Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 895 Uusikaupunki Täyttämispvm 18.11.2015 Kaavan nimi Ylötynkarin-Pjuutinmaan ranta-asemakaavan muutos Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 03.10.2013 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 4,9772 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 4,9772 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] 0,40 Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 3 Ei-omarantaiset 0 Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 2 Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 4,9772 100,0 590 0,01 0,0000 230 A yhteensä 0,6069 12,2 250 0,04 0,6069 250 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä 1,0760 21,6 340 0,03-0,3501-20 L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä 3,2943 66,2 0-0,2568 0 W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä
Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 4,9772 100,0 590 0,01 0,0000 230 A yhteensä 0,6069 12,2 250 0,04 0,6069 250 AO 0,6069 100,0 250 0,04 0,6069 250 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä 1,0760 21,6 340 0,03-0,3501-20 RA 1,0760 100,0 340 0,03-0,3501-20 L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä 3,2943 66,2 0-0,2568 0 MU 3,2943 100,0 0-0,2568 0 W yhteensä
UUSIKAUPUNKI YLÖTYNKARIN - PJUUTINMAAN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Satamakallio 1:68 tilan rantaa. 25.5.2013 / 11.11.2013 / 22.10.2015
1. Suunnittelualue Suunnittelualueeseen kuuluvat Lyökissä sijaitsevat seuraavat tilat: RN:o Nimi Pinta-ala ha Rantaviiva m Rv todellinen m Kiinteistötunnus 1:65 Lyökinkari 2,390 150 250 895-474-1-65 1:66 Lyökki 2,270 35 70 895-474-1-66 1:68 Satamakallio 0,791 80 80 895-474-1-68 Yhteensä 5,451 265 400 Ns. muunnettu rantaviiva on laskettu viidenkymmenen metrin murtoviivalla ja vastarannan läheisyydestä johtuvalla muuntokertoimella (vastarannan etäisyys alle 100 m, kerroin 0,5, vastaranta 100 200 m, kerroin 0,75 ja etäisyys yli 200 m, kerroin on 1,00). Todellisen rantaviivan pituus on 0,400 km. Suunnittelualue sijaitsee noin 13 km Uudenkaupungin keskustasta luoteeseen. Maanteitse Uudenkaupungin keskustaan on noin 22 km, Pyhämaan kyläkeskukseen noin 16 km. Kaava-alue Suunnittelualueen sijainti 1:100 000 2. Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Lähtökohdat Luonnonympäristö Suunnittelualue on maastoltaan pääosin tavanomaista saariston kallioista metsämaata. Avokallioita ei ole. Rannat ovat matalia, kallioisia ja kivikkoisia sekä osittain ruovikkoisia. Suunnittelualueelle tehdään luontoselvitys, joka otetaan huomioon rakennuspaikkojen sijoittelussa. Rakennettu ympäristö Suunnittelualueen kiinteistöt Lyökinkari 1:65, Lyökki 1:66 ja Satamakallio 1:68 ovat rakennettuja lomarakennuspaikkoja. Naapurialueilla on rakennettuja vakituisen asunnon rakennuspaikkoja ja lomarakennuspaikkoja. Maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut 20.3.2013 Vakka-Suomen maakuntakaavan, joka on osa samana päivänä hyväksyttyä Varsinais-Suomen maakuntakaavaa. Suunnittelualue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityisiä matkailun ja virkistyksen kehittämistarpeita (MRV). Alue kuuluu loma-asutuksen mitoitusta osoittavaan osaalueeseen 1 eli 7-10 lay/km, vapaata rantaa 40 % kokonaisrantaviivasta. Osa suunnittelualueesta sisältyy Natura 2000 rantojensuojeluohjelmaan, Uudenkaupungin saaristo FI0200072, maakuntakaavassa sl 638. 2/5
Yleiskaava Turun ja Porin lääninhallitus on vahvistanut Uudenkaupungin yleiskaavan 25.8.1994. Suunnittelualue kuuluu osa-alueeseen II, jolla mitoituksena käytetään 5 loma-asuntoa rantakilometriä kohti tai 1 las 2 ha maa-aluetta kohti siten, että pienempi lukumäärä on tilan enimmäisrakennusoikeus. Rantaviivasta vähintään 50 % tulee jättää vapaaksi. Ranta-asemakaavalla voidaan tapauskohtaisesti, erityisistä syistä siirtää rakennusoikeutta tai vähäisessä määrin suurentaa perusmitoitusta. Selostuksen mukaan Pyhämaalla ja keskeisellä alueella vuoden 1985 jälkeen ja Lokalahdella vuoden 1980 jälkeen lohkotut tilat lasketaan mukaan kantatilaan, kun määritellään rakennusoikeuksia (lohkominen ei siis merkitse ilman muuta rakennuskelpoisuutta). Suunnittelualueen ranta-alue on merkitty loma-asuntoalueeksi (RA) ja maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta tai ympäristöarvoja (MU). Kaava-alue Ote Uudenkaupungin yleiskaavasta 1:50 000 Rantakaava Suunnittelualueelle on vahvistettu 19.6.1997 Ylötynkarin - Pjuutinmaan rantaasemakaava. Ranta-asemakaavan mukaan: Loma-asuntojen korttelialueiden (RA) kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa I-kerroksisen loma-asunnon, saunan ja talousrakennuksia kuitenkin enintään kolme rakennusta. Rakennusten ulkoverhous tulee olla puuta ja vesikate bitumikermiä. Kattokaltevuuden tulee olla 1:1,5 tai loivempi. Saunan harjakorkeus saa olla enintään 4,5 m lattiapinnasta mitattuna. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala rakennuspaikalla saa olla enintään 120 m 2 Maa- ja metsätalousalueella (M) ei ole rakennusoikeutta. Rakennusjärjestys 11.4.2002 voimaan tulleen rakennusjärjestyksen mukaan asemakaava-alueen ulkopuolella olevalla ranta-alueella rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla lomarakennuspaikalla enintään 150 m 2 ja kerrosten lukumäärä yksi. Lomarakennuspaikalla saa olla enintään: yksiasuntoinen loma-asunto, jonka kerrosala saa olla enintään 100 m 2 yksi saunarakennus, jonka kerrosala saa olla enintään 25 m 2 yksi vierasmaja, jonka kerrosala saa olla enintään 25 m 2 kaksi talousrakennusta Rakennusten alimman lattiatason on oltava vähintään 2 metriä keskiveden korkeudesta. Vene- ja rantavajojen, silloin kuin niiden rakentaminen on mahdollista, sijoittuminen ja korkeusasema harkitaan tapauskohtaisesti. Rakennusjärjestyksessä ei ole määräyksiä vakituisen asunnon rakentamisesta rantaalueelle. Kaupunginhallitus on antanut ohjeet lomarakennuspaikkojen muuttamisesta ranta-alueilla vakituisen asunnon rakennuspaikoiksi. 3/5
Tavoitteet Ranta-asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa suunnittelualueen korttelin 4 rakennuspaikka vakituisen asunnon rakennuspaikaksi (AO), jolle saa rakentaa asuinrakennuksen, erillinen saunarakennuksen ja talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala rakennuspaikalla saa olla enintään 250 m 2. korttelin 9 rakennuspaikat n:ot 1 ja 2 (kaksi lomarakennuspaikkaa) lomarakennusten korttelialueeksi (RA-1), jonka rakennuspaikoille saa rakentaa lomarakennuksen (100 m 2 ), erillisen vierasmajan (25 m 2 ) ja erillisen saunan (25 m 2 ) sekä talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala kummallakin rakennuspaikalla saa olla enintään 170 m 2. Ranta-asemakaavan muutos laaditaan siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle ja lisäksi niin, että suunniteltu uudisrakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön. Luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet otetaan huomioon ja rantaalueille jätetään riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta. Suunnittelun mukaisella pysyvän asumisen lisäämisellä Lyökin alueelle ei hajauteta yhdyskuntarakennetta, vaan sillä luodaan edellytykset Lyökin perinteisen ja historiallisen asuinpaikan säilymiseen elinvoimaisena. 3. Laadittavat vaihtoehdot Maasto-olosuhteet ja kiinteistöjen omistukset rajaavat laadittavia vaihtoehtoja. 0-vaihtoehdon mukaan kaavamuutosta ei tehdä ja alueen rakentaminen tapahtuu voimassa olevan kaavan mukaisesti. A-vaihtoehdon mukaan o alueelle suunnitellaan vakituisen asunnon rakennuspaikka, joka on rakennettu, sekä kaksi rakennettua lomarakennuspaikkaa. o alueen lomarakennuspaikoille olisi mahdollista rakentaa myös erillinen vierasmaja. o rakennuspaikkojen rakennusalat suunnitellaan uudelleen. o vaihtoehdossa alueen kokonaiskerrosala tulee nousemaan. 4. Arvioitavat vaikutukset Alueen luonnonympäristölle aiheutuvat vaikutukset arvioidaan kaavan laatijan toimesta. Samoin arvioidaan maiseman muutokset mereltä katsoen. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet otetaan huomioon kaavoituksessa. Suunnittelualueelle tehdään luontoselvitys, jonka mahdolliset luontoarvot otetaan huomioon suunnittelussa. 5. Osalliset Osalliset ovat suunnittelualueen maanomistajat ja naapurit sekä tärkeimmät viranomaiset: Maanomistajat suunnittelualueella 1:65 Lyökinkari Paavo ja Maija Nolvi sekä Antti Nolvi 1:66 Lyökki Pasi Hurme 1:68 Satamakallio Tapio ja Leena Hannula Maanomistajat, naapurit 1:20 Kotiranta Seija Saarelainen 1:31 Pierunlahti Paija Kaukanen 1:58 Omamankari Anja Lindström 1:61 Ylistalo Leila Lindström 1:62 Ramiranta Pekka Marvolan kp / Seija Marvola 424-15-4 Maannok Pekka Lopmeri 4/5
Muut osallistujat Uudenkaupungin kaupunki, Leena Arvela-Hellén, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat / Tuomo Knaapi ja Olli Mattila 6. Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen sekä likimääräinen aikataulu (suluissa) Kaupunki toimittaa tiedon kaavoitustyön aloittamisesta eli vireille tulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kaikille osallisille kirjeitse ja ilmoittaa kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä. Osalliset saavat lausua mielipiteensä, jotka otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon. (Syys-lokakuu 2013) Pidetään aloitus/viranomaiskokous, johon kaavoittaja kutsuu Varsinais-Suomen ELYkeskuksen ja Uudenkaupungin kaupungin edustajat sekä kaava-alueen maanomistajat. (Lokakuu 2013) Kaava-aineisto pidetään kaupungilla nähtävillä 30 päivää. Osalliset saavat lausua kaavaluonnoksesta mielipiteensä, jotka otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon. Kaupunki ilmoittaa kaava-aineiston nähtävillä olosta kirjeitse kaikille osallisille ja kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä. (Tammi-helmikuu 2015) Pidetään tarvittaessa luonnosvaiheessa viranomaisneuvottelu, johon kaavoittaja kutsuu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja Uudenkaupungin kaupungin edustajat sekä kaava-alueen maanomistajat. (Maaliskuu 2015) Valmis kaava-aineisto toimitetaan kaupungin viranomaisten käsittelyyn. Kaupunki asettaa kaavaehdotuksen virallisesti nähtäville 30 päiväksi ja ilmoittaa siitä osallisille sekä kuuluttaa kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä, jolloin osalliset voivat tehdä vielä muistutuksen kaavaehdotuksesta. (Huhti-toukokuu 2015) Kaupunki pyytää kaavasta lausunnot eri viranomaisilta, jonka jälkeen kaava viedään valtuuston hyväksyttäväksi. (Elo-syyskuu 2015) Kaava on lainvoimainen valitusajan jälkeen, kun siitä on vielä kuulutettu ja ilmoitettu em. sanomalehdissä. (Loka-marraskuu 2015) 7. Yhteystiedot Uudenkaupungin kaupunki Leena Arvela-Hellén, puh. 0500 743 087 Kaavan laatija dipl. ins. Pasi Lappalainen puh. 010 583 0950 pasi.lappalainen@nostoconsulting.fi Nosto Consulting Oy Purokatu 2 / 12, 21200 RAISIO Liitteenä: Muutettava kaava, pienennös 1:5000 Suunnittelualue 1:5000 5/5
