Metln työrporttej 188 http://www.metl.fi/julkisut/workingppers/211/mwp188.htm ISBN 978-951-4-2281-4 (PDF) ISSN 1795-15X Kuusiliksvoksen rvinnetil j pituusksvu ylispuuhkkuun j lnnoituksen jälkeen mustikkturveknkll Mikko Moilnen & Jorm Isskinen www.metl.fi
Metln työrporttej 188 http://www.metl.fi/julkisut/workingppers/211/mwp188.htm Metln työrporttej / Working Ppers of the Finnish Forest Reserch Institute -srjss julkistn tutkimusten ennkkotuloksi j ennkkotulosten luonteisi selvityksiä. Srjss voidn julkist myös esitelmiä j kokouskoosteit yms. Srjss ei käytetä tieteellistä trkstusmenettelyä. Srjn julkisut ovt stviss pdf-muodoss srjn Internet-sivuilt. http://www.metl.fi/julkisut/workingppers/ ISSN 1795-15X Toimitus PL 18 131 Vnt puh. 1 2111 fksi 1 211 211 sähköposti julkisutoimitus@metl.fi Julkisij Metsäntutkimuslitos PL 18 131 Vnt puh. 1 2111 fksi 1 211 211 sähköposti info@metl.fi http://www.metl.fi/ 2
Metln työrporttej 188 http://www.metl.fi/julkisut/workingppers/211/mwp188.htm Tekijät Moilnen Mikko & Isskinen Jorm Nimeke Kuusiliksvoksen rvinnetil j pituusksvu ylispuuhkkuun j lnnoituksen jälkeen mustikkturveknkll Vuosi 211 Sivumäärä 22 Alueyksikkö / Tutkimusohjelm / Hnkkeet ISBN 978-951-4-2281-4 (PDF) ISSN 1795-15X Pohjois-Suomi / SUM-tutkimusohjelm / 3484 Suometsien uudistminen j 3486 Suometsien rvinnetlous j lnnoitusvikutukset Hyväksynyt Mrkku Srinen, hnkkeen vetäjä, 15.11.21 Tiivistelmä Turvemiden vrttuneiss hieskoivikoiss esiintyy usein luontist kuusiliksvost, jot voidn hyödyntää metsänuudistmisess vputtmll liksvos ylispuuhkkuull. Kuusiliksvoksen tuotoskyky riippuu keskeisesti puiden kivennäisrvinteiden stvuudest. Pksuturpeisill j nevist lkuperää olevill metsäojituslueill puiden rvinnetlousongelmt ovt yleisiä j ylispuuhkkuun seuruksen ne monesti kärjistyvät. Tässä tutkimuksess selvitettiin ylispuuhkkuun jälkeen tehdyn lnnoituksen (Metsän PK-lnnos, Metsän kli-hivenlnnos) vikutust rvinnepuutoksist (klium, boori) kärsivän kuusiliksvoksen rvinnetiln j pituusksvuun. 196 7-luvuill ojitetut 5 tutkimuskohdett olivt kuivtuksen seuruksen muuttuneet lkun vähäpuustoisist nevrämeistä mustikkturveknkiksi (MtkgII). Molemmt lnnoituskäsittelyt poistivt puiden rvinnepuutosten ulkoiset oireet j kohottivt kuusen neulsten klium- j booripitoisuutt merkitsevästi jo vuoden kuluess. Sinkkiä sisältänyt Metsän kli-hivenlnnos kohotti myös neulsten sinkkipitoisuutt. Kuusten pituusksvu oli 5 1 vuoden kuluttu lnnoituksest käsittelystä j metsiköstä riippuen 1,2 2,4-kertinen lnnoittmttomn verrttun. Puiden rvinnetil korjntui j ksvu lisääntyi merkittävästi jo pelkällä kliumlnnoituksell - fosforilisäyksestä ei juurikn ollut puille hyötyä. Puiden lnnoitusvste osoitti kuitenkin heikentymisen merkkejä jo lnnoitust seurnneell toisell 5-vuotisjksoll. Johtopäätöksenä esitetään, että kuusen rvinnetiln j ksvun säilyminen hyvänä kyseisen tyyppisillä rvinneongelm-lueill edellyttää 1 2 uusintlnnoitust metsikön ksvtusikn. Asisnt Pice bies, liksvos, rvinnepuutos, lnnoitus, turvem, metsänuudistminen Julkisun verkko-osoite http://www.metl.fi/julkisut/workingppers/211/mwp188.htm Tämä julkisu korv julkisun Tämä julkisu on korvttu julkisull Yhteydenotot Mikko Moilnen, Metsäntutkimuslitos, Muhoksen toimipikk, Kirkkosrentie 7, 915 MUHOS mikko.moilnen@metl.fi Muit tietoj 3
Metln työrporttej 188 http://www.metl.fi/julkisut/workingppers/211/mwp188.htm Sisällys Johdnto...5 Aineisto j menetelmät...6 Tulokset...9 Aliksvoksen rvinnetil ylispuuhkkuun jälkeen... 9 Aliksvoksen rvinnetiln j ksvun muutokset lnnoituksen jälkeen... 11 Neulsten rvinnepitoisuudet... 11 Aliksvoksen ulkosu... 16 Aliksvoksen pituusksvu... 17 Tulosten trkstelu j päätelmät...17 Viitteet...2 4
Metln työrporttej 188 http://www.metl.fi/julkisut/workingppers/211/mwp188.htm Johdnto Metsikön vrttuess syntyy vltpuuston lle usein luontist timiinest, jost os vkiintuu j säilyy nk. liksvoksen uudistumisviheeseen skk. Vrjostust sietävänä puuljin kuusell (Pice bies Krst.) on Suomen oloiss muit puuljej premmt edellytykset uudistu luontisesti vnhn puuston ll. Kngsmille kuusiliksvoksi syntyy herkimmin sekmetsiin j koivikoihin. Aliksvoksi esiintyy runssti myös metsäojitettujen turvemiden hieskoivuvltisill j mänty-hieskoivusekpuusto ksvvill turveknkill. Aliksvospuiden ksvuedellytykset vihtelevt riippuen ylispuuston puuljist j järeydestä. Kuusell sopeutuminen liksvossemn näkyy mm. neulsten j ltvuksen rkenteess (Greis & Kellomäki 1974, Lesinski & Sundkvist 1992, Niinemets & Kull 1995, 1995b, Metslid 28). Ylispuustost johtuvn vlo-, rvinne- j juuristokilpilun vuoksi liksvostimien ksvu on yleensä hitmp kuin vpn j vloss ksvvien timien (Bergqvist 1999, Klng & Ekö 1999). Järeäpuustoisess kuusikoss liksvostimien ksvu on hyvin hidst, kun ts hrvhkon koivikon ll kuusen timet säilyvät usein ksvuisin (Heikurinen 1985, Niemistö 1995, Mård 1996, de Chntl ym. 23). Kun ksvupikk on kuuselle sopiv, tiheys riittävä j liksvos elpymiskykyistä, voidn se hyödyntää metsänuudistmisess j näin säästää uudistmiskustnnuksiss (mm. Hyvän metsänhoidon suositukset 26, 27). Olemss olev timiines vputetn ylispuuhkkuull eikä timettumiseen tähtäävää kistle- ti suojuspuuhkkuut ti vohkkuu-viljelyvihett tällöin trvit (Moilnen & Sks 1998). Smll vältytään vohkkuun j mnmuokkuksen iheuttmilt rvinnehuuhtoutumilt, timikonperkuksilt j pintksvillisuuden torjunnlt. Ylispuuston poiston seuruksen liksvostimikon ksvuolot muuttuvt. Turvemill pohjveden pint yleensä koho, ksvupikn lämpöolot äärevöityvät j riski timien hllvurioille ksv (Leikol 1975, Päivänen 1982, Leikol & Rikl 1983). Mitä voimkkmpi j äkillisempiä ksvutekijöiden muutokset ovt, sitä pitemmän sopeutumisjn uusiin olosuhteisiin timikko trvitsee. Vputtmisen iheuttm shokkivikutus näkyy puiden pituusksvun tntumisen, neulskton j joskus kuolleisuuden lisääntymisenä (Cjnder 1934, Skoklefld 1976, Andersson 1984, Koistinen & Vlkonen 1993, Mielikäinen & Vlkonen 1995). Tntumn voimkkuus j kestoik riippuvt liksvoksen kunnost, koost j ikisemmst ksvust. Pitkään ylispuuston ll kituneen liksvoksen toipuminen kestää yli viisi vuott, mutt kohtlisen ksvuis liksvos elpyy muutmss vuodess (Helms & Stndiford 1985, Koistinen & Vlkonen 1993, Örlnder & Krsson 2, Hilli ym. 23, Päätlo ym. 23, Metslid ym. 25, Metslid 28). Ksvun tntumisen ylispuiden poiston jälkeen on tulkittu osltn johtuvn vlon lisääntymisen iheuttmst fotosynteesitehon tntumst j klorofyllipitoisuuden lentumisest (Gnojek 1992, Srinen & Srjl 1999). Vlo- j lämpö-olojen muutokset voivt etenkin kuivill ksvupikoill iheutt myös kuivuusstressin, minkä vuoksi puut siirtävät ksvun pinopisteen juuristoon, minä ikn pituusksvu muutmiksi vuosiksi tntuu ti jop heikkenee (Kneeshw ym. 22). Ylispuuhkkuu muutt myös metsikön rvinnekierto. Vllitsevn puuston iemmin käyttämät rvinteet vputuvt nyt timikon j muun ksvillisuuden käyttöön, smoin hkkuutähteiden mtuess niiden sisältämät rvinteet. Kuusiliksvosten rvinnetiltutkimuksiss on neulsten typpi- j fosforipitoisuuden hvittu kohonneen ylispuuhkkuun jälkeen, mutt kliumpitoisuuden 5
