Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu?
|
|
|
- Ritva Aaltonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kuva: Kari Minkkinen, Kalevansuo 2011 Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu? Paavo Ojanen, Suoseura (sekä Kari Minkkinen [HY] ja Timo Penttilä [Metla])
2 Metsäojitettu suo ja kasvihuonekaasut Ojituksen seurauksena? turve alkaa vähetä => >CO 2 -lähde ilmakehään (hiilidioksidi) idi) => N 2 O-lähde (typpioksiduuli, ilokaasu) metaanin tuotto vähenee/hajotus kasvaa => CH 4 -lähde pienenee, jopa CH 4 -nielu 4 j 4 puustobiomassa alkaa kasvaa => CO 2 -nielu
3 Kasvihuonekaasutase Eri kaasujen yhteen laskemiseksi ne muutetaan CO 2 -ekvivalenteiksi. Tietyn massan kaasua CO 2 - ekvivalentti on se massa CO 2 :ta, joka lämmittäisi ilmastoa saman verran (GWP 100 ) 100 vuoden aikana päästöstä. KHK-tase = CO 2 -ekv. summa maa CO 2 -tase maa CH 4 -tase maa N 2O-tase puusto CO 2 -tase GWP 100 CO 2 1 CH 4 25 N 2 O 298
4 Koelalat, 68 kpl Tutkimusaineisto Koealoina 68 VMI-koelaa eri puolilta Suomea kaasuvirrat kariketuotos puuston kasvu KHK-taseen laskenta
5 Kaasuvirtojen mittaus puut CO 2 kasvu kariketuotos hajottajien hengitys R het ilmake puustob biomassa an kasvu CH 4 & N 2 O CH 4 -virta sarojen kautta CH 4 -virta maasta/maahan N 2 O-virta maasta/maahan ehärhetch4-tase muut putkilokasvit N2O-tase 2 sammalet ilmake ehä turve CH 4 :n kulutusta N:n hapetusta/ pelkistystä turve pohjaveden pinta CH 4 :n tuottoa
6 Maan CO 2 -taseen laskenta I Maan CO 2 -tase = kariketuotos hajotus hajotus = mitattu R het + uusimman karikkeen hajotus Yasso07-hajotusmallilla
7 Maan CO 2 -taseen laskenta II Kariketuotos = puiden maanpäällinen karike kerätty R het -mittauspisteiltä muut putkilokasvit maanpäällinen BioSoil-biomassa* VMI-peittävyys kiertonopeus* sammalet tuotos* VMI-peittävyys maanalainen karike mitattu biomassa kiertonopeus* * muiden tutkimusten perusteella
8 Puustobiomassan kasvu VMI mitannut puustot 1995 mitattu uudestaan 2006 tai 2008 kasvukairaukset 2006/2008 biomassamallit (Laiho ja Finér 1996; Repola 2008, 2009) biomassan kasvu (ei sisällä hakkuita) = biomassa 2006/2008 biomassa 2000
9 Tuloksia I: maan CH 4 Ojikot ja muuttumat Päästön keskiarvo turvekankaat 1 g CH 4/m 2 /vuosi 0.3 g CH 4 /m 2 /vuosi Luonnontilainen suo 2 25 g CH 4 /m 2 /vuosi Ojitus vähentää päästöjä! ä Pohjaveden pinta, cm maanpinnasta + lähde nielu
10 tuloksia II: maan N 2 O crosses and dti triangles: results from other studies Pintamaan (0 20 cm) hiili-typpisuhde Päästö (g N 2 O/m 2 /vuosi) Rhtkg 0.19 Ptkg I 0.03 Mtkg I Ptkg II Mtkg II 0.17 Vatkg 0.03 Luonnontilainen suo g N 2 O/m 2 /vuosi Ojitus lisää päästöä, etenkin ravinteikkailla paikoilla!
11 tuloksia III: maan CO 2 Rehevät nielusta lähteeksi! Karut nieluja ojitettuinakin! Suurimmat päästöt etelässä! Päästö keskimäärin Rhtkg Mtkg 190 g CO 2 /m 2 /vuosi Ptkg Vatkg tg g 70 0gCO /m 2 2 /vuosi Luonnontilainen suo (LORCA) g CO 2 /m 2 /vuosi
12 Tuloksia IV: puusto CO 2 Päästö keskimäärin Rhtkg Mtkg g 880 g CO 2/m 2 /vuosi Ptkg Vatkg 490 g CO 2 /m 2 /vuosi Runkotilavuuden kasvu Rhtkg Mtkg 6.9 m 3 /ha/vuosi Ptkg Vatkg 3.9 m 3 /ha/vuosi Kasvava puusto on viisi kertaa niin suuri CO 2-nielu kuin luonnontilaisen suon turve! Puuston nielu on lyhytaikainen turpeen nieluun verratuna!