Naantali 12.11.2013 MUISTIO Ylötynkari-Pjuutinmaan ranta-asemakaavan muutos UUSIKAUPUNKI, Ylötynkari Aloitus/viranomaisneuvottelu 4.10.2013 Paikka: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Valtion virastotalo, 20800 TURKU, neuvotteluhuone Airisto 1 Läsnä: ELY-keskus Kirsti Virkki, Matti Kiljunen Uusikaupunki Leena Arvela-Hellén ja Leena Vilen Maanomistajat: 1:55 Mäntykallio Mikko Nurmi, Anne ja Antero Rapakko 1:65 Lyökinkari - 1:66 Lyökki - 1:68 Satamakallio - Kaavan laatija Esillä olleet asiakirjat: Juha Erjanti - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) 25.5.2013 - Uudenkaupungin yleiskaava, voimaantulo 24.8.1995 - Rakennusjärjestys, voimaantulo 11.4.2002 - Kantakiinteistötarkastelu ja mitoituslaskelma 8.9.2013 - Ylötynkarin-Pjuutinmaan ranta-asemakaava, vahvistettu 19.6.1997 - Ylötynkarin-Pjuutinmaan ranta-asemakaavan muutos / alustava luonnos 8.9.2013 Neuvottelussa esitettyjä mielipiteitä: Juha Erjanti: Esitteli kaavoituksen tarkoituksen pääpiirteittäin o Muutettavan kaava-alueen pinta-ala on noin 8,5 ha ja rv. 485 m (tod.). o Tilat Lyökinkari 1:65, Lyökki 1:66 ja Satamakallio 1:68 ovat rakennettuja lomarakennuspaikkoja, Mäntykallio 1:55 on rakentamaton. o Ranta-asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa korttelin 4 rakennuspaikka (Satamakallio) vakituisen asunnon rakennuspaikaksi (AO). Tontilla asutaan jo ympäri vuoden. Jätevesiä varten on alueelle rakennettu kaksi umpisäiliötä, yhteensä 11 000 litraa. korttelin 9 rakennuspaikat n:ot 1 ja 2 (kaksi lomarakennuspaikkaa, Lyökinkari ja Lyökki) lomarakennuspaikoiksi, joiden saa olla enintään 170 m 2. maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (Mäntykallio 1:55) siten, että alueelle tulee yli 150 metriä rannasta vakituisen asunnon rakennuspaikka (AO). o Yleiskaavassa suunnittelualue on loma-asuntoaluetta (RA) ja maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta tai ympäristöarvoja (MU). o Mitoituslaskelman mukaan Lyökin tilalla on hieman ylimitoitusta, jota perustellaan sillä, että kaavamuutoksella luodaan paremmat edellytykset perinteisen ja historiallisen Lyökin kyläalueen säilymiseen elinvoimisena. o Suunnittelualueella ei ole tehty luontoselvitystä, tarvittaessa se tehdään. o Kaavoituksessa annetaan määräykset vesihuollon järjestämisestä ja tulva-alueelle rakentamisesta. Rakennuspaikat on mahdollista liittää vesi- ja jätevesiverkostoon. o Kh on tehnyt vireilletulopäätöksen 12.8.2013 ja OAS on parhaillaan nähtävillä. Leena Arvela-Hellén: Perusteita M-alueen muuttamiseksi AO:ksi tarvitaan, yhtenä voitaisiin pitää Lyökin kylän kehittämistä. Samoin voidaan perustella tilan 1:68 käyttötarkoituksen muuttamista RA:sta AO:ksi. RA -rakennuspaikan kerrosala pitäisi olla rakennusjärjestyksen mukainen eli 150 m 2. Anne ja Antero Rapakko: Naapurin tierasite menee luonnoksen mukaisen tontin läpi, joten tonttia pitäisi siirtää parempaan paikkaan. Naapuri suhtautuu kielteisesti tien siirtämiseen eikä ole sopivaa paikkaakaan uudelle tielle maaston pehmeyden takia.
Matti Kiljunen: Nykyisiin liittymiin ei näytä tulevan muutoksia. Maantiealue voidaan jättää kaavamuutoksen ulkopuolelle. Kirsti Virkki: RA -rakennuspaikkojen kokonaiskerrosalat pitäisi olla rakennusjärjestyksen mukaisia eli 150 m 2. M -alueelle ei ole mitään perusteita suunnitella uutta AO -rakennuspaikkaa, jota on mitoituslaskelmassa pidettävä yhtenä yksikkönä niin kuin myös tilan Leppäranta 1:54 AO - rakennuspaikka. Oikeustapauksissa on jopa 300 metrin päässä rannasta pidetty rantarakentamisena, vaikka rantaan ei ole ollut minkäänlaista näköyhteyttä. Muutettavassa kaavassa Lyökin tilalla on jo ollut ylimitoitusta, joten M-alueelle ei ole mahdollista saada minkäänlaista rakennuspaikkaa. RA:n käyttötarkoituksen muuttaminen AO:ksi (tila 1:68) on perusteltava selostuksessa. AO:n kerrosalamäärä 250 m 2 on OK. Maantien jättäminen muutoksen ulkopuolelle on OK. Lopuksi - OAS on riittävä. - Viranomaisneuvottelu pidetään vain tarvittaessa. - Lausunto ELY:stä luonnosvaiheessa. Juha Erjanti, DI 0400 515 235 Jakelu sähköpostilla: - ELY-keskus / Kirsti Virkki, Matti Kiljunen - Kaupunki / Leena Arvela-Hellén, Leena Vilen - Maanomistajat: Tapio Hannula Paavo Nolvi Pasi Hurme Mikko Nurmi