Metln työrporttej 188 http://www.metl.fi/julkisut/workingppers/211/mwp188.htm yleensä lskeneen jop rvinnepuutosrjn lpuolelle (mm. Krtusenko 1967, Koshelkov 1982, Srinen 1995, 1996, Moilnen & Sks 1998, Hilli ym. 23). Myös neulsten booripitoisuuden lentumisest on rportoitu (Grnhus & Brække 21). Typpipitoisuuden nousun on rveltu olevn seurust turpeen mikrobitoiminnn lisääntymisestä hkkuun jälkeen. Neulsten kliumpitoisuuden leneminen sttisi ts oll seurust siitä, että vpn juuristotiln lisääntyessä puut suuntvt kliumin käytön lähinnä juuriston ksvupisteisiin (Srinen 1996, 25). Ylispuuhkkuun iheuttmn tntumn vputetun timikon ksvuss voi siis selittää useit vuosi kestävä rvinnetspinon häiriintyminen j etenkin kliumin puutos. Metsäojituslueill puiden rvinnetlousongelmt pinottuvt pksuturpeisille, vähäpuustoisist korpi- j rämekohteist ti entisistä vosoist kehittyneille II-tyypin puolukk- j mustikkturveknkille (Moilnen ym. 25, Silfverberg & Moilnen 28). Yleisimmin on kyse kivennäisrvinteiden fosfori (P) j klium (K) heikost stvuudest suhteess typpeen (N). Uudistmishkkuiden seuruksen typen j kliumin epäsuhdn voi olett kärjistyvän entisestään, sillä turpeen kliumvrt ovt vähäiset j hkkuupoistumn iheuttm rvinnehävikki suhteellisen suuri. Kun ksvillisuuden j puuston rvinteiden käyttö hkkuun seuruksen vähenee j tilpäisesti jop lkk, lttius helppoliukoisen kliumin huuhtoutumiseen voi lisääntyä. Viljvien korpimetsien päätehkkuuloill näin on todettu tphtuneen (Nieminen 1999). Näin ollen seurvn puusukupolven ksvttminen tuotoksen kestävyyttä vrntmtt voi edellyttää puiden rvinnetloutt tspinottvi lnnoituksi jo timikkoviheess. Tutkimustieto ylispuuhkkuun iheuttmist rvinnetiln muutoksist turvemiden liksvostimikoiss on riittämätöntä j osin ristiriitist (Srinen & Srjl 1999, Hilli ym. 23). Erityisesti kivtn lisätieto siitä, kuink nopesti lnnoitus korj mhdolliset rvinnepuutokset j onko rvinnelisäys välttämätön metsikön ksvun säilymiseksi ksvupikn potentilisen tuotoskyvyn edellyttämällä tsoll. Tässä tutkimuksess selvitettiin lnnoituksen vikutust ylispuuhkkuull vputetun j rvinnepuutoksist kärsivän kuusiliksvoksen rvinnetiln j ksvuun metsäojitetull turvemll. Puiden rvinnetiln j ksvun muutoksi seurttiin neulsnäytteistä tehdyillä rvinnemäärityksillä j puiden pituusksvumittuksill. Tutkimusjkso kttoi lnnoituksen jälkeisen ensimmäisen 1-vuotiskuden. Aineisto j menetelmät Tutkimusineisto kerättiin viidestä metsiköstä (pint-l,3 1,6 h) Länsi-Lpist (Kolri, Tornio) j Pohjois-Pohjnmlt (Oulu, Muhos, Vihnti) (Tulukko 1). Ksvukuden keskimääräinen lämpösumm vuosin 1998 27 oli kohteest riippuen keskimäärin 933 1187 d.d. (lskentmenetelmä ks. Ojnsuu & Henttonen 1983). Tutkimuskohteet ojitettiin 196 197-luvuill, jolloin ne olivt ruohoisuustson korpe, rämettä ti nev. Vihnnin metsikkö sijitsi entisellä suopelloll. Kuivtuksen seuruksen ksvupikt olivt muuttuneet suurelt osin mustikkturveknkn II-tyypeiksi (MtkgII), Oulun koelue luokitettiin puolukkturveknkksi (PtkgII). Turvekerroksen pksuus oli kikiss metsiköissä vähintään 8 cm. Isskisen (1999) kehittämä nk. typensuosijljien esiintymiseen perustuv silmävrisen ksvupikkluokituksen mukn kohteet olivt runsstyppisiä: pintturpeen typpipitoisuuden rvioitiin olevn n. 3 %. 6
Metln työrporttej 188 http://www.metl.fi/julkisut/workingppers/211/mwp188.htm Metsiköt olivt ennen hkkuit luontisesti syntyneitä j kksijksoisi. Vllitsevn jkson eli ylispuuston muodosti huonoksvuinen j vjtuottoinen 6 9-vuotis hieskoivikko, sekpuun esiintyi vihtelevsti kuust jä mäntyä. Kuusivltisen liksvoksen pituus hkkuuhetkellä vihteli metsiköstä riippuen välillä,2 6 m j tiheys ylispuuhkkuun jälkeen välillä 175 7335 kpl h -1. Tornioss liksvos koostui lähes yksinomn kuusest, muiss kohteiss sekpuun oli mäntyä ( 95 kpl h -1 ). Tulukko 1. Tutkimusmetsiköiden tusttiedot, koejärjestelyt sekä puustomittusten j neulsnäytteiden keruun jnkohdt. Kolri Tornio Oulu Muhos Vihnti Metln koerekisteri nro 9166 9991 9995 916 9996 Koetunnus Pikkuteurvuom 1/1998 Hnnul 1/21 Rusko 1/21 Mtolmpi 8:19 Ahtnoj 2/21 Koordintit (N:E) 7471:364 732:338 7218:343 7181:46 7146:34 Korkeus merenpinnst, m 155 27 14 62 89 Lämpösumm, d.d. (vuodet 1998 27) 933 196 1187 1182 1153 Turvett, cm >1 1 8 >1 >1 4 7 Ksvupikk (Huikri 1952) RiRhN RhK SsR (Ri)RhR Ent. pelto Rh-tso Turvekngstyyppi (Vsnder & Line 28) MtkgII MtkgII PtkgII MtkgII MtkgII Ojitusvuodet 193 197-luku 1968, 22 21 1978, 23 1978 Srkleveys, m 3 4 15 3 3 45 33 Ylispuuston ikä, v 9 8 7 7 6 Ylispuuhkkuu, kk/v 1/1999 1/21 2/1993 11/1997 1/1998 Aliksvoksen pituus, m 1, 3,5,5 3,,5 8,,1 5,,2 3, Aliksvoskuusi, kpl h -1 57 65 269 175 7335 Kokeen pint-l, h 1,38 1,37 1,62 1,4,27 Koeloj, kpl 16 12 12 2 6 Lnnoituskäsittelyjä/toistoj, kpl 3/4 3/4 3/4 3/4 3/2 Lnnoitusjnkoht 1.6.1999 5.6.22 19.6.21 6.6.1998 18.6.21 Kikiss metsiköissä puuston vjtuottoisuuden rvioitiin olleen seurust ksvupikn heikoist rvinneoloist. Hvitut rvinnepuutosten ulkoiset oireet kuusen vnhempien neulsvuosikertojen kellertävä yleissävy j männyn neulsten keltkärkisyys viittsivt kliumin stvuuden ongelmiin. Kliumin puutos todennettiin Ouluss myös neulsnlyysillä ennen lnnoituskokeen perustmist: syksyllä 1997 liksvoskuusten neulsist määritettiin ennätysmäisen lhinen kliumpitoisuus, 1,85 mg g -1. Ylispuuhkkuut tehtiin metsurityönä vuosin 1993 21. Suuremmilt korjuuvurioilt vältyttiin eikä liksvostimi merkittävästi tuhoutunut. Vuosin 1998 22 perustetuiss lnnoituskokeiss koejärjestelyinä olivt ksvupikn j puuston perusteell metsikköön muodostetut lohkot, joihin rjtuille koeloille (pint-l,5,14 h) eri lnnoitusvihtoehdot rvottiin. Lnnoittmttomn vertilun (kontrolli) lisäksi kikiss kokeiss oli kksi lnnoituskäsittelyä, jotk tois- 7
Metln työrporttej 188 http://www.metl.fi/julkisut/workingppers/211/mwp188.htm tettiin metsiköstä riippuen 2 4 kert (tulukko 2). Pääkysymys oli, sdnko liksvoksen rvinnetil kuntoon pelkällä kliumlisäyksellä (Metsän kli-hivenlnnos) vi trvitnko kliumin ohell myös fosfori (Metsän PK-lnnos). Käsittelyjen sisältämä fosforinnostus oli 54 kg h -1 j kliumnnostus 1 kg h -1. Lnnoitteet levitettiin koeloille lkukesällä käsityönä: Muhoksell j Kolriss heti hkkuut seurvn kesänä, Tornioss vuoden, Vihnniss 3 vuoden j Ouluss 8 vuoden kuluttu hkkuust. Kohteit ei ollut iemmin lnnoitettu lukuun ottmtt Muhoksen koeluett, jok oli snut vuonn 1981 Suometsien PK-lnnost 5 kg h -1. Aliksvoskuusist otettiin neulsnäytteet, kun lnnoituksest oli kulunut kokeest riippuen 1 3 ksvukutt. Neulsnäytteet kerättiin toistmiseen 5 8 ksvukutt lnnoituksen jälkeen. Muhoksen kokeell neulsnäytteet otettiin neljästi: 1, 2, 4 j 8 vuoden kuluttu lnnoituksest. Neulset kerättiin tlvikuten puiden kolmen ylimmän okskiehkurn sivuksvimist. Kukin näyte koostui koeln 1 15 puust otetuist edelliskesän neulsist. Näytteet vrstoitiin säilytyksen jksi pkkshuoneeseen (-18 C) j nlysoitiin stndrdimenetelmin (Hlonen ym. 1983) Metsäntutkimuslitoksen (Metl) Muhoksen toimipikn lbortorioss. Neulsten kokonistyppi määritettiin Kjeldhl-menetelmällä hjoitetuist näytteistä spektrofotometrisesti, kokonisfosforin j boorin määritys spektrofotometrisesti (värirektio), kliumin sekä muiden pää- j hivenrvinteiden määritys kuivtuhkistetuist (5 C, 48 tunti) näytteistä tomibsorptiospektrofotometrillä (liekki AAS). Neulsten keskimss (1 kpl) mitttiin kuivuksen (65 C, 48 tunti) jälkeen. Puiden rvinnetiln tulkint pohjutui iemmin esitettyihin kuusen neulsten rvinnepitoisuuksien rj-rvoihin (Reinikinen ym. 1998, Veijlinen 21, Moilnen ym. 25) (tulukko 3). Tulukko 2. Käytetyt lnnoitteet (Kemir Grow How), lnnoitennostukset j käsittelyjen lkuinesisältö. Käsittely, lnnoite, nnostus (rvinnepitoisuudet, %) Kontrolli Lnnoittmton vertilu PK, Metsän PK-lnnos 62 kg h -1 (P 9 K 16 B,3 Cu,2) Khiv, Metsän kli-hivenlnnos 333 kg h -1 (K 3 B,4 Zn,4) Pää- j hivenrvinteit, kg h -1 P K B Cu Zn - - - - - 54 1 1,8 1,2 - - 1 1,3-1,3 Tulukko 3. Kuusen rvinnetil osoittvt neulsten rvinnepitoisuuksien rj-rvot. Rvinne Ankr puutos Välttävä Sopiv N, % < 1,2 1,2 1,5 1,5 1,9 P, mg g -1 < 1,7 1,7 2,3 2,3 3,5 K, mg g -1 < 5, 5, 6, > 6, B, mg kg -1 < 7 7 1 1 3 Cu, mg kg -1 < 2 ) - - Zn, mg kg -1 < 16 - - ) = lhinen rvo, vrm puutosrj selvittämättä - = ei tieto rj-rvost 8
Metln työrporttej 188 http://www.metl.fi/julkisut/workingppers/211/mwp188.htm Rvinnepitoisuuksien ohell rvinteiden keskinäiset suhteet vikuttvt puiden elinvoimn j tuotoskykyyn. Kuusen neulsten optimlisen N:K-suhteen pidetään yleisesti 1:3 35 j N:P-suhteen n. 1:1 (mm. Ingestd 1979, Brække 1994). Näitä suhteit käytettiin rj-rvoin rvioitess puiden rvinnesuhteit j niissä lnnoituksen seuruksen tphtuneit muutoksi. Puustomittukset tehtiin syksyllä 28. Kunkin koeln keskipisteeseen sijoitettiin koeln koost riippuen yksi (joskus kksi) ympyräkoel (r = 3,99 8, m), joilt lukupuiksi otettiin kikki yli 1,3 m:n (Kolriss kikki yli,3 m:n) pituiset kuuset. Lukupuist mitttiin rinnnkorkeusläpimitt (d 1.3, mm) j niistä vlittiin koepuiksi pienillä ympyräkoeloill 15 j isommill ympyräkoeloill 2 25 kuust. Koepuist määritettiin puun terveydentil, pituus (dm), pituusksvu (cm) viimeisen 3 5 vuoden jlt j rvioitiin ulkoiset rvinnepuutokset (P, K, B) neulsten muodon, pituuden j värin perusteell (Reinikinen ym. 1998). Pituusksvumittukset kohdentuivt jnkohtn, jolloin lnnoituksest oli kokeest riippuen kulunut 5 1 vuott. Terveydentil j tuhot rvioitiin puiden ulkoisten tunnusmerkkien vull (Metsikkökokeiden mstotyöohjeet 1987). Lnnoituksen vikutust puiden pituusksvuun sekä neulsten rvinnepitoisuuksiin j -suhteisiin (N:K, N:P) testttiin yksi- j kksisuuntisell vrinssinlyysillä (SPSS 14. for Windows). Käsittelyjen prittinen vertilu tehtiin Bonferronin testillä (merkitsevyysrj p <.5). Muhoksen kokeell, joss neulsnlyysi tehtiin neljästi tutkimusjkson ikn, käytettiin nk. toistettujen mittusten vrinssinlyysiä. Aliksvospuiden rvinnetiln vihtelu j eri rvinteiden merkitystä puille selvitettiin myös vektorinlyysillä. Vektorinlyysi on ksvien rvinnedignostiikkn kehitetty trkstelutp, joss neulsten rvinnepitoisuuksiss, kuivmssss j rvinnesisällössä ilmenneet suhteelliset muutokset hvinnollistetn grfisesti nk. vektoridigrmmiss (esim. Timmer & Stone 1978, Timmer & Ry 1988, Hse & Rose 1995). Menetelmä mhdollist usen eri rvinteen keskinäisen yhteyden smnikisen trkstelun j osoitt, mitkä rvinteet rjoittvt puiden ksvu suhteellisesti eniten j onko tiettyjen rvinteiden snti ylenmääräistä ti jop hitllist. Vertilutson käytettiin lnnoittmttomien puiden neulsten rvinnepitoisuuksi j kuivmss, joihin lnnoituskäsittelyjen iheuttmt muutokset neulsten rvinnepitoisuuksiss j rvinnesisällössä suhteutettiin. Tulokset Aliksvoksen rvinnetil ylispuuhkkuun jälkeen Vputettujen liksvoskuusten neulsten rvinnepitoisuuksiss todettiin tutkimusmetsiköiden välillä merkitseviä eroj klsiumi j rut lukuun ottmtt (kuv 1, tulukko 4). Kikiss kohteiss kuusell esiintyi voimkst kliumin puutost (pitoisuus lle 5 mg g -1 ). Tornioss, Ouluss j Vihnniss esiintyi myös fosforin puutost. Typen oslt tilnne oli hyvä ti tyydyttävä. Muhoksell j Vihnniss neulsten Cu-rvot olivt lhiset j Tornioss B-rvot puutosrjn tuntumss. Ouluss, Muhoksell j Vihnniss myös Zn-pitoisuudet oli lhisi. Muhoksell hkkuun vikutus näkyi neulsten C-, Fe- j Mn-pitoisuuden kohomisen toisest hkkuun jälkeisestä vuodest lähtien (kuv 2). Neulsen kuivmss kohosi noin puolitoistkertiseksi 2 vuoden ikn ylispuuhkkuust j säilyi tällä tsoll seurvn 5 vuoden jn. N-, P-, K- ti B-pitoisuuksiss ei 8 vuoden ikn hvittu selkeää muutostrendiä, joskin K-pitoisuus näytti hiukn lskevn hkkuust kuluneen iän myötä. 9