13 Tuloksia V: Kaikki yhteensä
14 Tuloksia VI: Sama taulukossa Rehevät Ojituksen Karut Taseen osa g CO 2 /m 2 /vuosi vaikutus g CO 2 /m 2 /vuosi vaikutus Ojituksen ik t Maan CO ± Maan CH Maan N 2 O Maa yhteensä ± Puusto 880 (6.9 m 3 /ha/vuosi) (3.9 m 3 /ha/vuosi) Yhteensä km/ha* *auton CO 2 -päästö 150 g CO 2 / km
15 Johtopäätöksiä Metsäojitettu boreaalinen suo on tällä hetkellä luonnontilaista suurempi KHK-nielu karuilla paikoilla ojitus ei johda turvehävikkiin ilmastollisesti lli ti kestävä ä metsätalous mahdollista Turve hajoaa rehevillä paikoilla etenkin Etelä-Suomessa turpeen hiilen tilalle puun hiiltä metsätalous ei ilmastollisesti kestävää, ellei puun hiiltä varastoida jotenkin
16 References Results of the GHG flux measurements have been published in: Ojanen, P., Minkkinen, K., Alm, J., Penttilä, T Soil atmosphere CO 2, CH 4 and N 2 O fluxes in a boreal forestry-drained peatlands. Forest Ecology and Management 260: The GHG balance results of this presentation will be published, hopefully during the next six months. For a case study on the same subject, see: Lohila, A., Minkkinen, K., Aurela, M., Tuovinen, J.-P., Penttilä, T., Ojanen, P., Laurila, T Greenhouse gas flux measurements in a forestry-drained peatland indicate a large carbon sink. Biogeosciences i 8: Other references: Repola, J Biomass equations for birch in Finland. Silva Fennica 42: Repola, J Biomass equations for Scots pine and Norway spruce in Finland. Silva Fennica 43: Lisätietoja: t paavo.ojanen@helsinki.fi
Metsäojitettujen soiden kasvihuonekaasupäästöt ja entä sitten
Metsäojitettujen soiden kasvihuonekaasupäästöt ja entä sitten Paavo Ojanen Helsingin yliopisto, metsätieteiden laitos Suoseuran 65 vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talo 26.11.2014 Kuva: Kari Minkkinen, Kalevansuo,
Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä. Paavo Ojanen Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla
Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä Paavo Ojanen 6.11.2015 Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla Taustaa Suomessa on metsäojitettuja soita n. 4,7 miljoonaa ha merkittävä uusiutuvan raaka-aineen
Metsäojitus. ilmaston tuhoaja vai pelastaja?
Metsäojitus ilmaston tuhoaja vai pelastaja? Paavo Ojanen (paavo.ojanen@helsinki.fi) Nuorten Akatemiaklubi 16.3.216 Ilmastonmuutoksen aiheuttajat (IPCC 215: http://ar5 syr.ipcc.ch/ ) AFOLU 24 % = agriculture,
Metsänkasvatuskelvottomien soiden kasvihuonekaasupäästöt
Metsänkasvatuskelvottomien soiden kasvihuonekaasupäästöt Kelvottomat käyttöön 13.3.2018 Paavo Ojanen 1, Kari Minkkinen 1, Timo Penttilä 2 1 Helsingin yliopisto / 2 Luonnonvarakeskus Metsänkasvatuskelvottomat
Ovatko ennallistetut suot suuri metaanin lähde?
Funded by LIFEPeatLandUse LIFE12ENV/FI/1 Anne Tolvanen & Miia Saarimaa Ovatko ennallistetut suot suuri metaanin lähde? Paavo Ojanen (Helsingin yliopisto, paavo.ojanen@helsinki.fi) Kari Minkkinen (Helsingin
Suometsien käytön vaikutus ilmastoon. kolme tietä tulevaisuuteen
Suometsien käytön vaikutus ilmastoon kolme tietä tulevaisuuteen Paavo Ojanen, Helsingin yliopisto, metsätieteiden osasto Ilmansuojelupäivät, 21.8.2019 Tiedot: VMI11 / Antti Ihalainen Metsäojitus 111 vuotta!