Sakari Hinneri Lumikontie 1 23500 Uusikaupunki 040-7566800 sakari.hinneri@uusikaupunki.fi Uusikaupunki: Ylötynkarin tilojen 1:9, 1:18 ja 1:37 luontokartoitus Alueen yleiskuvaus: Kohdealue on maastoltaan poikkeuksellisen matalaa lähikyliin verrattuna; kolme korkeinta kalliokumparetta yltävät 7 9 mpy. Noin 80% maa-alasta on alle 5 m mpy. Siitäkin kolme kohtaa on painanteita, jotka vielä satakunta vuotta sitten olivat kallioallikoita, mutta jotka ovat nyt soistuneet. Lyökin luotsiasemalle johtava vanha soratie on padonnut vettä kaavaalueelle, minkä vuoksi muutoin tavanomaiset VT- ja MT-tyypin metsämaat ovat paikoin saaneet korpimaisia piirteitä. Aiempi ihmistoiminta alueella on ollut mielenkiintoista muutoinkin kuin luotsiaseman osalta. Kaava-alue oli pitkään luonnontilaista ja rakentamatonta paitsi vanhaa kärrytietä Pirtkariin, jossa oli asutettu jo Ruotsin vallan lopulla ja jossa rakennettiin purjelaivoja 1800-luvulla. Kuitenkin ranta-alueita muotoiltiin jo tuolloin alusten painolastimaalla, sillä kyseessä oli virallinen painolastin purkupaikka, ainoa sellainen varsinaisessa Uudenkaupungin saaristossa Vähä-Pirkholman ohella. Ylötynkarin pohjoispuolitse kulki rannikkolaivojen väylä Poltinhuhdanaukon kautta kohti Kalantia. Kun reitti oli suojainen ja väylä matala, painolastimaasta luovuttiin heti ulkosaaristosta selviytymisen jälkeen. Nyttemmin mökkitonttien rantamaiden painolastikohoumat on tasoitettu, osin täyttömaata tuomalla pihanurmikoiden pohjamaaksi, viimeksi Ylötynkarin pohjoisrannalla. Kesämökkitonteilla 1:46 (alueen ensimmäinen kesämökki, jo vuoden 1965 kartalla) ja 1:44 kasvoi ennen mökkitonttien erottamista eksoottisia painolastikasveja, joista viimeinen ja samalla harvinaisin, mättäinä kasvavan vahasara tukahtui niitylle levinneen tervalepikon varjostamana.. Näin vahasara menetti 1950-luvulla pohjoisimman kasvupaikkansa Suomessa luontaisen kasvillisuussuksession seurauksena. pohjoisimmalla kasvupaikallaan. Länsirannan mökkitontit (paitsi 1:46) ovat 1970-luvulta, pohjoisrannan myöhemmältä ajalta. Yhteenveto luontoarvoista: Kaava-alueella on kaksi luontoarvoiltaan merkittävää kohdetta (ls- ja metsälaki, 1988), nimittäin tilan 1: 37 eteläreunalla saniaiskorpinotko ja pohjoisosassa neva. Kaava-alueen biotooppien kuvaus ja rajaus: A. Metsät: A.1. Mustikkatyypin (MT) kangasmetsää on Pienunnokka-tien varrella, myös mökkitonttien puolella korkeustasolla 2-4 m mpy asti. Kuusen ja männyn ohella on kohdittain koivuja. Kenttäkerroksen valtakasvi mustikka on usein hyvin korkeakasvuista (35 40 cm). Vanamon runsaus on harvinainen piirre näin mereisessä ympäristössä. Isohkosta tontista 1:46 suuri osa lehtomaista kangasmetsää, jossa ilmeisesti entisaikojen laiduntamisen jäljiltä on kielon ja kalvassaran kasvustoja sekä runsaassa pensastossa tuomien ohella orjanruusu ja metsäruusu.
- 2 - Tilan 1:37 alueella MT-metsässä on kymmenkunta painannetta, joissa korpimaisuuden osoittajina tavataan riidenlieko, metsäkorte, metsäalvejuuri ja korpi-imarre. Paikoin kasvaa tervaleppiä reliktinä entisestä merenrantavaiheesta. A.2. Puolukkatyypin (VT) mäntyvaltaista metsää on kallioista maastoa peittävällä ohuehkolla, kivisellä moreenilla korkeustasolla 3-5m mpy kalliokumpujen lakia lukuun ottamatta. Pirttikarintien itäpuolella se on täysin vallitseva metsätyyppi jo 2-3 m mpy. Erikoisuutena siellä on pari silmäkemäistä lamparetta, joissa kasvaa pullosaraa ja kurjenjalkaa. Vaikka juuri tällä itälohkolla mustikka on päävarpu, kyseessä on boniteetiltaan ilmeinen VT-metsä. A.3. Kalliomänniköitä tavataan kakkien kolmen kalliokummuilla 5 m:n korkeuskäyrästä alkaen. Mänty jää yleensä 10 13 m korkuiseksi. Poronjäkäliköt puuttuvat, mutta harmaaja valkoporonjäkälä kasvavat harvakseltaan kynsisammalien lomassa. Kanerva on päävarpu, mutta sadevettä keräävissä kalliopainanteissa vallitsee variksenmarja, joskus myös juolukka. Matalakasvuista katajaa on yleisesti. A.4. Ruoho- ja heinäkorpea (RhK) ja saniaiskorpea (SaK) on Lyökintien varrella. Useimmiten kyseessä on välimuotoinen kasvillisuus tai molempien tyyppien mosaiikki, jonka rikkovat avovesisilmäkkeet, joissa on aiemmista isommista lammista jäänteenä järvikortekasvustoja. Puusto on tervaleppä- ja hieskoivuvaltaista. Tunnusomaisia kasvilajeja ovat metsä- ja isoalvejuuri, metsäkorte, kurjenjalka, ranta- ja terttualpi, suoputki, jouhivihvilä, mesiangervo, ojakellukka sekä pohjan peittokasveina tulileinikki, suo-orvokki ja mättäillä isokarpalo. Aivan laiteella on kuusikkoa, jonka katveessa kasvaa mm. metsäimarre. - Suojeltava kohde. A.5. Neva saniaiskorpilaiteineen. Kuten edellä todettiin, pieniä nevalaikkuja on havumetsien keskessä, mutta ainoa todellinen, yli hehtaarin laajuinen neva on tilan 1:37 pohjoisosassa kahden kalliomäen välisessä lasku-uomattomassa notkossa (n. 3 m mpy). Nevan laiteilla on rämereunus (mm. pursu, juolukka), jonka paikoin katkaisee saniaiskorpilaikut, joissa puustona tervaleppä (merenrantarelikti) ja hieskoivu sekä kenttäkerroksessa hiirenporras, korpi-imarre, metsä- ja isoalvejuuri, riidenlieko,metsäkorte). Itse suo on lyhytkortista nevaa (luhta- ja tupasvilla, raate, kurjenjalka, vehka, pullo- ja riippasarsara, jouhivihvilä, hilla (runsas), isokarpalo sekä mättäillä harmaa- ja tähtisara. - Suojeltava kohde.
