KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; ETELÄRINTEENTIE JA KORTTELIT 343, 344 ja 346

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; ETELÄRINTEENTIE JA KORTTELIT 343, 344 ja 346 ASEMAKAAVASELOSTUS EHDOTUS Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 18.6.2015, 25.9.2015 1

1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Kiinteistö: Alueen nimi: Kaava: Inarin kunta 148-893-17-2 Laanilan tutkimusalue Kaunispää Asemakaavan muutos ja laajennus Kaavan nimi: Etelärinteentie ja korttelit 343, 344 ja 346 Kaavan päiväys: 18.6.2015 Kaavan kuvaus: Kaavan laatija: Inarin kunta, tekninen osasto Vireilletulo: 4.3.2015 Pekka Junttila, kaavoitusinsinööri pekka.junttila@inari.fi Kaavaluonnos nähtävillä 29.4 12.5.2015 Kaavaehdotus nähtävillä: 1.7. 30.7.2015 Käsittely Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Valtuusto 2

1.2 Suunnittelualueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Saariselällä Kaunispään ylärinteellä. Keskustaan alueelta on noin 1,6 km. 1.3 Kaavan tarkoitus Rinnealueen asemakaavassa Etelärinteentie on jatkettu Kaunispääntiehen asti n. 300 metrin päähän Kaunispään huipusta. Kadun linjaus on perusteltu pituuskaltevuuden puolesta, mutta samalla katu katkaisee luontevan latukäytävän rinteen alaosasta. Etelärinteentien kääntäminen aikaisemmin Kaunispään huipulle mahdollistaa luontevan kulkuyhteyden muodostumisen suoraan huipulle ilman uutta risteymää latukäytävän kanssa. Latukäytävälle on mahdollista sijoittaa myös muita aktiviteetteja kuten pulkkamäen. Kaavamuutos edellyttää kortteleiden 343 ja 344 muotoilemista uudelleen. Asemakaavassa tutkitaan asemakaavan laajentamista Kaunispään tielle asti. 3

1.4 Selostuksen sisällysluettelo Sisällys 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Tunnistetiedot... 2 1.2 Suunnittelualueen sijainti... 3 1.3 Kaavan tarkoitus... 3 1.4 Selostuksen sisällysluettelo... 4 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 5 1.6 Lähdemateriaali... 5 2. TIIVISTELMÄ... 6 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 6 2.2 Asemakaava... 6 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 6 3. LÄHTÖKOHDAT... 7 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 7 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 7 3.1.2 Maisema ja luonnonympäristö... 7 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 9 3.1.4 Maanomistus... 10 3.2 Suunnittelutilanne... 10 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT)... 10 3.2.2 Maakuntakaava... 11 3.2.3 Saariselän osayleiskaava... 12 3.2.4 Asemakaava... 13 3.2.5 Lähiympäristön kaavatilanne... 14 3.2.6 Tehdyt selvitykset... 14 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 15 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 15 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 15 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 15 4.3.1 Osalliset... 15 4.3.2 Vireilletulo... 15 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 16 4

4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 16 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 16 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 16 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen... 16 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot... 17 4.5.1 Vaihtoehtojen arviointi ja vertailu... 20 4.7 Mielipiteet ja niiden huomioiminen... 21 4.8 Kaavaehdotus... 23 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS... 24 5.1 Kaavan rakenne... 24 5.1.1 Mitoitus... 24 5.1.2 Aluevaraukset... 24 5.2 Kaavan vaikutukset... 24 5.2.1 Kaavan vaikutukset vertailtaessa voimassa olevaan kaavaan... 24 5.2.2 Kaavan vaikutukset Natura-alueen luontoarvoihin... 25 5.2.3 Kaavan vaikutukset maisemaan... 26 5.3 Kaavamerkinnät ja määräykset... 28 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 30 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus... 30 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1. Maankäytön muutokset Liite 2. Saariselän yleiskaavan tarkistamisen vaikutukset UK-puiston-Sompio-Kemihaara 2000-alueen luonnonarvoille, vaikutusarviointi; FCG Oy, 2011 Liite 3. Asemakaavan seurantalomake Liite 4. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 5. Havainnekuva, Arkkitehtitoimisto AJAK, 2013 Liite 6. Näkymäkuvat, JKMM Arkkitehdit, 2014 Liite 7. Ehdotuksesta annetut lausunnot 1.6 Lähdemateriaali - Asemakaavat, Etelärinne II ja Saariselän rinnealue - Saariselän osayleiskaava - Alueen ilmakuvat 5

