Khall. 05.08.2019 110 liite nro 1. VUODEN 2020 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2020 2022 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Taustaa talousarvion laadinnalle Valtiovarainministeriön tuorein taloudellinen katsaus (17.6.2019) sisältää mm. seuraavat ennusteet: Talouskasvu jää viime vuosia maltillisemmaksi tulevien vuosien aikana. Maailmankaupan hitaampi kasvu heijastuu Suomen viennin kasvuun ennustejakson lopulla. Julkisen talouden rahoitusasema vahvistuu ensi vuonna, mutta alkaa sen jälkeen vähitellen heikentyä. Myös julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kääntyy 2020-luvun alkuvuosina uudelleen kasvuun. Valtiovarainministeriön kesän 2019 kokonaistaloudellinen ennuste ei sisällä pääministeri Rinteen hallituksen hallitusohjelmassa linjattuja talouspoliittisia toimenpiteitä vuosille 2020-2023. Vuonna 2019 Suomen BKT kasvaa 1,6 %. Vaikka näkymät vientimarkkinoilla ja maailmantaloudessa ovat heikentyneet, Suomen vientiteollisuuden näkymät eivät ennustejakson alkupuolella heikkene merkittävästi. Yksityisten investointien kasvun arvioidaan hidastuvan ja julkisten investointien kasvu jatkuu nopeana. Tuotannollisten investointien näkymät ovat valoisat. Kulutuksen kasvua tukee ansiotason nousu sekä työllisyyden koheneminen. Kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kasvu pysyy nopeana. Vuonna 2020 BKT kasvaa 1,2 %. Talouskasvun hidastuminen ja nimellispalkkojen nousu alkavat asteittain heikentää työllisten määrän kasvua. Työllisyysaste nousee 73,5 prosenttiin vuoteen 2021 mennessä työikäisen väestön edelleen vähentyessä. Talouden kasvu ei kuitenkaan riitä nostamaan työllisyysastetta 75 prosenttiin ilman merkittäviä lisätoimia. BKT:n kasvu hidastuu 1,1 prosenttiin v. 2021. Työttömyysasteen laskiessa ja työvoimakapeikkojen lisääntyessä ansiotason nousun arvioidaan lähestyvän lähivuosina 2000-luvun keskimääräistä, noin kolmen prosentin vuosittaista kasvuvauhtia. Talousarviovuoden 2020 tulopohja Verotulot Seuraavassa taulukossa esitettävät, alustavat verotuloarviot vuodelle 2020 perustuvat nykyisiin veroprosentteihin: Tulovero 21,00 % Yleinen kiinteistövero 0,93 % Vakituisten asuntojen kiinteistövero 0,60 % Muiden asuinrakennusten kiinteistövero 1,20 % tuloverolain 22 :ssä tarkoitetun yleishyödyllisen yhteisön omistaman rakennuksen ja sen maapohjan kiinteistöveroprosentti, jos rakennus on pääasiallisesti yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä 0,00 %
2 Verotulojen kehitys vuosina 2016-2018 sekä arviot vuosille 2019 ja 2020 TA 2019 TA 2020 TP 2016 TP 2017 TP 2018 arvio* arvio Kunnallisvero 8.425.000 7.978.265 8.126.000 8.500.000 8.300.000 Yhteisövero 1.140.000 1.271.463 1.172.000 1.300.000 1.300.000 Kiinteistövero 1.394.000 1.464.901 1.466.000 1.500.000 1.500.000 YHTEENSÄ 10.959.000 10.714.630 10.734.000 11.300.000 11.100.000 *Vuoden 2019 luvut ovat joulukuussa 2018 hyväksytyn talousarvion mukaiset. Kunnallisveron kertymä tulee jäämään ennakoitua alhaisemmaksi. Valtionosuudet Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa siten, että kansalaiset voivat saada tietyn tasoiset peruspalvelut asuinpaikastaan riippumatta. Tämä toteutetaan tasaamalla palvelujen järjestämisen kustannuseroja sekä kuntien välisiä tulopohjaeroja. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu kahdesta osasta: 1. valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009) ja 2. opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisesta opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen sisältyvät: sosiaali- ja terveydenhuolto varhaiskasvatus esi- ja perusopetus kirjastot yleinen kulttuuritoimi ja asukasperusteisesti rahoitettava taiteen perusopetus. Myös esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvausjärjestelmä ja verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus ovat osa kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Tulopohjan tasaus toteutetaan verotuloihin perustuvalla valtionosuuden tasauksella, joka sisältyy kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen. Nimensä mukaisesti tasaus perustuu kunnan laskennalliseen verotuloon, ja se joko lisää tai vähentää kunnalle myönnettyä valtionosuutta. Tasauksen perusteena olevaan laskennalliseen verotuloon sisältyvät kunnan laskennallinen kunnallisvero ja kunnan osuus yhteisöveron tuotosta. Verotuloihin perustuvaa valtionosuuden tasausta laskettaessa käytetään koko maan keskimääräistä kunnallisveroprosenttia, eikä yksittäisen kunnan veroprosentin muutoksella ole täten vaikutusta kunnan saaman tasauslisän tai maksaman tasausvähennyksen määrään.
3 Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaisen rahoituksen euromääräisesti merkittävin osa on koulutuksen ylläpitäjille myönnettävä yksikköhintarahoitus: lukiokoulutukseen ammatilliseen koulutukseen ja ammattikorkeakouluille. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää perusopetukseen oppilaskohtaista lisärahoitusta ja rahoituksen muuhun opetus- ja kulttuuritoimintaan. Valtionosuudet maksetaan kunnille yhtenä eränä jokaisen kuukauden 11. päivään mennessä. Valtionosuusrahoitus on yleiskatteellinen tuloerä, jota ei ole korvamerkitty tiettyjen palvelujen järjestämiseen, vaan rahoituksen saaja päättää itse valtionosuusrahoituksensa tarkoituksenmukaisimmasta käytöstä. Valtiovarainministeriö päättää kuntien vuoden 2020 peruspalvelujen valtionosuudesta kuluvan vuoden loppuun mennessä. Päätös sisältää myös laskennallisiin verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen. Ennakkoarvio tasauksen määrästä vuonna 2020 on noin 2,2 milj. euroa. Seuraavassa taulukossa esitettävä arvio talousarviovuoden 2020 valtionosuuksista perustuu Kuntaliiton antamaan ennakkotietoon, joka saattaa vielä muuttua. Valtionosuuksien kehitys vuosina 2016 2018 sekä arviot vuosille 2019 ja 2020 TP 2016 TP 2017 TP 2018 TA 2019 arvio TA 2020 arvio YHTEENSÄ 9.950.000 9.557.000 9.437.000 9.470.000 10.209.000 Menot Kunta-alan nykyiset virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa 31.3.2020 saakka. Syksyllä 2019 aloitettavissa, valtakunnallisissa neuvotteluissa sovitaan talousarviovuoden mahdollisista palkkojen korotuksista. Kilpailukykysopimuksen mukaista 30 %:n lomarahaleikkausta ei toteuteta enää vuonna 2020. Käytännön ohjeita talousarvion laadintaan Annikki Aaltonen toimittaa toimielimille tiedot talousarviossa huomioitavista, vakinaisen henkilökunnan palkoista. Mahdollisista sijaisista sekä erilliskorvauksista aiheutuvat kulut on kunkin toimielimen huomioitava itse. Provincia Oy syöttää palkkojen sivukulut taloussuunnitteluohjelmaan. Talousarviossa huomioitavat eläkemenoperusteiset maksuosuudet jaetaan toimialoille euromääräisinä summina. Kokouspalkkiot lasketaan hallintosäännössä määrättyjen palkkioiden mukaisesti.
