Motivaation ja kouluhyvinvoinnin merkitys opintojen nivelvaiheissa

Motivaation ja kouluhyvinvoinnin merkitys opintojen nivelvaiheissa Kati Vasalampi Johdanto Koulutukseen hakeutuminen ja ammatinvalinta ovat nuoruuden keskeisimpiä kehitystehtäviä (Havighurst, 1948). Onnistuminen noissa kehitystehtävissä on tärkeää nuoren tulevaisuuden kannalta. Koulutus määrittelee nuoren myöhempiä työ- ja uramahdollisuuksia ja on tärkeä yhteiskuntaan sopeuttava tekijä. Koulutuksen ulkopuolelle jääminen taas ennakoi vaikeuksia työelämässä ja riskinä on jopa yhteiskunnallinen syrjäytyminen (Kaplan, Peck, & Kaplan, 1997; Kokko, Pulkkinen, Mesiäinen, & Lyyra, 2008). Huolestuttavasti osa suomalaisista nuorista vaarassa pudota koulutuksen ulkopuolelle jo peruskoulun jälkeen. Esimerkiksi vuonna 2013 peruskoulun päättäneistä lähes 9 prosenttia jäi ilman jatko-opintopaikkaa (Suomen virallinen tilasto, 2015). 1

3 Johdanto Nuorten koulutuspolkujen kriittisimpiä kohtia ovat opintojen nivelvaiheet eli siirtymät koulutusasteelta toiselle, sillä ne ohjaavat nuoren elämää ja saattavat vaikuttaa merkittävästi nuoren motivaatioon ja hyvinvointiin. Siirtymävaiheissa tärkeää nuoren motivaation ja hyvinvoinnin kannalta on nuoren muuttuvien tarpeiden ja muuttuvan koulukontekstin yhteensopivuus (stage-environment fit, Eccles & Roeser, 2009) Nuoret kokevat tärkeäksi, että voivat kokea yhteisöllisyyttä, mahdollisuutta tehdä omia valintojaan ja edetä tavoitteiden saavuttamisessa Aiempi tutkimus keskittynyt paljolti opintojen nivelvaiheisiin varhaisnuoruuden aikana ja peruskoulun jälkeisiä nivelvaiheita on tutkittu suhteellisen vähän. Koulutussiirtymä on kaksisuuntainen tapahtumakulku. 1. Nuori aktiivisesti pyrkii ohjaamaan elämäänsä ja kehityspolkuaan oman motivaationsa mukaisesti. Nuori ohjaa elämäänsä asettamalla henkilökohtaisia tavoitteita. 2. Olemassa olevat koulutusrakenteet ja ympäristö rajoittavat ja kanavoivat nuoren suunnitelmia ja pyrkimyksiä. 2

Henkilökohtaiset tavoitteet tulevaisuuteen suuntautunut mielikuva siitä, mitä henkilö tavoittelee elämän eri alueilla Tyypillisesti tutkittu joko pyytämällä ihmistä listaamaan omia tärkeitä tavoitteitaan tai arvioimaan eri tavoitteiden merkitystä itselleen Nuorille keskeisiä tavoitteita ovat heidän ikäänsä liittyvät kehitystehtävät, kuten koulutukseen, ammatinvalintaan ja työuraan liittyvät tavoitteet Koulutustavoitteet Sisäisellä motivaatiolla on tärkeä merkitys tavoitteiden saavuttamisessa Sisäinen motivaatio tarkoittaa sitä, että henkilö on kiinnostunut tekemään jotain, koska pitää sitä kiinnostavana, mielihyvää tuottavana ja omien arvojensa mukaisena Kun nuori kohdistaa sisäisen motivaationsa koulutukseen liittyvään tavoitteeseen, hän työskentelee sekä enemmän että tehokkaammin tavoitteensa saavuttamiseksi, mikä taas auttaa häntä edistämään niitä paremmin Sisäisen motivaation mukaisten tavoitteiden saavuttamisessa edistymisen on puolestaan havaittu lisäävän hyvinvointia ja tyytyväisyyttä omaan elämään 3