2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kunnanhallitus on päättänyt teknisen lautakunnan esityksestä käynnistää asemakaavoitus 2.3.2015. Kaavoitus kuulutettiin vireille ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin yleisesti nähtäville 4.3.2015. Valmisteluvaiheen kuuleminen oli 29.4 12.5.2015. Nähtävillä oli kolme vaihtoehtoa, joista. alustavan vaikutusten arvioinnin ja mielipiteiden pohjalta jatkosuunnittelun pohjaksi otettiin vaihtoehto, jossa katuyhteys kortteliin 344 tuodaan Kaunispään laen kautta (VE 2 ). Maastokäynnin ja Kaunispään huippu Oy:n kannanoton pohjalta katualuetta siirrettiin kadun alkupäässä. Kaavaehdotus oli yleisesti nähtävillä 1.7. 30.7.2015. Kaavaehdotuksesta ei annettu muistutuksia. Annettujen lausuntojen pohjalta on selostukseen lisätty havainnollistavaa aineistoa ja tekstiä täsmennetty. Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Valtuusto 2.2 Asemakaava Asemakaavan muutoksella tuodaan rakennettu Kaunispääntie asemakaavan piiriin. Asemakaavalla poistetaan n. 650 metrin pituinen katuosuus Kaunispään rinteessä. Korttelin 344 läpi on osoitettu kevyen liikenteen väylä. Näin korttelista 344 muodostuu korttelit 344 ja 346. Asemakaavalla osoitetaan uusi n. 120 metriä pitkä katuyhteys kortteleihin 344 ja 346 Kaunispääntieltä huipun kautta. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Kadut on tarkoitus rakentaa vuosina 2015-2016. Korttelin 344 ja 346 rakentamista alettaneen suunnittelemaan asemakaavan tultua lainvoimaiseksi. 6

3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaunispään huipulta lähtevät laskettelurinteet alas Luttojoen kurua kohti. Huipulle johtaa hissilinja. Huipulla toimii ravintola ja matkamuistomyymälä. Valtatieltä huipulle johtaa autotie. Alue on poronhoitoaluetta. Rakennettaessa porohoitoalueella on huomioitava poronhoitolain takaama porojen vapaa laidunnusoikeus. Erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetulla alueella olevaa valtion maata ei saa käyttää sillä tavoin, että siitä aiheutuu huomattavaa haittaa poronhoidolle. Alueella ei ole merkitystä metsätalouden kannalta. 3.1.2 Maisema ja luonnonympäristö Suunnittelualueeseen sisältyy Kaunispään tunturin (korkeus 438 m) etelärinteen puuton lakialue. Lakialue on osin kulunut tallauksen vuoksi. Suunnittelualueen alaosassa puustoa on korttelin 343 kohdalle asti. Kaukomaisemassa toiselta tunturin huipulta katsottaessa, Kaunispään huipulla maisemaa hallitsevat kahvilarakennus ja telemastorakennelmat. Kaunispään huippu on maiseman kannalta enemmän maisemankatseluun hyvin soveltuva paikka. Tällä kaavalaajennuksella asemakaava laajenee rakennetulle Kaunispääntielle asti. Rakennettu Kaunispääntie on muutoksessa osoitettu kaduksi. Kaunispääntien ja voimassa olevan kaavan (Etelärinne II) väliselle alueelle ei osoiteta rakentamista. Tätä aluetta rajoittanut asemakaavan 7

mukainen n. 650 metriä pitkä katualue poistetaan kaavasta. Koska alue jää luonnontilaan, ei tarkemman luontoselvityksen tekemiselle tälle alueelle katsottu olevan tarvetta. Kaavamuutoksessa ainoa uusi luonnonympäristöön ja maisemaan vaikuttava tekijä on lakialueella sijaitseva n. 120 metriä pitkä uusi katu. Katualue sijaitsee lähes tasaisella alueella, korkeuseroa kadun 120 metrin matkalla on n. 4 m. Maankäyttöön suunnitellut muutokset liitteessä nro 1. Suunniteltu katualue sijaitsee puuttomalla erittäin kuluneella lakialueella. Alueella esiintyvät kasvit ovat riekonmarja, variksenmarja, vaivaiskoivu, puolukka ja sielikkö. Alue on erittäin herkkä kulutukselle. 8

Kaunispään huipulla Kaunispääntien varressa sijaitsee sota-aikaisen puolustusaseman jäänteet. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Kaunispään huipulla sijaitsee ravintola, jonka vanhin osa on rakennettu vuonna 1954. Hiihtohissin pääteasema sijaitsee suunnittelualueen reunalla. Laskettelurinteet lähtevät huipulta. Kaunispään huipulle johtaa autotie. 9