Onko jotain opittu? Metsätieteiden laitos, HY
Havaintoja ojitettujen soiden hiilitaseista Onko jotain opittu? Kari Minkkinen Metsätieteiden laitos, HY Kasvihuonekaasut soilla Luonnontilainen Suo Ilmakehän kasvihuonekaasut: CO 2, CH 4 & N 2 O CO CO
Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen
Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase 21.2.2013 Jaakko Hautanen Metsähallitus edelläkävijä vihreillä markkinoilla Metsähallituksen näkökulmasta vihreät markkinat sisältävät luonnonvarojen kestävän
Turvemaiden hiilitaseen tulevaisuus. Kari Minkkinen Metla, HY
Turvemaiden hiilitaseen tulevaisuus Kari Minkkinen Metla, HY Turvemaiden hiilitaseen tulevaisuus Menneisyys Nykyisyys - Tulevaisuus Kertooko suon menneisyys nykyisyydestä tai tulevaisuudesta? Miten ilmastonmuutos
Kunnostusojituksen vaikutus metsäojitettujen turvemaiden maaperän hiilivarastoon
Kunnostusojituksen vaikutus metsäojitettujen turvemaiden maaperän hiilivarastoon Tuula Larmola, Mika Nieminen, Ari Laurén, Sakari Sarkkola, Aleksi Lehtonen 1 19.11.2015 Tavoitteena tarkentaa metsäojitettujen
Heikkotuottoiset ojitusalueet
Kaikki alun perin metsänkasvatustarkoituksessa ojitetut alueet eivät ole tuottaneet toivottua tulosta VMI:n - puuston kasvu perusteella ei ole elpynyt - puuston määrä on jäänyt vähäiseksi - sijoittaminen
Lannoituksen pitkäaikaisvaikutukset
Lannoituksen pitkäaikaisvaikutukset vähäravinteisten ja ravinneepätasapainoisten metsäojitusalueiden kasvihuonekaasupäästöihin Paavo Ojanen 1, Kari Minkkinen 2, Timo Penttilä 1, Anne Tolvanen 1 1 Luonnonvarakeskus
Suometsien puuvarojen kehitys ja skenaariot
Suometsien puuvarojen kehitys ja skenaariot Metsätieteen päivä 26.11.2018 Tuula Packalen, Juha-Pekka Hotanen, Hannu Hökkä, Kari T. Korhonen, Olli Salminen 1 26.11.2018 Metsämaan pinta-ala on kasvanut 1960-luvulta
Sisältö. Kalevansuo, Loppi Lettosuo, Tammela
Sisältö Kalevansuo, Loppi Lettosuo, Tammela! ""# $ %&!! Kaamanen: EC + chamber # Lompolojänkkä: EC + chamber Sodankylä: EC + chamber (212 ) Tervalamminsuo: EC + chamber (212 ) Alkkia: EC + chamber Jokioinen:
Maaperähiilen raportointi Suomen khk-inventaariossa
Maaperähiilen raportointi Suomen khk-inventaariossa Paula Ollila Taksaattoriklubin kevätseminaari 11.4.2018 Sisältö Taustaa Raportointivaatimukset Karikesyötteen laskeminen Laskenta mineraalimailla Laskenta
Turvemaiden rooli ilmastonmuutoksessa millainen käyttö on ilmaston kannalta järkevää. Kari Minkkinen Metsätieteiden laitos, HY
Turvemaiden rooli ilmastonmuutoksessa millainen käyttö on ilmaston kannalta järkevää ja kestävää? Kari Minkkinen Metsätieteiden laitos, HY Sisältö Miten metsäojitus ja metsätalous on vaikuttanut t soihin?
Suometsien käytön vaikutus ilmastoon. kolme tietä tulevaisuuteen
Suometsien käytön vaikutus ilmastoon kolme tietä tulevaisuuteen Paavo Ojanen, Helsingin yliopisto, metsätieteiden osasto Metsätieteen päivä 26.11.218 Tiedot: VMI11 / Antti Ihalainen Metsäojitus 11 vuotta!
Suometsien käytön vaikutus ilmastoon. kolme tietä tulevaisuuteen
Suometsien käytön vaikutus ilmastoon kolme tietä tulevaisuuteen Paavo Ojanen, Helsingin yliopisto, metsätieteiden osasto Metsätieteen päivä 26.11.2018 Tiedot: VMI11 / Antti Ihalainen Metsäojitus 110 vuotta!
Soiden monipuolinen ja ilmastovastuullinen käyttö Kainuussa -hanke (SYKE/MTT) Antti Sallinen Suoseuran 65-vuotisjuhlaseminaari 26.11.
Soiden monipuolinen ja ilmastovastuullinen käyttö Kainuussa -hanke (SYKE/MTT) Antti Sallinen Suoseuran 65-vuotisjuhlaseminaari 26.11.2014 Työryhmä: Antti Sallinen, Raimo Heikkilä (SYKE), Anu Räty (MTT)
Hakkuutähteen korjuun vaikutukset metsän hiilitaseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMT Päivi Mäkiranta Metsäntutkimuslaitos
Hakkuutähteen korjuun vaikutukset metsän hiilitaseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin 4.3.2013 MMT Päivi Mäkiranta Metsäntutkimuslaitos Sisällys Taustaa ilmastonmuutoksesta ja siihen liittyvistä haasteista
Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?
Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen Uudisojitus 0 ha Päätehakkuu 15 20 000 ha Kunnostusojitus 60 000 ha Lannoitus< 10 000 ha P, 130 Mg Luonnontilaisen
Metsäpolitikkafoorumi
Metsäpolitikkafoorumi 17.4.219 Suometsien puuvarat Inventoinnit ja skenaariot Henry Schneider Risto Päivinen Soiden pinta-ala vähentynyt 1 % 196-luvulta 12 8 6 4 2 Ojitetut kankaat Suot - Kaikkiaan Soita
Turvepeltojen ympäristöhaasteet
Turvepeltojen ympäristöhaasteet Kristiina Regina Turvepeltojen parhaat viljelytavat nyt ja tulevaisuudessa Ilmajoki 21.11.2017 Turvemaiden globaali merkitys Peittävät 3 % maa-alasta Varastoivat 30 % maaperän
Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario
Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario Aleksi Lehtonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Johdanto sopimukset ja hiilitase 2. Nykyinen
Metsät ja ilmastodiplomatia. Aleksi Lehtonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus
Metsät ja ilmastodiplomatia Aleksi Lehtonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus Esityksen sisältö Ilmastonmuutos? Ilmastotavoitteet Metsät, maankäyttösektori ja Suomen kasvihuonekaasuinventaario Ilmastotavoitteet
Metsät ja maankäyttö kansainvälisissä ilmastosopimuksissa
Metsät ja maankäyttö kansainvälisissä ilmastosopimuksissa Tiedotustilaisuus 22.6.2010 Suomen metsien bioenergiapotentiaali ja hiilensidonta - valtakunnan metsien inventoinnin tuoreet tulokset Tarja Tuomainen
Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston
Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston lämpenemiseen Lauri Valsta Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / Metsätieteiden laitos 1.11.2012 1 Maapallon säteilytasapainon osatekijät Radiative
Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase
Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Pro gradu -tutkielma maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkintoa varten Helsingin yliopisto, metsätieteiden laitos Tammikuu 2012 Jaakko Hautanen HELSINGIN
Eri kaasujen ja metsänhoitotöiden merkitys metsien kasvihuonekaasutaseessa: esimerkkinä Etelä- ja Keski-Pohjanmaa
Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Jaakko Hautanen ja Paavo Ojanen Jaakko Hautanen Eri kaasujen ja metsänhoitotöiden merkitys metsien kasvihuonekaasutaseessa: esimerkkinä Etelä-
Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta
Uutta tietoa suometsätalouteen Suometsätalous tutkimusohjelman tulokset käytäntöön seminaari Sokos Hotelli Vantaa, Tikkurila 12.4.2011 Millaisia suometsät ovat :n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston
Miten metsittäisin turvepellon koivulle?
Miten metsittäisin turvepellon koivulle? MMT, Dos. Jyrki Hytönen, Luke Kokkola Ilmajoki 21.11.2017 Koivu hieskoivu (rauduskoivu) Hieskoivu - suokko Sietää hyvin kosteaa kasvualustaa (suot, märät maat)
Pohjois-Pohjanmaan turvemaiden kasvihuonekaasutaseet
Soiden ekosysteemipalvelut ja maankäytön suunnittelu tuloksia soisimmasta Suomesta Metlan työraportteja 258: 75 111 Pohjois-Pohjanmaan turvemaiden kasvihuonekaasutaseet Kari Minkkinen 1,2 ja Paavo Ojanen
Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen
Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen P, 130 Mg Uudisojitus 0 ha Päätehakkuu 15-20 000 ha Kunnostusojitus 60 000 ha Lannoitus< 10 000 ha Luonnontilaisen
Turvemaan ravinnevarat ja niiden riittävyys metsäojitusalueilla
Turvemaan ravinnevarat ja niiden riittävyys metsäojitusalueilla Metsämaan ravinneolot muuttuvassa ympäristössä Metsäntutkimuslaitos, Muhoksen toimintayksikkö, 26.3.29 Raija Laiho Helsingin yliopisto, metsäekologian
Soiden hiilivarastojen kehitys
Soiden hiilivarastojen kehitys, GTK Toimiva suoluonto Ympäristöakatemian kenttäseminaari 2.-3.9.2013 Sisältö: Suomen luonnon hiilivarastoista Soiden kasvu ja hiilen varastoituminen jääkauden jälkeisenä
Mitä ilmastokeskustelu tarkoittaa Suomen näkökulmasta?
Mitä ilmastokeskustelu tarkoittaa Suomen näkökulmasta? Liisa Pietola, MTK OPAL-seminaari 5.2.2018 www.opal.fi Kun puuta ei saisi kaataa eikä lihaa syödä - haukutaanko oikeaa puuta? Miksi ilmastonmuutos?
Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turvemailla. P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua?
Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turvemailla P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua? Fosforia selittää 1: suon alkuperä Alue/Suotyyppi P mg/l valumassa Fe Al Ennen
Soiden ojitus: hiilivarat ja ilmastopäästöt
Soiden ojitus: hiilivarat ja ilmastopäästöt Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto, Joensuu Hiiltä Suomen luonnossa miniseminaari 4.2. 2011, Helsinki Suomen luonnonsuojeluliitto Luonnon hiilivarastot Suomessa
Rio de Janeirossa vuonna 1992 allekirjoitetun ilmastosopimuksen
Metsätieteen aikakauskirja 3/2009 Tieteen tori Aleksi Lehtonen Suomen kasvihuonekaasuinventaario ja metsien merkitys hiilitaseelle Miksi metsien kasvihuonekaasuinventaariota tehdään? Rio de Janeirossa
Maaperän ilokaasupäästöt talvella - syitä ja seurauksia
Maaperän ilokaasupäästöt talvella - syitä ja seurauksia FT Dos. Marja Maljanen Kuopion yliopisto (1.1.21 Itä-Suomen yliopisto) Ympäristötieteen laitos Taustaa Ilokaasu l. dityppioksidi l. typpioksiduuli
EU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää
EU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää Aleksi Lehtonen Seminaaripäivä, tiistai 7.5.2019 Sisältö Kasvihuonekaasuinventaario ja sen tulokset EU:n ilmastotavoitteet maa- ja metsäsektorille
BIOHIILI; Biohiilen vaikutus metsämaan hiilen ja typen virtoihin
BIOHIILI; Biohiilen vaikutus metsämaan hiilen ja typen virtoihin Marjo Palviainen 1, Peng Zhao 2 ja Jukka Pumpanen 3 1 Helsingin yliopisto, Metsätieteiden laitos 2 China Agricultural University, Beijing
Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta
Forest Knowledge Knowhow Wellbeing Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta Raisa Mäkipää Metsäntutkimuslaitos Ympäristöakatemia, Metsäluonnon suojelu ja käy3ö miten metsää
Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous
Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous Hannu Niemelä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio hannu.niemela@tapio.fi Suoseuran
Energiaa turpeesta tai puusta mitä väliä ilmastolle?
Energiaa turpeesta tai puusta mitä väliä ilmastolle? Paavo Ojanen (paavo.ojanen@helsinki.fi) Helsingin yliopisto, metsätieteiden osasto Koneyrittäjien Energiapäivä 8.3.2019 Uusiutuvuus ja päästöttömyys
LIFEPeatLandUse tietoa heikkotuottoisten soiden jatkokäyttöön
LIFEPeatLandUse tietoa heikkotuottoisten soiden jatkokäyttöön Metsätieteen päivä 26.11.2018 Miia Saarimaa, Anne Tolvanen & Artti Juutinen Luke Metsätalouskäyttöön soveltumattomien ojitettujen soiden jatkokäyttö
Climforisk - Climate change induced drought effects on forest growth and vulnerability
Climforisk - Climate change induced drought effects on forest growth and vulnerability Aleksi Lehtonen METLA ja HY www.metla.fi/life/climforisk 1 Kick-off kokous - aikataulu 9.00 Tilaisuuden avaus (Mikko)
Turpeen riittävyys energiakäyttöön hiilikertymän pohjalta
1 Turpeen riittävyys energiakäyttöön hiilikertymän pohjalta Markku Mäkilä, Geologian tutkimuskeskus Tiivistelmä Alle 100 vuoden ikäisen turpeen vuotuinen hiilikertymä on pinnaltaan turvetta kerryttävällä
Kainuun kasvihuonekaasutase 2009
Kainuun kasvihuonekaasutase 2009 Kainuun kasvihuonekaasutase Maakunnan ihmisen toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasujen päästöt ja nielut YK:n ilmastosopimuksen määritelmät ja Suomen kasvihuonekaasujen
Soiden hiilitase ja ilmastonmuutos
Soiden hiilitase ja ilmastonmuutos Jukka Laine Metsäntutkimuslaitos Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari 23.10.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Suopeltojen kasvihuonekaasujen taseet
Suopeltojen kasvihuonekaasujen taseet Veli-Matti Komulainen, Jyrki Hytönen ja Jukka Laine KANNUKSEN TUTKIMUSASEMA 21 1 Kirjoittajat:Veli-Matti Komulainen 1, Jyrki Hytönen 1 ja Jukka Laine 2. Kirjoittajien
Lahden alueen hiilinielut ja -varastot
LAHDEN KAUPUNKI Raportti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy P36915 Raportti 1 (15) Tvrdy Jan Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Menetelmät... 4 2.1 Hiilivarastot 4 2.1.1 Kasvillisuuden hiilivarastot... 4
Milloin suometsä kannattaa uudistaa?
Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Ojitetut suot turvekangastyypeittäin (VMI10) Ojitettuja soita puuntuotannon maalla yht.
LIFEPeatLandUse - hankkeen opit
LIFEPeatLandUse - hankkeen opit Ennallistaminen ja luonnonhoito muuttuvassa ilmastossa seminaari 14.11.2018 Miia Saarimaa, Luke Anne Tolvanen, Luke Metsätalouskäyttöön soveltumattomien ojitettujen soiden
Pohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit
Pohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit Jaana Bäck et al., Risto Makkonen, Ditte Mogensen, Annikki Mäkelä, Annalea Lohila, Timo Vesala,
SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ
SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ Jukka Laine Metla Strategian yleinen tavoite Soiden ja turvemaiden kansallisen strategian tavoitteena on luoda yhteinen, ajantasainen näkemys soiden
Ajankohtaista ilmastopolitiikasta
Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK Ympäristö- ja maapolitiikan ajurit Ilmasto-energiapolitiikka: hillintä ja sopeutuminen kierrätämme hiiltä biomassoilla -tuottavassa
Puu- ja turvetuhka kiertoon suopohjat biomassan ja bioenergian tuottajiksi
Puu- ja turvetuhka kiertoon suopohjat biomassan ja bioenergian tuottajiksi Noora Huotari Metla, Muhos Pohjolan Energiapäivät 2011 2.12.2011 Oulu / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish
Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus?
Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Puheenjohtaja Juha Marttila, MTK Maatalouden tulevaisuus 3.11.2014, Oulu Luontomme tarjoaa mahdollisuuden vihreään kasvuun = hiilensidontaan Metsää
Metsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä
Metsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Raisa Mäkipää, Luonnonvarakeskus Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) hankkeen aloituspaja 15.4.2016 Sisältö Metsien rooli maapallon
Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase
Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Antti Asikainen & Hannu Ilvesniemi, Metla Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 31.1.2013 Helsinki Sisällys Biomassat globaalissa energiantuotannossa
elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.
Metsähakkeen tuotannon t elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.2012, Joensuu 12.9.2012 Metsäbioenergia;
Ympäristöstä. Yhdessä.
Ympäristöstä. Yhdessä. Maatilatalous ilmastonmuutoksen ratkaisijana MTK:n korkeakoulukonferenssi 22.3.2018 Heureka Maatilatalous ilmastonmuutoksen ratkaisijana - päästöjen vähentäjänä tai sitojana? SISÄLTÖ:
SELVITYS HIILIDIOKSIDIN VAPAUTUMINEN KOLLAJAN TEKOJÄRVIALUEELTA
SELVITYS HIILIDIOKSIDIN VAPAUTUMINEN KOLLAJAN TEKOJÄRVIALUEELTA DI Tiina Seppälä Spring Environment Oy 19.1.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto...3 2. Hiilidioksidi kasvihuoneilmiötä voimistavana yhdisteenä...4
Suotyyppeihin ja ojituksen jälkeiseen puuston
Metsätieteen aikakauskirja 2/2 Raija Laiho, Timo Penttilä ja Jukka Laine Riittävätkö ravinteet suometsissä? e e m t a Turvemaiden ravinteisuuden kuvaaminen Suotyyppeihin ja ojituksen jälkeiseen puuston
Hannu Mannerkoski Miten metsätaloustoimenpiteiden vaikutukset näkyvät pohjavedessä
Hannu Mannerkoski Hannu.mannerkoski@joensuu.fi Miten metsätaloustoimenpiteiden vaikutukset näkyvät pohjavedessä Sisältö Johdanto Mitä pohjavesi on Miksi metsätalous voi vaikuttaa pohjaveteen Eri metsätaloustoimenpiteiden
Metsien vertailutason määrittäminen taustat ja tilanne
Asia: U 5/2017 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä
Metsien talouskäytön ja suojelun optimointi ilmastovaikukset huomioiden
HENVI-forest Metsien talouskäytön ja suojelun optimointi ilmastovaikukset huomioiden Optimizing forest management and conservation to account for multiple interactions with the climate Eero Nikinmaa, HY,
Ilmasto, energia, metsät win-win-win?