Ulkoinen motivaatio Nuori saattaa valita tavoitteensa ulkoisen tai sosiaalisen paineen vaikutuksesta sen sijaan, että ottaisi huomioon omat arvonsa ja sisäiset kiinnostuksen kohteensa Kun tavoitteeseen pyritään esimerkiksi muiden ihmisten tai tilanteen vaatimuksen vuoksi tai jotta vältettäisiin syyllisyyden ja ahdistuksen tunteita, puhutaan ulkoisesta motivaatiosta. Ulkoinen motivaatio Ulkoinen motivaatio koulutukseen liittyvässä tavoitteessa on ongelmallinen, sillä sen on todettu johtavan herkästi tavoitteesta luopumiseen vastoinkäymisiä kohdattaessa Deci ja Ryan: ulkoiseen motivaatioon perustuva toiminta voi askeleittain sisäistyä, jos ympäristö riittävästi tukee nuoren psykologisia perustarpeita 4

Ihmisen psykologiset perustarpeet Edward Deci Richard Ryan 1. Autonomia 2. Pystyvyyden tunne Olen arvokas, mielipiteilläni on väliä, minulla on valinnanmahdollisuuksia Osaan, olen pystyvä 3. Yhteenkuuluvuus Sisäinen motivaatio (intrinsic) Ulkoinen motivaatio (extrinsic) Kuulun tähän luokkaan / kouluun Motivaatio koulukontekstissa Sosiaalipolitiikka Koti Koulu-uupumus Yhteisöt Kaverit YKSILÖ- MOTIVAATIO Kouluinnostus Koulu, opettajat Muut Instituutiot Salmela-Aro, 2010 5

Kouluinnostus 1 1 myönteinen suhtautuminen koulunkäyntiin sille on ominaista: tarmo eli energisyys ja sinnikkyys koulutyössä omistautuminen eli merkityksellisyyden kokeminen uppoutuminen eli keskittyminen ja tyytyväisyys Koulu-uupumus (Salmela-Aro & Näätänen, 2005; Salmela-Aro ym., 2009) Koostuu kolmesta komponentista: 1. Uupumusasteinen väsymys 2. Kyyninen ja kielteinen suhtautuminen koulunkäyntiin 3. Opintoihin liittyvä riittämättömyyden tunne Kaikki kolme uupumuksen ulottuvuutta ovat jokseenkin pysyviä. Uupumusasteinen väsymys ja kyynisyys ennustavat myöhempää riittämättömyyden tunnetta. 6

Vaatimukset ja voimavarat malli (Salmela-Aro & Upadyaya, 2014) Kouluun liittyvät voimavarat Henkilökohtaiset voimavarat + + - + - - - + + Masentuneisuus Kouluinnostus + Kouluinnostus + Elämäntyytyväisyys Kouluvaatimukset Kouluuupumus Kouluuupumus 15 v. 16 v. 17 v. 19 v. Aika Vaatimukset ja voimavarat malli (Salmela-Aro & Upadyaya, 2014) 1 4 Mitä enemmän kouluun liittyviä resursseja ja voimavaroja nuoret kokivat heillä olevan, sitä enemmän kouluinnostusta ja vähemmän koulu-uupumusta he myöhemmin kokivat. Lisäksi henkilökohtaiset voimavarat kuten itsearvostus ovat keskeisiä tekijöitä, jotka lisäävät myöhempää kouluinnostusta ja vähentävät koulu-uupumusta. Kouluinnostus on yhteydessä myöhempään elämäntyytyväisyyteen kun taas koulu-uupumus laskee elämäntyytyväisyyttä. Koulu-uupumus voi johtaa jatkuessaan masennukseen. Innostus koulussa ja toisaalta myös koulu-uupumus heijastuvat helposti myös muille elämänalueille erityisesti nuoruudessa, jolloin yksilölle tulee monta suurta elämänmuutosta yhtä aikaa (Nurmi, 2004). 7

Vaatimukset ja voimavarat malli (Salmela-Aro & Upadyaya, 2014) Ihanteellisessa tapauksessa kouluvaatimukset ovat niin kohtuulliset ja voimavarat niin runsaat, että nuori selviää opiskelun haasteista ja vaatimuksista. Huolestuttavinta on tilanne, jossa vaatimukset koulussa ovat jatkuvasti liian korkeita ja samalla nuoren voimavaroissa on puutteita. Tilanne voi johtaa nuoren hyvinvoinnin laskuun. Nuori suuntaa ja rakentaa elämäänsä ympäristön asettamissa rajoissa Siirtymä peruskoulusta toisen asteen koulutukseen on yksi tärkeimmistä koulutuksellisista siirtymistä Tässä siirtymässä nuori tekee tärkeän valinnan tulevan koulutuspolkunsa suhteen valitsemalla joko lukion (eli niin sanotun akateemisen koulutuspolun) tai ammattikoulun (eli ammatillisen koulutuspolun). Siirtymällä on tärkeä merkitys siinä, minkälaista opetusta ja millaiset oppimahdollisuudet nuori saa ja millaisia tulevaisuudentavoitteita nuori itselleen asettaa 8

FinEdu-tutkimus (Salmela-Aro) Taulukko 1. FinEdu tutkimuksen otokset ja mittausajankohdat. Otokset T1 9 lk, Otos 1: N = 707, 9. luokkalaiset, VK, SV Mittausajankohta 2003 2004 Kevät 2004 2005 2006 2008 2009 2011 2013 2014 2015/Suunniteltu T2 9 lk, N = 642,, SV T3 Seuraava vaihe 1. v, N = 818,, SV T4 Seuraava vaihe 2 v, N = 749,, SV T5 Seuraava vaihe 4 5 v, N = 611, T6 Seuraava vaihe 7 v, N = 599, T7 Seuraava vaihe 9 10 v, N = 610, T8 Otos 2: Lukiolaiset Ikä = 15/16 Ikä = 15/16 Ikä = 16/17 Ikä = 17/18 Ikä = 20/21 Ikä = 22/23 Ikä = 24/25 Ikä = 26/27 T1 Lukio, 2. lk, N = 614,, VK T2 Lukio, 3. lk, N = 636, T3 Seuraava vaihe, 1. v, N = 449, T4 Seuraava vaihe 3 4 v, N = 422, T5 Seuraava vaihe 6 v, N = 497, T6 Seuraava vaihe 8 9 v, N = 528 Ikä = 17/18 Ikä = 18/19 Ikä = 19/20 Ikä = 22/23 Ikä = 24/25 Ikä = 26/27 Ikä = 28/29 Huom. Mustat pystyviivat viittaavat normatiivisiin siirtymäajankohtiin perusopetuksesta toiselle asteelle ja toiselta asteelta jatko opintoihin. = Peruskeräys; VK = Vanhempien kysely; SV = Sosiaalisen verkoston keräys. T7 1 8 Kuinka koulutustavoitteeseen liittyvä sisäinen ja ulkoinen motivaatio muuttuu nuorten siirtyessä peruskoulun jälkeen joko akateemiselle tai ammatilliselle koulutuspolulle? Lisäksi tutkittiin koulutustavoitteen kuormittavuutta, nuorten työskentelyä tavoitteen saavuttamiseksi sekä edistymistä tavoitteen saavuttamisessa. Arvioitiin myös itsearvostuksen roolia nuorten motivaatiossa. 9

Sisäinen motivaatio koulutustavoitteessa 6 5,8 5,6 5,4 9. lk, tammikuu 9. lk, toukokuu Siirtymän jälkeen Lukio, tytöt Ammattikoulu, tytöt Lukio, pojat Ammattikoulu, pojat Ulkoinen motivaatio koulutustavoitteessa 2,4 2,2 2 1,8 9. lk, tammikuu 9.lk, toukokuu Siirtymän jälkeen Lukio ja ammattikoulu 10

Työskentely koulutustavoitteen eteen 4,8 4,6 4,4 9. lk, tammikuu 9. lk, toukokuu Siirtymän jälkeen Lukio ja ammattikoulu Koulutustavoitteen kuormittavuus Koulutustavoitteeseen liittyvän stressin taso ei muuttunut kummassakaan ryhmässä siirtymän myötä. Lukioon päätyvät raportoivat enemmän stressiä kuin ammattikouluun päätyvät. 11

Koulutustavoitteessa edistyminen 5,6 5,4 5,2 Lukio Ammattikoulu 5 4,8 9. lk, tammikuu 9. lk, toukokuu Siirtymän jälkeen Itsearvostus ja edistymisen koulutustavoitteessa Edistyminen tavoitteessa ennen siirtymää.30*** Edistyminen tavoitteessa siirtymän jälkeen, R²=.15.30***.08*.17***.17*** Itsearvostus ennen siirtymää.61*** Itsearvostus siirtymän jälkeen, R²=.41 12

Yhteenvetoa Kouluympäristö vaikuttaa nuoren motivaatioon Kouluympäristö, joka tukee nuoren kehityksellisiä tavoitteita, luo nuorelle yhteenkuuluvuuden, autonomian ja pystyvyyden tunnetta ja toimii sitä kautta keskeisenä nuorta motivoivana tekijänä. Vasalampi, Salmela-Aro, & Nurmi, 2010 Yhteenvetoa 2 6 Peruskoulun jälkeisestä siirtymästä hyötyivät erityisesti ammattikouluun siirtyneet nuoret. Siirtymän jälkeen he kokivat edistyvänsä koulutuksellisen tavoitteensa saavuttamisessa paremmin kuin peruskoulussa. Saattaa olla, että esimerkiksi nuoret, jotka eivät koe olevansa akateemisesti orientoituneita, havaitsevat ammatillisiin opintoihin siirtyessään uuden oppimisympäristön voimavaraksi. Koulutuksellinen siirtymä voi toimia siten myös ikään kuin uutena alkuna tai tärkeänä mahdollisuutena (Ecclestone ym., 2009), eli uuden oppimisympäristön kautta nuori voi motivoitua entistä paremmin koulutuksellisiin tavoitteisiinsa 13

Yhteenvetoa Tavoitteeseen liittyvä stressi ei muuttunut siirtymän kuluessa, mutta koulutustavoitteessaan stressiä kokeneet päätyivät kuitenkin siirtymän jälkeen todennäköisemmin lukioon kuin ammattikouluun. FinEdu tulokset ovat osoittaneet myös lukioon siirtyvien nuorten hyvinvoinnin laskevan. Yli puolet lukiolaistytöistä pitää koulutyön määrää liian suurena ja menestyksen tavoittelu uuvuttaa erityisesti tyttöjä. Lukion lopussa yli 20 % tytöistä on uupuneita. Kohtaavatko nuorten muuttuvat tarpeet ja koulukonteksti parhaalla mahdollisella tavalla? FinEdu-tutkimus Taulukko 1. FinEdu tutkimuksen otokset ja mittausajankohdat. Otokset T1 9 lk, Otos 1: N = 707, 9. luokkalaiset, VK, SV Mittausajankohta 2003 2004 Kevät 2004 2005 2006 2008 2009 2011 2013 2014 2015/Suunniteltu T2 9 lk, N = 642,, SV T3 Seuraava vaihe 1. v, N = 818,, SV T4 Seuraava vaihe 2 v, N = 749,, SV T5 Seuraava vaihe 4 5 v, N = 611, T6 Seuraava vaihe 7 v, N = 599, T7 Seuraava vaihe 9 10 v, N = 610, T8 Otos 2: Lukiolaiset Ikä = 15/16 Ikä = 15/16 Ikä = 16/17 Ikä = 17/18 Ikä = 20/21 Ikä = 22/23 Ikä = 24/25 Ikä = 26/27 T1 Lukio, 2. lk, N = 614,, VK T2 Lukio, 3. lk, N = 636, T3 Seuraava vaihe, 1. v, N = 449, T4 Seuraava vaihe 3 4 v, N = 422, T5 Seuraava vaihe 6 v, N = 497, T6 Seuraava vaihe 8 9 v, N = 528 Ikä = 17/18 Ikä = 18/19 Ikä = 19/20 Ikä = 22/23 Ikä = 24/25 Ikä = 26/27 Ikä = 28/29 Huom. Mustat pystyviivat viittaavat normatiivisiin siirtymäajankohtiin perusopetuksesta toiselle asteelle ja toiselta asteelta jatko opintoihin. = Peruskeräys; VK = Vanhempien kysely; SV = Sosiaalisen verkoston keräys. T7 14

Nuori suuntaa ja rakentaa elämäänsä ympäristön asettamissa rajoissa Lukion jälkeen tehtävä jatko-opiskelupaikan valinta on yksi tärkeimmistä nuoren koulutusta ja ammattia ennustavista valinnoista. Suomessa monelle hyvin kuormittava, sillä opiskelupaikan saaminen halutusta opinahjosta ei ole ollenkaan varmaa. Vuonna 2013 noin 64 prosenttia uusista ylioppilaista jäi ilman tutkintoon johtavaa jatkokoulutuspaikkaa (Suomen virallinen tilasto, 2015). Moni joutuu tässä siirtymässä tekemään kompromisseja ja arvioimaan omia koulutustavoitteitaan uudelleen ympäristön rajoittaessa toiveita Myös opintojen viivästyminen välivuosineen on suomalaiselle yhteiskunnalle tyypillinen ilmiö. Useilla välivuosilla voi olla merkittävä vaikutus elämän muihin siirtymiin, sillä siirtymät vaikuttavat toisiinsa Lukio itsessäänkin on monelle nuorelle vaativa elämänvaihe Lukiolaiset voitiin jakaa neljään ryhmään heidän kouluinnostuksensa ja koulu-uupumuksensa perusteella ja nämä neljä ryhmää erosivat merkittävästi koulumenestykseltään, motivaatioltaan ja hyvinvoinniltaan (Heta Tuominen-Soini ym., 2012) 1. Kouluinnostuneiden ryhmä (44 %) Pitivät koulunkäyntiä mielekkäänä ja voivat hyvin Yrittivät sinnikkäästi vaativissakin tehtävissä 2. Innostuneita, mutta samanaikaisesti uupumusasteista väsymystä ja riittämättömyyden tunteita opiskelijoina (28 %) Alttiimpia kouluun liittyvälle kuormittumiselle ja stressille sekä taipuvaisempia pelkäämään epäonnistumista kuin 1. ryhmään kuuluvat vaikka olivatkin sitoutuneita opiskeluun ja myös pärjäsivät siinä hyvin. Itsetunto heikompi kuin 1.ryhmään kuuluvilla Voi olla haaste esim. siirryttäessä työelämään Tytöt yliedustettuina tässä ryhmässä. 15

3. Kyynisten ryhmä (14 %) Tyypillistä kielteinen suhtautuminen koulunkäyntiin ja koulun merkityksen kyseenalaistaminen Pojat yliedustettuina tässä ryhmässä. 4. Koulu-uupuneiden ryhmä (14 %) Kokivat kaikkia uupumuksen osatekijöitä, erityisesti kyynisyyttä ja riittämättömyyttä opiskelijoina Suuria vaikeuksia motivaatiossa, koulusuoriutumisessa ja hyvinvoinnissa Kyynisten ryhmään kuuluvat erosivat koulu-uupuneista siinä, että kyyniset eivät olleet yhtä stressaantuneita eivätkä väsyneitä. He eivät olleet myöskään niin huolissaan epäonnistumisista. Salmela-Aro & Tuominen-Soini, 2013 Yhteenvetoa 3 2 Valtaosa lukiolaisista on innostuneita opinnoistaan Vahvasti suoritus- ja menestyshakuiset nuoret voivat olla alttiita emotionaaliselle väsymykselle huolimatta koulunkäynnin mielekkyydestä ja hyvästä koulumenestyksestä. Hälyttävää on se, että kolmasosa opiskelijoista kokee lukiossa koulupahoinvointia joko pääasiassa kyynisyyttä tai samanaikaisesti voimakasta väsymystä, riittämättömyyttä ja kyynisyyttä Koulu-uupumus on riski myös syrjäytymiskehitykselle. erityisesti kyynisyys ennakoi vaaraa pudota koulutusjärjestelmästä (Bask & Salmela-Aro, 2012) Psykologia2012 24.8.2012 Turku Käyttäytymistieteiden laitos Heta Tuominen- 16