3.1.4 Maanomistus Alue on Metsähallituksen hallinnassa olevaa valtion maata. Kiinteistö: Valtion metsämaa, Laanilan tutkimusalue, 148-893-17-2. 3.2 Suunnittelutilanne Asemakaavan muutoksella etsitään uusi tielinjaus Etelärinteentien yläosalla. Asemakaavan laajennuksella rajataan asemakaava Kaunispääntiehen asti. Rinnealueen asemakaavassa Etelärinteentie yhtyy Kaunispääntiehen n. 300 metrin päässä Kaunispään huipusta. Katu katkaisee luontevan latukäytävän rinteen alaosasta. Etelärinteentien linjaaminen aikaisemmin Kaunispään huipulle mahdollistaa luontevan kulkuyhteyden muodostumisen suoraan huipulle ilman uutta risteymää latukäytävän kanssa. Latukäytävälle on mahdollista sijoittaa myös muita aktiviteetteja kuten pulkkamäen. Suunnittelualueen rajan tuominen Kaunispään tielle tuo Kaunispään asemakaavan pohjoisrajan Kaunispääntielle. Kaunispääntie on tällöin mahdollista osoittaa asemakaavaan katuna. Voimassa olevassa asemakaavassa Kaunispääntie on katuna yläosastaan noin 400 metriä. Etelärinteentien uusi linjaus edellyttää kortteleiden 343 ja 344 muotoilemista uudelleen. 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä kuntien kaavoituksessa. Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteiden kannalta merkittävimmät ratkaisut ovat tehty jo maakuntakaavan ja yleiskaavoituksen yhteydessä, joiden ohjausvaikutuksen kautta ne välittyvät asemakaavoitukseen. 10

3.2.2 Maakuntakaava Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa yleiskaavaa tai asemakaavaa. Pohjois-Lapin maakuntakaavan on valtioneuvosto vahvistanut 27.12.2007. Maakuntakaavassa Saariselän alue on merkinnällä RM; matkailupalvelujen alue. Ivalo Saariselkä alue on osoitettu kaavassa matkailun vetovoima-alueeksi; mv Inarin kunta on kokonaisuudessaan saamelaisten kotiseutualuetta; sa 11

3.2.3 Saariselän osayleiskaava Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa. Suunnittelualuetta koskevan Saariselän osayleiskaavan on valtuusto hyväksynyt 10.11.2011. Yleiskaavassa suunnittelualue on kaavamerkinnällä RM-1-1; matkailupalvelualue ja VR; retkeily ja virkistysalue. Suunnittelualueen läpi on osoitettu reittiyhteyksiä. 12

3.2.4 Asemakaava Suunnittelualuetta koskeva asemakaava on hyväksytty valtuustossa 27.3.2014. Asemakaavassa suunnittelualue on pääosin merkinnällä VR; retkeily- ja ulkoilualue. Uudelleen muotoiltavat korttelit ovat merkinnöillä RM-4 (kortteli 344) ja RM-5 (kortteli 343); matkailua palvelevien rakennusten korttelialue. Kortteli 344 on tarkoitettu pääosin kaupallisille erikoismajoituspalveluille. Alueelle saa lisäksi sijoittaa ravintola- ja majoitusrakennuksen. Kortteli 343 on tarkoitettu kahvila/ravintolarakennukselle. 13