Ilmastonmuutoksen primääri syy globaalilla tasolla on fossiilisten polttoaineiden käyttö. Suomen metsillä on vain hyvin marginaalinen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta parhaimmillaan voimme toimia
ERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE. Timo Pukkala
ERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE Timo Pukkala Sisältö Eri metsänkäsittelymenetelmät Huomioita hiilitaseesta Hiilitaseen laskenta Tuloksia hiilitaseesta Päätelmiä Tasaikäismetsätalous Uudistusalan
Uusinta uutta puusta ja metsästä. Euroopan Unionin ilmasto- ja energiasitoumusten merkitys metsä- ja puusektorilla
Uusinta uutta puusta ja metsästä Metlan Itä-Suomen kevätmetsäpäivä 28.4.2009 Euroopan Unionin ilmasto- ja energiasitoumusten merkitys metsä- ja puusektorilla Jari Parviainen Metsäntutkimuslaitos (Metla),
Metsien hiilinielujen
Metsien iilinielujen vertailutasojärjestelmän vaikutus Euroopan unionin metsäsektorille Laturi Jani, Lintunen Jussi & Uusivuori Jussi Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Taustaa Durbanin ilmastoneuvotteluissa
Ektomykorritsalliset lyhytjuuret ja kasvupaikan sekä puuston ominaisuudet kuusikoissa ja männiköissä
Ektomykorritsalliset lyhytjuuret ja kasvupaikan sekä puuston ominaisuudet kuusikoissa ja männiköissä 1 Helmisaari, H-S., 2 Ostonen, I., 2 Lõhmus, K., 1 Derome, J., 1 Lindroos, A-J., 2 Merilä, P. & 1 Nöjd,
4.3 Metsien hiilitaseet
Metlan työraportteja http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers//mwp.htm.3 Metsien hiilitaseet Risto Sievänen, Aleksi Lehtonen, Paavo Ojanen ja Olli Salminen Metsien hiilivarastot ovat puissa ja muussa
Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos
Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Johdanto: Kaatopaikoilla orgaanisesta jätteestä syntyy kasvihuonekaasuja: - hiilidioksidia, - metaania - typpioksiduulia.
Julia 2030 -hanke TARTU TOSITOIMIIN! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen
Julia 2030 -hanke TARTU TOSITOIMIIN! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Suomen ympäristökeskus (SYKE) Ympäristötehokkuusyksikkö Maija Mattinen, tutkija Sisältö Taustaa Tavoitteet,
Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä
Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset Samuli Joensuu Jyväskylä 16.4.2013 Vesistöjen tila ja kuormituslähteet Massa-ja Yhdyskunnat paperiteollisuus Typpi t/a 10 % 2 % Turkistarhaus Muu teollisuus
Puun energiakäytön hiilitase ja kestävyyskysymykset
Puun energiakäytön hiilitase ja kestävyyskysymykset Pirkanmaan ympäristöohjelman sekä ilmasto- ja energiastrategian seurantaseminaari 21.9.2016 Niina Tavi (niina.tavi@gmail.com) Tausta Selvitystyö tehty
SUOMETSÄT KERRALLA KUNTOON
SUOMETSÄT KERRALLA KUNTOON Lapua 12.11.2013 kehittämispäällikkö Timo Makkonen Sisältö Yhteishankeen edut / haasteet Suunnittelu ja toteutus Kulkuyhteydet Hakkuut/hoitotyöt Kunnostusojitustarve Kunnostusojituskelpoisuus
METLA. Metla / Tehtävät. Maantieteilijänä metsäntutkijoiden keskellä
Maantieteilijänä metsäntutkijoiden keskellä 1 Metla / Tehtävät METLA Metla on valtion tutkimuslaitos, joka tuottaa tutkimustietoa metsäympäristöstä, metsien käyttömuodoista sekä metsä- ja puutaloudesta
Bioenergiapotentiaalit Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi, Soini, Töysä, Vimpeli ja Ähtäri. Lähienergiahankkeen seminaari 7.10.
Bioenergiapotentiaalit Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi, Soini, Töysä, Vimpeli ja Ähtäri Lähienergiahankkeen seminaari 7.10.2011 Lehtimäki Johdanto E-P Järvialueella bioenergiaraaka-ainepotentiaali koostuu
Mitä uusimmat tulokset hydrologisista ja vedenlaadun seurannoista kertovat soiden ennallistamisen onnistumisesta?
Mitä uusimmat tulokset hydrologisista ja vedenlaadun seurannoista kertovat soiden ennallistamisen onnistumisesta? Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 12.-14.6.2018 Anna-Kaisa Ronkanen, Meseret Menberu,
Integrating full climate change impacts balances and management
Integrating full climate change impacts balances and management Frank Berninger and the Henvi Forest team. 1 The Matryoshka analogy is carbon balance a matter of scale 2 The Full picture 3 I am a little
Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä
Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä Kehittyvä metsäenergiaseminaari Anssi Ahtikoski, Metsäntutkimuslaitos Seinäjoki 18.11.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish
Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi
From Waste to Traffic Fuel W-Fuel Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi 12.3.2012 Kaisa Manninen MTT Sisältö Laskentaperiaatteet Perus- ja metaaniskenaario Laskennan taustaa Tulokset
Ilmastoon reagoivat metsän kasvun mallit: Esimerkkejä Suomesta ja Euroopasta
Ilmastoon reagoivat metsän kasvun mallit: Esimerkkejä Suomesta ja Euroopasta MMT Sanna Härkönen Metsäasiantuntija sanna.harkonen@bitcomp.fi Sisältö SISÄLTÖ Metsän kasvun ennustaminen: tulevaisuuden haasteita
Soiden ennallistaminen missä ollaan, minne mennään?