Lukion jälkeinen siirtymä Kouluinnokkuus Työskentely koulutustavoitteen eteen Sisäinen motivaatio koulutustavoitteessa Edistyminen koulutustavoit teessa Kouluuupumus Onnistunut koulutussiirtymä Opintojen viivästyminen Lykkäys opinnoissa Koulutukselliset tavoitteet Lukion 2. lk Lukion 3. lk Vuotta myöhemmin 1) Onko sisäinen motivaatio koulutustavoitteessa yhteydessä tavoitteen hyväksi työskentelyyn ja tavoitteessa edistymiseen? 2) Onko edistyminen koulutustavoitteessa yhteydessä lukioaikaiseen kouluinnokkuuteen ja koulu-uupumukseen? 3) Ennakoivatko lukioaikainen kouluinnokkuus ja koulu-uupumus lukionjälkeisen koulutuksellisen siirtymän onnistumista ja lukionjälkeisiä koulutustavoitteita? Huom! Mallissa kontrolloitu koulumenestys Tulokset: tytöt Sisäinen motivaatio koulutustavoitteessa.34*** Työskentely koulutustavoitteen eteen R² =.11.73*** Edistyminen koulutustavoitteessa R² =.53.55*** -.25*** Kouluinnokkuus R² =.07 -.25*** Kouluuupumus R² =.06.14*.18** -.22*** Onnistunut koulutussiirtymä R² =.02 Opintojen viivästyminen R² =.03 Koulutukselliset tavoitteet R² =.05 Lukion 2. lk Lukion 3. lk aika Vuotta myöhemmin 8.8.2014 Kati Vasalampi 17

Tulokset: pojat.32***.17** Työskentely koulutustavoitteen eteen R² =.10.57*** Sisäinen motivaatio koulutustavoitteessa Edistyminen koulutustavoitteessa R² =.42.83*** Kouluinnokkuus R² =.16 Lukion 2. lk Lukion 3. lk aika 8.8.2014 Kati Vasalampi Tulokset: siirtymä yliopistoon Sisäinen motivaatio koulutustavoitteessa.51*** Työskentely koulutustavoitteen eteen.77*** Edistyminen.41*** koulutustavoitteessa Menestys yliopiston pääsykokeissa Ennen pääsykokeita aika Pääsykokeiden jälkeen Huom! Aiempi opintomenestys kontrolloitiin. 18

Yhteenvetoa Nuoren on tärkeää itse valita koulutuspolkunsa omien kiinnostuksensa kohteiden ja arvojensa mukaisesti. Se, että nuori valitsee koulutuspolkunsa omien kiinnostuksenkohteidensa pohjalta auttaa häntä motivoitumaan sisäisesti koulutuksellisiin tavoitteisiinsa. Sisäinen motivaatio hyödyllinen erityisesti siksi, että se auttaa työskentelemään tehokkaasti koulutustavoitteiden saavuttamiseksi, vaikka työskentely ei aina olisikaan helppoa ja mielihyvää tuottavaa Sisäinen motivaatio onkin erityisen tärkeä sellaisissa koulutustavoitteissa, joissa hyviin tuloksiin voidaan päästä vain pitkäjänteisellä työllä. 8.8.2014 Kati Vasalampi Yhteenvetoa Motivaatio on keskeinen koulu-uupumukseen ja kouluinnokkuuteen vaikuttava tekijä: edistyminen omissa tavoitteissa lisäsi kouluinnokkuutta ja vähensi tyttöjen kouluuupumusta. Nuorten hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että kouluympäristö tehdään sellaiseksi, jossa nuorten on helppo paitsi suoriutua myös voida hyvin. Tutkimusten mukaan kiireetön ilmapiiri, opettajien myönteinen suhtautuminen ja oikeudenmukaisuus edesauttavat nuorten hyvinvointia ja sisäistä motivaatiota koulussa (Salmela-Aro ym., 2008). Sen sijaan kiire, aikapaineet ja rauhattomuus luokassa ovat riskitekijä uupumukselle. 19