Metln työrporttej 188 http://www.metl.fi/julkisut/workingppers/211/mwp188.htm Typpi mg g -1 2 16 12 b mg g -1 2,5 bd 2 1,5 b Fosfori c d b 8 1 4,5 Kolri Tornio Oulu Muhos Vihnti Kolri Tornio Oulu Muhos Vihnti 5 4 3 2 1 mg g -1 Klium b b 25 2 15 1 5 mg kg -1 b Boori c c Kolri Tornio Oulu Muhos Vihnti Kolri Tornio Oulu Muhos Vihnti Kuv 1. Kuusen neulsten N-, P-, K- j B-pitoisuudet tutkimusmetsiköittäin, lnnoittmttomt koelt. Smoill kirjimill merkittyjen pylväiden rvot eivät poikke merkitsevästi toisistn (Bonferron). Puniset viivt osoittvt ko. rvinteen puutosrj. Tulukko 4. Kuusen neulsten C-, Mg-, Fe-, Mn-, Zn- j Cu-pitoisuudet tutkimusmetsiköittäin, lnnoittmttomt koelt. Smoill kirjimill merkityt rvot eivät poikke merkitsevästi toisistn (Bonferron). Rvinne Kolri Tornio Oulu Muhos Vihnti C, mg g -1 3,5 3,12 2,82 3,55 2,61 Mg, mg g -1 1,14 1,2 b 1,46 c,9 b,84 b Fe, mg kg -1 27 28 38 3 24 Mn, mg kg -1 684 b 793 433 b 76 691 b Zn, mg kg -1 29 18 b 16 b 16 b 15 b Cu, mg kg -1 2,2 b 2,3 b 2,4 b 1,9 2, b 1
Metln työrporttej 188 http://www.metl.fi/julkisut/workingppers/211/mwp188.htm 2,5 3 6 2, 5 N, % B, mg kg -1 1,5 1,,5 25 2 15 1 2 4 6 8 vuott C, mg g -1 P, mg g -1 2 1 5 4 3 2 2 4 6 8 vuott Fe, mg kg -1 K, mg g -1 4 3 2 1 4 3 2 2 4 6 8 vuott 5 1 1 2 4 6 8 vuott 2 4 6 8 vuott 2 4 6 8 vuott 1 2 1-1 Mn, mg kg 8 6 4 2 2 4 6 8 vuott Kuv 2. Kuusen neulsten N-, P-, K-, B-, C-, Fe- j Mn-pitoisuus Muhoksen kokeell eri jnkohtin ylispuuhkkuun jälkeen, lnnoittmttomt koelt. Jnt kuvvt keskirvon luotettvuutt 95 %:n todennäköisyydellä. Aliksvoksen rvinnetiln j ksvun muutokset lnnoituksen jälkeen Neulsten rvinnepitoisuudet Kuusten rvinnepuutosten oireet hävisivät lnnoitust seurnneen vuoden ikn. Lnnoituksen vikutus näkyi selvimmin neulsten K- j B-pitoisuuksiss, jotk kohosivt merkitsevästi jo levitystä seurnneell ksvukudell (Muhos). Molemmt lnnoitusvihtoehdot kohensivt puiden K-til smnsuuntisesti kikiss metsiköissä. Kksisuuntisess vrinssinlyysissä merkitsevä yhdysvikutus kokeen j lnnoituskäsittelyn välillä todettiin vin khdell rvinteell kymmenestä (C j B jksoll 2 3 vuott lnnoituksest j B jksoll 5 8 vuott lnnoituksest). Kun lnnoituksest oli kulunut 2 3 vuott, neulsten K-pitoisuus oli lnnoitetuill koeloill kokeest riippuen 1,4 2,5-kertinen kontrolliin verrttun (kuv 3). Khiv-loill neulsten K-pitoisuus oli puutosrjn (5 mg g -1 ) yläpuolell kikiss kohteiss, smoin PK-loill Kolri lukuun ottmtt. Koko ineistoss neulsten K-pitoisuus oli kontrolliloill keskimäärin 3 mg g -1, PK- 11
Metln työrporttej 188 http://www.metl.fi/julkisut/workingppers/211/mwp188.htm loill 5,3 mg g -1 j Khiv-loill 5,4 mg g -1. Kun lnnoituksest oli kulunut 5 8 vuott, vstvt keskirvot olivt: 2,6 (kontrolli), 5, (PK) j j 4,7 (Khiv). Puiden kliumin stvuus oli siis selvästi heikentynyt riippumtt käsittelystä vin khdess PK-lnnoitetuss j yhdessä Khivlnnoitetuss metsikössä neulsten K-pitoisuus oli enää puutosrjn yläpuolell (kuv 3). Neulsten B-pitoisuus oli 2 3 vuoden kuluttu lnnoituksest käsittelystä j metsiköstä riippuen 1,4 6-kertinen, mutt 5 8 vuoden jälkeen enää 1,1 2,3-kertinen kontrolliin verrttun (kuv 3). B-rvojen muutos oli suhteellisesti suurin Tornioss, joss lnnoittmttomien puiden B-til oli heikohko koko tutkimuskuden jn. Khiv-käsittely lensi hiem n neulsten P-pitoisuutt levitystä seurnneen 2 3 vuoden ikn j vikutus oli koko ineistoss myös tilstollisesti merkitsevä (kuv 3). Selvimmin ilmiö näkyi Vihnniss, Ouluss j Tornioss. PK-käsittely puolestn kohotti jksoll 5 8 vuott levityksestä neulsten P-pitoisuutt merkitsevästi kikiss muiss pitsi Muhoksell. Lnnoitus etenkin Khiven-lnnos kohotti myös neulsten Zn-pitoisuutt tilstollisesti merkitsevästi. Muiden nlysoitujen rvinteiden pitoisuuksiin ti neulsten kuivpinoon lnnoituskäsittelyt eivät vikuttneet merkitsevästi. 2,5 2, 6 P, mg g -1 1,5 K, mg g -1 4 1,,5 Lnnoittmton PK Khiv 2 2 4 6 8 vuott 2 4 6 8 vuott 6 6 5 5 Zn, mg kg -1 4 3 B, mg kg -1 4 3 2 2 1 1 2 4 6 8 vuott 2 4 6 8 vuott Kuv 3. Kuusen neulsten P-, K-, Zn- j B-pitoisuudet koko ineistoss eri jnkohtin lnnoituksen jälkeen. Jnt kuvvt keskirvojen luotettvuutt 95 %:n todennäköisyydellä. 12
Metln työrporttej 188 http://www.metl.fi/julkisut/workingppers/211/mwp188.htm Tulukko 5. Greenhouse-Geisser-testin testisuureet ik- j lnnoitustekijälle pää- j yhdysvikutuksineen (toistettujen mittusten vrinssinlyysi), Muhoksen koe. Testisuurein neulsten N-, P-, K- j B-pitoisuudet. Rvinne Tekijä F-rvo p-rvo df N Aik 1..2 1.7 Aik * Lnnoitus 1.2.347 3.5 P Aik 9.3. 2.7 Aik * Lnnoitus 2.4.68 5.3 K Aik 44.8. 2.4 Aik * Lnnoitus.8.588 4.7 B Aik 8.2. 1.2 Aik * Lnnoitus 5..23 2.5 Muhoksen kokeell tehty toistettujen mittusten vrinssinlyysi osoitti, että neulsten rvinnepitoisuuksiss esiintyi merkitsevää jllist vihtelu kikill rvinteill. Päärvinteiden (N, P, K) oslt lnnoitus- j iktekijän välillä ei esiintynyt yhdysvikutust, mutt hivenrvinteist booripitoisuuden ikvihtelu riippui lnnoituskäsittelystä (tulukko 5). Yhdysvikutuksen syynä oli lnnoitettujen puiden B-pitoisuuden huomttv lentuminen tutkimusjksoll. Vektorinlyysiss klium osoittutui kikiss kokeiss neulsmssn ksvu eniten rjoittvksi yksittäiseksi rvinteeksi (kuvt 4 5). 5 8 vuoden kuluttu lnnoituksest neulsten K-pitoisuus j K-sisältö olivt kokeest j lnnoituskäsittelystä riippuen 1,5 2,5-kertisi kontrolliin verrttun. Fosforin suhteellist niukkuutt esiintyi eniten Oulun, Tornion j Vihnnin kokeiss, joill fosfori sisältänyt PK-käsittely kohotti neulsten P-sisältöä. Vihnniss j Tornioss neulsten P-pitoisuus j -sisältö sitä vstoin leni, kun lnnoituskäsittelystä (Khiv) puuttui fosfori. Hivenrvinteist boorin suhteellinen niukkuus oli suurint Kolriss, Vihnniss j etenkin Tornioss, joss molemmt käsittelyt lisäsivät eniten neulsten suhteellist B-sisältöä. Muutokset neulsten Zn-pitoisuudess j -sisällössä olivt huomttvt Khiv-käsittelyn sneill puill, mikä viitt siihen, että boorin ohell puill esiintyi myös sinkkivjust. Kuusen neulsten N:K-suhde oli kontrolliloill kohteest riippuen 4,7 6,4 eli selvästi suurempi kuin optimlisen rvon pidetty 3, 3,5, osoitten kliumin stvuuden niukkuutt suhteess typpeen (kuv 6). Molemmt lnnoituskäsittelyt lensivt N:K-suhdett optimitsolle ti sen lpuolelle. Neulsten N:P-suhde oli kontrolliloill kohteest riippuen 7,5 9,6. Kun optimlinen suhde on n. 1, tulos merkitsee, että puill oli fosfori liik suhteess typpeen. Fosfori sisältänyt PKkäsittely näytti vielä lentneen suhdett, joskn vikutus ei osoittutunut merkitseväksi. Khivkäsittelyn sneill koeloill N:P-suhde puolestn hiukn ksvoi, mutt jäi edelleen lle optimlisen rvon. 13