Kuva: Metsähallitus/J.Ilmonen Soiden ennallistaminen missä ollaan, minne mennään? Tuomas Haapalehto Metsähallitus, Etelä-Suomen luontopalvelut Ennallistaminen ja luonnonhoito muuttuvassa ilmastossa seminaari
Miten voidaan seurata metsämaaperän hiilivaraston muutoksia?
Miten voidaan seurata metsämaaperän hiilivaraston muutoksia? Raisa Mäkipää, Mikko Peltoniemi, Margareeta Häkkinen, Petteri Muukkonen EU:n metsien seurannat ja niiden tulevaisuus seminaari 22.11.2007, Helsinki,
Hiilenkierto näkyväksi elintarviketuotannossa - Fotosynteesin rooli esiin meillä kuten Pariisissa
Hiilenkierto näkyväksi elintarviketuotannossa - Fotosynteesin rooli esiin meillä kuten Pariisissa Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK Elintarvikepäivä 2016, Messukeskus, Helsinki 17.5. 2016 Miten tutkimus
Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa
Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa Sami Romakkaniemi Sami.Romakkaniemi@fmi.fi Itä-Suomen ilmatieteellinen tutkimuskeskus Ilmatieteen laitos Ilmasto kuvaa säämuuttujien tilastollisia ominaisuuksia Sää kuvaa
Tree map system in harvester
Tree map system in harvester Fibic seminar 12.6.2013 Lahti Timo Melkas, Metsäteho Oy Mikko Miettinen, Argone Oy Kalle Einola, Ponsse Oyj Project goals EffFibre project 2011-2013 (WP3) To evaluate the accuracy
Hakkuumahdollisuusarvioihin perustuvat metsien kasvihuonekaasutaseet
Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Risto Sievänen, Timo Kareinen, Hannu Hirvelä ja Hannu Ilvesniemi Risto Sievänen Hakkuumahdollisuusarvioihin perustuvat metsien kasvihuonekaasutaseet
Metsät ja ilmastonmuutoksen hillintä
Metsät ja ilmastonmuutoksen hillintä Jari Liski Suomen ympäristökeskus Metsät, metsien käyttö ja ilmastomuutos - seminaari, 21.1.2016 @jariliski Fate of Anthropogenic CO 2 Emissions (2004-2013 average)
MAANKÄYTÖN KASVIHUONEVAIKUTUKSET SEINÄJOELLA
MAANKÄYTÖN KASVIHUONEVAIKUTUKSET SEINÄJOELLA Ari Koski Opinnäytetyö Toukokuu 2008 Luonnonvarainstituutti JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Tekijä(t) KUVAILULEHTI Päivämäärä 5.5.2008 Julkaisun laji Opinnäytetyö
Mitä metsätalouden piirissä olevissa suometsissä voidaan tehdä monimuotoisuuden ja/tai ilmaston hyväksi?
Mitä metsätalouden piirissä olevissa suometsissä voidaan tehdä monimuotoisuuden ja/tai ilmaston hyväksi? Raija Laiho Luonnonvarakeskus 1 17.12.2015 Miksi Suomessa on ojitettu niin paljon? Maatalouteen
Lahden kaupungin metsien hiililaskennat
Lahden kaupungin metsien hiililaskennat SIMO-seminaari 23.3.2011 Jouni Kalliovirta Laskenta pääpiirtein Tehtävä: Selvittää Lahden kaupungin metsien hiilivirrat Hiilensidonnan kannalta optimaalinen metsänkäsittely
Ilmastonmuutos ja siihen varautuminen
Ilmastonmuutos ja siihen varautuminen Liisa Pietola, MTK 6.9.2018, Vantaa ProAgria Maitovalmennus 2018 Tuotosseuranta ja jalostus 120 v Ratkaisu MAAPERÄSSÄ & juurissa- sadossa Viljelijöille sankariviitta
Hiilijalanjälkilaskurin käyttö SYKEn tietokonehankinnassa
Hiilijalanjälkilaskurin käyttö n tietokonehankinnassa Tutkija Maija Mattinen ja erikoistutkija Ari Nissinen Suomen ympäristökeskus () Energiatehokkuus julkisissa hankinnoissa, Tampere, 8.10.2012 Ari Sirkka
Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta
Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus