Visio-säätiö TOIMINTASUUNNITELMA 2016. Pajapojat 2016- PROJEKTI. Visio -säätiö



Samankaltaiset tiedostot
Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.

ETSIVÄ- JA PAJATYÖ PAIMION KAUPUNGISSA JA SAUVON KUNNASSA

Nuorten yhteiskuntatakuu Elise Virnes

NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

VASKOOLI-PROJEKTI: KOULUTUSTAKUUMALLISTA HYVIKSI KÄYTÄNNÖIKSI

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Työmarkkinoille kuntouttavien palvelujen kehittämistarpeet

Turun Ohjaamo

monialayhteistyö nuorten

VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja

Ohjaamo ja ammatilliset pajat RASEKO

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Oppisopimus on HyväDiili

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö Anu Anttila

NUORTEN TYÖPAJATOIMINTA PSAVI-alueella. Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

NASTOLA Alueellinen kehittämispäivä. Tuija Hämäläinen & Susanna Palo

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI

Kuntouttava työtoiminta Espoossa 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

TYÖVALMENNUSPALVELUT. Visio-säätiö

Toimintasuunnitelma vuodelle 2009 (Päivitys laajempaan toimintasuunnitelmaan)

x x x x Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Joustavasti verkossa ERIVERIA.FI

AMMATTISTARTTISEMINAARI Elise Virnes

Starttipaja Sentteri/ Siikalatvan kunta. S i r p a K i l j o

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät

VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto

Joensuun Nuorisoverstas ry:n Taitoverstaan toiminta ja tulokset

VÄLITYÖMARKKINOIDEN TYÖPAJA 3 Tutka ja hyvät käytännöt Tampere Minna Palosaari ja Katja Heikkinen

KEVÄT- Keski-Suomen. kehittämisohjelma. Esitys Maakunnan Yhteistyöryhmälle

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

TALOUSALUEPARLAMENTTI

Etsivä työ osana organisaatiota

Nuorisotakuun toteuttaminen

MOMENTTI - Maahanmuuttajaresurssit käyttöön

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT

Elinikäisen ohjauksen koordinaatio. Harri Haarikko

- silta parempaan tulevaisuuteen -

Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset

Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut. Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Työpaja- pedagogiikka

Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja

Valtuustoaloite: Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen

Suunniteltu toiminta-aika Käytännössä toiminta alkoi

Joensuun Nuorisoverstas ry:n Nuorten työpajatoiminnan toiminta ja tulokset

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

KesäJeesi -toiminta Koulutuskeskus Sedun tiloissa. Kokemuksia ja käytännön ohjeita

KK! Toimintasuunnitelma v. 2011

KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖ. GREEN CARE Anita Hevosmaa

Iisalmen Nuorison Tuki ry ja nuorten asuntotoiminnan uudet tuulet maailman myrskyissä Helsinki

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

Työpajojen starttivalmennus sosiaalisen kuntoutuksen palvelua juurruttamassa

Työllisty järjestöön!

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut

Vieteri-Nuoret toimintaraportti 2017

KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA. Päivi Pienmäki-Jylhä

Nuorten työpajatoiminta yksilöllisten koulutuspolkujen tukena

Itä-Suomen ESR ohjelma NUORTEN TUKI HANKE. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Joensuun Nuorisoverstas ry

Ura Ovi Ry. Pysyvät ennaltaehkäisevät yksilö- ja ryhmäohjauspalvelut Minna Kotilainen

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen

Nuorten ohjaus koulutukseen ja työelämään

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012

Pohjois-Pohjanmaan työllisyystilanne

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito

Kyky-2 pilotti Eksote:ssa. Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri

Aikuisten neuvonta ja ohjaus - nykytila, haasteet ja käsitteet. Taustamateriaalit

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä

Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE

Euroopan sosiaalirahaston rahoitusmahdollisuudet

Ennakkojaksot ja VALMA Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

PALO (Ohjuri) Maahanmuuttajien kotoutumis- ja palveluohjaus

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Transkriptio:

1 Visio-säätiö TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Pajapojat 2016- PROJEKTI Visio -säätiö

1. PROJEKTIN NIMI Pajapojat 2016 projekti 2. PROJEKTIN ORGANISAATIO Organisaation nimi: Projektin toteuttamispaikkakunnat: Visio - säätiö Saarijärvi 3. YHTEYSHENKILÖT Visio - säätiö Yhteyshenkilö: Pekka Nieminen Postiosoite: Visio-säätiö Paavontie 17 43100 Saarijärvi Gsm: 0400-809013 Fax: (014) 423 711 E-mail: pekka.nieminen@saarijarvi.fi Yhteyshenkilö: Timo Väätänen Postiosoite: Visio-säätiö/Visio-paja Paavontie 17 43100 SAARIJÄRVI Gsm: 040-5047179 Fax: (014) 423 711 E-mail: timo.vaatanen@saarijarvi.fi Yhteyshenkilö Sinikka Peltoaho Visio-säätiö/Nikkaripaja Postiosoite: Karstulantie 276 43440 Pylkönmäki Gsm: 040-5627 711 Nikkaripaja@saarijarvi.fi

1. TAUSTAA Työpajatoiminnan tarve: Tilastoa työttömyydestä Saarijärvellä keskimäärin vuonna 2015 Työttömät 2015 keskimäärin alle 25 v. keskimäärin alle 25 v työttömät ilman toisen asteen koulutusta 859 henkilöä 92 59 mukana toimenpiteissä olevat alle 29 vuotiaat työttömät 168. Saarijärven seutu koostuu viidestä kunnasta: Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi, ja Saarijärvi, joista Karstula ja Saarijärvi väestöpohjaltaan suurimpina keskuksina ovat perinteisesti muodostaneet ns. keskuspaikat seutukunnalle. Väestöpohjaa seutukunnalla on yhteensä reilut 20.000 henkilöä. Pajapojat hankkeen alaisuudessa on vuoden 2015 alusta alkaen kaksi toimivaa työpajaa, jotka on todettu niin kuntasektorin kuin työvoimahallinnon osalta erittäin merkittäviksi toimijoiksi. Vuoden 2015 aikana työpajat ovat muodostuneet nuorten työllistymisen kannalta erittäin tärkeiksi paikoiksi. TE-toimiston palveluiden siirtyminen pääsääntöisesti sähköiseen muotoon vaikeuttaa työllistymistä. Kaikilla nuorilla ei ole mahdollista hoitaa työnhakujaan ja asioitaan verkossa, joten työpajalla tapahtuva ohjaus työelämään ja TEtoimiston palveluihin on noussut todella merkittäväksi. Pajat ovat toimineet hyvin perinteisillä aloilla kuten puu, tekstiili ja auto puolella. Kysyntää seutukunnalla on ollut selkeästi uusille toimialoille, kuten atk, taide, media, palvelu, ym. tämän päivän työelämää vastaavat alat. Vuoden 2016 aikana pilotoidaan Saarijärven pajoilla uusia toimialoja, joiden kautta nuoria autetaan löytämään itselleen ammatti. Valmennustoimintaa on suunnattu myös suoraan yrityksiin sijoittuville nuorille. Kartoituksen perusteella suurin este yrityksellä vastaanottaa nuoria työharjoitteluun on se, että yrittäjän tai yrityksen työntekijöiden aika ei riitä ohjaamaan suurempaa ohjaustarvetta vaativia työharjoitteluhenkilöitä riittävästi. Kolmantena yhtä tärkeänä toimintona on ollut Starttipajan rakentaminen Saarijärvellä. Starttipaja on käynnistynyt vuoden 2013 alussa ja toimii työpajojen kanssa tiiviissä yhteistyössä. Etsivän nuorisotyön kautta on selkeästi noussut esille, että Saarijärvellä on useita nuoria, joita ei voi sijoittaa suoraan työpajatoimintaan, vaan tarvitaan runsaasti ohjaavia toimenpiteitä ennen pajalle menoa. Starttipajan sisältöä on kehitetty edelleen vuoden 2015 aikana ja se on rakentunut osaksi seutukunnan pajatoimintaa Lisäksi edelleen kehittää oppilaitosyhteistyötä siten, että vailla koulutusta olevat nuoret joita pajojen alueella on yhteensä noin 50 henkilöä löytävät oman koulutuspolkunsa ja sitä kautta turvataan seutukunnalle osaavaa työvoimaa tuleviksi vuosiksi. Samoin ns. koulupudokkaiden pitäminen pajojen ja oppilaitosten yhteistyöllä kiinni koulutuksessa ja

auttaa näin heitä valmistumaan työelämään. Pajojen rooli on opastaa nuoria työelämään, kolutukseen sekä auttaa heitä elämänhallinnan ja arjenhallinnan osalta. 2. PAJATOIMINAN JA PAJAPOJAT 2016 HANKKEEN TOIMINNAN SUUNNITELMA Pajapojat 2016 on jatkoa edelliseen alueen pajahankkeeseen. Pajapojat 2016 -hankeen toiminta tähtää ensisijaisesti siihen, että nuoret koulutusta vailla olevat sekä toisen asteen koulutuksen saaneet vailla vakituista työtä olevat saisivat hyviä valmiuksia elämänhallintaansa ja hyvinvointinsa lisäämiseen sekä valmennusta työpaikan/koulutus- tai opiskelupaikan saamiseksi. Vuoden 2015 aikana Visio-pajan ja Nikkaripajan rooli Saarijärvellä on ollut entistä enemmän kaikkein vaikeimmin työllistyvien pääosin nuorten henkilöiden ohjaaminen jatkotoimenpiteisiin. Haasteellisen tästä tehtävästä tekee mm TE-toimiston ja sosiaalitoimen yhteistyön heikkous, joka johtaa ohjautuvuuden puutteeseen pajoille. Nuoret vaikeimmin työllistyvät henkilöt ajelehtivat liian kauan ilman toimenpiteitä ja näin ollen heidän syrjäytymisensä normi yhteiskunnasta lisääntyy entisestään. Keskeisenä tavoitteena vuoden 2016 on lisätä erilaisten ryhmätoimintojen osuutta, koska niiden tarve on todettu kuluneen hankekauden aikana. Visio-pajalla on kokeiltu erimuotoisia ja eri aloille suuntautuneita ryhmätoimintoja, joissa on mukana ollut keskimäärin 15 henkilöä/kk. Ryhmätoiminta on osoittautunut erinomaiseksi ponnahduslaudaksi jatkotoimenpiteisiin kuten työkokeiluihin yrityksissä sekä palkkatukityöhön yrityksissä sekä Saarijärven kaupungin toimipisteissä. Saarijärven alueella on runsaasti niitä nuoria joiden elämäntilanne on erittäin heikko. Heidän sitoutumisensa johonkin toimenpiteeseen on erittäin vaikeaa ja heillä on runsaasti niin mielenterveyteen ja alkoholin käyttöön liittyviä ongelmia. Ryhmätoiminta on osoittautunut myös tässä asiassa hyväksi työkaluksi. Ryhmätoiminta toimii osalle nuorista vertaisryhmän tavoin ja näin luo lisätukiverkon nuoren elämään. Ryhmätoimintaa tullaan kehittämään vuoden 2016 hankkeessa entistä kattavammaksi ja siihen lisätään entisestään elämänhallintaan ja asumiseen liittyviä tukitoimia, unohtamatta starttivalmennuksen kautta työvalmennukseen siirtymistä. Vuoden 2013 aikana aloitettu tuetun asumisen palvelua yhdistettynä toimenpiteisiin pajoilla tai tuetusti yrityksissä tullaan kehittämään uudelta pohjalta vuoden 2016 aikana. Asunnon saanti on todettu todella tärkeäksi työhön ja koulutukseen sitoutumisen kannalta ja sen puute näkyy välittömästi poissaoloina ja sitoutumattomuutena työllistymistä edesauttaviin toimenpiteisiin. Monella pajalaisella on maksurästejä ja heidän on mahdoton saada asuntoa kaupungilta, kunnalta tai yksityiseltä vuokranantajalta. Visio-säätiö on tehnyt mm Saarijärven kaupungin kanssa sopimuksen jossa säätiö toimii välivuokraajana ja solmii toimenpiteeseen tulevan asunnottoman nuoren kanssa asumissopimuksen. Asumissopimuksen edellytyksenä on että nuori on toimenpiteessä joko pajalla tai ohjatusti yrityksessä. Edellä mainitun vuoksi haemme ennaltaehkäisevään päihdetyöhön pajoilla vuoden 2016 hankkeessa 20.000 euroa. Päihdetyötä tehdään jatkossa, mikäli rahoitusta saadaan pääsääntöisesti starttipajan alaisuudessa. Päihdekuntoutuksen puute lisää starttipajan asiakaskuntaa selvästi. Toimintamuotona tulevat olemaan edelleen hyväksi todettu asumisen tukipalvelut yhdistettynä työpajajaksoon ja sen jälkeiseen tuettuun toimintaan.

