NUORI VALINTOJEN EDESSÄ TUTKIMUS
|
|
- Ari-Matti Pääkkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 NUORI VALINTOJEN EDESSÄ TUTKIMUS Kuopion infotilaisuuden (..00) tiivistelmä Yhteistyöstä kiittäen, tutkimuksen tekijät: Katariina Salmela-Aro Markku Niemivirta Heta Tuominen Jari-Erik Nurmi Noona Kiuru
2 Nuori valintojen edessä tutkimus Nuori valintojen edessä tutkimuksessa on seurattu noin kuutta ja puolta sataa Kuopiolaista nuorta heidän siirtyessään peruskoulun 9 luokalta toiselle asteelle sekä noin kuutta sataa lukiolaista lukiovuodesta lukion jälkeisiin opintoihin. Tutkimuksessa nuorilta on tutkittu mm. heidän koulutussuunnitelmiaan, oppimismotivaatiota, ikätoverisuhteita ja koulu-uupumusta. Tutkimusta on tarkoitus jatkaa vielä, jolloin saadaan tarkempi kuva siitä, mihin nuoret päätyvät koulusiirtymän jälkeen. Esittelemme tässä teille ensin joitakin yleisiä havaintoja aineistosta ja sitten annamme kaksi esimerkkiä osaalueista, joita olemme tähän mennessä tarkastelleet. Haluamme myös painottaa, että teemme mielellämme tarkentavia analyyseja, jos teidän mieleenne tulee joitakin asioita, joita haluaisitte selventää. Yleisiä huomiota Seuraamistamme peruskoululaista 9% jatkoi lukioon, % ammattikouluun, 7% kymppiluokalle ja -% (0 nuorta) ei ollut peruskoulun jälkeen missään koulutuksessa. Koulutusvalinnat näyttivät olevan sillä tapaa nuoren taustaan yhteydessä, että kun lukiolaisista ehdottomasti suurin osa tuli nk. ydinperheistä, niin 0-luokalle menijöistä ja koulutuksen ulkopuolelle jääneistä suuri osa tuli yksinhuoltajaperheistä. Kaiken kaikkiaan nuorista runsaat 0% asui ydinperheissä, noin neljännes joko yksinhuoltajaäidin tai -isän kanssa ja kymmenisen prosenttia uusioperheissä. Toiselle asteelle siirryttäessä myös yksin asuvien nuorten määrä alkoi lisääntyä. Myös osa-aikatöiden tekeminen alkoi toisella asteella lisääntyä, eritoten lukiolaisten keskuudessa. Alkoholia 9. luokkalaista vähintään kerran kuussa käyttäviä oli n. %, n. 0% oli satunnaisesti käyttäviä ja 9% oli raittiita. Raportoitu huumeiden kokeilu oli vähäistä: noin 7% kertoi kokeilleensa huumeita vähintään kerran. Useamman kerran kokeilleita oli pari prosenttia. Nuorista n. 0% raportoi vakavampaa koulu-uupumusta. Uupumus liittyi yleensä heikkoon koulumenestykseen ja oppimisvaikeuksiin sekä myös laajempiin ongelmiin kuten alkoholin käyttöön. Siirryttäessä peruskoulusta toisen asteen koulutukseen koulu-uupumuksen tunteet yleensä vähenivät. Poikkeuksena tästä olivat lukioon jatkavat, joilla koulu-uupumus lisääntyi.
3 Nuorten tavoiteorientaatiot, koulutustavoitteet ja hyvinvointi Heta Tuominen, Katariina Salmela-Aro, Markku Niemivirta Nuori valintojen edessä -tutkimuksen infotilaisuus..00 Johdanto Tämän tutkimuksen tavoitteena on yhdistää tavoiteorientaatioiden, koulutustavoitteen arviointien ja hyvinvoinnin tutkimus. Motivaatiota tutkitaan toisaalta tarkastelemalla nuorten tavoitteita tietyssä oppimistilanteessa (tavoiteorientaatiot) ja toisaalta keskittymällä nuorten yleisempiin henkilökohtaisiin tavoitteisiin. Tutkimusongelmat. Minkälaisia tavoiteorientaatioprofiileja voidaan identifioida 9. luokalla ja lukiossa?. Miten eri tavoiteorientaatioryhmien nuoret eroavat a. koulutustavoitteen arviointien suhteen? b. hyvinvoinnin (itsetunto, masentuneisuus ja koulu-uupumus) suhteen?. Mikä on sukupuolen ja kouluasteen yhteys koulutustavoitteen arviointeihin ja hyvinvointiin? Osallistujat 9-luokkalaiset (N=707) Lukion. vuosikurssin opiskelijat (N=) Tulokset perustuvat poikkileikkausaineistoon (. keräys). Tutkimus on osa Suomen Akatemian Life as Learning -ohjelman (00 00) rahoittamaa hanketta. Mittarit Tavoiteorientaatiot kuvastavat sitä, millä tavoin opiskelija suuntautuu oppimiseen ja opiskeluun, minkälaisia tavoitteita hän asettaa ja minkälaisia lopputuloksia hän suosii (Niemivirta, 00). Tavoiteorientaation mittaamisessa käytettiin viittä erillistä osa-aluetta: Oppimisorientaatio: Minulle tärkeä tavoite koulussa on oppia mahdollisimman paljon. Menestysorientaatio: Tavoitteeni on menestyä koulussa hyvin. Suorituslähestymisorientaatio: Tunnen saavuttaneeni tavoitteeni silloin, kun