3.2.4.1 Asemakaavan yleiset määräykset RM-korttelialueille on rakennettava autopaikkoja vähintään 1 autopaikka 100 kerrosalaneliömetriä kohden, kuitenkin vähintään 1 autopaikka huoneistoa kohden. Pysäköintipaikat voidaan sijoittaa maanpäällisille pysäköintialueille ja lisäksi rakennusten kellarikerrokseen sekä tontille maanalaista pysäköintiä varten varatuille paikoille. Pelastusreitit tulee toteuttaa siten, että hälytysajoneuvot pääsevät tarvittaessa uloskäyntien ja varateiden läheisyyteen. Valumavesireitit sekä ylärinteen puolella olevien tonttien kuivatus tulee huomioida rinnealueen rakentamisessa. 3.2.4.2 Asemakaavan rakentamisen laatua ohjaavat määräykset Rakennukset, tiestö, teknisen infrastruktuurin rakentaminen, pysäköintialueet ym. vastaavat rakenteet tulee istuttaa maastokorkeuksiin huolellisesti. Tarpeetonta maanpinnan rikkomista, maanpinnan tason muuttamista, puiden kaatamista ja pengerryksiä tulee välttää. Mahdolliset pengerrykset ja luiskaukset tulee käsitellä kivettyinä tai ne tulee viimeistellä siirtokunttapeitteellä. Maastoon rakennusaikana tulleet vauriot tulee korjata olevaa maastoa vastaavaksi esim. siirtokunttapeitteellä. Alueen valaistus kortteleissa ja tiealueilla tulee suunnitella siten, että valaistus ei häiritse kaukomaisemassa näkymiä kohti asemakaava-aluetta. Rakennusten julkisivuissa tulee palomääräysten sallimissa rajoissa käyttää pääasiallisena materiaalina puuta ja julkisivujen alaosissa ja sokkeleissa luonnonkiveä, rappausta tai korkeatasoista betonipintaa. Kattomateriaalina käytetään tummaa huopaa tai peltiä. Pysäköintialueet tulee jäsentää maks. n. 20 auton ryhmiin istutuksin tai vastaavin keinoin. RM-4 ja RM-5 kortteliin alueen pohjoisosaan sijoitettavat rakennukset sovitetaan erityisen huolellisesti puuttomalle huipun alueelle siten, että rakennuksen julkisivumateriaalit ja värit liittyvät maapohjan ja kasvillisuuden väreihin. Korkeus maks. n. 4 metriä. Valaistus tulee toteuttaa siten, ettei se häiritse näkymiä kaukomaisemassa. 3.2.4.2 Asemakaavan toteutuminen Asemakaavassa osoitettua katua ei ole toteutettu. Kortteleita 343 ja 344 ei ole rakennettu. 3.2.5 Lähiympäristön kaavatilanne Suunnittelualueeseen rajoittuva asemakaava Etelärinne II on hyväksytty valtuustossa 4.7.2002. 3.2.6 Tehdyt selvitykset Asemakaavojen ja yleiskaavan yhteydessä tehtyjä selvityksiä hyödynnetään suunnittelussa. 14

4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Katusuunnitelman ja reitistön suunnittelun yhteydessä todettiin olevan tarvetta käydä tielinjaus huipun osalta asemakaavassa uudestaan. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Tekninen lautakunta päätti esittää 10.2.2015 kunnanhallitukselle käynnistää asemakaavoitus. Kunnanhallitus hyväksyi teknisen lautakunnan ehdotuksen 2.3.2015. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Keskeisiä viranomaistahoja ovat: - Lapin ELY-keskus - Lapin liitto - Museovirasto - Saamelaismuseo Siida - Inarin kunnan ympäristöyksikkö - Inarin kunnan rakennustarkastus - Yhteisöjä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: - Saamelaiskäräjät - Tunturiverkko Oy - Inarin Lapin Vesi Oy - Inarin luonnonystävät ry - Ivalon paliskunta - Paliskuntain yhdistys 4.3.2 Vireilletulo Asemakaavoitus kuulutettiin vireille 4.3.2015. Samanaikaisesti osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin yleisesti nähtäville. 15

4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään, on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Kaavoituksen vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolosta kuulutettiin lehdessä ja kunnantalon ilmoitustaululla sekä Saariselän Siulassa. Maanomistajille, haltijoille ja rajanaapureille asiasta tiedotettiin kirjeitse. Valmisteluaineisto kuulutettiin yleisesti nähtäville. Osallisille tiedotettiin kaavoituksen etenemisestä kirjeitse. Valmisteluaineisto oli yleisesti nähtävillä 14 päivää. Asiakirjat asetetaan nähtäville myös Inarin kunnan internetsivuille www.inari.fi Palvelut tekniset palvelut kaavoitus vireillä olevat kaavat asemakaavat 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Vaihtoehtoisia kaavaluonnoksia esiteltiin Lapin ELY-keskukselle 8.4.2015. Kaavaluonnos lähetettiin tiedoksi keskeisille viranomaisille. Kaavaehdotuksen tullessa yleisesti nähtäville keskeisiltä viranomaistahoilta pyydetään lausunnot. Viranomais- ja työneuvottelujen tarve selviää kaavaprosessin edetessä. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Tavoitteena on etsiä Etelärinteentielle uusi linjaus Kaunispään huipun alueella. 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Tavoitteena on tuoda Kaunispääntie ja Kaunispääntien ja asemakaava-alueen välinen alue asemakaavan piiriin. Kaunispään huipulla sijaitsee sota-aikaisen puolustusaseman jäänteet. Alue pyritään säilyttämään rakentamiselta. 16

4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot Kaavaratkaisuksi laadittiin kolme vaihtoehtoa: Vaihtoehdossa VE 1 Etelärinteentie johtaa katuna Kaunispään huipulle asti. Vaihtoehdossa VE 2 Etelärinteentie on katkaistu alhaalta tullessa kortteliin 343. Huipulta on osoitettu katuyhteys kortteliin 344. Näiden katujen välille on osoitettu kevyen liikenteen väylä, joka toimii myös pelastustienä. Vaihtoehdossa VE 3 Etelärinteentie on katkaistu päättymään kortteliin 344, siten ettei ajoyhteyttä huipulle ole. VAIHTOEHTO 1 17

VAIHTOEHTO 2: 18

VAIHTOEHTO 3: 19

4.5.1 Vaihtoehtojen arviointi ja vertailu 4.5.1.1 Ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön VE 1 Läpiajoliikenne voi tuoda alueelle rauhattomuutta - VE 2 Ei vaikutusta VE 3 Ei vaikutusta 4.5.1.2 Luontoon ja luonnonympäristöön VE 1 Jyrkkään rinteeseen kadun rakentaminen - - VE 2 Yhtenäisempi puistoalue (reitistöjen rakentaminen) + VE 3 Lakialue säilyy rakentamattomana + 4.5.1.3 Rakennettuun ympäristöön, liikenteeseen ja kyläkuvaan VE 1 Mahdollistaa autoliikenteen huipulle + VE 2 Vähemmän turhaa liikennettä + VE 3 Vähemmän turhaa liikennettä + 4.5.1.4 Kunnallistekniikkaan, hulevesien hallintaan Kaikissa vaihtoehdoissa joudutaan rakentamaan tonteille samanveroisesti vesihuoltolinjat. Myös hulevesien hallintaan on kaikissa vaihtoehdoissa lähes samanlainen vaikutus. VE 1 Edellyttää kadun rakentamista jyrkkään rinteeseen - VE 2 Uusi katu lähes tasamaalla + VE 3 Edellyttää kadun rakentamista jyrkkään rinteeseen - 4.5.1.5 Talouteen VE 1 Kallein toteuttaa; pisin katuosuus, jyrkkä rinne - VE 2 Edullisempi toteuttaa kuin VE 1 + VE 3 Edullisin toteuttaa + 4.5.1.6 Yleiskaavaan VE 1 Vaihtoehdossa alarinteeltä huipulle on osoitettu katu. Yleiskaavassa katua - ei ole osoitettu rinteen jyrkimmälle kohdalle. VE2 Kaavaluonnos on enemmän yleiskaavan mukainen, kuin voimassa oleva ++ asemakaava, sillä yleiskaavan mukainen VR-alue on osoitettu asemakaavaluonnokseen myös VR-alueeksi ja luonnoksen uusi katuyhteys on sijoitettu rakentamisen alueelle RM-1-1. Yleiskaavassa jyrkin osuus rinteestä on jätetty ilman katuyhteyttä, kuten vaihtoehdossakin. VE 3 Katu joudutaan tuomaan tontille RM-4 loppuosastaan jyrkässä rinteessä. - Tämä rinnealue on osoitettu yleiskaavassa VR-alueeksi. 20

4.5.1.7 Poronhoitoon Poronhoidon kannalta kadun poistaminen rinnealueelta ja siirtäminen muun rakentamisen yhteyteen on positiivinen asia. Laitumien kannalta kulunut lakialue ei ole merkityksellinen. VE 1 Katu jakaa rakentamattomaksi jätettävän alueen kahdeksi alueeksi. Kadun alle jää laidunalueesta eniten rakentamisen alle (katu). - VE 2 ja VE3 Suunnilleen saman arvoiset ratkaisut poronhoidon kannalta. Verrattuna voimassa olevaan kaavaan, vaihtoehdot ovat parempia pitkän tieyhteyden poistuessa. +- 4.7 Mielipiteet ja niiden huomioiminen Valmisteluvaiheessa lausunnon/kannanoton antoivat Metsähallitus/Laatumaa, Lapin ELY-keskus, Museovirasto Saamelaismuseo Siida, Inarin luonnonystävät ry ja Kaunispään Huippu Oy. Lausuntoja/kannanottoja on lyhennelty. Laatumaa esitti kaavaratkaisuksi vaihtoehtoa VE 2, joka mahdollistaisi tonttien eriaikaisen toteutuksen. Vastine Kaavaehdotus voidaan laatia vaihtoehdon VE 2 pohjalta. Lapin ELY-keskuksen täydennysehdotukset: 1.Kaavaselostuksesta tulee käydä ilmi, miten voimassa oleva yleiskaava on ollut ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa. Myös mahdolliset poikkeamat yleiskaavaratkaisuihin tulee perustella. 2.Siltä osalta suunnittelualuetta, jonne maankäytön muutoksia osoitetaan, tulee laatia asianmukainen luontoselvitys, jossa esitetään lajiston lisäksi luontotyypit ja näiden kulutusherkkyys. 3.Kaavaselostuksessa on syytä todeta Natura-alueen suojeluarvot (luontotyypit ja lajit) ja selvittää perustellen, onko tarvetta Natura-arviointiin. 4.Suunnittelun yhteydessä tulee selvittää tielinjausvaihtoehtojen vaikutukset maisemaan. Maisemavaikutuksia tulisi havainnollistaa esimerkiksi havainnekuvilla ja näkymäanalyysillä, jossa esitetään minne tielinjausvaihtoehdot tulevat näkymään. Lisäksi esitetään miten mahdolliset haitalliset maisemavaikutukset on suunnittelussa huomioitu. 5.Vaihtoehdoissa 2 ja 3 olisi lähtökohtaisesti vähiten maisemallisesti haitallisia vaikutuksia. 6. Asemakaavamääräyksissä tulee huomioida hulevesien johtaminen ja arvioida vaikutukset. 21