Metln työrporttej 188 http://www.metl.fi/julkisut/workingppers/211/mwp188.htm KOLARI TORNIO Rvinnepitoisuus 25 2 15 1 5 5 1 15 2 25 Rvinnesisältö Rvinnepitoisuus 25 2 15 1 5 5 1 15 2 25 Rvinnesisältö Rvinnepitoisuus OULU 25 2 15 1 5 Rvinnepitoisuus MUHOS 25 2 15 1 5 5 1 15 2 25 Rvinnesisältö 5 1 15 2 25 Rvinnesisältö Rvinnepitoisuus VIHANTI 25 2 15 1 5 5 1 15 2 25 Rvinnesisältö N P K C Mg Fe Mn Zn Cu B Kuv 4. PK-käsittelyn vikutus kuusen neulsten kuivpinoon, rvinnepitoisuuteen j rvinnesisältöön. Lnnoituksest kokeest riippuen 5 8 vuott. Neulstunnukset ilmistu suhteellisin rvoin (lnnoittmton kontrolli = 1). 14
Metln työrporttej 188 http://www.metl.fi/julkisut/workingppers/211/mwp188.htm KOLARI TORNIO 25 25 2 2 Rvinnepitoisuus 15 1 5 Rvinnepitoisuus 15 1 5 5 1 15 2 25 Rvinnesisältö 5 1 15 2 25 Rvinnesisältö OULU MUHOS 25 25 2 2 Rvinnepitoisuus 15 1 5 Rvinnepitoisuus 15 1 5 5 1 15 2 25 Rvinnesisältö 5 1 15 2 25 Rvinnesisältö Rvinnepitoisuus VIHANTI 25 2 15 1 5 5 1 15 2 25 Rvinnesisältö N P K C Mg Fe Mn Zn Cu B Kuv 5. Khiv-käsittelyn vikutus kuusen neulsten kuivpinoon, rvinnepitoisuuteen j rvinnesisältöön. Lnnoituksest kokeest riippuen 5 8 vuott. Neulstunnukset ilmistu suhteellisin rvoin (lnnoittmton kontrolli = 1). 7 6 5 Neulsten N:K -suhde 12 1 8 Neulsten N:P -suhde c c c c c c 4 3 2 b b b b b b b b b b 6 4 1 2 Kolri Tornio Oulu Muhos Vihnti Kolri Tornio Oulu Muhos Vihnti Lnnoittmton PK-lnnos Khiv-lnnos Kuv 6. Kuusen neulsten päärvinnesuhteet kokeittin j lnnoituskäsittelyittäin (eri jnkohtien rvinnemääritykset yhdistetty). Smoill kirjimill merkittyjen pylväiden rvot eivät poikke merkitsevästi toisistn metsikön sisällä (Bonferron). 15
Metln työrporttej 188 http://www.metl.fi/julkisut/workingppers/211/mwp188.htm Aliksvoksen ulkosu Lnnoituksen vikutus näkyi silmin hvittvsti puiden ulkosuss vielä 7 11 vuoden kuluttu. Kohteest j lnnoituskäsittelystä riippuen 51 1 % puist luokitettiin terveiksi, kun konrolliloill terveiden osuus oli 19 57 % (tulukko 6). Suurimmll osll terveydentilltn heikentyneiksi luokitelluill puill ilmeni neulsten keltkärkisyyttä, jonk tulkittiin johtuvn kliumin puutoksest. Lnnoitetuist puist vin pienellä osll esiintyi neulsten keltist värisävyä (kuv 7). Kolrin kokeell kuust vivsi rvinnepuutosten ohell kuusen suopursuruoste, jot esiintyi lnnoituskäsittelystä riippumtt noin kolmsosll puist. Tulukko 6. Vputetun kuusiliksvoksen ulkoinen terveydentil 7 11 vuott lnnoituksen jälkeen. Koe/Aik lnnoituksest Lnnoituskäsittely Terveitä puit, % kikist K-puutoksist kärsiviä puit, % kikist Kolri/1 v Kontrolli 19 27 PK 46 1 Khiv 51 1 Tornio/ 7 v Kontrolli 38 47 PK 78 17 Khiv 76 14 Oulu/ 8 v Kontrolli 57 37 PK 92 Khiv 91 5 Muhos/ 11 v Kontrolli 53 47 PK 1 Khiv 9 1 Vihnti/ 8 v Kontrolli 47 53 PK 85 15 Khiv 96 4 Kuv 7. Tornion koemetsikkö syyskuuss 29. Vsemmll lnnoittmton, oikell Metsän kli-hivenlnnost snut koel. Ylispuuhkkuust kulunut 9 vuott, lnnoituksest 8 vuokk. Kuvt Jorm Isskinen / Metl 16
Metln työrporttej 188 http://www.metl.fi/julkisut/workingppers/211/mwp188.htm Aliksvoksen pituusksvu Aliksvokset olivt metsiköstä riippuen 1,5 5, metrin pituisi j mittuksi edeltäneen kolmen vuoden pituusksvu vihteli välillä 8 43 cm v -1 (kuv 8). Molemmt lnnoituskäsittelyt lisäsivät puiden pituusksvu, mutt vikutuksen voimkkuus vihteli kokeittin. Lnnoitettujen puiden pituusksvu oli jksoll 4 11 vuott käsittelystä 1 18 cm v -1 kontrollilojen pituusksvu suurempi. Lnnoitus lisäsi kuusen pituusksvu merkitsevästi kikiss muiss pitsi Vihnnin kokeess (tulukko 6). Selkein lnnoitusvste ilmeni Kolriss, joss lnnoitettujen puiden ksvu oli 1,7 2,4-kertinen kontrollipuihin verrttun. Ouluss lnnoitus lisäsi pituusksvun 1,7-kertiseksi. Tornioss lnnoitusvikutus jäi vähäisemmäksi j vin Khiv-käsittely lisäsi merkitsevästi pituusksvu. Muhoksell vin PK-käsittely iheutti merkitsevän ksvunlisäyksen. Vihnniss merkitsevää ksvuvikutust ei ilmennyt kummnkn käsittelyn kohdll, vikk lnnoitetut puut ksvoivt pituutt vuosittin 4 7 cm enemmän kuin kontrollipuut. Koko ineistoss puiden pituusksvu oli vertilluill lnnoitteill täsmälleen sm eli 32 cm v -1. 6 Pituusksvu, cm v -1 b 5 4 b b b 3 2 1 b c b b Lnnoittmton PK-lnnos Khiv-lnnos Kolri Tornio Oulu Muhos Vihnti Kuv 8. Kuusen pituusksvu lnnoituksen jälkeen kokeittin j lnnoituskäsittelyittäin. Smoill kirjimill merkityt rvot eivät poikke merkitsevästi toisistn (Bonferron). Tulosten trkstelu j päätelmät Klium osoittutui selkeästi kuusen rvinnetlouden minimitekijäksi kikiss tutkimusmetsiköissä. Vputetut liksvokset potivt neulsnlyysin mukn voimkst kliumin puutost (pitoisuus lle 5 mg g -1 ) j vektorinlyysi vhvisti kliumin myös neulsmssn ksvu suhteellisesti eniten rjoittvksi rvinteeksi. Tornioss, Ouluss j Vihnniss esiintyi myös fosforin kohtlisen voimkst puutost. Typen oslt tilnne oli hyvä ti tyydyttävä kikiss kohteiss. Aiemmt tutkimukset kuusiliksvosten rvinnetilst j lnnoitusvikutuksist (mm. Srinen 1996, Hilli ym. 23) ovt kohdistuneet ksvupikoille, joiss puiden rvinnetlous lähinnä N:K-suhde on ollut tspinoisempi kuin tämän tutkimuksen ineistoss. Tässä työssä sdut tulokset ovt yleistettävissä tilnteisiin, joiss liksvos kärsii voimkkst typen j kliumin stvuuden epäsuhdst. 17
Metln työrporttej 188 http://www.metl.fi/julkisut/workingppers/211/mwp188.htm Hkkuun vikutus näkyi selkeimmin kuusen neulsten neulsten C-, Fe- j Mn-pitoisuuden kohomisen toisest hkkuun jälkeisestä vuodest lähtien. Pää- ti tärkeiden hivenrvinteiden (N, P, B) pitoisuuksiss ei hvittu selkeitä muutostrendejä. Aiemmisss tutkimuksiss turvemiden kuusiliksvoksen neulsten N-pitoisuus on ylispuuhkkuun jälkeen yleensä kohonnut j K-pitoisuus lskenut (Srinen 1996, Hilli ym. 23). Tässä tutkimuksess vstv muutos näkyi vin kliumpitoisuuden lievänä lenemisen hkkuut seurnneen khden vuoden kuluess. Ylispuiden poiston vikutust voitiin tosin seurt trkemmin vin Muhoksen kokeell, muill kokeill hkkuun ikist rvinnetil ei ollut krtoitettu. Hkkuun vikutuksen rvioimist vikeutti se, että vuosien välistä rvinnepitoisuuksien vihtelu ei voitu erott hkkuun mhdollisesti iheuttmist rvinnepitoisuusmuutoksist. Ylispuiden poiston vikutusten trkempi nlysointi olisi edellyttänyt sen, että tutkimusmetsiköihin olisi jätetty hkkmton vertilupuusto j että liksvospuiden rvinnetil olisi määritetty kikiss metsiköissä jo ennen hkkuut. Lnnoituskäsittely kohotti neulsten K-pitoisuuden puutosrjn yläpuolelle kikiss tutkimusmetsiköissä j tspinotti N:K-suhteen lähes optimliselle tsolle. Vertiltvien lnnoiteljien väliset vikutuserot puiden K-rvitsemustiln jäivät vähäisiksi. Tulos oli odotettu, kosk molemmiss lnnoiteljeiss klium on kliumkloridin j kosk nnostus oli molemmiss vihtoehdoiss sm. Kun lnnoituksest oli kulunut 2 3 vuott, kuusen neulsten K-pitoisuus oli kokeest riippuen 1,4 2,5-kertinen lnnoittmttomn verrttun. Tulos oli smnsuuntinen kuin iemmiss PK-käsittelyn vikutuksi kuusiliksvoksiin selvittäneissä tutkimuksiss: Srisen j Srjln (1999) ineistoss neulsten K-pitoisuus kohosi puutosrjn yläpuolelle vähintään 3 vuoden jksi j Hillin ym. (23) ineistoss K-pitoisuus oli vertilu korkemmll tsoll vielä 1 vuoden kuluttu lnnoituksest. Myös neulsten B-pitoisuus j -sisältö kohosi jo levitystä seurnneen 1 2 vuoden ikn, etenkin silloin kun kuusten B-til oli heikko. Tulos on yhdenmukinen iemmiss tutkimuksiss stujen tulosten knss. Silfverberg (1982) j Moilnen et l. (1996) totesivt hivenlnnoituksen kohottneen kuusen neulsten B-pitoisuutt lyhyellä ikvälillä voimkksti. Molemmiss lnnoiteljeiss klium j boori olivt helppoliukoisess muodoss j puut kykenivät hyödyntämään niitä jo ensimmäisenä levityksen jälkeisenä ksvukuten. Toislt helppoliukoisuudest sttoi seurt, että os lnnoitervinteist huuhtoutui puiden ulottumttomiin j vikutti lnnoitusvsteen kestoikn (ks. Kunisto & Pvilinen 1988, Kunisto 1992). Tässä tutkimuksess lnnoitusvikutus heikkeni selvästi jo jksoll 5 8 vuott lnnoituksest. Vputettujen liksvosten myöhempi kehitys j ksvukyky kuusivltpuuston lieneekin keskeisesti riippuvinen kliumin riittävyydestä. Tulosten pohjlt on vike ennust, kuink kun lnnoitettujen puiden K-tlous säilyy hyvänä ti tyydyttävänä. Männyn oslt tiedetään, että PK-lnnoitus näkyy neulsten K-pitoisuuksiss vähintään 15 2 vuott (mm. Silfverberg & Moilnen 28). Tutkimuksi, joiss olisi seurttu turvemkuusikon rvinnetiln kehitystä pitemmällä ikvälillä lnnoituksen jälkeen, ei juurikn ole julkistu. Pvilisen (1975), Hämäläisen ym. (1985) j Moilsen ym. (1996) selvityksissä kliumlisäyksen vikutusik neulsten K-pitoisuuteen näytti rjoittueen noin 1 vuoteen. Tässä tutkimuksess hvittu nope K-pitoisuuden leneminen lnnoitusloill jo lle 1 vuoden ikn viitt siihen, että kliumin stvuuden ongelm viv tutkimusmetsiköitä myös myöhemmällä iällä. Siksi kyseisen tyyppisillä ksvupikoill K-lnnoitus joudutn puuston ksvtusikn toistmn 1 2 kert, kun tvoitteen on rvinnetiln säilyttäminen hyvänä ti tyydyttävänä. Puiden kuntokrtoitus 7 11 vuoden kuluttu lnnoituksest ei kuitenkn pljstnut ulkoisi K-puutoksen oireit, mikä viitt siihen, ettei lnnoituksen uusiminen ole trpeen inkn lähimmän 1 vuoden kuluess. 18
Metln työrporttej 188 http://www.metl.fi/julkisut/workingppers/211/mwp188.htm Kuusten fosforitlous oli khdess tutkimusmetsikössä tyydyttävä, kolmess metsikössä esiintyi fosforin stvuuden ongelmi. Neulsten N:P-suhde oli kuitenkin kikiss metsiköissä lle 1, joten puiden fosforin stvuus vikutti vähintään yhtä hyvältä kuin typen stvuus. Fosforin suhteellist niukkuutt esiintyi siis vin osll kokeist smoill joiss PK-lnnos kohotti neulsten P-sisältöä. On pääteltävissä, että fosforin stvuuden ongelmt eivät jtkosskn muodostune kovin voimkkiksi eivätkä rjoit kuusen myöhempää ksvu. Tutkimukset turvemkuusikoiden rvinnetiln pitkäikisvihtelust tosin puuttuvt, mutt inkin turvemmänniköissä puiden P- tiln tiedetään säilyvän vkn useit vuosikymmeniä (Silfverberg & Moilnen 28). Lnnoittmttomill puill kuusen neulsten Zn-pitoisuus oli Kolri lukuunottmtt lhinen j puutosrjn pidetyn rvon (16 mg g -1 ) tuntumss. Lnnoitus etenkin sinkkiä sisältänyt Metsän kli-hivenlnnos kohotti kuusen neulsten Zn-pitoisuutt j -sisältöä. Vektorinlyysissä sinkin suhteellinen merkitys tuli esiin etenkin Muhoksen j Oulun kokeiss. Kikest päätellen puill siis esiintyi sinkkivjust. Sinkin merkitystä kuusen ksvuun j rvinnetlouteen turvemill tulisikin selvittää enemmän j mm. määrittää sinkin neulsnlyyttinen puutosrj j sinkin trpeellisuus turvemill käytettävissä lnnoitteiss. Turvemiden kuusikoisss lnnoituksen puustovikutus on vihdellut riippuen mm. suon rvinteisuuden j turpeen pksuuden mukn (Pvilinen 1975, Prlhti & Pvilinen 1985, Moilnen ym. 1996). Kruhkoill turveknkill j ohutturpeisill kohteill kuusen minimirvinteen näyttää usein olevn typpi j ksvumuutokset pelkän PK-lnnoituksen jälkeen ovt jääneet vtimttomiksi (Hämäläinen ym. 1985, Moilnen ym. 1996, Hilli ym. 23). Tämän tutkimuksen kohteet olivt runsstyppisiä j pksuturpeisi, mistä johtuen edellytykset niin kivennäisrvinnepuutoksille kuin toislt lnnoituksen ksvunlisäyksille olivt olemss. Sekä Metsän PK-lnnos että Metsän Kli-hivenlnnos lisäsivät kuusten pituusksvu. Koko ineistoss puiden vuotuinen pituusksvu oli vertiltvill lnnoitteill täsmälleen sm eli 32 cm v -1. PK-lnnoksen sisältämällä fosforill ei ollut olennist vikutust puiden ksvuun. Vikk neulsten P-sisältö hiukn leni Metsän kli-hivenkäsittelyn seuruksen, niin ksvuvste oli smnsuuruinen kuin PK-lnnoksell. Myöskään neulsten N:P-suhde ei kohonnut yli optimirvon 1, mikä olisi viitnnut fosforin niukkuuteen suhteess typpeen. Lnnoitusvikutus puiden ksvuun määritettiin tilnteess, joss levityksestä oli kulunut 5 1 vuott. Tieto puiden ksvun vuotuisest joittumisest j vihtelust lnnoituksen jälkeen olisi ollut trpeen, jott mm. neulsten rvinnepitoisuuksill ti rvinnepuutoksen voimkkuudell olisi voitu selittää todettu ksvuvsteen suuruus ti esittää ennusteit sen jtkumisest. Lnnoituksen iheuttmn puiden ksvuvsteen suuruuteen lienee ossyynä ollut se, että ylispuuston poistmisest oli lnnoitushetkellä kulunut eri kokeill vihtelevsti ik j liksvos siis kokeest riippuen eri sopeutumisviheess uuteen ksvuympäristöön. Aliksvossemss pitkään kituneen timikon lnnoitus heti ylispuuhkkuun jälkeen tuott oletettvsti toisenlisen tuloksen kuin jos kyseessä on liksvos, joss ylispuuston kilpiluvikutus on jäänyt pienemmäksi j jok lnnoitetn vst sitten, kun liksvoksen nk. tntuvn ksvun vihe on ohitettu. Srisen j Srjln (1999) tutkimuksess stiin viitteitä siitä, että jo ennen ylispuuhkkuut tehty PK-lnnoitus elvyttää liksvoksen nopemmin kuin hkkuun jälkeen tehty lnnoitus. Ylispuuston kilpiluvikutuksen trkempn määrittämiseen ei tutkimusineisto kuitenkn ntnut mhdollisuutt. Jtkoss mielenkiintoist olisi selvittää puiden lnnoitusrektion riippuvuutt mm. ylispuuston tiheydestä j lnnoituskäsittelyn joitust suhteess ylispuiden poistoon. 19