saan parempia tuloksia tai arvosanoja kuin monet muut oppilaat. Suoritusvälttämisorientaatio: Minulle on tärkeää, etten epäonnistu muiden oppilaiden edessä. Välttämisorientaatio: Yritän selvitä koulunkäynnistä mahdollisimman vähällä työllä. Osallistujat tuottivat yhden henkilökohtaisen tavoitteen liittyen koulutukseen. Seuraavaksi he arvioivat tätä tavoitetta merkityksen, vaivannäön, rasittavuuden ja edistymisen suhteen (Little, 98; Salmela-Aro, 00)., 0, 0-0, - -, - Hyvinvointi miellettiin tässä tutkimuksessa toisaalta myönteisenä itsearvostuksena, toisaalta masentuneisuuden ja koulu-uupumuksen puuttumisena. Kouluuupumus on oireyhtymä, joka kehittyy jatkuvan kouluun liittyvän stressin seurauksena. Itsetunto (Rosenberg, 9): Olen kaiken kaikkiaan tyytyväinen itseeni. Masentuneisuus (DEPS; Salokangas, Poutanen, & Stengård, 99): Viimeksi kuluneen kuukauden aikana tunsin itseni surumieliseksi. Koulu-uupumus (BBI-0; Salmela-Aro & Näätänen, 00): o Emotionaalinen väsymys: Tunnen hukkuvani koulutyöhön. o Kyyninen suhtautuminen: Minusta tuntuu, että olen menettämässä kiinnostukseni koulua kohtaan. o Riittämättömyyden tunne: Minulla on usein riittämättömyyden tunteita koulussa. Menetelmät Tutkimuksessa käytettiin henkilösuuntautunutta lähtökohtaa (person-centered approach; Bergman, Magnusson & El-Khouri, 00) eli analyysit keskittyivät identifioimaan eroja ja yhtäläisyyksiä ryhmien välillä suhteessa tavoiteorientaatioihin. Oppilaat luokiteltiin ensin ryhmittelyanalyysin (latent class analysis, LCA) perusteella. Ryhmien välisiä eroja tutkittiin varianssianalyysin (ANOVA) avulla. Tulokset Löydettiin kuusi tavoiteorientaatioryhmää (ks. kuvio ): normatiivinen ryhmä, oppimisorientoituneet, suoritusorientoituneet, menestysorientoituneet, sitoutumattomat ja välttämisorientoituneet. Normatiivisen ryhmän oppilaat (0 %) saivat kaikilla tavoiteorientaatioiden skaaloilla lähellä keskiarvoa olevia arvoja eli toisin sanoen heidän opiskeluun liittyviä tavoitteitaan ei luonnehtinut mikään tietty orientoitumistapa. Tämä ryhmä on tavoiteorientaatioryhmistä suurin ja ryhmän voidaankin katsoa kuvastavan oppilaiden massaa. Kuvio. Tavoiteorientaatioryhmien motivationaaliset profiilit Oppimisorientaatio Menestysorientaatio Suorituslähestymisorientaatio Suoritusvälttämisorientaatio Välttämisorientaatio Sitoutumattomat Normatiivinen ryhmä Oppimisorientoituneet Menestysorientoituneet Suoritusorientoituneet Välttämisorientoituneet
4 Oppimisorientoituneille nuorille ( %) tärkein tavoite koulussa oli oppia mahdollisimman paljon, hankkia uutta tietoa ja ymmärtää opittavat asiat. Kuitenkin myös hyvien arvosanojen saaminen oli heille tärkeää. Tämä ryhmä korosti kaikista ryhmistä vähiten koulutyön välttelemistä. Suoritusorientoituneet oppilaat (7 %) pyrkivät toisaalta saamaan parempia arvosanoja kuin muut oppilaat ja toisaalta välttämään epäonnistumisia sekä tilanteita, joissa voi tehdä virheitä. Heille oli ominaista myös pyrkimys tehdä vain pakolliset kouluun liittyvät asiat, eikä juurikaan enempää. Menestysorientoituneiden oppilaiden (9 %) opiskeluun liittyviä tavoitteita luonnehti voimakas pyrkimys hyviin tuloksiin ja suhteelliseen menestymiseen. Heille tärkeä tavoite oli myös oppia ja ymmärtää mahdollisimman paljon. Sitoutumattomat oppilaat (9 %) saivat hyvin alhaisia arvoja kaikilla tavoiteorientaatioskaaloilla verrattuna muihin oppilaisiin. Näiden oppilaiden tavoitteita ei siis luonnehtinut pyrkimys esimerkiksi oppimiseen tai suoriutumiseen, mutta ei myöskään pyrkimys opiskelun välttämiseen. He eivät olleet sitoutuneet kouluun ja opiskeluun, vaan olivat ikään kuin psykologisesti irrottautuneet koulusta. Välttämisorientoituneet oppilaat ( %) halusivat selvitä koulutyöstä mahdollisimman vähällä. Heidän opiskeluun liittyviä tavoitteitaan luonnehti myös pyrkimys välttää epäonnistumisia. Tämä ryhmä oli kaikista ryhmistä vähiten orientoitunut oppimiseen. Tavoiteorientaatioryhmien erot koulutustavoitteen arvioinneissa Välttämisorientoituneet nuoret olivat vähiten sitoutuneita koulutustavoitteisiinsa, näkivät vähiten vaivaa niiden eteen ja kokivat ne vaikeasti saavutettavina. Sitoutumattomat nuoret kokivat koulutustavoitteensa vähiten stressaavina ja menestysorientoituneet nuoret eniten stressaavina. 