7. Suunnittelussa tulee huomioida Porohoitolain 53 :n mukainen neuvotteluvelvoite. Osallisiin tulee lisätä paliskuntain yhdistys (viranomaistaho) sekä paikallinen paliskunta (yhteisö). Vaikutukset poronhoitoon tulee arvioida. Vastine 1. Kaavaselostuksessa esitetään vertailu yleiskaavaan. 2. Uusille rakentamisen alueille tehdään luontotarkastelu. 3.Saariselän yleiskaavan tarkistamisen vaikutukset UK-puisto-Sompio-Kemihaara 2000 alueen luonnonarvoille vaikutusarviointi; FCG Finnish Consulting Group Oy, 2011 liitetään kaavaselostukseen. 4. Uuden tielinjauksen vaikutus maisemaan selvitetään. 6.Asemakaavamääräyksiin laitetaan määräys hulevesien johtamisesta. 7. Suunnitellessaan valtion maita koskevia, poronhoidon harjoittamiseen olennaisesti vaikuttavia toimenpiteitä valtion viranomaisten on neuvoteltava asianomaisen paliskunnan edustajien kanssa (poronhoitolaki 53 ). Tämä asemakaavoitus, jossa rakentamisalueen määrää (kadut) vähennetään ja tuodaan lähemmäksi muuta rakennettua aluetta, sekä asemakaavan laajennus, jossa osoitetaan alueita jätettäväksi luonnontilaan eivät vaikuta olennaisesti poronhoidon harjoittamiseen. Tässä asemakaavoituksessa ei ole katsottu tarpeelliseksi käydä poronhoitolain mukaisia neuvotteluja. Neuvottelut ovat painottuneet alueen yleiskaavasuunnitteluun. Osallisiin lisätään paliskuntain yhdistys ja Ivalon paliskunta. Paliskuntain yhdistystä ei merkitä viranomaistahoksi. Viranomaistahoiksi merkitään vain viranomaistahot. Tämän kaavoituksen vaikutuksia poronhoitoon arvioidaan vertaillen kaavaehdotusta muutettavaan voimassa olevaan asemakaavaan. Museoviraston näkemyksen mukaan nykyinen VR-merkintä turvaa Kaunispään maisemalliset arvot suunniteltua asemakaavan muutosta paremmin. Lakialuetta ei tule ottaa rakentamiskäyttöön, eikä rakentaa etelärinteentietä katuna Kaunispään huipulle. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon se että Kaunispää on inventoitu ja arvotettu valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Alueen maisemallinen merkitys edellyttää näin ollen myös asiantuntevaa ja riittävää maisemavaikutusten arviointia. Vastine Tämä kaavoitus ei tuo uusia rakentamisen alueita alueelle. Rakentamisen alueet ovat samalla paikalla kuin ne ovat voimassa olevassa kaavassakin. Ainoa maisemaan vaikuttava muutos, verrattaessa voimassa olevaa kaavaa luonnosvaihtoehtoihin, on kadun poistuminen jyrkimmältä rinteen osalta ja lakialueen uusi katuyhteys. Kaavamuutoksen vaikutusta maisemaan arvioidaan kaavaselostuksessa. 22