Yhteenvetoa Heikko usko koulutuksellisissa tavoitteissa edistymiseen on yhteydessä erityisesti tyttöjen koulu-uupumukseen. Yleensä tytöt pitävät akateemisia saavutuksia tärkeämpinä kuin pojat (Murberg & Bru, 2004), mutta he myös pelkäävät epäonnistumista akateemisissa opinnoissa enemmän kuin pojat (Sheldon, 2002). Aiemmat tulokset ovat painottaneet erityisesti tunnollisten ja menestyvien tyttöjen riskiä sairastua koulu-uupumukseen (Salmela- Aro ym., 2008). Tytöille saattaa epäonnistuminen koulutukseen liittyvissä tavoitteissa olla niin paljon merkityksellisempää kuin pojille, että se on riskitekijä, joka voi aiheuttaa koulu-uupumusta. 8.8.2014 Kati Vasalampi Yhteenvetoa Suojautuminen koulu-uupumukselta ja innostus opinnoissa johtaa tyttöjen kohdalla nopeaan ja onnistuneeseen koulutukselliseen siirtymään ja auttaa ehkäisemään opintojen viivästymistä. 23-25-vuotiaina heille oli tyypillistä, että he joko opiskelivat yliopistossa tai olivat jo suorittaneet yliopistotutkinnon. Hyvinvointi kumuloituu myöhemmässä elämässä: omien tavoitteiden saavuttaminen lisää hyvinvointia, joka taas edistää seuraavien tavoitteiden saavuttamista (esim. Nurmi & Salmela-Aro, 2002; Sheldon & Houser-Marko, 2001) 20

Yhteenvetoa 4 1 Lukiolaisten tyttöjen uupumus viivästytti heidän siirtymistään jatkoopintoihin. Kyynisyyden on havaittu jopa nelinkertaistavan riskin pudota opinnoista. Erityistä tukea koulutuksellisissa siirtymissä näyttäisivät tarvitsevan nuoret, joilla on sekä vaikeuksia opiskeluun motivoitumisessa että uupumusoireita (Tuominen-Soini ym., 2012) uupuneina heidän voi olla erityisen vaikea uskoa mahdollisuuksiinsa haastavissa koulutuksellisissa siirtymissä. Pääsykokeissa epäonnistuneiden nuorten elämäntyytyväisyyttä auttaa korvaavat toimintatavat. välivuosi? (vähentää uupumusta mutta myös koulutuksellisia tavoitteita ja pyrkimyksiä) Opettajien, vanhempien ja kavereiden merkityksestä nuorten motivaatioprosessissa ja koulutustavoitteissa 21

Motivaatio on välittävä tekijä nuoren ympäristön ja koulusuoriutumisen välillä (Kiuru, Pakarinen, Vasalampi, Silinskas, Aunola, Poikkeus, Metsäpelto, Lerkkanen & Nurmi, 2014) Koulutuspolkujen periytyvyys Lapset usein seuraavat vanhempiensa jalanjälkiä koulutuspoluissaan pitää paikkansa edelleen myös Suomessa, vaikka mahdollisuudet yhtäläiset Vanhempien vaikutus tulee usein esiin juuri siirtymävaiheissa, kun tehdään valintoja opintopaikkoihin liittyen Mitä myöhempään ensimmäinen valinta tehdään, sitä pienempi vanhempien rooli (vrt. Saksa Suomi) Vanhempien vaikutus välittyy mm. perheessä vallitsevien arvojen, tavoitteiden ja vanhemmuustyylien kautta ja suoremmin koulutustavoitteisiin liittyvän tuen ja neuvojen / kritiikin vaikutuksena (+ materiaaliset resurssit) 22

KOULUTUS/URATAVOITTEEN TUKIJAT 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Äiti Isä Sisarus Muu sukulainen Ystävä Tyttö-/poikaystävä Koulu Aika 1 Aika 2 Tynkkynen & Salmela-Aro, 2013.64*** Vanhempien ja kavereiden merkitys nuorten koulutukseen liittyvissä tavoitteissa Kavereiden hyväksyntä Äidin lämpimyys Isän lämpimyys 9. lk, tammikuu.06*.17*** -.11** Sisäinen motivaatio koulutustavoitteessa R² =.03 Ulkoinen motivaatio koulutustavoitteessa R² =.01 (Vasalampi, Kiuru & Salmela-Aro, valmisteilla).39*** Työskentely koulutustavoitteen eteen R² =.16 9. lk, toukokuu.47*** Edistyminen koulutusta voitteessa R² =.45 -.18***.24***.27*** -.17***.06* Koulutyytyväisyys toisen asteen koulutuksessa R² =.21 -.52*** Riski koulupudokkuutteen toisen asteen koulutuksessa R² =.07 -.07* 2. asteen koulutuksessa.17*** 23