9-luokkalaiset näkivät enemmän vaivaa koulutustavoitteensa eteen kuin lukiolaiset. Lukiolaiset pitivät koulutustavoitteitaan stressaavampina kuin 9- luokkalaiset. Tytöt kokivat koulutustavoitteensa vaikeammin saavutettaviksi kuin pojat. Tavoiteorientaatioryhmien erot hyvinvoinnissa Oppimisorientoituneilla nuorilla oli parempi itsetunto ja he kokivat vähemmän masentuneisuuden oireita kuin muut nuoret. Välttämisorientoituneilla nuorilla puolestaan oli huonoin itsetunto sekä eniten masentuneisuuden oireita. Välttämisorientoituneet nuoret kokivat eniten kyynisyyttä ja riittämättömyyden tunteita (ks. kuvio ). He eivät kuitenkaan tunteneet erityisen paljon emotionaalista väsymystä. Emotionaalista kouluun liittyvää väsymystä kokivat eniten menestysorientoituneet nuoret ja vähiten sitoutumattomat nuoret. Oppimisorientoituneet nuoret suhtautuivat vähiten kyynisesti koulunkäyntiin ja kokivat myös vähiten riittämättömyyden tunteita. Tyttöjen itsetunto oli heikompi kuin poikien. Masentuneisuuden riski oli tytöillä suurempi kuin pojilla ja tytöt olivat myös uupuneempia kuin pojat. Lukiolaisilla oli parempi itsetunto, mutta suurempi masentuneisuuden riski verrattuna 9-luokkalaisiin. Lukiolaiset olivat myös uupuneempia kuin 9- luokkalaiset. 9-luokkalaisten opiskelu toisen asteen koulutukseen siirtymisen jälkeen tavoiteorientaatioryhmittäin Sitoutumattomien ryhmä: Lukioon menneet olivat aliedustettuina. Normatiivinen ryhmä: Ammattikouluun menneet olivat yliedustettuina. Oppimisorientoituneiden ryhmä: Ammattikouluun menneet olivat aliedustettuina. Menestysorientoituneiden ryhmä: Ammattikouluun menneet olivat aliedustettuina ja lukioon menneet yliedustettuina. Johtopäätökset Tässä tutkimuksessa pyrittiin yhdistämään tavoiteorientaatiot, koulutustavoitteen arvioinnit sekä hyvinvointi. Tulokset viittaavat erilaisten motivationaalisten orientaatioiden esiintymiseen. Se, miten nuoret arvioivat koulutustavoitteitaan, on systemaattisesti yhteydessä heidän tavoiteorientaatioonsa. Lisäksi nämä tavoiteorientaatiot ovat yhteydessä nuoren hyvinvointiin. Ongelmat motivaatiossa ja hyvinvoinnissa näyttävät kasautuvan vain pienelle osaa nuorista. Välttämisorientoituneilla nuorilla oli eniten ongelmia hyvinvoinnissa. He olivat muun muassa kyynisimpiä ja kokivat eniten riittämättömyyden tunteita. Kuitenkin myös menestysorientoituneilla nuorilla oli ongelmia, sillä he tunsivat voimakasta väsymystä, kokivat masentuneisuuden oireita ja pitivät myös koulutustavoitteitaan stressaavina. ka - Kuvio. Tavoiteorientaatioryhmien erot koulu-uupumuksessa Emotionaalinen väsymys Kyynisyys heta.tuominen@helsinki.fi Helsingin yliopisto Riittämättömyys Sitoutumattomat Normatiivinen ryhmä Oppimisorientoituneet Menestysorientoituneet Suoritusorientoituneet Välttämisorientoituneet
5 Kuopion infotilaisuus..00/ NUORTEN TOVERIVERKOSTOT KOULUTUSSIIRTYMISSÄ JOHDANTOA Toveriryhmät ja -verkostot ovat yksi nuoruuden tärkeimmistä sosiaalisista konteksteista - keskilapsuudesta alkaen suurin osa vuorovaikutuksesta tovereiden kanssa tapahtuu ryhmässä. Tutkimukset osoittavat, että nuorten toveriryhmien jäsenet ovat keskenään samanlaisia monien piirteiden ja käytösten suhteen. Edelleenkin on todettu, että tyttöjen toveriryhmät ovat poikien ryhmiä tiiviimpiä ja intiimimpiä. Koulutussuunnitelmat ovat tärkeä osa nuorten ammatinvalintaprosessia: nuorten koulutussuunnitelmat ja toisaalta koulumenestys ennustavat heidän tulevia koulutuspolkujaan ja ammattiuran kehitystä. Aikaisemmat tutkimukset osoittavat, että nuorilla ja heidän ystävillään on samantapaisia koulutussuunnitelmia. Nuoret myös kokevat ystävät tärkeitä tietolähteenä heidän ammatillisessa suunnittelussaan. Nuorten toveriryhmien ja verkostojen tutkiminen: * Toveriryhmien identifiointi positiivisten kaverimainintojen perusteella * Sosiogrammien piirtäminen ja ryhmäkriteerit ryhmien muodostamiseksi * Monitasomallintaminen: mahdollisuus tutkia muuttujien välisiä yhteyksiä samanaikaisesti toveriryhmätasolla ja yksilötasolla ESIMERKKI TOVERIVERKOSTOSTA ID7 Löyhä ryhmä ID ID8 ID9 ID ID Yksinäinen Liaison ID ID ID ID ID ID Yksinäinen dyadi Klikki ID ID0 ESIMERKKITUTKIMUS : Toveriryhmien rooli nuorten koulutussuunnitelmissa ja koulusopeutumisessa (Noona Kiuru, Kaisa Aunola, Jukka vuori, & Jari-Erik Nurmi) * Toteutettu osana Kohti työelämää -tutkimusta * Tutkittavat: 9 (9 tyttöä, 98 poikaa), 9. luokkalaisia * Tutkittavat täyttäneet kyselyn kaverisuhteista, koulutusvalinnoista ja koulusopeutumisesta syksyllä 00 Tutkimuskysymykset: () Onko nuorten toveriryhmien jäsenillä keskenään samanlaisia koulutussuunnitelmia? () Ovatko nuorten toveriryhmien jäsenet samanlaisia myös koulusopeutumisensa suhteen (koulumenestys, oppimisvaikeudet, negatiivinen asenne koulua kohtaan, ongelmakäytös, itsetunto)? () Ovatko koulusopeutumista mittaavat muuttujat yhteydessä nuorten koulutussuunnitelmiin? () Onko toveriryhmän rooli koulutussuunnitelmissa erilainen eri sukupuolilla? Noona Kiuru, University of Jyväskylä, Department of psychology P.O. Box, 00 Jyväskylä, Finland. noona.kiuru@psyka.jyu.fi. Tulokset: * Tytöt kuuluivat poikia tiiviimpiin ryhmiin ja tyttöjen ryhmien jäsenet olivat keskenään samanlaisempia koulutussuunnitelmien ja koulusopeutumisen suhteen kuin poikien ryhmät * Tyttöjen toveriryhmille tyypillinen koulusopeutuminen (koulumenestys, oppimisvaikeudet, negatiivinen asenne koulua kohtaan, ongelmakäytös) oli yhteydessä ryhmän jäsenten koulutussuunnitelmiin * Poikien toveriryhmille tyypillisiä koulutussuunnitelmia ennusti vain ryhmän jäsenten jakama ongelmakäyttäytyminen ei muut koulusopeutumista mittaavat muuttujat ESIMERKKITUTKIMUS : Toveriryhmien rooli nuorten koulutuspoluissa (Noona Kiuru, Jari-Erik Nurmi, Kaisa Aunola, & Katariina Salmela-Aro) * Toteutettu osana Nuori valintojen edessä -tutkimusta =>. mittaus tammikuu 00 (N = ), 9lk =>. mittaus tammikuu 00 (N = 88) toisen asteen lk Tutkimuskysymykset: () Sijoittuvatko nuorten toveriryhmien jäsenet samanlaisille koulutuspoluille? () Ennustavatko 9. luokkalaisten nuorten koulumenestys ja koulutussuunnitelmat heidän myöhempiä koulutuspolkuja? Missä määrin nämä yhteydet tapahtuvat toveriryhmätasolla ja missä määrin yksilötasolla? () Ennustavatko perhetaustatekijät ja sukupuoli nuorten koulutuspolkuja? Missä määrin nämä yhteydet tapahtuvat toveriryhmätasolla ja missä määrin yksilötasolla? Tulokset: () Tulokset osoittivat, että ennen siirtymää samoihin toveriryhmiin kuuluvat nuoret valikoituivat keskenään samantyyppisille koulutusurille () Toveriryhmien jäsenet olivat keskenään samanlaisia myös laajemman koulutusorientaation suhteen (koulutussuunnitelmat ja koulumenestys ennen siirtymää, koulutuspaikka siirtymän jälkeen). Edelleenkin tulokset osoittavat, että ryhmän jäsenten keskinäinen samanlaisuus perhetaustan (perheen rakenne, vanhempien sosioekonominen status) ennusti nuorten koulutussuuntautumista () Yksilötasolla siirtymän jälkeistä koulutuspaikkaa ennusti sekä koulumenestys että koulutusennakoinnit ennen siirtymää. koulumenestys oli yhteydessä koulutuspaikkaan sekä suoraan että siirtymää edeltävien koulutusennakointien kautta. IMPLIKAATIOITA: * Toveriryhmillä on tärkeä rooli nuorten koulutussuunnitelmissa ja koulutuspoluissa: Ryhmän normit saattavat joko tukea korkeita koulutustavoitteita tai pikemmin kannustaa negatiivisia asenteita koulua kohtaan * Suunniteltaessa nuorten uranhallintaa tukevia interventioita olisi tärkeää huomioida myös se sosiaalinen ympäristö, jossa nuori opiskelee (kaveripiiri, vanhempien tuki kotona). * Hyvät ja tiiviit kaverisuhteet tukevat yleensä nuoren menestystä koulussa. Kaverisuhteiden tukeminen ja opiskeluun kannustavan ilmapiirin luominen olisi tärkeää. Opettajat ja opintoohjaajat ovat tärkeässä roolissa luomassa hyvää kouluhenkeä ja tukemassa nuoren urasuunnittelua. * Puolestaan ongelmallisiin toveriryhmiin, joissa ryhmän normit tukevat kielteisiä asenteita koulua kohtaan ja joissa esiintyy paljon ongelmakäyttäytymistä olisi tärkeää puuttua esim. muuttamalla opiskeluryhmien koostumusta ja vaikuttamalla ryhmän normeihin
Nuori valintojen edessä -tutkimus KUOPIO. Tutkimustuloksia oppilaitoksille. Rauhallista Joulua!
Nuori valintojen edessä -tutkimus KUOPIO Tutkimustuloksia oppilaitoksille Tutkimus Mitä ja keitä Miksi Tiivistelmä tutkimustuloksista Tutkimus on osa Suomen Akatemian Life as Learning -ohjelman (2002 2006)
LisätiedotMotivaation ja kouluhyvinvoinnin merkitys opintojen nivelvaiheissa
Motivaation ja kouluhyvinvoinnin merkitys opintojen nivelvaiheissa Kati Vasalampi Johdanto Koulutukseen hakeutuminen ja ammatinvalinta ovat nuoruuden keskeisimpiä kehitystehtäviä (Havighurst, 1948). Onnistuminen
LisätiedotLaatu ja tasa-arvo esiopetuksessa
Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa Motivaatio ja oppiminen: Eskarista kouluun siirryttäessä Jari-Erik Nurmi & Kaisa Aunola, Ulla Leppänen, Katja Natale,, Jaana Viljaranta, Marja Kristiina Lerkkanen,, Pekka
LisätiedotLasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa
Lasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa Päihdeasiain neuvottelukunnan kokous 11.4.2018 Katariina Lappalainen, erityissuunnittelija, Sivistystoimi Kouluterveyskyselystä
LisätiedotUutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lape -päivät, Helsinki
Uutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 22.9.2017 Lape -päivät, Helsinki Uudistunut Kouluterveyskysely Tietoa perusopetuksen oppilaiden
LisätiedotKouluterveyskyselyn 2015 tuloksia
Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Lasten terveyskäräjät 1.12.2015 Anni Matikka THL Kouluterveyskysely Tuottaa kattavasti seurantatietoa 14-20 vuotiaiden terveydestä ja hyvinvoinnista Paikallisen päätöksenteon
LisätiedotNuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö. Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mikä on kokonaiskuva nuorten tupakkatuotteiden käytöstä? Savukkeiden,
LisätiedotKouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotKouluterveyskysely 2017
Kouluterveyskysely 2017 Otteita tuloksista Työryhmä Johtava hoitaja Hannele Nikander-Tuominen Johtava koulupsykologi Cecilia Forsman Terveydenhoitaja Nina Itälä Johtava rehtori Vesa Malin Lukion rehtori
LisätiedotKouluterveyskysely 2017
Kouluterveyskysely 2017 Otteita tuloksista 19.4.2018 Työryhmä Johtava hoitaja Hannele Nikander-Tuominen Johtava koulupsykologi Cecilia Forsman Terveydenhoitaja Nina Itälä Johtava rehtori Vesa Malin Lukion
LisätiedotKouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotMaahanmuuttajatyttöjen aktiivinen toimijuus koulusiirtymistä puhuttaessa
Maahanmuuttajatyttöjen aktiivinen toimijuus koulusiirtymistä puhuttaessa Marja-Liisa Mäkelä (mllmak@utu.fi) Turun yliopisto, Keveko 17.11.2016 Taustaa: Maahanmuuttajanuorten siirtymät ja koulutukselliset
LisätiedotAmmattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä
Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen
LisätiedotMotivaatio ja itsesäätely oppimisessa
Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa 31.10.2007 Oulun yliopisto Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Millaista oppimista tarvitaan? Epäselvien, muuttuvien ja avoimien ongelmien ratkaisu Oman ja muiden
LisätiedotElämää PISA:n varjossa
Professor Markku Niemivirta, PhD, Docent Institute of Behavioural Sciences University of Helsinki, Finland Elämää PISA:n varjossa Tasapainottelua menestyksen ja hyvinvoinnin välissä? PISA 2000 Finland
LisätiedotNäkökulmia Kouluterveyskyselystä
Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen
LisätiedotHyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä
JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi
LisätiedotNuorten mielenterveys ja mielenterveyspalvelujen saatavuus opiskeluhuollossa 2015
Nuorten mielenterveys ja mielenterveyspalvelujen saatavuus opiskeluhuollossa 2015 Ansa Sonninen, terveydenhuollon ylitarkastaja 13.12.2017 Itä-Suomen aluehallintovirasto, tekijän nimi ja osasto 18.12.2017
LisätiedotHyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki
Hyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki Tulkintaohjeita Tässä raportissa käytetty seuraavia värikoodeja: - Suorat jakaumat (kaikki vastaajat), keskiarvot 1,0 2,99 Heikko taso 3,0
LisätiedotKouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely
Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja
LisätiedotKoulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).
Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen
LisätiedotAlustavia havaintoja Olkahisen hankkeesta: Oppilaiden perustaidot, motivaatio ja suhtautuminen koulunkäyntiin
Alustavia havaintoja Olkahisen hankkeesta: Oppilaiden perustaidot, motivaatio ja suhtautuminen koulunkäyntiin Markku Niemivirta, Akatemiatutkija Kasvatuspsykologian tutkimuskeskus, Helsingin yliopisto
LisätiedotTutkimus ja seuranta Liikkuva koulu ohjelman kehittämisen tukena 2010 2015 Tampere 17.3.2015. Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus
Tutkimus ja seuranta Liikkuva koulu ohjelman kehittämisen tukena 2010 2015 Tampere 17.3.2015 Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Sisältö Tausta ja tavoitteet Tuloksia Mitä nyt tiedetään
LisätiedotAktiivisena eläkkeellä
Aktiivisena eläkkeellä Kaisa Kirves, erikoistutkija Labquality Days 2016 12.2.2016 12.2.2016 Työterveyslaitos Kaisa Kirves www.ttl.fi 1 Syntyvyys laskenut Ikääntyneiden osuus kasvanut 12.2.2016 Työterveyslaitos
LisätiedotMitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen
KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen
LisätiedotTyökykyiset ja työelämätaitoiset nuoret. -(työ)hyvinvointia ja (työ)pahoinvointia
Työkykyiset ja työelämätaitoiset nuoret -(työ)hyvinvointia ja (työ)pahoinvointia erityisasiantuntija Anne Salmi, Työterveyslaitos Nuorten suhde työelämään - ne vakiintuneet teesit Nuorten työuria tulee
LisätiedotLÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT
LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT Perusopetuksen matematiikan oppimistulokset 9. vuosiluokalla 2015 Arvioinnin tulokset Oppilaiden keskimääräinen ratkaisuosuus oli 43 % arviointitehtävien kokonaispistemäärästä
LisätiedotKoulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään
Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään Timo Ahonen, Kenneth Eklund, Minna Torppa ja Sami Määttä
LisätiedotAMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes
AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen
LisätiedotMinäpätevyyden tunnetta kohottamaan!
Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Miten tarkastelemme oppimisvaikeutta? 1. Medikaalinen tarkastelukulma Esim. luki vaikeuden lääketieteelliset piirteet: hahmotus, muisti, silmänliikkeet, aivopuoliskojen
LisätiedotAjattelu ja oppimaan oppiminen (L1)
Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen
LisätiedotSukupuoli, koulumenestys ja kouluviihtyvyys peruskoulussa
Sukupuoli, koulumenestys ja kouluviihtyvyys peruskoulussa Sukupuoli päiväkotien ja koulujen arjessa seminaari TANE ja OKM/Säätytalo, 16.5.2013 Matti Rimpelä dosentti/tampereen yliopisto Virikkeeksi tuore
LisätiedotMiksi poikien kehitys on uhatumpaa kuin tyttöjen? Paula Määttä Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto TERVE-SOS 2009
Miksi poikien kehitys on uhatumpaa kuin tyttöjen? Paula Määttä Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto TERVE-SOS 2009 Yleisiä havaintoja erityisopetuksen kentältä Poikia enemmän apukoulussa
LisätiedotKouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely
Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)
LisätiedotAmmattiopiston näkökulma. Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015
Ammattiopiston näkökulma Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015 Mitä tukea nuoret haluavat vanhemmilta ja koululta? En oo tajunnu koskaan peruskoulussa matikkaa. Opettajan
LisätiedotLapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa
Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn
LisätiedotJoustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen
Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin
LisätiedotKouluterveyskysely 2013, P-S avi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija
Kouluterveyskysely 2013, P-S avi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja
LisätiedotMun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset
Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Kyselyn tavoite selvittää nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ammattiin, opiskeluun sekä opintojen sisältöihin ja oppimisympäristöihin (Mun koulu!) liittyviä
LisätiedotKouluterveys 2010: Pääkaupunkiseudun raportti
Kouluterveys 2010: Pääkaupunkiseudun raportti Anni Lommi, Pauliina Luopa, Riikka Puusniekka, Suvi Vilkki, Jukka Jokela Topi Kinnunen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Espoon kaupunki Helsingin kaupunki
LisätiedotKouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia
Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita
LisätiedotInterventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö
1 INTERVENTIOMATERIAALI YLÄKOULUIKÄISTEN VANHEMPAINILTAAN Tavoitteena huoltajien tietoisuuden lisääminen nuorten päihteiden käytöstä ja siihen liittyvistä tekijöistä. Interventiomateriaali sisältää 1.
LisätiedotOpiskeluinto ja -uupumus Prof. Katariina Salmela-Aro Helsingin yliopisto Opiskeluterveys 2018
Opiskeluinto ja -uupumus Prof. Katariina Salmela-Aro Helsingin yliopisto 14.11.2018 Opiskeluterveys 2018 Mikä lukiolaisia huolestuttaa vuonna 2018? Ilmiö ops on syvältä Kirjojen maksullisuus on niin väärin
LisätiedotYläkouluseminaari. Joni Kuokkanen, Åbo Akademi Helsinki
Yläkouluseminaari Joni Kuokkanen, Åbo Akademi Helsinki 14-15.3.2019 Seurantatutkimuksen kulku Mixed-methods pitkittäistutkimus Seuranta-aika syksy 2017 kevät 2021 Määrällinen: Webropol-kyselylomakkeet
LisätiedotTaustaa VANHEMPAINILTARUNKO
VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin
LisätiedotAlakoululaisten hyvinvointikysely 2017 Joensuun kaupunki
Alakoululaisten hyvinvointikysely 2017 Joensuun kaupunki Tulkintaohjeita Tässä raportissa käytetty seuraavia värikoodeja: - Suorat jakaumat (kaikki vastaajat), keskiarvot 1,0 2,99 Heikko taso 3,0 3,19
LisätiedotAMMATTIIN OPISKELEVAT LUKIOLAISET YLÄKOULULAISET. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella helmimaaliskuussa
