ja kuntien kanssa opinnäytetöitä ja tiedotetaan käytettävissä olevasta tutkimusmateriaalista ja opinnäytetöiden aiheista oppilaitoksille ja opiskelijoille tarjotaan harjoittelupaikkoja sosiaalialan opiskelijoille ja toimitaan harjoittelun ohjaajina toimitusjohtaja osallistuu Turun ammattikorkeakoulun neuvottelukunnan Sosiaalialan koulutusohjelman jaoksen toimintaan ja SOSNET:n Sosiaalialan koulutuksen työelämälähtöisyys -hankkeen ohjausryhmään. haetaan rahoitusta kuntaliitoskuntien ja koulutusorganisaatioiden kanssa valmistellulle kehittämishankkeelle ja luodaan sen puitteissa työssä oppimisen mallia sosiaalialan opiskelijoille sekä kuntien sosiaalialan harjoittelun ohjaajille Vastuuhenkilö: Niko Lankinen, Merja Anis, Maija-Liisa Rantanen 18

19 Tutkimuksen ja käytännön työn yhteyksien vahvistaminen Kehittämistyön rinnalle tarvitaan tutkimusta, jotta palveluja ja kehittämisen tuloksia voidaan luotettavasti arvioida ja suunnata sekä tuoda näkyväksi kehittämistyön vaikuttavuutta. Sosiaalialan osaamiskeskusjohtajien pyrkimyksenä on valtakunnallisesti vahvistaa sosiaalialan tutkimustoiminnan kehittymistä ja sen resursointia kehittämistyön rinnalla. Valtakunnallisen sosiaalialan verkkosivuston, Sosiaaliportin, kehittämisessä uusien tutkimusten esittelyjen julkaiseminen on työn alla. Sosiaaliportin toimitusneuvoston toimintaan osallistumalla on mahdollisuus kehittää tätä toimintaa. Tutkimusyhteistyö ja tutkimusnäkökulman tuominen kehittämiseen toteutuu myös verkostojen kautta kehittämistyöryhmissä, joissa on mukana tutkimusorganisaatioiden edustajia. Käytännön työn ja tutkimuksen yhteyksiä pyritään näin edistämään sisältöalueiden kehittämistyössä. Tutkimusorientoituneita Vassossa valmisteilla olevia hankekokonaisuuksia ovat Turun ammattikorkeakoulun kanssa toteutettavan TIETOHYÖTY-hankkeen rinnalle suunniteltava tutkimusosio sekä Turun yliopiston kasvatustieteiden laitoksen kanssa yhteistyössä suunniteltu vammaisten työllistymisen edellytyksiä edistävä tutkimus- ja kehittämishanke. kehittämistoimintojen täydentäminen, tukeminen ja arviointi tutkimukseen perustuvaa tietoa kokoamalla ja tutkimushankkeiden suunnitteluun osallistumalla käytännön kehittämistarpeiden näkyväksi tekeminen sosiaalialan tutkimuksessa tutkimustiedon välittyminen käytännön toimijoille tutkivan kehittämisotteen edellytysten edistäminen kehittämällä hanketyön osaamista ja osallistumalla tutkimusresurssien hankintaan Toimintatavat: tutkivan kehittämistyön ja käytäntötutkimuksen edellytyksiä ja resursointia edistetään valtakunnallisesti sosiaalialan osaamiskeskusten yhteistyöverkostoissa, mm. neuvottelut Opetusministeriön kanssa ja kannanotot sosiaalialan tutkimuksen linjauksiksi ja vahvistamiseksi toimitusjohtaja osallistuu sosiaalialan osaamiskeskusten edustajana Sosiaaliportin toimitusneuvoston puitteissa verkkoportaalin kehittämiseen (katso kpl 3.4.) käynnistetään suunnitteluprosesseja kehittämisen rinnalle tarvittavalle tutkimukselle; TIETOHYÖTY-hankkeen rinnalle suunnitellaan tutkimusosio, jossa tarkastellaan hyvinvointitiedon hyödyntämisen esteitä ja mahdollisuuksia kuntien päätöksenteossa