209-RAK1522 UUSIKAUPUNKI YLÖTYNKARIN-PJUUTINMAAN RANTA-ASEMA- KAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Kaavaluonnos 18.11.2015 Nosto Consulting Oy
Nosto Consulting Oy 2 (16) Uusikaupunki: Ylötynkarin-Pjuutinmaan ranta-asemakaavan muutos Kaavaselostus, Versio 0.9 18.11.2015 Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot... 4 1.1. Tunnistetiedot... 4 1.2. Kaava-alueen sijainti... 4 1.3. Kaavan tarkoitus... 4 2. Lähtökohdat... 5 2.1. Selvitys suunnittelualueen oloista... 5 Alueen yleiskuvaus... 5 Luonnonympäristö... 5 Rakennettu ympäristö... 5 Muinaismuistot... 5 Maanomistus... 6 2.2. Suunnittelutilanne... 6 Maakuntakaava... 6 Yleiskaava... 6 Ranta-asemakaava... 7 Rakennusjärjestys... 7 Kantakiinteistöselvitys... 8 Luontoinventointi... 8 Vanha rakennuskanta... 8 Kaavan pohjakartta... 8 Rakennuskiellot... 8 3. Suunnittelun vaiheet... 9 3.1. Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen... 9 3.2. Osallistuminen ja yhteistyö... 9 Viranomaisyhteistyö... 9 Osalliset ja vireille tulo... 9 Kaavaluonnos... 10 Kaavaehdotus... 10 Kaavan hyväksyminen... 10 3.3. Ranta-asemakaavan tavoitteet... 10 3.4. Ranta-asemakaavaratkaisun vaihtoehdot... 10
Nosto Consulting Oy 3 (16) Uusikaupunki: Ylötynkarin-Pjuutinmaan ranta-asemakaavan muutos Kaavaselostus, Versio 0.9 18.11.2015 4. Ranta-asemakaavan kuvaus... 12 4.1. Kaavan rakenne... 12 Mitoitus... 12 Palvelut... 13 4.2. Aluevaraukset... 13 Korttelialueet... 13 Maa- ja metsätalousalueet... 13 4.3. Ranta-asemakaavan vaikutukset... 14 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 14 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 15 Taloudelliset vaikutukset... 15 5. Ranta-asemakaavan toteutus... 16 5.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 16 5.2. Toteuttaminen ja ajoitus... 16 5.3. Toteutuksen seuranta... 16 LIITTEET 1) Asemakaavan seurantalomake 2) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, päivitetty 18.11.2015 3) Kaavakartta, kaavamerkinnät ja -määräykset 4) Muistio aloitus/viranomaisneuvottelusta 4.10.2013 5) Luontoselvitys 2014 6) Liikenneviraston lausunto kaavamuutoksen vireilletulosta 23.9.2013 VERSIOHISTORIA 0.9 Kaavaluonnos 18.11.2015
Nosto Consulting Oy 4 (16) Uusikaupunki: Ylötynkarin-Pjuutinmaan ranta-asemakaavan muutos Kaavaselostus, Versio 0.9 18.11.2015 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1. Tunnistetiedot UUSIKAUPUNKI YLÖTYNKARI-PJUUTINMAAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 1.2. Kaava-alueen sijainti 1.3. Kaavan tarkoitus Ranta-asemakaavan muutos koskee: Kortteleita 4 ja 9 sekä maa- ja metsätalousalueita. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu: Korttelit 10 ja 11 sekä maa- ja metsätalousaluetta. Suunnitteluorganisaatio Ranta-asemakaavan muutoksen laadinnasta on vastannut Tmi KaavaKe/dipl.ins. Juha Erjanti vuoden 2014 loppuun. Vuoden 2015 alusta lähtien työstä on vastannut Pasi Lappalainen Nosto Consulting Oy:stä (Raisio). Kaavan tekninen piirtäminen on tehty FlexiTon Informáciotechnologiai Kft:ssä (Budapest, Unkari). Käsittelyvaiheet Kaavatyön vireilletulosta on kuulutettu 3.10.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 3.10. 1.11.2013 Kaavaluonnos on ollut nähtävillä..2015..2015 Kaavaehdotus on ollut nähtävillä..2015..2015 Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaavan..2015 Suunnittelualue sijaitsee noin 13 km Uudenkaupungin keskustasta luoteeseen. Maanteitse Uudenkaupungin keskustaan on noin 22 km, Pyhämaan kyläkeskukseen noin 16 km. Sijainnista on kartta osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Ranta-asemakaavan muutoksella suunnitellaan tilojen Lyökinkari 1:65 ja Lyökki 1:66 alueille kummallekin yksi omarantainen lomarakennuspaikka. Tilan Satamakallio 1:68 alueelle suunnitellaan vakituisen asunnon rakennuspaikka.
Nosto Consulting Oy 5 (16) Uusikaupunki: Ylötynkarin-Pjuutinmaan ranta-asemakaavan muutos Kaavaselostus, Versio 0.9 18.11.2015 2. La hto kohdat 2.1. Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on Lyökin pohjoispuolella olevaa merenranta-aluetta. Alue on maastoltaan puustoista metsämaata. Ranta on kivikkoista ja matalaa, osittain ruovikkoista. Avointa kalliota ei ole. Luonnonympäristö Luonnonympäristö on suurelta osin kallioista mäntyvaltaista metsämaata. Osalla rannoista puusto ulottuu aivan rantaviivan läheisyyteen. Suunnittelualueelle on tehty luontoselvitys, jonka mukaan suunnittelualueelle sijoittuu luontoarvoiltaan merkittävä kohde, jossa on ruoho- ja heinäkorpea sekä saniaiskorpea. Alue sijaitsee Lyökintien varrella, ja osa siitä on kaavamuutosalueella. Kohde merkitään kaavassa luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi (luo-1). Rakennettu ympäristö Muinaismuistot Kaikki suunnittelualueen kiinteistöt ovat rakennettuja. Selvitys rakennuksista ja rakentamisvuosista: Tilan Lyökinkari 1:65 alueelle on rakennettu vuonna 2007 lomaasunto (83 m²) ja vuonna 2005 sauna (25 m²). Autotalli/varasto + katos (13+26 m²) ja ovat valmistuneet vuonna 2006. Rakennettu yhteensä 121+26 m². Tilan Lyökki 1:66 alueelle on rakennettu mökki (2005 / 60,5 m²) ja vierasmaja (2005 / 9 m²) sekä puuvaja (2006 / 9 m²), leikkimökki (2005 / 6 m²), varasto (2010 / 6 m²) ja kota (2008 / 9 m²). Rakennettu yhteensä 99,5 m². Tilan Satamakallio 1:68 alueelle on rakennettu asuinrakennus (2010 / 84 m²) ja rantasauna (2000 / 25 m²) sekä grillikatos (2003 / 11 m²), puuvaja (2004 / 12 m²) sekä autokatos/varasto (2012 / 11 m²), yhteensä 143 m². Naapurustossa on rakennettuja lomarakennuspaikkoja. Suunnittelualueelta ei ole tiedossa muinaismuistoja.