Samalla jatkamme myös asuntojen välivuokrausta työpajoilla toimenpiteissä oleville asunnottomille henkilöille. Yksilöohjaan rooli on suuri starttipajan säilymiselle. Lisäksi hänen tehtäviinsä kuuluu myös yksilövalmennuksen antaminen yrityksissä. Yksilövalmentajan rooli työpajoilla ja yrityksissä tulisi olemaan selkeästi elämänhallinnan, asumisen ja sosiaalisen tilanteen parantaminen. Yksilövalmentajan rooli olisi vahvempi pajajakson alkuvaiheessa sekä starttipajalta työpajoille siirryttäessä. Näillä toimenpiteellä vapautettaisiin työhön ohjaajien aikaa varsinaiseen työn ohjaukseen työpajoilla sekä yhteistyöhön yritysten kanssa. huomattavasti. Vuoden 2016 aikana toimintaa tulee liittymään myös Saarijärvelle tulleiden noin 315 turvapaikanhakijan mahdollinen ohjaaminen työelämän piiriin. Turvapaikanhakijoiden joukossa on runsaasti nuoria alle 29 vuotiaita henkilöitä ja heidän kotouttamisensa aloitetaan välittömästi kun valtiovalta on siihen luvat antanut. Pajoilla tullaan kehittämään ohjaavan henkilöstön kielitaitoa sekä tuntemusta turvapaikanhakijoiden taustoihin. Yhteistyötä tehdään tiiviisti niin maahanmuuttoviraston, SPR:n kuin sosiaalitoimen kanssa. 3. TOTEUTUSAIKA 1.1.2016 31.12.2016. Jatkohakemus vuosittain. 4. KOHDERYHMÄ Pääasiassa yhteiskunnan heikoimmassa asemassa ja syrjäytymisvaarassa olevat nuoret: mm. pitkäaikaistyöttömät ja syrjäytymisvaarassa olevat nuoret koulutusta vailla olevat nuoret alle 25 vuotiaat koulutetut vailla työtä olevat alle 29 vuotiaat kouluallergikot sosiaalisesti vaikeassa asemassa ja asunnottomina olevat nuoret kuntouttavan työtoiminnan ehdot täyttävät pitkäaikaistyöttömät henkilöt sosiaalisesti vaikeassa asemassa/syrjäytymisvaarassa olevat muut henkilöt maahanmuuttajat, muut eri vähemmistökulttuureihin kuuluvat henkilöt 5. TAVOITTEET 1) Nuorten elämänhallinnan tukeminen Ensisijainen tavoite on estää nuoria ja pitkäaikaistyöttömiä syrjäytymästä sekä tarjota heille aktivoivaa toimintaa sekä tukea ja ohjausta elämäntilanteen hallintaan saattamiseksi, koulutus- tai työpaikan saamiseksi. Ennaltaehkäistä nuorten ajautumista päihteiden käyttöön. Päihdevalistuksessa tehdään tiivistä yhteistyötä etsivän nuorisotyön ja peruspalveluliikelaitos Saarikan päihdetiimin kanssa.