Saamelaismuseo Siida 1. Kaunispään tunturimaisema on arvotettu yhdeksi saamelaisalueen valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista, minkä vuoksi alueen suunnitteluun ja maisema-arvoihin tulee kiinnittää erityistä huomiota. 2. Massiivinen lomarakentaminen puuttomaan paljakkaan (RM-4 ja RM-5) tulee aiheuttamaan Kaunispään länsi- ja lounaispuoliseen maisemaan pysyvän vaurion, minkä vuoksi museo ei puolla niiden paljakkaan sijoittamista. Alueelle tehdyt maisemaselvitykset tulisi olla nähtävillä asemakaavaprosessin etenemisen ohella. 3. Saamelaismuseolla ei ole arkeologiseen kulttuuriperintöön liittyvää huomautettavaa. Vähiten huono vaihtoehto on VE3, jossa tielinja ei halkaise Kaunispää laen paljakkaa. Vastine 1. Alueen maisema-arvoihin on kiinnitetty huomiota suunnittelussa. 2. Tämä kaavoitus ei tuo uusia rakentamisen alueita alueelle. RM-4 ja RM-5 alueet ovat samalla paikalla myös voimassa olevassa asemakaavassa. 3. Vaihtoehdossa 3 tielinjaa joudutaan rakentamaan jyrkkään rinteeseen. Inarin luonnonystävät ry pitää tievaihtoehto II:n olevan selkeästi alueen käyttöä parhaimmin palveleva vaihtoehto. Yhdistys suhtautuu kriittisesti Kaunispään lakiosan lisärakentamiselle, sillä avoin lakimaasto näkyy kauas, ja rakennusten valosaaste on jo nykyisellään maisemaa häiritsevä tekijä. Kaava-alueella on syytä tutkia kesäaikaan keräkurmitsan ja tunturikiurun mahdollinen pesintä. Kaunispää Huippu Oy piti parhaana vaihtoehtoa VE 3, joka ei vähentäisi Huippuravintolan pihaalueella olevia paikoitustiloja. Vastine Kaavaehdotuksissa Kaunispään Huipun piha-alueen paikoitustilat eivät vähene. Kadun sijaintia on muutettu niin, että huipulla paikoitustilat jäävät ennalleen. 4.8 Kaavaehdotus Luonnosvaiheessa nähtävillä olleista vaihtoehdoista alustavan vaikutusten arvioinnin ja mielipiteiden pohjalta jatkosuunnittelun pohjaksi otettiin vaihtoehto, jossa katuyhteys kortteliin 344 tuodaan Kaunispään laen kautta (VE 2 ). Katualue paalutettiin maastoon. Maastokäynnin ja Kaunispään huippu Oy:n kannanoton pohjalta katualuetta siirrettiin kadun alkupäässä. Kaavaehdotus oli yleisesti nähtävillä 1.7. 30.7.2015. Kaavaehdotuksesta antoivat lausunnon Lapin ELY-keskus, Museovirasto, Saamelaismuseo Siida, Paliskuntain yhdistys, Inarin luonnonystävät ry, Inarin kunnan ympäristöyksikkö ja Inarin Lapin Vesi Oy. Muistutuksia kaavaehdotuksesta ei annettu. Ehdotuksesta annetut lausunnot liitteenä nro 7. 23

5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavan muutoksella tuodaan rakennettu Kaunispääntie asemakaavan piiriin. Asemakaavalla poistetaan n. 650 metrin pituinen katuosuus Kaunispään rinteessä. Asemakaavalla osoitetaan uusi n. 120 metriä pitkä katuyhteys kortteliin 344 ja 346 huipun kautta. 5.1.1 Mitoitus RM-alueiden yhteenlaskettu rakennusoikeus on 2900 k-m2. Rakennusoikeus pienenee muutoksella yhteensä 300 k-m2. 5.1.2 Aluevaraukset Rakennettu Kaunispääntie on asemakaavassa osoitettu kaduksi. Kortteliin 344 johtaa uusi katu lakialueelta. Kortteli 344 on jaettu kahteen osaan, kortteleihin 344 ja 346. Kortteleiden välistä johtaa kevyen liikenteen väylä huipulta Etelärinteentielle. Kortteleiden rajoja on muutettu enemmän maastoon istuviksi. 5.2 Kaavan vaikutukset 5.2.1 Kaavan vaikutukset vertailtaessa voimassa olevaan kaavaan Ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Lomarakentamisen alueella ohi ajavan liikenteen aiheuttama häiriö poistuu läpikulkuajomahdollisuuden poistuessa. Luontoon, luonnonympäristöön ja maisemaan 650 metrin pituisen kadun korvaaminen 120 metriä pitkällä katuosuudella pienentää kaukomaisemassa maisemahäiriötä, varsinkin kun uusi katuosuus sijaitsee lähes tasaisella lakialueella. Muutoksella saadaan aikaiseksi yhtenäisempi viheralue Kaunispään huipun länsirinteelle. Uusi katualue sijoittuu erittäin kuluneelle lakialueelle. Jalankulun ohjautuessa uudelle kadulle tulee säästämään lakialuetta ympäristössä. Rakennettuun ympäristöön, liikenteeseen ja kyläkuvaan Muutoksessa autoliikenne Kaunispään huipulle ohjautuu Kaunispääntien kautta, jossa ei sijaitse loma-asutusta. Tämä rauhoittaa rakennettua ja rakennettavaa ympäristöä. Kunnallistekniikkaan, hulevesien hallintaan Kaavamuutoksessa katuosuus lyhenee. Hulevesien hallinta tulee kaavamuutoksessa huomioida kuten voimassa olevassa kaavassakin. Hulevesien hallinnasta tulee asemakaavaan erillinen kaavamääräys. 24