Nosto Consulting Oy 6 (16) Uusikaupunki: Ylötynkarin-Pjuutinmaan ranta-asemakaavan muutos Kaavaselostus, Versio 0.9 18.11.2015 Maanomistus 2.2. Suunnittelutilanne Maakuntakaava Kaava-alueen kiinteistöjen maanomistajat on lueteltu osallistumisja arviointisuunnitelmassa. Ympäristöministeriö on vahvistanut 20.3.2013 Vakka-Suomen maakuntakaavan, joka on osa samana päivänä hyväksyttyä Varsinais-Suomen maakuntakaavaa. Suunnittelualue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityisiä matkailun ja virkistyksen kehittämistarpeita (MRV). Alue kuuluu loma-asutuksen mitoitusta osoittavaan osa-alueeseen 1 eli 7-10 lay/km, vapaata rantaa 40 % kokonaisrantaviivasta. Osa suunnittelualueesta sisältyy Natura 2000 rantojensuojeluohjelmaan, Uudenkaupungin saaristo FI0200072, maakuntakaavassa sl 638. Ote Vakka-Suomen maakuntakaavasta Yleiskaava Turun ja Porin lääninhallitus on vahvistanut Uudenkaupungin yleiskaavan 25.8.1994. Suunnittelualue kuuluu osa-alueeseen II, jolla mitoituksena käytetään 5 loma-asuntoa rantakilometriä kohti tai 1 las 2 ha maa-aluetta kohti siten, että pienempi lukumäärä on tilan enimmäisrakennusoikeus. Rantaviivasta vähintään 50 % tulee jättää vapaaksi. Ranta-asemakaavalla voidaan tapauskohtaisesti, erityisistä syistä siirtää rakennusoikeutta tai vähäisessä määrin suurentaa perusmitoitusta. Selostuksen mukaan Pyhämaalla ja keskeisellä alueella vuoden 1985 jälkeen ja Lokalahdella vuoden 1980 jälkeen lohkotut
Nosto Consulting Oy 7 (16) Uusikaupunki: Ylötynkarin-Pjuutinmaan ranta-asemakaavan muutos Kaavaselostus, Versio 0.9 18.11.2015 tilat lasketaan mukaan kantatilaan, kun määritellään rakennusoikeuksia (lohkominen ei siis merkitse ilman muuta rakennuskelpoisuutta). Suunnittelualue on merkitty yleiskaavassa loma-asuntoalueeksi (RA) ja maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta tai ympäristöarvoja (MU). Ote Uudenkaupungin yleiskaavasta Ranta-asemakaava Suunnittelualueelle on vahvistettu 19.6.1997 Ylötynkarin - Pjuutinmaan ranta-asemakaava, jonka mukaan: Loma-asuntojen korttelialueiden (RA) kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa I-kerroksisen loma-asunnon, saunan ja talousrakennuksia kuitenkin enintään kolme rakennusta. Rakennusten ulkoverhous tulee olla puuta ja vesikate bitumikermiä. Kattokaltevuuden tulee olla 1:1,5 tai loivempi. Saunan harjakorkeus saa olla enintään 4,5 m lattiapinnasta mitattuna. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala rakennuspaikalla saa olla enintään 120 m². Maa- ja metsätalousalueella (M) ei ole rakennusoikeutta. Rakennusjärjestys 11.4.2002 voimaan tulleen rakennusjärjestyksen mukaan asemakaava-alueen ulkopuolella olevalla ranta-alueella rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla lomarakennuspaikalla enintään 150 m² ja kerrosten lukumäärä yksi. Lomarakennuspaikalla saa olla enintään: yksiasuntoinen loma-asunto, jonka kerrosala saa olla enintään 100 m². yksi saunarakennus, jonka kerrosala saa olla enintään 25 m².
Nosto Consulting Oy 8 (16) Uusikaupunki: Ylötynkarin-Pjuutinmaan ranta-asemakaavan muutos Kaavaselostus, Versio 0.9 18.11.2015 yksi vierasmaja, jonka kerrosala saa olla enintään 25 m². kaksi talousrakennusta. Rakennusten alimman lattiatason on oltava vähintään 2 metriä keskiveden korkeudesta. Vene- ja rantavajojen, silloin kuin niiden rakentaminen on mahdollista, sijoittuminen ja korkeusasema harkitaan tapauskohtaisesti. Rakennusjärjestyksessä ei ole määräyksiä vakituisen asunnon rakentamisesta ranta-alueelle. Kaupunginhallitus on antanut ohjeet lomarakennuspaikkojen muuttamisesta ranta-alueilla vakituisen asunnon rakennuspaikoiksi. Rakennusjärjestys ei ole sitovana ohjeena ranta-asemakaavaa laadittaessa tai muutettaessa. Kantakiinteistöselvitys Kantakiinteistötarkastelua ei ollut tarpeen tehdä, sillä suunnittelualueen kaikki rakennuspaikat ovat myös muutettavassa kaavassa rakennuspaikkoja. Luontoinventointi Suunnittelualueella on tehty vuonna 2014 luontoselvitys (liite 5), jonka mukaan kaava-alueen eteläosassa on ruoho- ja heinäkorpea sekä saniaiskorpea. Alue on merkitty kaavassa luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi (luo-1). Vanha rakennuskanta Suunnittelualueella ei ole vanhaa rakennuskantaa, joka tulisi ottaa erityisesti huomioon suunnittelussa. Kaikki rakennukset on rakennettu 2000-luvulla. Kaavan pohjakartta Rakennuskiellot Suunnittelualueelle laadittu kaavoituksen pohjakartta on hyväksytty 18.2.2014. Kartan mittakaava on 1:2000. Kaava-alueella ei ole rakennuskieltoa.