Yhtä tärkeänä tavoitteena nähdään alueellisen työvoiman saatavuus varsinkin käsityövaltaisilla, työvoimapulasta kärsivillä alueilla. 2) Yksilöllisen työvalmennuksen ja koulutuksen tarjoaminen Tavoite on taata ammattitaitoisten työpajaohjaajien ja yksilöohjaajan palkkaus ohjaustyötehtäviin sekä heidän ammattitaidon kohentaminen, jolloin on mahdollista tarjota yksilöllistä, kokonaisvaltaista, nuoren elämäntilanteesta lähtevää ammattiohjausta ja tukea yksilön tilanteen parantamiseksi. Tavoitteena ovat inhimilliset, yksilölliset valmennus- ja ohjausmetodit henkilön saattamiseksi työelämään, koulutukseen, kuntoutukseen tai muuhun hänelle sopivan aktivointi-/terapiamuodon piiriin. Tavoite on myös, että vertaistuella saavutetaan kuntoutuksellisia ja työelämään valmentavia tuloksia, mm. työpajalla työskentelevät vanhemmat pitkäaikaistyöttömät asiakkaat voivat siirtää omia taitojaan nuoremmille, mestari-kisälli- ja oppisopimusperiaatteella. Uusien toimintojen pilotointi vuoden 2016 osalta molemmilla pajoilla. Visio-pajalla käynnistetään 3 D pajatoiminta jolla ohjataan nuoria 3 D mallinnuksen ja tulostuksen jatkokoulutukseen ja samalla kehitetään työpajaa vastaamaan paremmin nykypäivän työelämän haasteita vastaavaksi. 3 D pajatoimintaan on haettu ESR rahoitusta yhdessä Saarijärven ja Karstulan kuntien kanssa. Mikäli ESR rahaa ei vuosille 2016 2018 myönnetä, kehitetään 3 D pajatoimintaa Saarijärvellä pajatoiminnan perusrahoituksella pienimuotoisemmin. Lähtökohtana on saada nuoret entistä paremmin hakeutumaan pajatoiminnan kautta uusille aloille johtaviin jatkoopiskelupaikkoihin. Nikkaripaja keskittyy omalta osaltaan 3 D pajan kautta suunniteltujen käsityövaltaisten tuotteiden valmistukseen ja tarjoaa näin myös oppilaitosyhteistyön kautta mahdollisuuden suorittaa erilaisia osatutkintoja esim. artesaanialan koulutuksesta. Tavoite vuonna 2016 on, että Saarijärvellä yhteensä liki 70 nuorta tulee työpajatoiminnan piirin (aloittaa työkokeilun, tukityön, harjoittelun tai kuntouttavan työtoiminnan kautta työskentelyn pajoilla). Starttipajan kautta näistä varsinaiselle työpajalle siirtyy noin puolet. Työpajoilla hyödynnetään Visio-säätiön työvalmennuksen toimintamallia ulkoisen ja sisäisen elämänhallinnan parantamiseksi. Tuotteistaminen mahdollistaa yksilöidyt, asiakkaalle räätälöidyt tuotteet, mikä puolestaan mahdollistaa tarkemman asiakaslähtöisen suunnittelun: Yksilöllinen työvalmennusprosessi: (Osaaja Plus lomakkeet) Taustalla vahvasti kuntouttava työtoiminta valmennettavan alkuhaastattelu, etukäteisarviointi sisäisen ja ulkoisen elämänhallinnan arviointi sosiaalisen tukiverkoston arviointi taustatavoite valmennettavan integroituminen yhteiskuntaan koulutuksen/kuntouttavan työtoiminnan/starttipajan kautta työvalmennuksen kartoitussuunnittelu, yksilölliset tavoitteet

