Suomalaisen turvesaunan vaikutukset vaihdevuosioireisiin

Transkriptio

1 Suoseur Finnish Petlnd Society ISSN 9-57 Helsinki Suo 6(): Suo 9 6() Reserch notes 9 Suomlisen turvesunn vikutukset vihdevuosioireisiin The effects of Finnish pet sun on the climtic symptoms of women Leen Lrv & Riitt Korhonen Leen Lrv, Nistentutien erikoislääkäri Ainoklinikt Oy, Toijlntie 86, 785 Metsäkns, emil: leen-lrv@inoklinikt.fi Riitt Korhonen, Erikoistutkij emerit, Tilnhoitjnkri C 55, 79 Helsinki Turpeen hoitvt vikutukset ovt olleet tunnettuj jo stojen vuosien jn Keski- Euroopss, missä turvekylvyillä j turvehuteill on hoidettu reum j muit liikuntelinsiruksi j myös gynekologisi ongelmi. Turvesunominen on suomlinen turvehoitomuoto, mutt sen terveysvikutuksi ei ole iemmin tutkittu. Tässä pilottitutkimuksess selvitettiin turvesunomisen vikutuksi nisten vihdevuosioireisiin. Tutkimukseen osllistui 8 koehenkilöä, joill turvesunomisen vikutuksi selvitettiin kyselytutkimuksell. Kysely koski kikkin 7 vihdevuosiin liittyvää oirett, joiden vikeusstett kysyttiin potililt neliportisell steikoll ennen sunomist sekä päivän, viikon j viiden viikon kuluttu sunomisen jälkeen. Tulokset osoittivt, että vihdevuosioireet, kuten kuumt llot, yöhikoilu, sydänoireet, nukkumisvikeudet j ärtyneisyys vähenivät merkitsevästi turvesunomisen jälkeen. Myös muut oireet kuten virtsvivt sekä lihs- j nivelkivut vähenivät. Turvesun voidn pitää tehokkn itsehoitomuoton nisten vihdevuosioireiden lievittämiseksi. Avinsnt: hoitoturve, kuumt llot, sydänoireet, unettomuus, ärtyneisyys, lihs- j nivelkivut. Johdnto Turpeen hoitvt vikutukset ovt olleet tunnettuj jo stojen vuosien jn Keski-Euroopss, missä turvekylvyillä j turvehuteill on hoidettu reum j muit liikuntelinsiruksi j myös gynekologisi ongelmi. Turpeen hoitovikutuksi on tutkittu j tuloksi julkistu lähinnä sksnkielellä. Turvekylpyjä j muit turvehoitoj käytetään eniten Sksss, mutt myös Tšekissä, Puolss, Itävllss, Sveitsissä, Belgiss j Venäjällä. Suomliseksi turvehoidoksi on kehitetty turvesunominen, jok trkoitt, että keho nmioidn kokonn hoitoturpeell j olln sunn lämmössä minuutti, mikä on yleinen hoitoik turve- j vesiterpiss. Tämän pilottitutkimuksen trkoituksen oli selvittää turvesunomisen vikutuksi vihdevuosiongelmiin.

2 Lrv & Korhonen Aineisto j menetelmät Turvesunotus j tutkittvt vihdevuosioireet Tutkimus toteutettiin Vlkekoskell, Metsäknsn Aino-klinikll. Tutkimukseen osllistui 8 nist, joill oli vihdevuosioireit, mutt ei korvushoitoj. Osllistujt olivt iältään 6 -vuotiit. Ennen kokeen lku heille tehtiin ulträänitutkimus, joss todettiin, että khdeksn heistä oli menopussiss j kymmenen premenopussiss. Kksi vlituist joutui keskeyttämään kokeen, toinen hormonihoidon loittmisen tki j toinen henkilökohtisen esteen tki. Koehenkilöt kirjsivt itse vihdevuosioireit (kuumt llot, sydämen tykytys, unettomuus, msennus, ärtyneisyys ym., yhteensä 7 eri oirett) koskevn kyselykvkkeeseen oireidens voimkkuuden steikoll (=ei ollenkn, =jonkin verrn, =kohtlisesti, = voimkkit oireit, =hyvin voimkkt oireet) päivää ennen sunomisperiodin lku, päivä viimeisen kylpykerrn jälkeen sekä viikko j viisi viikko srjn lopetuksest. Turvesunss käytiin kksi kert viikoss kolmen viikon jn, eli yhteensä kuusi kert. Ennen sunomist juotiin kksi lsi vettä. Koehenkilöt punnittiin j heiltä mitttiin verenpine sekä ennen sunomist että sunn jälkeen. Ennen turpeen levitystä henkilöt peseytyivät j olivt hetken (n. 5 min) sunss, jott ihohuokoset vutuivt. Sen jälkeen levitettiin turvett pksu kerros (n. g m ) koko vrtlolle j myös hiuksiin (Kuv ). Sitten koehenkilöt olivt 5 6 steisess sunss (kosteus 55 %) minuutti. Sunomisen jälkeen juotiin yrttiteetä j levättiin minuutti. Kuv. Ennen turvesun hoitoturvett levitettiin tsisesti koko vrtlolle, jonk jälkeen sunottiin min 5 6 C steen lämmössä (Kuv: Riitt Korhonen). Fig.. The prticipnts smered themselves with proper lyer of therpeutic pet, nd then, styed in sun, heted to the temperture of 5 6 C, for minutes (Photo: Riitt Korhonen). Käytetyn hoitoturpeen ominisuudet Sunomisess käytettiin Ähtärissä tuotettu j Geologin tutkimuskeskuksess tutkittu Lehtopet-hoitoturvett, jok on peräisin Lehtoslonsuolt. Turve on rhksrturvett (SC, Sphgnum-Crex -pet), joss lisätekijöinä esiintyy kortteen (EQ, Equisetum), järviruo on (PR, Phrgmites), vrpujen (N, Nnolignidi) j puun. (L, Lignidi) jäännöksiä. Turpeen mtumisste on H8 von Post steikoll (H H), keskimääräinen hppmuus (ph) on 5,7, vesipitoisuus keskimäärin 88 % märkäpinost, tuhkpitoisuus on 6,7 % kuivpinost j rikkipitoisuus, % kuivpinost. Turpeen lämmönsitomiskyky eli lämpökpsiteetti on hyvä. Turvekylpyä vstv turve-vesiseos lkoi jäähtyä vst lähes puolen tunnin kuluttu mittuksen lkmisest. Kemillisen krkterisoinnin perusteell Lehtoslonsuon turpeess on humushppoj 8,5 %, fulvohppoj %, pektiiniä, %, selluloos 8,5 % hemiselluloos,7 %, humiinej j muit liukenemttomi inesosi on noin % turpeen kuivpinost.

3 Suo 6() Vikeusste /Degree of Difficulty Kuumt llot j yöhikoilu Hot flushes nd night sveting.9 Ennen hoito Sydämen tykytys Plpittion. c c.5.5 Univikeudet Sleep prolems.5 Ennen hoito Ärtyneisyys Irritility.9 c d c d c d.88.8 Ennen hoito dys fter 7 dys fter 5 dys fter Ennen hoito dys fter 7 dys fter 5 dys fter Kuv. Nisten vihdevuosioireiden (kuumt llot, sydänoireet, nukkumisongelmt j ärtyneisyys) keskimääräinen vikeusste päivää ennen turvesunhoitojen loittmist sekä, 7 j 5 päivää hoitojkson lopettmisen jälkeen. Vikeussteet: =ei oireit, =jonkin verrn, =kohtlisesti, = voimkkit oireit, =hyvin voimkkit oireit. Eri kirjimell merkityt luvut erovt tilstollisesti merkitsevästi (p<.5) toisistn. Fig.. The verge degree of difficultyof the climtic symptoms of women dy efore the serie of the pet sun session nd, 7 nd 5 dys fter the pet sun session. The study ws sed on the personl questionnire interview of the ptients. The degree of the difficulty: = no symptoms occur, =some symptoms, =moderte symptoms, =strong symptoms, =very strong symptoms. The vlues mrked with the different letters depict the sttisticlly significnt difference (p<.5) ccording to the Pired Student s t-test. Turpeen lkuinepitoisuudet ovt v. 997 Geologin tutkimuskeskuksen kemin lortorioss tehtyjen nlyysien mukn lhisi kuten yleensäkin suomlisiss turpeiss. Hitllisiksi luokiteltujen rsksmetllien, rseenin (As), cdmiumin (Cd), kromin (CR) nikkelin (Ni) j lyijyn (P) pitoisuudet ovt kikki lle määritysrjn. Nucken (979) ihmiskeholle hyödyllisiksi määrittelemiä lkuineit oli turpeess keskimäärin seurvi määriä: Alkuine pitoisuus mg/kg Mg 55 Mn Mo,57 Si <5 (lle määritysrjn) Cu 9,9 Fe 5,95 Zn,5 Ksviperäisiä estrogeenej Lehtoslonnevn turpeess on,9 miljoonsos (ppm).