Talouteen Kaavamuutoksen mukainen katurakentaminen tulee taloudellisemmaksi kuin voimassa olevan asemakaavan mukainen katuratkaisu, katuosuuden lyhentyessä ja poistuessa jyrkältä rinteeltä. Yleiskaavaan Kaavaluonnos on enemmän yleiskaavan mukainen, kuin voimassa oleva asemakaava, sillä yleiskaavan mukainen VR-alue on osoitettu asemakaava-luonnokseen myös VR-alueeksi ja luonnoksen uusi katuyhteys on sijoitettu rakentamisen alueelle RM-1-1. Yleiskaavassa jyrkin osuus rinteestä on jätetty ilman katuyhteyttä, kuten vaihtoehdossakin. Poronhoitoon Poronhoidon kannalta kadun poistaminen rinnealueelta ja siirtäminen muun rakentamisen yhteyteen lakialueelle on myönteinen asia. Laitumien kannalta kulunut lakialue ei ole merkityksellinen. 5.2.2 Kaavan vaikutukset Natura-alueen luontoarvoihin Suunnittelualueelta on UK-kansallispuistoon n.1.1 km. Puisto sisältyy UK-puisto-Sompio- Kemihaara Natura 2000-alueeseen. Saariselän yleiskaavan tarkistamisen yhteydessä vuonna 2011 selvitettiin yleiskaavan mukaisen rakentamisen tuomia vaikutuksia Natura-alueen luonnonarvoille. Yleiskaavan vaikutukset Natura-alueeseen todettiin syntyvän epäsuorasti matkailijamäärien kasvaessa. Selvityksen mukaan kaavan toteutumisen vaikutukset Natura-alueen luonnonarvoille eivät ole kuitenkaan merkittävästi heikentäviä. Selvitys on liitteenä nro 2. Tällä kaavoituksella rakenteiden ja matkailijoiden määrä ei lisäänny, joten Natura-alueeseen ei kohdistu muutoksesta epäsuoriakaan vaikutuksia. Muutoksessa asemakaavan mukaista katualuetta on vähennetty ja sijoitettu siten, että rakennettua katua nähdään vähemmän Natura-alueelta Kaunispäälle katsottaessa. Natura-arviointia ei tässä kaavamuutoksessa katsottu olevan tarvetta tehdä edellä mainituin perustein. 25

5.2.3 Kaavan vaikutukset maisemaan Muutoksella poistuu huippua kiertävä 650 metrin pituinen katualue, jolloin luonnonmukaista aluetta tulee lähimaisemaan enemmän. Uusi katu sijaitsee Kaunispään huipun lähes tasaisella lakiosuudella. Siksi kaukomaisemassa katu jää vaikeasti havaittavaksi, eikä tuo uutta maisemahaittaa. Olemassa olevat rakenteet Kaunispään huipulla näkyvät kaukomaisemassa. Kortteleiden 344 ja 346 toteutuessa, rakennukset tai ainakin alueen valaistus tulee näkymään etelän- ja lounaan suunnasta. Siksi alueen valaistuksen toteuttamisesta on annettu erillinen kaavamääräys. 26

Kaavamuutoksella poistuu asemakaavasta 650 metrin katuosuus Kaunispään rinteeltä. Tämä katu olisi tullut näkymään kaukomaisemassa huomattavasti selvemmin, kuin tämän kaavamuutoksen mukainen katuosuus. Lähimaisemassa uusi katu vähentää huipun lakialueen luonnonmukaista aluetta. Lakialue on tallomisen johdosta pahoin kulunut. Kävelijöiden ohjautuessa rakennetulle kadulle ympäristön tallominen tulee vähentymään, sillä uusi katu sijoittuu siten, että Etelärinteeltä johtava olemassa oleva polku on lakialueella suunnitellulla väylällä ja sen jatkeella. 27

5.3 Kaavamerkinnät ja määräykset 28

29

6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Kadut on tarkoitus rakentaa 2015-2016. Yhteystiedot: Inarin kunta Tekninen osasto Piiskuntie 2 99800 Ivalo Pekka Junttila kaavoitusinsinööri pekka.junttila@inari.fi 0400 967637 Ivalossa 18.6.2015, 25.9.2015 Pekka Junttila 30