Kavereiden rooli opintojen nivelvaiheissa 4 7 Nuoruudessa kavereiden merkitys kasvaa. Tikapuu -hanke (Noona Kiuru ym., 2015): siirtymässä kuudennelta seitsemännelle luokalle yli 60% nuorista esitti toiveita, jotka liittyivät kaverisuhteisiin ja lähes 30 % nuorista oli huolissaan kaverisuhteistaan. Esimerkkejä nuorten toiveista ja huolista: Kaverit säilyisi, Joudun luokkaan jossa ei ole kavereita, Saan hyviä kavereita, Kivoja kavereita, Jos en saakaan ystäviä, En tunne ketään, Oon yksin Kavereiden rooli peruskoulun jälkeisissä siirtymissä Samaan toveriryhmään kuuluvat nuoret muistuttavat toisiaan useiden asioiden suhteen (esim. Kiuru ym., 2012): Koulumenestys Koulutussuunnitelmat ja toteutuneet koulutuspolut Perhetausta Koulusopeutuminen (myös ongelmat kasaantuvat tiettyihin toveriryhmiin: ryhmissä, joiden jäsenet olivat heikosti sopeutuneita, myös tavoitteet tulevan koulutuksen suhteen olivat alhaisempia) Akateeminen orientaatio (asenne koulunkäyntiä kohtaan) Kaveriryhmillä on tärkeä merkitys nuorten koulutussuunnitelmissa, koulutuspoluissa ja koulusopeutumisessa. 24

Kavereiden rooli opintojen nivelvaiheissa Toveriryhmä vaikutti myös nuorten koulu-uupumukseen peruskoulun viimeisen lukukauden aikana: samaan ryhmään kuuluvat nuoret tulivat samanlaisemmiksi koulu-uupumuksen suhteen. Tätä saattaa selittää osaltaan koulutyöhön liittyvien paineiden kasvu peruskoulun viimeisellä lukukaudella sekä koulutyöhön liittyvien paineiden pohdiskelu ja märehtiminen ryhmän jäsenten kesken. Toveriryhmätyypillä oli merkitystä ryhmien sisäisessä samanlaisuudessa: tiiviiden toveriklikkien jäsenet muistuttivat toisiaan enemmän kuin löyhempien toveriryhmien jäsenet koulumotivaation ja koulutuspaikkaan tyytyväisyyden suhteen. Ne nuoret, jotka eivät kuuluneet mihinkään toveriryhmään, kärsivät useammin ongelmista koulusopeutumisessa kuin toveriryhmään kuuluvat nuoret. Yhteenvetoa 5 0 Suunniteltaessa toveriryhmiin liittyviä interventioita yksi vaihtoehto on pyrkiä muuttamaan ryhmien koostumusta siten, että nuoria, jotka eroavat toisistaan sopeutumisen ja koulutustavoitteiden suhteen, rohkaistaan työskentelemään ja viettämään aikaa yhdessä esimerkiksi jonkin yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. 25

Tutkimustulosten pohdintaa 5 1 Nuoret saattavat tarvita hyvinkin erilaista tukea koulunkäynnin haasteisiin. Miten tunnistetaan eri tavalla opiskeluun suhtautuvat ja motivoituneet nuoret? Ongelmat näyttävät kasautuvan pienelle ryhmälle nuoria Erityishuomio nuoriin, joilla on ongelmia sekä opiskelussa että siihen motivoitumisessa Erityisriskiryhmä, joka pitäisi pysyä tunnistamaan Koulun pitäisi pystyä tuottamaan onnistumisen ja pystyvyyden kokemuksia myös näille nuorille. Saattavat tarvita myös hyvinvointia tukevia palveluita ja interventioita. Tutkimustulosten pohdintaa 5 2 Miten tuetaan menestyneitä nuoria, joilla riski uupua vahvan sitoutumisen ja liian korkeiden koulutustavoitteiden vuoksi? Koulutoiminnan suorituskeskeisyys ja vertailua korostava ilmapiiri riskitekijöitä Nuorten koulutustavoitteet ja pyrkimykset yhä korkeampia Uhkana on, että osa uupuu, joka puolestaan hidastaa opintojen nivelvaiheissa Nuoret tarvitsevat tukea haasteellisiin koulutussiirtymiin Ovatko opinto-ohjauksen ja oppilashuollon resurssit riittävät? 26

Kiitos mielenkiinnostasi! kati.vasalampi@jyu.fi 27