4 Lrv & Korhonen Ennen hoito dys fter 7 dys fter 5 dys fter Vikeusste /Degree of Difficulty Virtsmistiheys Urinry frequency.5. c d.69.6 Lihs- j nivelkivut Musculosceletl pins. c..9 d.9 Ennen hoito dys fter 7 dys fter 5 dys fter Kuv. Potiliden virtsmisvivojen sekä lihs- j nivelkipujen vikeusste pävää ennen turvesunhoitojen loittmist sekä, 7 j 5 päivää hoitojkson lopettmisen jälkeen potilille tehdyn kyselytutkimuksen perusteell. Eri kirjimell merkityt luvut erovt tilstollisesti merkitsevästi (p<.5) toisistn. Fig.. The verge degree of difficulty of the urinry frequency nd musculoskeletl pins of ptients dy efore the series of the pet sun session nd, 7 nd 5 dys fter the pet sun session series. The study ws sed on the personl questionnire interview of the ptients. The degree of the difficulty: = no symptoms occur, =some symptoms, =moderte symptoms, =strong symptoms, =very strong symptoms. The vlues mrked with the different letters depict the sttisticlly significnt difference (p<.5) ccording to the Pired Student s t-test. Tulokset j päätelmät Tulosten mukn vihdevuosioireet kuten kuumien ltojen j yöhikoilun esiintyminen sekä sydänoireet (sydämen tykytykset), unihäiriöt j ärtyneisyys vähenivät turvesunjkson ikn merkittävästi lähes kikill osllistujill (Kuv ). Myös muut oireet kuten virtsvivt (virtsmistiheys) j lihs- j nivelkivut helpottivt potilill (Kuv ). Verenpine j pino eivät merkittävästi muuttuneet. Myöskään erilisten tulehdusten esiintymiseen turvesunomisell ei ilmennyt merkitsevää vikutust. Turvesunomisen vikutus oireiden vähenemiseen säilyi inkin seurvn kuukuden jn. Ainostn khdell koehenkilöllä oireet jtkuivt smnlisen edelleen sunomisperiodin jälkeen. Tulosten perusteell turvesunomist voidn suositell vihdevuosioireisiin itsehoitovihtoehton hormonikorvushoidolle. Hoidoksi voidn suositell turvesun kksi kert viikoss vähintään khden viikon jn kerrlln, jolloin positiiviset vikutukset voivt kestää jop kksi kuukutt. On kuitenkin syytä huomioid, että tämän tutkimuksen ineisto on pieni j lisätutkimuksi trvitn edelleen. Jtkotutkimuksiss on iheellist verrt tvllisen sunn j turvesunn vikutuksi keskenään. Kirjllisuus Lrv, L. & Korhonen, R. 8. A pilot study into the influence of the Finnish pet sun on the climcteric symptoms of women. in Frrel, C. & Feehn, J. (Edits.) Proceedings of the th Interntionl Pet Congress. After Wise Use The Future of Petlnds. p. 7 Nucke, W Untersuchungen für die Moortherpie. Zur stofflichen Zusmmensetzung moorfrischer Bdetorfe. Telm 9. s. 9 7

5 Suo 6() Summry: The effects of Finnish pet sun on the climtic symptoms of women A pilot study into the influence of the Finnish pet sun on the climtic symptoms of women ws mde in 8 t the pet sun in the Vlkekoski town in southern Finlnd. In this study ws found tht series of pet sun sessions cn result significnt decrese in undesired climcteric symptoms relted to menopuse, such s hot flushes nd night sweting, hert discomfort (plpittion), sleep prolems nd irritility. Moreover, generl decrese of urinry prolems nd joint nd musculr discomfort ws oserved. Therefore, the pet sun is n effective vrint of self-treting methods of menopusl symptoms on the climcteric symptoms of women. Key words: Blneology, hot flushes, hert discomfort, sleep prolems nd irritility, urinry prolems, joint nd musculr discomfort Received 6.., Accepted..