4 Talousarvio laaditaan siten, että palkkoja lukuun ottamatta kaikkiin muihin kuluihin osoitetaan toimielintasolla korkeintaan samantasoiset määrärahat, jotka sisältyvät kuluvan vuoden talousarvioon. Mikäli välttämättömiä korotustarpeita ilmenee, on niistä neuvoteltava etukäteen kunnanjohtajan ja hallintojohtajan kanssa sekä perusteltava ne huolellisesti. Talousarvion laadinnan yhteydessä toimielinten on syytä pohtia myös mahdollisia rakenteellisia muutoksia, joista kustannussäästöjä olisi mahdollista saada. Talousarvioluvut syötetään Provincia Oy:n taloussuunnitteluohjelmaan. Vastuuhenkilöt toimialoittain ovat seuraavat: Hallinto ja perusturva, Minna Mäkelä Sivistystoimi, Suvi Ahola Tekninen toimi, Pia Mustisto Lautakuntien talousarvioesityksiin tulee esitettävien lukujen lisäksi sisältyä seuraavat tiedot: Toiminta-ajatus Päämäärä Toiminnan painopistealueet 2020-2022 Toimintaympäristön muutos vuosina 2020-2022: esitetään olennaiset toiminnan muutokset ja niiden vaikutukset Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet vuonna 2020: esitetään keskeisimmät toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Yksityiskohtaisemmat tavoitteet voidaan esittää kunkin toimielimen alkuvuonna 2020 hyväksyessä oman käyttösuunnitelmansa. Tavoitteiden asettamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota niiden mitattavuuteen sekä lähtötilanteen toteamiseen. Investointiehdotukset tehdään omalle lautakunnalle (tekninen, sivistys sekä rakennus- ja ympäristö), joka puolestaan tekee omat esityksensä kunnanhallitukselle ja tämä puolestaan kunnanvaltuustolle. On syytä huomata, että talousarvioon hyväksyttävien investointien kokonaissumma tulee vastaamaan enintään suunnitelmapoistojen määrää (noin 1,5 milj. euroa). Lautakuntien tulee toimittaa talousarvioesityksensä kunnanhallitukselle 18.10.2019 mennessä. Lisätietoja talousarvion laadinnasta antavat tarvittaessa hallintojohtaja Kristiina Laakso (puh. 040 524 3353) sekä taloussihteeri Minna Mäkelä (puh. 044 720 2016). PADASJOEN KUNNANHALLITUS Petri Koivula Vs. kunnanjohtaja Kristiina Laakso Hallintojohtaja
Khall. 05.08.2019 111 liite nro 2. PADASJOEN KUNNAN SIJOITUKSET 25.06.2019 Rahastosijoitukset Rahastosijoitukset ovat neljässä yhdistelmärahastossa ja niiden pääoma oli 4.239.512. Elite Alfred Berg Optimaali 2.317.338 Säästöpankki Korko Plus A 930.445 Säästöpankki Ryhti A 476.283 Op Rohkea B 515.445 Rahastojen jakauma eri sijoitusmuotoihin oli seuraava: osakkeet 43,4 %, korkosijoitukset ja käteinen 56,4 %. Korko/ muut sijoitukset Op-Vuokratuotto rahasto: 1.730.154 Pääomasijoitus (Padasjoen Kehitys Oy): 266.520 (oma pääoma) - yhtiö ei jaa osinkoa Metsäliitto Osuuskunta: 81.321 osuuspääoma Osakesijoitukset: Kuntarahoitus Oyj: 17.600 Yhteensä Sijoitusten pääoma: 6.335.107 Sijoitusten jakauma: Korko- ja muut sijoitukset 4.493.330 Osakesijoitukset 1.841.777 Sijoitusten jakaumassa osakkeiden osuus on sijoitusstrategian mukainen. Sijoituksista on saatu vuonna 2019 tuoton jakona 154.110.