#kunkoululoppuu Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella helmimaaliskuussa 2018. Tutkimuksen toteutti Taloudellinen tiedotustoimisto TATin toimeksiannosta T- Media Oy. YLÄKOULULAISET
LisätiedotKuvio 1. Matematiikan seuranta-arvioinnin kaikkien tehtävien yhteenlaskkettu pistejakauma
TIIVISTELMÄ Opetushallitus arvioi keväällä 2011 matematiikan oppimistuloksia peruskoulun päättövaiheessa. Tiedot kerättiin otoksella, joka edusti kattavasti eri alueita ja kuntaryhmiä koko Suomessa. Mukana
LisätiedotNuorisotutkimus 2008
Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia
LisätiedotHiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila
Hiiden alueen hyvinvoinnin tila 30.8.2007 Eija Tommila Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vahvuus uusiin palvelurakenteisiin Perustuslaki velvoittaa julkisen vallan turvaamaan yksilöille riittävät sosiaali-
Lisätiedot2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Hiljattain julkaistu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n kouluterveyskysely 2009 kertoo aiempaa uupuneemmista nuorista. Lukiolaiset kärsivät niin päivittäisestä väsymyksestä
LisätiedotTEORIA JA KÄSITTEET TUTKMUKSESSA
TEORIA JA KÄSITTEET TUTKMUKSESSA Hanna Vilkka Teoreettinen viitekehys ja käsitteet tutkimuksen työvälineenä: - kontekstualisoivat teoreettisesti ja käsitteellisesti tutkimusta - rajaavat tutkimusongelmaa,
LisätiedotKäsityön Tutkimushanke Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta
Käsityön Tutkimushanke 2013-2014 Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta www.helsinki.fi/yliopisto 21.11.2014 1 Tutkimuksen lähtökohtia Käsityön kansallinen arviointi 2010 Arviointitulosten
LisätiedotKoulu-uupumuksesta innostukseen? Katariina Salmela-Aro ja Heta Tuominen-Soini. Teoksessa Välittääkö kukaan (painossa) Gaudeamus
1 Teoksessa Välittääkö kukaan (painossa) Gaudeamus Koulu-uupumuksesta innostukseen? Katariina Salmela-Aro ja Heta Tuominen-Soini Vaikka suomalaiset nuoret pärjäävät kansainvälisten vertailujen mukaan koulussa
LisätiedotLeena Koivusilta Seinäjoen yliopistokeskus Tampereen yliopisto
Leena Koivusilta Seinäjoen yliopistokeskus Tampereen yliopisto RAPORTIT Koivusilta L. Perhetaustaan liittyvät erot perusopetuksen oppilaiden hyvinvoinnissa Seinäjoella. Tampere 2017. http://urn.fi/urn:isbn:987-952-03-0433-1
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen
LisätiedotKoulutilastoja Kevät 2014
OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista
LisätiedotTutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista. Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi
Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi 5.2.2015 Sisällysluettelo: 1. Johdanto 1 2. Oma tutkimusongelma 1 3. Tutkimusmenetelmät 1 4. Tutkimustulokset
LisätiedotMikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013
Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille
LisätiedotKouluterveyskysely 2017
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja paikallisesta peruskoululaisten aineistosta Koulukuraattori Eija Kasurinen Koulupsykologi Reetta Puuronen Kouluterveyskysely 2017 -THL toteutti valtakunnallisen kouluterveyskyselyn
LisätiedotDialogin missiona on parempi työelämä
VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla
LisätiedotKouluterveyskysely Vantaan kaupungin tulokset
Kouluterveyskysely 2017 - Vantaan kaupungin tulokset 4. 5.-luokkalaisten tulokset HYVINVOINTI JA YSTÄVÄT Lähes kaikki (90 %) ovat tyytyväisiä elämäänsä, pojat useammin kuin tytöt. Suuri osa (86 %) kokee
LisätiedotSyrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten tukeminen
Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten tukeminen Minna Tainio, sosionomi AMK, projektisuunnittelija Juho Lempinen, yhteisöpedagogi AMK, projektisuunnittelija, seikkailuohjaaja Seikkailukasvatus
LisätiedotKuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014
Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin
Lisätiedotx x x x Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17- vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä
Syrjäytymisen ehkäisy -työryhmän yhteenvetotaulukko Kehittämiskohde Keinot Seuranta 31.8.2013 Aikataulutus Seuranta, mittari Vastuutaho 2012 2013 2014 2015 Lapsiperheiden hyvinvointi Perhevalmennuksen
LisätiedotOppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi
Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi Nokia 16.9.2015 Päivi Nilivaara 1 17.9.2015 Mikä edistää oppimista? Resurssit Opiskeluun käytetty aika Palautteen anto Tvt opetusvälineenä Kotitausta Luokalle
LisätiedotMUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen
MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata
LisätiedotTavoitteiden seurannan mittarit kerhojen kävijämäärät
Tavoitteet Laadukkaat nuorisopalvelut Kriittiset menestystekijät kerhotoiminnan ylläpitäminen Tavoitteiden seurannan mittarit kerhojen kävijämäärät Toteuma 1.1. 31.12. 2015 Sählykerhoja sekä Tyttöjen Tippala-tyttökerho
LisätiedotJari-Erik Nurmi Jyväskylän yliopisto
Jari-Erik Nurmi Jyväskylän yliopisto Oppilas on kiinnostunut oppimisesta Oppilas on kiinnostunut opetettavista asioista Oppilas panostaa oppimiseen luokkahuoneessa (ja kotona) Oppilas uskoo olevansa kykenevä
LisätiedotKouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija
Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja
LisätiedotPerusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi
Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien
LisätiedotTiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin
Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Muutokset peruskoulun yläluokilla ja lukiossa 2000-2008 sekä vertailu ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely
Lisätiedot0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850
TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään
LisätiedotEtäopetuksen monet muodot
Etäopetuksen monet muodot Erikoistutkija Minna Nummenmaa Professori Erno Leh8nen Turun yliopisto Oppimistutkimuksen keskus Ope=ajankoulutuslaitos #itkfoorumi205 www.etaopetus.fi minna.nummenmaa@utu.fi
LisätiedotPositiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle
Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Pikkuparlamentti 25,10.2013/Arvostava vuorovaikutus, yliopistonopettaja KTK/erityispedagogiikka erja.kautto-knape@jyu.fi 2 Positiivisen
LisätiedotMeri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma
Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt
LisätiedotSUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN
SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN Prof Kirsti Lonka kirstilonka.fi, Twitter: @kirstilonka Opettajankoulutuslaitos Helsingin yliopisto Blogs.helsinki.fi/mindthegap Blogs.helsinki.fi/mindthegap Opettajan
LisätiedotLasten näkökulma perheen hyvinvointiin
Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin 15.5.2014 Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja 1 Miten Suomen 1.1 miljoonaa lasta voivat? Miten lasten ihmisoikeudet toteutuvat? Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet
LisätiedotOpiskelumotivaatio ja hyvinvointi siirryttäessä kuudennelta seitsemännelle luokalle
Kouluterveyskysely-seminaari 18.1.2018 Opiskelumotivaatio ja hyvinvointi siirryttäessä kuudennelta seitsemännelle luokalle Heta Tuominen Helsingin yliopisto 11.4.2016 1 Varhaisnuoruuden aikana tapahtuu
LisätiedotSuomen koululaitos Maailman paras? Tuusulan rotaryklubi, Kauko Hämäläinen, professori emeritus
Suomen koululaitos Maailman paras? 16.01.2019 Tuusulan rotaryklubi, 24.4.2019 Kauko Hämäläinen, professori emeritus Sisältö Miten Suomella menee? Koulutuksemme vahvuuksia Haasteitakin riittää Koulutuksemme
LisätiedotLeikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06
Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen
LisätiedotSuomen kielen itseopiskelumateriaali
Selma Selkokielisyyttä maahanmuuttajille (OPH) Suomen kielen itseopiskelumateriaali Nimi: Ryhmätunnus: Tutkinto: Tämä opiskelumateriaali liittyy alakohtaiseen lähiopetuspäivään. Kun olet osallistunut lähiopetukseen
LisätiedotOman elämänsä ekspertit
Oman elämänsä ekspertit Nuoret luupin alla - raportin tuloksia Leena Haanpää Turun yliopisto, Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus VALTAKUNNALLISET LASTENSUOJELUPÄIVÄT 12. 14.10.2010 Holiday Club Caribia
LisätiedotOppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö
Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI
LisätiedotTiivistelmä yhteiskunnalliset aineet
Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet Historian ja yhteiskuntaopin oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 11 (Ouakrim- Soivio, N. & Kuusela, J.) Opetushallitus arvioi keväällä 11 historian ja yhteiskuntaopin
LisätiedotVALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua
VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua Lasten ja nuorten mahdollisuus hyvään kasvuun on perusta kansan hyvinvoinnille nyt ja tulevaisuudessa! THL: Lapsi kasvaa kunnassa 16.10.2012
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
LisätiedotMitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto
Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto Lukutaidon määritelmä PISA-arvioinnissa Lukutaito on kirjoitettujen tekstien ymmärtämistä, käyttöä ja arviointia
LisätiedotPERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus
PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta
LisätiedotPANEELI SYRJÄYTYMISESTÄ EDUCA MESSUT 2013. Nina Lahtinen
PANEELI SYRJÄYTYMISESTÄ EDUCA MESSUT 2013 Nina Lahtinen FAKTOJA Kaikista alle 30-vuotiaista 110 000 on pelkän perusasteen koulutuksen varassa. Heistä noin 40 000 on työn ja koulutuksen ulkopuolella. Näistä
LisätiedotMiten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala
Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa
LisätiedotKouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija
Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja
LisätiedotSuomi-koulujen opettajien koulutuspäivät, Jorma Kauppinen. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Suomi oppimisen maailmankartalla Suomi-koulujen opettajien koulutuspäivät, 7.8.2013, Helsinki, Opetushallitus Jorma Kauppinen Johtaja Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta maailmalta. Why do Finland's
LisätiedotMannerheimin Lastensuojeluliiton tutkimussäätiön ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton seminaari
2010 erityisopetusreformin selostus ja kytkentä yläkouluun ja toisen asteen koulutukseen erityisesti toisen asteen valinnan näkökulmasta: Ketkä, mihin, millaisin seurauksin? Mannerheimin Lastensuojeluliiton
LisätiedotSukupuolistereotypiat opettajien kokemina
Erilaiset oppijat yhteinen koulu -projekti Aulikki Etelälahti 23.8.6 Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Taustaa... 1 Arvioinnin kohderyhmä... 1 Arvioinnin mittaristo ja aineiston analysointi...
LisätiedotKIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA
KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,
LisätiedotOpiskeluhuollon asiakaspalautekysely (esiopetus, perusopetus, toisen asteen ammatillinen koulutus, lukio)
Opiskeluhuollon asiakaspalautekysely (esiopetus, perusopetus, toisen asteen ammatillinen koulutus, lukio) - Opiskeluhuollon asiakaspalautekyselyllä kerätään asiakaspalautetta yhteisöllisestä ja yksilökohtaisesta
Lisätiedot(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)
1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia
LisätiedotADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN
ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen
Lisätiedot