Nosto Consulting Oy 9 (16) Uusikaupunki: Ylötynkarin-Pjuutinmaan ranta-asemakaavan muutos Kaavaselostus, Versio 0.9 18.11.2015 3. Suunnittelun vaiheet 3.1. Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen Kaavoitustyöhön on ryhdytty maanomistajien aloitteesta. Kiinteistöjen Lyökinkari 1:65 ja Lyökki 1:66 omistajilla on tarvetta nostaa tilojen alueilla olevien rakennuspaikkojen rakennusoikeudet vastaamaan nykyisten ranta-asemakaavojen kerrosalamääriä. Kiinteistön Satamakallio 1:68 omistajilla on tarvetta saada muutettua lomarakennuspaikka vakituisen asunnon rakennuspaikaksi, sillä lomarakennuspaikka on jo vakituisessa käytössä. 3.2. Osallistuminen ja yhteistyö Viranomaisyhteistyö Kaavoituksesta pidettiin 4.10.2013 aloitusneuvottelu, josta laadittu muistio on liitteenä 4. Aloitusneuvotteluun oli kutsuttu myös maanomistajat. Neuvottelun jälkeen 6.10.2014 tilan Mäntykallio 1:55 omistaja ilmoitti luopuvansa kaavamuutoksesta, koska Mäntykallion alueelle ei ollut mahdollista saada minkäänlaista rakennuspaikkaa. Liikennevirasto antoi 14.10.2014 kaavoituksen vireilletulosta ja OAS:sta lausunnon (liite 6), jonka mukaan Liikennevirasto antaa lausunnon asemakaava-asioissa rautateiden ja vesiväylien osalta. Maanteiden osalta lausunnon antaa alueellinen ELY-keskus. Liikennevirastolla ei ollut huomauttamista ranta-asemakaavan muutoksen OAS:sta. Kaava-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse rautateitä eikä vesilain mukaisia julkisia kulkuväyliä (vesiväyliä). Osalliset ja vireille tulo Uudenkaupungin kaupunginhallitus on tehnyt vireilletulopäätöksen 12.8.2013 ja ilmoittanut 23.9.2013 siitä osallisille kirjeillä sekä kuuluttamalla 3.10.2013 Uudenkaupungin Sanomat ja Vakka-Suomen Sanomat -nimisissä lehdissä. Osalliset on lueteltu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 3.10. 1.11.2013. Nähtävillä olon aikana ei saapunut mielipiteitä.
Nosto Consulting Oy 10 (16) Uusikaupunki: Ylötynkarin-Pjuutinmaan ranta-asemakaavan muutos Kaavaselostus, Versio 0.9 18.11.2015 Kaavaluonnos Kaavaehdotus Uudenkaupungin kaupunginhallitus on käsitellyt 18.11.2015 päivätyn kaavaluonnoksen kokouksessaan..2015. Kaavaluonnos on ollut yleisesti nähtävillä.. -..2015. Uudenkaupungin kaupunginhallitus on käsitellyt..2015 päivätyn kaavaehdotuksen kokouksessaan..2015. Kaavaehdotus on ollut yleisesti nähtävillä.. -..2015. Kaavan hyväksyminen (TÄYDENNETÄÄN HYVÄKSYMISVAIHEEN JÄLKEEN) 3.3. Ranta-asemakaavan tavoitteet Ranta-asemakaavan lähtökohtana oli suunnitella Lyökinkarin ja Lyökin alueille kumpaankin yksi omarantainen lomarakennuspaikka. Satamakallion alueelle lähtökohtana oli muuttaa oleva lomarakennuspaikka vakituisen asunnon rakennuspaikaksi. Mäntykallion tilan alueelle oli tarkoituksena suunnitella vakituisen asunnon rakennuspaikka noin 150 metrin päähän rannasta. Kaavoituksen aikana, aloitusneuvottelun jälkeen tavoitteita tarkennettiin ELY-keskuksen mielipiteen takia siten, että Mäntykallion alueelle ei ole mahdollista suunnitella minkäänlaista rakennuspaikkaa. Mielipiteen takia Mäntykallion tilan omistaja vetäytyi kaavamuutoshankkeesta. 3.4. Ranta-asemakaavaratkaisun vaihtoehdot 0 -vaihtoehto A vaihtoehto ranta-asemakaavan muutosta ei tehdä, joten alueelle voidaan rakentaa voimassa olevan ranta-asemakaavan mukaisesti. ranta-asemakaavan muutoksella suunnitellaan tilojen Lyökinkari 1:65 ja Lyökki 1:66 rakennetuille alueille kaksi jo rakennettua omarantaista lomarakennuspaikkaa, joiden kunkin enimmäiskerrosala on 170 m². tilalle Satamakallio 1:68 suunnitellaan vakituisen asunnon rakennuspaikka jo rakennetun asuintalon kohdalle.
Nosto Consulting Oy 11 (16) Uusikaupunki: Ylötynkarin-Pjuutinmaan ranta-asemakaavan muutos Kaavaselostus, Versio 0.9 18.11.2015 vaihtoehdossa turvataan luontoarvot ja rakentamattoman rannan säilyminen. rakennusalat suunnitellaan siten, että tuleva täydennysrakentaminen sopii mahdollisimman hyvin maisemaan. Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Vaihtoehtojen vaikutusten selvittämistä, arviointia ja vertailua ei katsottu tarpeelliseksi tehdä. Vaihtoehtoa A voidaan pitää parhaana kaavoitustyön pohjana. Valitulla ratkaisulla luodaan edellytykset rauhalliseen ja viihtyisään vapaa-ajan ja vakituiseen asumiseen. noudatetaan maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun periaatetta. jätetään riittävästi rakentamatonta aluetta. otetaan huomioon maisema- ja luontoarvot.
Nosto Consulting Oy 12 (16) Uusikaupunki: Ylötynkarin-Pjuutinmaan ranta-asemakaavan muutos Kaavaselostus, Versio 0.9 18.11.2015 4. Ranta-asemakaavan kuvaus 4.1. Kaavan rakenne Mitoitus Kaava-alueeseen kuuluu kolme tilaa: Lyökinkari 1:65, Lyökki 1:66 ja Satamakallio 1:68. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 5 hehtaaria. Ranta-asemakaavan muutos noudattaa vaihtoehdon A mukaista ratkaisua. Rakentamiseen osoitettu alue, kaksi omarantaista lomarakennuspaikkaa ja yksi omarantainen vakituisen asunnon rakennuspaikka, on pinta-alaltaan yhteensä 1,683 ha eli noin 34 % kaava-alueesta. Rakentamattomia maa- ja metsätalousalueita on 3,294 ha eli noin 66 % kaava-alueen pinta-alasta. Kaava-alueen yksityiskohtainen mitoitus on esitetty asemakaavan seurantalomakkeella (liite 1). Kantakiinteistötarkastelua ja mitoituslaskelmaa ei ollut tarpeen tehdä, koska suunnittelualueen kaikki rakennuspaikat ovat myös muutettavassa kaavassa rakennuspaikkoja. Kaava-alueen todellinen rantaviiva on noin 400 metriä ja muunnettu rantaviiva noin 265 metriä. Rakentamatonta rantaa on suunnittelualueella noin 185 metriä, joka on noin 70 % muunnetusta rantaviivasta (yleiskaavan osa-alueella II rantaviivasta vähintään 50 % tulee jättää vapaaksi). Rakentamattoman rannan määrä ei ole vähentynyt kaavamuutoksella. Kerrosalat Kaavamuutoksessa on kaksi lomarakennuspaikkaa (RA-1) ja yksi vakituisen asunnon rakennuspaikka (AO). Kummallekin RA-1 -rakennuspaikalle saa rakentaa enintään 170 k-m² ja AO-rakennuspaikalle 250 k-m², eli koko kaava-alueen yhteenlaskettu kerrosala on 590 m². Rakennuspaikkojen suunnitellut kerrosalat edustavat tyypillistä Varsinais-Suomessa totuttua lomarakentamisen määrää.
Nosto Consulting Oy 13 (16) Uusikaupunki: Ylötynkarin-Pjuutinmaan ranta-asemakaavan muutos Kaavaselostus, Versio 0.9 18.11.2015 Palvelut 4.2. Aluevaraukset Korttelialueet Alueella ei ole palveluja. Alueelta on matkaa noin 10 km Pyhämaan kirkonkylän palveluihin. Lähikauppaan Kammelan kyläkeskukseen on noin 3 km ja Uudenkaupungin keskustaan noin 26 km. Kaavamerkinnät ovat ympäristöministeriön voimassa olevien ohjeiden mukaisia. Liitteenä ovat kaavakartta, kaavamerkinnät ja -määräykset (liite 3). Kaava-alueella on kaksi korttelialuetta, joista toisessa on kaksi lomarakennuspaikkaa (RA-1) ja toisessa yksi vakituisen asunnon rakennuspaikka (AO). Kaikki rakennuspaikat ovat rakennettuja. Kortteli 10 Kortteli 11 Maa- ja metsätalousalueet Muu alue kaavassa on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (MU), jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta tai ympäristöllistä arvoa. Alueella ei ole rakennusoikeutta.
Nosto Consulting Oy 14 (16) Uusikaupunki: Ylötynkarin-Pjuutinmaan ranta-asemakaavan muutos Kaavaselostus, Versio 0.9 18.11.2015 4.3. Ranta-asemakaavan vaikutukset Ranta-asemakaavassa on otettu huomioon luonnonsuojelu, maisema-arvot, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet. Rakennuspaikat on suunniteltu siten, että rakennukset näkyvät mahdollisimman vähän merelle. Maisemallisesti rakentamiselle sopimattomat alueet on jätetty rakennusalojen ulkopuolelle. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Suunniteltu täydennysrakentaminen ja muu maankäyttö on sopeutettu rantamaisemaan, muuhun ympäristöön ja olevaan rakennuskantaan. Kaavan vaikutus rakennettuun ympäristöön on vähäinen. Rakennuspaikat on sijoitettu puuston ja maaston suojaan siten, ettei niistä aiheudu naapurustolle haittaa enempää kuin tarve vaatii. Väestörakenne ja -kehitys alueella Kaava ei lisää uutta vakituista asutusta, sillä vakituisen asunnon rakennuspaikaksi osoitettu rakennuspaikka Satamakallion tilalla on jo vakituisessa käytössä. Myös lomarakennuspaikat ovat jo rakennettuja. Yhdyskuntarakenne Kaavamuutoksella ei hajauteta yhdyskuntarakennetta. Naapurialueilla on rakennettuja vakituisen asunnon rakennuspaikkoja ja lomarakennuspaikkoja. Yhdyskuntatalous Kaavan toteuttaminen ei edellytä uusien teiden/katujen rakentamista. Palvelut Kaava tukeutuu olemassa oleviin palveluihin. Liikenne Kaavan toteutuminen ei lisää liikenteen määrää merkittävästi. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Suunnittelualueelta ei ole tiedossa suojeltavia kulttuuriympäristöjä tai muinaismuistoja.
Nosto Consulting Oy 15 (16) Uusikaupunki: Ylötynkarin-Pjuutinmaan ranta-asemakaavan muutos Kaavaselostus, Versio 0.9 18.11.2015 Virkistys Kaava-alueen välittömässä läheisyydessä on laajat yhtenäiset virkistysalueet. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maisemarakenne, luonnonolot Kaavan vaikutukset luontoon ja maisemaan on minimoitu. Rakennusalat on maastossa tarkkaan katsottu ja rajattu siten, että rakennukset voidaan sijoittaa mahdollisuuksien mukaan puuston suojaan säilyttäen maiseman kannalta merkittävä puusto. Rakentamiselle sopimattomat alueet on jätetty rakennusalojen ulkopuolelle. Alueella kasvaa runsaasti rantapuustoa, joka suojaa piha-alueita tuulilta ja antaa niille yksityisyyttä. Mereltä katsoen rantamaiseman tilaa ei heikennetä. Suunnittelualueen eteläosassa on luontoselvityksen mukaan luontoarvoiltaan merkittävä kohde, jossa sijaitsee ruoho- ja heinäkorpea sekä saniaiskorpea. Alue sijaitsee MU-alueella ja se on merkitty kaavassa luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi (luo-1). Alueelle tai sen läheisyyteen ei ole osoitettu rakentamista. Pohjavedet ja pienilmasto Alue ei ole luokiteltua pohjavesialuetta. Kaavalla ei ole oleellista vaikutusta pienilmastoon. Maa- ja kallioperä Alueen rakennettavuus on hyvä. Taloudelliset vaikutukset Kaavalla ei ole suoria taloudellisia vaikutuksia muille kuin maanomistajille.
Nosto Consulting Oy 16 (16) Uusikaupunki: Ylötynkarin-Pjuutinmaan ranta-asemakaavan muutos Kaavaselostus, Versio 0.9 18.11.2015 5. Ranta-asemakaavan toteutus 5.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Ranta-asemakaavan toteutumista ohjaa kaavakartan lisäksi tämä kaavaselostus. 5.2. Toteuttaminen ja ajoitus 5.3. Toteutuksen seuranta Alueen toteuttaminen voidaan käynnistää, kun ranta-asemakaava on tullut kuulutuksella voimaan. Maanomistajat vastaavat rantaasemakaavan toteuttamisesta omistamillaan maa-alueilla. Alueen toteutuksen seurannasta ja valvonnasta vastaa Uudenkaupungin kaupunki. Raisiossa..2015 Nosto Consulting Oy Pasi Lappalainen dipl.ins.