Metln työrporttej 188 http://www.metl.fi/julkisut/workingppers/211/mwp188.htm Tutkimuksen perusteell näyttää siltä, että runsstyppisillä mustikk- j puolukkturveknkiden II-tyypeillä kuusiliksvosten rvinneongelmt liittyvät keskeisesti kliumin niukkuuteen j epätspinoon typpeen nähden. Ylispuuhkkuun yhteydessä todettu liksvoksen rvinnepuutos voidn korjt klium-boorilnnoituksell. Smll on vruduttv siihen, että metsikön ksvtusjll kliumlisäys on uusittv 1 2 kertn ksvupikn puutuotoskyvyn säilyttämiseksi täysimääräisenä. Viitteet Andersson, S-O. 1984. Om lövröjning i plnt- och ungskogr. Sveriges Skogsvårdsförbunds tidskrift 82: 69 95. Bergqvist, G. 1999. Wood volume yield nd stnd structure in Norwy spruce understorey depending on birch shelterwood density. Forest Ecology nd Mngement 122: 221 229. Brække, F.H. 1994. Dignostiske grenseverdier for næringselementer i grn- og furunåler. [Dignostic concentrtions of nutrient elements in Norwy spruce nd Scots pine needles]. Aktuelt fr skogforsk 15/94: 1 11. Cjnder, E.K. 1934. Kuusen timistojen vputtmisen jälkeisestä pituusksvust. Refert: Über den Höhenzuwchs der Fichtenpflnzenbestände nch der Befreiung. Communictiones Instituti Forestlis Fennie 19(5): 1 59. de Chntl, M., Leinonen, K., Kuuluvinen, T. & Cesctti, A. 23. Erly response of Pinus sylvestris nd Pice bies seedlings to n experimentl cnopy gp in borel spruce forest. Forest Ecology nd Mngement 176: 321 336. Greis, I. & Kellomäki, S. 1981. Crown structure nd stem growth of Norwy spruce undergrowth under vrying shding. Silv Fennic 4: 86 93. Gnojek, A. 1992. Chnges in chlorophyll fluorescence nd chlorophyll content in suppressed Norwy spruce [Pice bies (L.) Krst.] in response to relese cutting. Trees 6: 41 47. Grnhus, A. & Brække, F.H. 21. Nutrient sttus of Norwy spruce stnds subjected to different levels of overstorey removl. Trees 15: 393 42. Hlonen, O., Tulkki, H. & Derome, J. 1983. Nutrient nlysis methods. Metsäntutkimuslitoksen tiedonntoj 121. 28 p. Heikurinen, L. 1985. Verhopuuston vikutus kuusitimikon kehitykseen. Summry: The influence of birch nurse crop (Betul pubescens) on the growth of spruce (Pice bies) seedling stnds on drined petlnds. Silv Fennic 19: 81 88. Helms, J.A. & Stndiford, R.B. 1985. Predicting relese of dvnce reproduction of mixed conifer species in Cliforni following overstorey removl. Forest Science 31: 3 14. Hilli, A., Päätlo, M-L., Moilnen, M., Piiroinen, M-L., Isskinen, J. & Tillmn-Sutel, E. 23. Verhopuuston tiheyden j lnnoituksen vikutus kuusen timien pituusksvuun ojitetull turvemll. Summry: The effect of nurse crop density nd fertiliztion on the height growth of Norwy spruce seedlings on drined petlnd. Suo Mires nd Pet 54(2): 69 79. Huikri, O. 1952. Suotyypin määritys m- j metsätloudellist käyttörvo silmällä pitäen. Summry: On the determintion of mire types, specilly considering their dringe vlue for griculture nd forestry. Silv Fennic 75: 1 22 Hyvän metsänhoidon suositukset. 26. Metsätlouden kehittämiskeskustpio. Metsäkustnnus Oy. 1 s. Hyvän metsänhoidon suositukset turvemille. 27. Metsätlouden kehittämiskeskustpio. Metsäkustnnus Oy. 5 s. Hämäläinen, J., Pvilinen, E., Slminen, O. & Heinonen, R. 1985. Tuloksi ojitettujen korpikuusikoiden lnnoituksest. Summry: The growth response to nd profitbility of fertiliztion in drined spruce swmp stnds. Foli Forestli 623. 26 s. Ingestd, T. 1979. Minerl nutrient requirement of Pinus sylvestris nd Pice bies seedlings. Physiologi Plntrum 45: 373 38. 2
Metln työrporttej 188 http://www.metl.fi/julkisut/workingppers/211/mwp188.htm Isskinen, J. 1999. Turpeen typpipitoisuuden rviointi eräiden ksviljien esiintymisen perusteell. Apukeino ksvupikn viljvuuden luokitteluun. Moniste, 1 s. Metl, Muhoksen toimipikk.. Krtusenko, I.V. 1967. O vlijnii drevostoj berezy n metbolizm uglerod i fosfornoe pitnie podrost eli. (The effect of the birch stnd on the C metbolism nd P nutrition of spruce underwood) Lesovedenie 1: 73 75. (venäjäksi) Kneeshw, D., Willims, H., Nikinm, E. & Messier, C. 22. Ptterns of bove- nd below-ground response of understory conifer relese 6 yers fter prtil cutting. Cndin Journl of Forest Reserch 32: 255 265. Klng, F. & Ekö, P. 1999. Tree properties nd yield of Pice bies plnted in shelterwoods. Scndinvin Journl of Forest Reserch 14: 262 269. Koistinen, E. & Vlkonen, S. 1993. Models for height development of Norwy spruce nd Scots pine dvnce growth fter relese in southern Finlnd. Silv Fennic 27: 179 194. Koshelkov, S.P. 1982. Rezim pitnij podpost eli v berezijkh i n vyrubkh juznoj tjgi. (The nutrient regime of spruce regenertion in birch forests nd felled res in the southern tig.) Lesovedenie 6: 26 34. (venäjäksi) Leikol, M. 1975. Verhopuuston vikutus metsikön lämpöoloihin Pohjois-Suomess. Summry: The influence of the nurse crop on stnd temperture conditions in Northern Finlnd. Communictiones Instituti Forestlis Fennie 85(7): 1 33. Leikol, M. & Rikl, R. 1983. Verhopuuston vikutus metsikön lämpöoloihin j kuusen timien menestymiseen. Summry: The influence of the nurse crop on stnd temperture conditions nd the development of Norwy spruce seedlings. Foli Forestli 559. 33 s. Lesinski, J. A. & Sundkvist, H. 1992. Morfologicl diversity in dvnce growth of conifers ntive to Sweden. Teoksess: Hgner, M. (toim.). Silviculturl lterntives. Proceedings from n internordic workshop June 22 25 1992. Swedish University of Agriculturl Sciences, Deprtment of Silviculture. Reports 35: 14 11. Metsikkökokeiden mstotyöohjeet. 