vahvistetaan yhteistyötä alueen korkeakoulujen kanssa: järjestetään vuosittainen yhteistyöneuvottelu Turun yliopiston sosiaalipolitiikan laitoksen kanssa ja sovitaan yhteistyötavoista osallistutaan Turun yliopiston kasvatustieteiden laitoksen hallinnoiman vammaisten työllistymistä edistävän tutkimus- ja kehittämishankkeen ohjausryhmään, jos hankkeelle myönnetään rahoitusta (katso kpl Vammaistyö) järjestetään tiivistetyn tutkimustiedon iltapäiviä valituilta teema-alueilta yhdessä korkeakoulujen kanssa Vastuuhenkilöt: Merja Anis, Niko Lankinen, Maija-Liisa Rantanen, Hanna Inkeroinen 19

20 4.3. Substanssikehittäminen Substanssikohtaiset kehittämistyöryhmät ovat toimineet Vasson verkostorakenteena alueellisessa kehittämistyössä. Aktiivisesti toimivia kehittämistyöryhmiä ovat maahanmuuttajatyön, päihdetyön, vammaistyön ja varhaiskasvatuksen ryhmät. Maakunnallisiin työryhmiin osallistuu kunnista seudullisella edustuksella kunkin sisältö- ja osaamisalueen ammattilaisia (sosiaali- ja terveydenhuollon, työvoimahallinnon jne.), järjestöjen edustajia sekä koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden edustajia. Lastensuojelun kehittämistyötä on viety eteenpäin useilla sosiaalialan kehittämishankkeen kautta rahoitetuilla hankkeilla, jotka ovat kuitenkin vuoden 2009 lopulla päättyneet. Vasson tulee seurata kehittämishankkeiden tuloksena syntyneitä uusia rakenteita ja hyödyntää niitä kehittämistyössä. Substanssikehittäminen organisoituu lisäksi hankkeiden suunnittelun, valmistelun, toteutuksen ja/tai ohjausryhmätyöskentelyn muodossa sekä erilaisina asiantuntijatehtävinä. Vanhustyön kehittämisryhmä on rakentunut Kaste-ohjelman mukaisen kehittämishankkeen suunnittelun ympärille. Sosiaalityön substanssikehittäminen organisoituu pitkälti työssä oppimisen ja sosiaalityön palvelujen kehittämiseksi valmistellussa hankkeessa, jossa kehitetään kuntien lastensuojelun, aikuissosiaalityön ja vammaispalvelun asiakasprosesseja (katso Hankkeet kpl 7.2) Kehittämistyöryhmät Työryhmien toimintaa jatketaan ja kehitetään suunnitelmallisesti. Työryhmien toiminnan painopisteitä tullaan jäsentämään kytkemällä ryhmien toiminta tiiviimmin osaksi Vasson kokonaisstrategiaa. Työryhmillä on tärkeä rooli kuntien kehittämistarpeiden esiin nostamisessa ja kehittämistoimintojen suunnittelussa sekä yhteistyössä koulutus-, tutkimus- ja järjestökentän kanssa. Työryhmät linjaavat kehittämistoimintoja suhteessa Kaste-ohjelmaan ja muihin kehittämisohjelmiin. Työryhmien toiminnasta tiedotetaan Vasson nettisivuilla ja Vassotiedotteessa. kehittämistyöryhmien toiminnan jäsentyminen entistä suunnitelmallisemmaksi osaksi Vasson strategisia toimintalinjoja kuntien palveluiden ja osaamisen kehittämistarpeiden esiin nostaminen sosiaalialalla tarvittavan tiedon tuottaminen ja välittäminen Kaste-ohjelman mukaisten kehittämistoimintojen suunnittelu ja tukeminen verkostoituminen ja yhteistyön lisääminen terveydenhuollon toimijoiden kanssa Toimintatavat: järjestetään kehittämistyöryhmien kokouksia 2-4 kertaa vuodessa kehittämistyöryhmien toimintaa arvioidaan vuosittain ja toteutetaan keskeisten tavoitteiden ja niiden toteutumisen edellytysten määrittely kehittämistyöryhmiä täydennetään terveydenhuollon asiantuntijoilla työryhmien toiminnasta tiedotetaan Vasson tiedotteessa ja nettisivuilla kehittämistyöryhmät kokoavat alueellisia kehittämistarpeita ja suunnittelevat Kasteohjelman mukaisia kehittämistoimintoja Vastuuhenkilöt: Niko Lankinen, Merja Anis, Maija-Liisa Rantanen 20