Henkilökohtainen valmennusohjelma. Perustaa enemmän työvoimahallinnon toimenpiteisiin valmennettaville sidostyhmien kanssa yhteistyössä laaditun henkilökohtaisen valmennusohjelman mukaisesti, käytössä Osaaja Plus lomakkeisto ja arviointi. starttipaja, jossa rakennetaan elämänhallinnan pohja josta voi ponnistaa erilaisiin työllistämistoimenpiteisiin. Fyysinen ja henkinen valmentaminen räätälöity opiskelu pajan ja oppilaitoksen kanssa yhteistyössä räätälöity työssä oppiminen ulkopuolisen työnantajan ja pajan kanssa yhteistyössä oppisopimuskoulutus Tavoitteena on YHDESSÄ TYÖPAJAN ASIAKKAAKSI TULEVAN IHMISEN KANSSA reaalisesti kartoittaa yksilökohtainen tilanne, valmiudet ja yleiset elämänhallintataidot (mm. arkipäivärytmiin opettaminen, yleinen selviytyminen jokapäiväisistä perusasioista), parantaa yksilön koulutus- tai työmarkkinakelpoisuutta ja valmiutta työntekijäksi, tarjota yksilön voimavarat huomioonottavia työtoiminnan ja aktiivityön muotoja sekä edistää mahdollisuuksia saada palkallinen ja mahdollisuuksien mukaan pysyvä työpaikka (= ulkoisen elämänhallinnan parantaminen). Sisäisen elämänhallinnan parantamiseksi luodaan turvallinen ilmapiiri työpajan olosuhteissa, tarjotaan työympäristö, missä ihminen voi parantaa valmiuksiaan työntekijänä sekä tarjotaan ammattitaitoinen ohjaus tukiverkostoineen sekä huomioidaan ihminen kokonaisvaltaisesti. Liite 1. Palveluohjaus 3) Yhteistyöverkoston kehittäminen TE- toimisto sulki ovensa Saarijärvellä 31.12.2013. Työpajojen rooli työllisyydenhoidon osalta on lisääntynyt huomattavasti. Lähin TE-toimiston piste on Äänekoskella johon Saarijärveltä matkaa 35 km Kannonkoskelta ja Pylkönmäeltä 65 km ja monet nuoret eivät pysty lähteä asioitaan sinne hoitamaan. Työpaja on toiminut vuodesta 2014 lähtien monelle nuorelle ja myös vanhemmalle valmentautujalle TE toimistona, josta asioita on hoidettu eteenpäin. Tämä sitoo suuressa määrin myös ohjaaja resurssia. Monen valmentautujan kohdalla on jouduttu hoitamaan pitkäänkin asioita TE toimistoon ja muihin valtion palveluihin. Saarijärvelle on perustettu Asiakaspalvelupiste, josta saadaan hoidettua videoneuvottelujen avulla yhteyksiä esim. TE-toimistoon. Jonotusajat ovat kuitenkin olleet pitkiä ja monen osalta asia kiireellinen. Näin ollen pajaohjaajat ovat toimineet apuna asioiden hoidossa. Vuoden 2016 aikana ulkopuolisen yhteistyöverkostoyhteistyön kehittämistä jatketaan ja uuden haasteen siihen tuo uusi Keski-Suomen maakunnan kattava Työvoiman palvelukeskusten verkosto, jossa Saarijärvi tulee todennäköisesti kuulumaan eteläisen Keski-Suomen eli Jyväskylän alaisuuteen. Reuna-alueeseen kuuluvan kuntana Saarijärven pajojen on pystyttävä tarjoamaan Saarijärven alueella nuorille entistä ammattitaitoisempaa ja monipuolisempaa tietoa ja apua johtuen valtion palveluiden häviämisestä paikkakunnalta. Myös pajaohjaajien koulutusta on lisättävä edelliseen viitaten. Tavoitteena on taata nuorille palvelut joiden kautta he pystyvät hakeutumaan elämässään eteenpäin. Lisäksi yleisinä taustatavoitteina edelleen ovat:

Virkistysmahdollisuuksien tarjoaminen Palvelujen kehittäminen entistä muuttuvammassa yhteiskunnassa Työpajojen yhteistyöverkoston kanssa tapahtuvan yhteistyön kehittäminen uusien toimintakumppaneiden ja mallien mukaiseksi. Tavoite työpajojen työskentelyssä myös on, että vähittäisen vastuuttamisen kautta työntekijä oppii työpajan eri työtehtävistä mahdollisimman laaja-alaisesti sekä kartuttaa yleisiä työelämävalmiuksia. Kunnittain projektille on asetettu myös omia tavoitteita ja painopistealueita, jotka ilmenevät seuraavassa. 5. Saarijärven Nikkaripaja ja Visio paja Keskeinen kehittämiskohde on työpajatoiminnan laajentaminen täysin uusille aloille joiden kautta pystytään tarjoamaan nuorille uudenlaisia mahdollisuuksia löytää itselleen ammatti. Vuosi 2016 tulee Saarijärvellä olemaan pilotoinnin vuosi, jossa kokeillaan uusia pajamuotoja. Kohderyhmä ovat pääasiallisesti Saarijärven kaupungin työllistämisstrategian mukaan alle 25 vuotiaat vailla koulutusta olevat tai toisen asteen koulutukseen saaneet vailla työtä olevat nuoret. Saarijärvellä työpajan rooli on selkeästi oppilaitosyhteistyön hoitaminen sekä toimia edellä mainitun työllistämisstrategian osana. Toimitilojen osalta Nikkaripaja toimii entisissä tiloissa Pylkönmäen kylällä. Visio pajan tiloissa Saarijärvellä pystytään entistä paremmin kehittämään uusia pajatoiminnan muotoja. Saarijärvellä on tarkoitus säilyttää edelleen kaksi toimivaa pajaa joista Nikkaripaja vastaa enempi perinteisten alojen ja Visio pajan uusien alojen työvalmennukseen. Työpajojen tukena jatkaa starttipaja sekä Saarijärven kaupungin alaisuudessa toimiva etsivätyöpari 6. YHTEISTYÖKUMPPANIT OPM, ELY keskus/ AVI / Länsi-Suomen Lääninhallitus, Saarijärven kaupunki, Sote kuntayhtymä, eri kuntouttavat yksiköt, peruskoulut, ammatilliset koulut ja oppilaitokset, oppisopimustoimisto, nuorisotoimi, Äänekosken TE-toimisto Kela, muut työpajat, muut projektit, yritykset ja työnantajat, työpajayhdistykset, muut yhdistykset ja järjestöt, seurakunnat jne.

PAJAPOJAT 2016 RAHOITUSSUUNNITELMA ( projekti) KUSTANNUSARVIO 2016 Toimintasuunnitelman mukaisesti Vuosi 2016 euroa -------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Valmentajien palkat,( Saarijärvi 3, Yksilövalmentaja startti 1) 155 400 Matkakustannukset sekä koulutus (ohjaajat) 6 500 Palvelujen ostot pajanuorten elämänhallinnan edistämiseksi 5.200 Materiaali- ja välinekustannukset 4.900 Muut kustannukset - Ennaltaehkäisevä päihdetyö työpajoilla 20 000 - Toimisto- ja hallinnointikulut 3.500 MENOT YHTEENSÄ 195.400 RAHOITUSSUUNNITELMA Vuosi 2016 euro -------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Toiminta-avustukset - OPM/AVI 140.000 Omarahoitus: - Saarijärven kaupunki hankeavustus 30.000 - Säätiön omarahoitus pajatuloilla 25.400 TULOT YHTEENSÄ 195.400 =========================================