Valtion pääomantuonti ja kansainväliset rahoitusmarkkinat Suomen Pankin historiaseminaari 16.8.2011 Turku Mika Arola/Valtiokonttori
Valtionvelka (%/BKT) 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1860 1863 1866 1869 1872 1875 1878 1881 1884 1887 1890 1893 1896 1899 1902 1905 1908 1911 1914 1917 1920 1923 1926 1929 1932 1935 1938 1941 1944 1947 1950 1953 1956 1959 1962 1965 1968 1971 1974 1977 1980 1983 1986 1989 1992 1995 1998 2001 2004 2007 2010 2013 Lähteet: Arola (2006); Valtiokonttorin arkisto, velkatilastot; Tilastokeskus, bruttokansantuotetilasto.
Valtionvelan käyttö Talouskasvun edistäminen - Infrastruktuurihankkeet - Merkittävin rautatieverkoston rakentaminen Suhdannepolitiikka - Aktiivinen finanssipolitiikka ei historiallisesti ole näytellyt kovin suurta roolia Keskuspankin valuuttavaranto
Vaihtotase (%/BKT) 20 15 10 5 0-5 1892 1895 1898 1901 1904 1907 1910 1913 1916 1919 1922 1925 1928 1931 1934 1937 1940 1943 1946 1949 1952 1955 1958 1961 1964 1967 1970 1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1997 2000 2003 2006 2009-10 -15-20 Lähteet: Bärlund (1945, 1992); Airikkala ja Sukselainen (1976); Lappalainen (1997); Suomen Pankki, maksutasetilastot
Valtion lainanotto 1862-2011
Rahoitusmarkkinoiden globalisoituminen Klassinen kultakanta Globalisaatio ja EMU Toinen Bretton Woods kultakanta Maailmansodat 1870 1877 1884 1891 1897 1904 1911 1918 1924 1931 1938 1945 1951 1958 1965 1972 1978 1985 1992 1999 2005 Lähde: Obstfeld ja Taylor (2003)
Ei-markkamääräisen velan osuus valtionvelasta (%) 120 EMU 100 80 60 40 20 0 Maailmansota Suuri lama Bretton Woods 1860 1863 1866 1869 1872 1875 1878 1881 1884 1887 1890 1893 1896 1899 1902 1905 1908 1911 1914 1917 1920 1923 1926 1929 1932 1935 1938 1941 1944 1947 1950 1953 1956 1959 1962 1965 1968 1971 1974 1977 1980 1983 1986 1989 1992 1995 1998 2001 2004 2007 2010 Lähteet: Arola (2006); Valtiokonttorin arkisto, lainadokumentit.
Valtion muun kuin markkamääräisen velan valuuttajakauma 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% Rfr Muut yhteensä ECU/EUR SEK RM/DEM USD GBP 10% 0% 1880 1890 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 Lähde: Valtiopäiväasiakirjat.
Ulkomaisten sijoittajien osuus (%/valtionvelka) 120 100 80 60 40 20 0 Lähteet: Suomen Pankki, maksutasetilastot; Valtiokonttori, velkatilastot.
Useita uusia markkinoilletuloja Fabian Langenskiöld 1862 Risto Ryti 1923 Rainer von Fieandt 1961
Autonomian aika Obligaatiomarkkinoiden suotuisa kehitys Suomen taloudellinen herääminen Rahauudistusten toteutus Syrjäytymisvaikutuksen välttäminen Saksan (M.A. von Rothschild), Ranskan (Crédit Lyonnais) ja Englannin (C.J. Hambro) rahoitusmarkkinat Venäjän sivuuttaminen lainanotossa ja sijoitustoiminnassa
Sotien välinen aika Obligaatiolaki 1921 Lainanotto Yhdysvaltain obligaatiomarkkinoilta (National City Bank) Suuri lama ja rahoitusjärjestelmän romahdus; velasta kotimaista Suomi maksoi velkansa
Toisen maailmansodanjälkeinen aika Politisoituneen lainanoton aika Paluu pääomamarkkinoille 1961 Useiden obligaatiomarkkinoiden hyödyntäminen 1990-luvun alun suuri lama ja kotimaisten obligaatiomarkkinoiden synty Euroaika 1999 - Valuuttakurssiriskin poistuminen - Välittäjäpankkien ja sijoittajapohjan kansainvälistyminen Moderni varainhallinta
VALTION LUOTTORISKI
Rahoitusmarkkinoiden arvio Suuri määrä markkinatoimijoita käyttää kaikkea saatavilla oleva informaatiota arvioidessaan lainanottajaan liittyvää luottoriskiä - Ensimmäiset pankkien Suomea koskevat maaraportit 1890-luvulta - Luottoluokitukset alkoivat 1920-luvulla Tarjoaa kvantitatiivisen näkökulman taloushistorian ja poliittisen historian tutkimukseen
Suomen luottoriski (% yksikköä) 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Lähteet: Arola (2006); Valtiokonttorin arkisto, valtion lainaemissiot 1961 alkaen; Deutsche Bundesbank, U.S. Treasury, Swiss National Bank.
Luottoriskilisä 1863-1932 %-points 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 1863 1866 1870 1874 1878 1881 1885 1889 1893 1896 1900 1904 1908 1911 1915 1919 1923 1926 1930
Valtion lyhytaikaisen ulkomaisen velan osuus ulkomaanvelasta (%) 25 20 15 10 5 0 1858 1861 1864 1867 1870 1873 1876 1879 1882 1885 1888 1891 1894 1897 1900 1903 1906 1909 1912 1915 1918 1921 1924 1927 1930 1933 1936 1939 1942 1945 1948 1951 1954 1957 1960 1963 1966 1969 1972 1975 1978 1981 1984 1987 1990 1993 1996 1999 2002 2005 2008 Lähteet: Arola (2006); Valtiokonttorin arkisto, valtionvelkadokumentit
Suomen luottoriskilisä Saksan obligaatiomarkkinoilla 1992 1993 (%-yksikköä) 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 Lähde: Bloomberg.
JOHTOPÄÄTÖKSET
Johtopäätökset Kansainvälisen rahoitusjärjestelmän vakaus on ollut Suomelle suuri etu Suomen valtio on useaan otteeseen ajautunut vaikeuksiin ulkomaisessa lainanotossa - Rahoitusmarkkinoiden tilan ohessa turvallisuuspoliittinen tilanne on ollut ongelma Suomen kurinalainen finanssipolitiikka on palkittu Lainanotolla myös poliittinen ulottuvuus
Varainhallinnan huippukaudet Klassinen kultakanta 1878-1914 Luottoriski Alle 1 %- yksikköä Valuuttakurssi riski Ei-kotimainen velka Pankit Euro 1999-2011 Alle 1 %- yksikköä Age of Extremes Jopa 3,5 %- yksikköä Ei Ei Toistuvia tappioita 100 % 100 % 9 % - 90 % Lähes kaikki ulkomaisia Sijoittajapohja Yli 90 % ulkomailta Toissijaismark kinat Berliini, Pariisi, Lontoo Lähes kaikki ulkomaisia Yli 90 % ulkomailta Ulkomaiset elektroniset markkinapaikat Kotimaisilla suuri merkitys Suuri osa kotimaisia Helsinki tärkeimpiä 22