21 Lastensuojelu Lastensuojelua on kehitetty useissa Vasson ja kuntien yhdessä valmistelemissa kehittämishankkeissa vuosina Lastensuojelun kehittämisyksikkö -hanke päättyi syksyllä Kehittämisen tuloksena vakiintui uusia palvelu- ja kehittämisrakenteita: Varsinais-Suomen sijaishuollon yksikkö, jossa Kaarinan kaupunki toimii isäntäkuntana; Varsinais-Suomen perhetyöntekijät ja -ohjaajat ry; johtavien sosiaalityöntekijöiden työryhmä jne. Keväällä 2009 käynnistyneen Varsinais-Suomen ja Satakunnan yhteisen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämisen Remontti-hankkeen toiminta painottuu ennaltaehkäisevien toimintamuotojen ja -rakenteiden luomiseen Kaste-ohjelman linjausten mukaisesti. Vasson roolina on seurata kehittämishankkeiden puitteissa luotujen palvelurakenteiden ja yhteistyöverkostojen jatkuvuutta, arvioida jatkokehittämisen tarpeita ja tarvittaessa käynnistää uusia kehittämistoimia. Vasso osallistuu myös lastensuojelun valtakunnallisen osaamiskeskusverkoston toimintaan resurssien sallimissa puitteissa. lastensuojelun palvelurakenteet ja osaaminen kehittyvät tasapuolisesti eri kunnissa kehittämistyön tuloksia ja jatkuvuutta tuetaan Varsinais-Suomessa lastensuojelun avohuollon kehittämisen rakenteita tuetaan ennaltaehkäisevän lastensuojelun rakenteita ja toimintakäytäntöjä luodaan aktiivisesti osana Kaste-ohjelmaa Toimintatavat: tuetaan lastensuojelun kehittämisyksikössä luotujen uusien avohuollon toimintatapojen jatkuvuutta esimerkiksi materiaalipankkia ylläpitämällä hankekauden jälkeen tuetaan Varsinais-Suomen sijaishuollon yksikön verkostoitumista muuhun kehittämistyöhön tuetaan Kaste -ohjelman mukaisen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämisen Remontti hankkeen toimintaa välittämällä tietoa ja osallistumalla hankkeen verkostojen ja työryhmien toimintaan resurssien puitteissa toteutetaan sosiaalityön Työssä oppimisen kehittämishanke (katso Hankkeet kpl 7.2.) tiedotetaan lastensuojeluun liittyvistä ajankohtaisista asioista ja tapahtumista osallistutaan lastensuojelun osaamiskeskusverkoston toimintaan Vastuuhenkilöt: Merja Anis, Niko Lankinen 21

22 Aikuissosiaalityö Vuosina kartoitettiin aikuissosiaalityön kehittämistarpeita yhdessä Seudullisiin työllistymispalveluihin liittyvän aikuissosiaalityön kehittämisyksikkö -hankkeen kanssa. Tällöin todettiin olevan tarvetta erityisesti koulutukselle ja aikuissosiaalityön työmenetelmien jäsentämiselle ja kehittämiselle. Kuntien sosiaalityöntekijöiden kiireisten työolosuhteiden vuoksi ei kuitenkaan ollut riittävää valmiutta osallistua aikuissosiaalityön kehittämistoiminnan suunnitteluun esimerkiksi työryhmään osallistumalla. Aikuissosiaalityön täydennyskoulutustarpeita kartoitetaan Vasson joka toinen vuosi toteuttamassa täydennyskoulutuskyselyssä. Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus puolestaan on järjestänyt aikuissosiaalityön koulutusta esille tulleiden tarpeiden pohjalta. Kaste-ohjelman Länsi-Suomen kehittämistoiminnan suunnitelmassa aikuissosiaalityön kehittäminen on määritelty yhdeksi syrjäytymisen ehkäisyn välineeksi, jolle on jatkossa mahdollista hakea hankerahoitusta. Vasson koordinoimassa sosiaalityön työssä oppimisen hankkeessa kehitetään osallistuvien kuntien aikuissosiaalityön työprosesseja ja työssä oppimista yhteistyössä korkeakoulujen kanssa (katso Hankkeet kpl 7.2.) Sosiaalialan osaamiskeskusten aikuissosiaalityön kehittämisverkosto tiedottaa kokouksista ja niissä käsiteltävistä ajankohtaisista teemoista. aikuissosiaalityön kehittämis- ja koulutustarpeiden seuranta aikuissosiaalityöhön liittyvistä ajankohtaisista teemoista ja tapahtumista tiedottaminen aikuissosiaalityön kehittäminen osana Työssä oppimisen hankkeen ( ) toteutusta Toimenpiteet: toteutetaan aikuissosiaalityön täydennyskoulutustarvekysely ja käsitellään tulokset täydennyskoulutustyöryhmässä tiedotetaan alueen toimijoita aikuissosiaalityön ajankohtaisista teemoista ja tapahtumista toteutetaan resurssien puitteissa Työssä oppimisen kehittämishanke yhteistyössä kuntien ja korkeakoulujen kanssa Vastuuhenkilö: Niko Lankinen 22

23 Varhaiskasvatus Varsinais-Suomen seutukunnilta koottujen odotusten mukaan keskeisiksi varhaiskasvatuksen kehittämisen painopistealueiksi nousevat henkilöstön ammattitaitoon, osaamiseen ja kehittymiseen liittyvät asiat. Vuonna 2009 laadittiin osittain harjoittelijatyönä varhaiserityiskasvatuksen palvelukartoitus, joka julkaistaan Vasson julkaisusarjassa. Varhaiskasvatuksen kehittämisryhmä kokoontuu noin kaksi kertaa vuodessa linjaamaan kehittämisteemoja ja laatimaan niistä johdettuja strategioita. Kehittämisryhmän puheenjohtajana toimii Turun yliopiston erityispedagogiikan lehtori Päivi Pihlaja. Vasson sivutoiminen varhaiskasvatuksen asiantuntija toimeenpanee käytännön tasolla linjauksia organisoimalla erilaisia tilaisuuksia ja foorumeita sekä pitämällä yhteyttä seutukunnallisiin verkostoihin. Valtakunnallinen yhteistyö tapahtuu varhaiskasvatuksen osaamiskeskusverkoston kautta. Tavoitteet vakiinnuttaa varhaiskasvatuksen eri toimijoiden verkostoitumista levittämällä olemassa olevaa tutkimustietoa ja käytännön tietotaitoa sekä tarjoamalla kollegiaalisen tuen foorumeita varhaiskasvatuksen johdolle ja henkilöstölle Toimintatavat jalkautuminen seutukuntiin keskustelemaan varhaiskasvatuksen tilasta ja kehittämistarpeista hanketiedon ym. hyvien käytäntöjen levittäminen yhteisissä foorumeissa ja seminaareissa helmikuussa 2009 toteutetun koulutustarvekyselyn pohjalta suunnitelluista täydennyskoulutuksista tiedottaminen projektien ja tutkielmien tiivistetyn tiedon iltapäivät yhteistyössä ammattikorkeakoulujen ja yliopiston kanssa varhaiserityiskasvatuksen kartoituksen viimeistely ja julkaiseminen Vasson julkaisusarjassa työkokouksen järjestäminen vuorohoidon problematiikasta yhteistyössä Länsi-Suomen lääninhallituksen kanssa. Vastuuhenkilö: Maija-Liisa Rantanen 23