1987. Metsätutkimuslitoksen tiedonntoj 257. 237 s. Metslid, M. 28. Growth of dvnce regertion of Norwy spruce fter clercut. A Thesis for pplying for the degree of Doctor of Philosophy in Forestry. Estonin University of Life Sciences. 47 s. + liitejulkisut 4 kpl. Metslid, M., Ilisson, T., Vicente, M., Nikinm, E. & Jõgiste, K. 25. Growth of dvnce regenertion of Norwy spruce fter cler-cutting. Tree Physiology 25: 793 81. Metsätilstollinen vuosikirj. Suomen virllinen tilsto. M-, metsä- j kltlous 29. Metsäntutkimuslitos, Vnt. ISBN 978 951 4 225 (nid.). Vmmln Kirjpino Oy, Sstml 29. 45 s. Mielikäinen, K. & Vlkonen, S. 1995. Kksijksoisen kuusi-koivu-sekmetsikön ksvu. Foli Forestli 1995: 81 97. Moilnen, M. & Sks. T. 1998. Aliksvokset metsänuuudistmisess vrjost vloon. Pihlj -srj 3. Kustnnusoskeyhtiö Metsälehti. ISBN 952 5118 18 5. 123 s. Moilnen, M., Kunisto, S. & Srjl, T. 25. Puuston rvinnetiln rviointi. Julkisuss: Ahti, E., Kunisto, S., Moilnen, M. & Murtovr, I. (toim.). Suost metsäksi. Suometsien ekologisesti j tloudellisesti kestävä käyttö. Tutkimusohjelmn loppurportti. Metsäntutkimuslitoksen tiedonntoj 947: 81 95. Moilnen, M., Penttilä, T. & Isskinen, J. 1996. Lnnoituksen vikutus kuusikoiden ksvuun j rvinnetiln ojitetuill turvemill Pohjois-Suomess. Summry: Effects of fertiliztion on tree growth nd nutrient sttus of Norwy spruce stnds on drined petlnds in northern Finlnd. Suo 47(3): 85 94. Mård, H. 1996. The influence of birch shelter (Betul spp.) on the growth of young stnds of Pice bies. Scndinvin Journl of Forest Reserch 11: 343 35. Nieminen, M. Päätehkkuun j mnmuokkuksen vikutus vlumveden ltuun vnhoill ojituslueill. Metsätlouden ympäristökuormitus. Tutkimusohjelmn välirportti. Metsäntutkimuslitoksen tiedonntoj 745: 19 114. Niemistö, P. 1995. Influence of the density of Pubescent Birch stnd on understorey spruce development on petlnd. Metsäntutkimuslitoksen tiedonntoj 551: 68 85. Niinemets, Ü. & Kull, O. 1995. Effects of light vilbility nd tree size on the rchitecture of ssimiltive surfce in the cnopy of Pice bies: vrition in needle morphology. Tree Physiology 15: 37 315. 21
Metln työrporttej 188 http://www.metl.fi/julkisut/workingppers/211/mwp188.htm Niinemets, Ü. & Kull, O. 1995b. Effects of light vilbility nd tree size on the rchitecture of ssimiltive surfce in the cnopy of Pice bies: vrition in structure. Tree Physiology 15: 791 798. Ojnsuu, R. nd Henttonen, H. 1983. Kuukuden keskilämpötiln, lämpösummn j sdemäärän pikllisten rvojen johtminen Ilmtieteen litoksen mittustiedoist. Summry: Estimtion of the locl vlues of monthly men, effective temperture sum nd precipittion sum from the mesurements mde by the Finnish Meteorologicl Office. Silv Fennic 17(2), pp. 143 16. Prlhti, K. & Pvilinen, E. 1985. Turvemiden vrttuneiden kuusikoiden j koivikoiden lnnoitus. Ennkkotuloksi. Summry: The fertiliztion of mture spruce nd birch stnds on pet soils. Preliminry results. Metsäntutkimuslitoksen tiedonntoj 26: 4 18. Pvilinen, E. 1975. Koetuloksi lnnoituksen vikutuksest korpikuusikoss. Summry: On the response to fertilizer ppliction of Norwy spruce growing on pet. Foli Forestli 239. 1 s. Päivänen, J. 1982. Hkkuun j lnnoituksen vikutus vnhn metsäojituslueen vesitlouteen. Summry: The effect of cutting nd fertiliztion on the hydrology of n old forest dringe re. Foli Forestli 516. 19 s. Päätlo, M-L., Hilli, A., Moilnen, M. & Tillmn-Sutel, E. 23. Koivuverhopuuston tiheyden j kuusiliksvoksen pituuden tsuksen vikutus timikon pituusksvuun ojituslueell. Summry: Impct of birch nurse crop density nd height equliztion of Norwy spruce understorey on spruce seedlings height growth on drined petlnd. Reinikinen, A., Veijlinen, H. & Nousiinen, H. 1998. Puiden rvinnepuutokset Metsänksvttjn rvinneops. Metsäntutkimuslitoksen tiedonntoj 688. 44 s. Srinen, M. 1995. Aliksvosten rvinnetlous ojituslueill. Teoksess: Liho, O. & Luoto, T. (toim.) Metsäntutkimuspäivä Tmpereell 1994. Metsäntutkimuslitoksen tiedonntoj 538: 36 44. Srinen, M. 1996. Effects of the removl of shelterwood on the folir nutrient concentrtions of Norwy spruce (Pice bies(l.) Krst.) on drined petlnds. Suo 47(3): 95 12. Srinen, M. 25. Metsänuudistminen turvemill. Julkisuss: Ahti, E., Kunisto, S., Moilnen, M. & Murtovr, I. (toim.). Suost metsäksi. Suometsien ekologisesti j tloudellisesti kestävä käyttö. Tutkimusohjelmn loppurportti. Metsäntutkimuslitoksen tiedonntoj 947: 177 193. Srinen, M. & Srjl, T. 1999. Effects of fertiliztion nd removl of overstorey on folir nutrient sttus nd chlorophyll fluorescence of Norwy spruce [Pice bies (L.) Krst.] underwood on drined petlnds. Interntionl Pet Journl 9: 83 93. Seppälä, K. & Keltikngs, M. 1978. Aliksvostimistot Pohjnmn ojituslueiden hieskoivikoiss. Summry: Occurrence of understorey seedlings in drined Betul pubescens stnds in Ostrobothni. Suo 29(1): 11 16. Skoklefld, S. 1967. Fristilling v nturlig gjenvekst v grn. Summry: Relese of nturl Norwy spruce regenertion. Meddelelser fr det Norske Skogforsøksvesen 23: 381 49. Silfverberg, K. 1982. Näringsnlys I två spårämnesgödslde grnplnteringr. Abstrct: Nutrient nlysis of Norwy spruce fter ppliction of micro-nutrients. Foli Forestli 526. 12 s. Silfverberg, K. & Moilnen, M. 28. Long-term nutrient sttus of PK fertilized Scots pine stnds on drined petlnds in North-Centrl Finlnd. PK-lnnoituksen vikutus männyn rvinnetiln Pohjois- Pohjnmn ojituslueill. Suo Mires nd Pet 59(3): 71 88. Vsnder, H. nd Line, J. 28. Site type clssifiction on drined petlnds, in: Korhonen, R., Korpel, L. nd Srkkol, S. (Eds), Finlnd Fenlnd. Reserch nd Sustinble Utilistion of Mires nd Pet, Finnish Petlnd Society, Mhenki Ltd. ISBN 978-952-5652-47-5. Helsinki: 146 151. Veijlinen, H. 21. Nutritionl dignosis of Norwy spruce stnds growing on drined petlnds using folir nlysis. Tiivistelmä: Ojitettujen suokuusikoiden rvinnetrpeen määritys neulsnlyysillä. Suo Mires nd Pet 52(3 4): 89 98. Örlnder, G. & Krlsson, C. 2. Influence of shelterwood density on survivl nd height increment of Pice bies dvnce growth. Scndinvin Journl of Forest Reserch 15: 2 29. 22