Tulevaisuutta muokkaamassa Aalto-yliopiston visio, missio ja strategia vuosille 2016 2020 Aalto-yhteisön keskustelualoite (kesäkuu elokuu 2015) Toimintaympäristö Lyhyt historia Aalto-yliopisto perustettiin yhdistämällä Helsingin Kauppakorkeakoulu, Teknillinen korkeakoulu ja Taideteollinen korkeakoulu. Uuden yliopiston kansalliseksi tehtäväksi annettiin tutkimuksen, taiteen ja koulutuksen huippuosaamisen avulla vahvistaa Suomen kykyä uuden luomiseen ja innovaatioihin. Aalto-yliopiston säätiön säädekirjan allekirjoittivat vuonna 2008 Suomen valtion ja keskeisten teollisuus- ja talouskehitystä edistävien instituutioiden edustajat. Sidosryhmät sopivat uuden yliopiston tukemisesta sijoittamalla huomattavia summia sen perustamispääomaan ja lisäämällä merkittävästi sen perusrahoitusta vuosina 2010 2020. Aalto-yliopisto aloitti toimintansa 1. tammikuuta 2010. Trendit Valtioiden välinen kilpailu on tiukentunut maailmanlaajuisesti uusien maiden liityttyä osaamistalouksien joukkoon. Aasian valtiot sijoittavat yhä enemmän tutkimukseen, koulutukseen ja innovaatioihin, ja niiden taloudet kasvavat. Runsaasti rahoitusta saavat Pohjois-Amerikan korkeakoulut pitävät edelleen kärkisijaa korkeakoulujen vertailuissa. Yhdysvaltojen parhaat yliopistot perustavat uusia toimipisteitä kehittyville markkinoille, tekevät yhteistyötä maailman nopeimmin kehittyvien talouksien kanssa ja hyötyvät niiden kykyvarannoista. Euroopan korkeakouluja rahoitetaan ensisijaisesti julkisilla varoilla. Haastavan taloustilanteen vuoksi Euroopan valtiot ovat järkeistäneet korkeakoulutuksen rahoitusta keskittämällä sitä aikaisempaa enemmän parhaiten menestyville korkeakouluille ja edellyttämällä tutkimustulosten tehokasta soveltamista ja levittämistä. Korkeakoulut ovat aikaisempaa riippuvaisempia EU:lta, kansallisilta tutkimusneuvostoilta ja -viranomaisilta sekä yksityisen sektorin tilaustutkimuksista saadusta erittäin kilpaillusta ulkoisesta rahoituksesta. Suomen taloudella on edessään vakavia haasteita viime vuosien negatiivisen bruttokansantuotteen kehityksen ja negatiivisen kauppataseen vuoksi. Vientiteollisuus ei ole toipunut ICT-sektorin romahduksesta ja edelleen jatkuvasta metsätalouden paradigman muutoksesta. Lisäksi Suomi menettää vähitellen asemiaan akateemisen toiminnan kansainvälisessä vertailussa ja sen innovaatiokyky heikkenee muihin pieniin Skandinavian, Euroopan ja Aasian talouksiin verrattuna. Taloudellisten haasteiden vuoksi Suomen valtio on pienentänyt alkuperäistä Aalto-yliopiston ja koko korkeakoulusektorin rahoitussitoumustaan. Uuden hallituksen strateginen kehittämissuunnitelma (toukokuu 2015) tuo lisää koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan leikkauksia. Lisäksi hallitus ajaa Suomen korkeakoulusektorin rationalisointia ja profiloitumista sekä korkeakoulujen hallinnon ja palveluiden tehostamista. Toisaalta hallitus suunnittelee strategisia investointeja esimerkiksi biotalouden, puhtaan teknologian ja digitalisoinnin kehittämiseen. Kaikki nämä ovat Aalto-yliopiston keskeisiä osaamisalueita. Aalto-yliopiston vuosien 2016 2020 strategiaa päivitetään tilanteessa, jossa taloudelliset resurssit ja valtion tuki pienenevät ja kansainvälinen kilpailu lisääntyy. Saavutukset Aalto-yliopisto on toiminut hieman yli viisi vuotta. Olemme suoriutuneet yleisesti ottaen hyvin suhteessa asetettuihin strategisiin tavoitteisiin. 1
Teetimme toiminnan alkuvaiheessa kansainvälisillä asiantuntijoilla arvioita tutkimuksemme ja koulutuksemme lähtötasosta. Lisäksi perustimme kansainvälisiä neuvottelukuntia, jotka seuraavat jatkuvasti Aalto-yliopiston korkeakoulujen akateemista kehitystä ja antavat siihen liittyviä neuvoja. Yliopistossa on otettu käyttöön tenure track -urajärjestelmä, ja tähän mennessä on rekrytoitu yli 200 uutta professoria. Aalto-yliopiston profiilia on hiottu merkittävästi keskittämällä kaikki yliopiston uudet vakanssit seitsemälle keskeiselle tutkimusalueelle. Uudesta akateemisesta henkilöstöstä 30 % tulee Suomen ulkopuolelta. Keskeisen tutkimusinfrastruktuurin laatu turvataan korkeakoulujen omarahoituksella. Aalto-yliopiston tutkimuksen ja taiteen tuloksellisuus on kasvussa, sillä julkaisuja tehdään selvästi aikaisempaa enemmän, ja tutkijat, opettajat ja opiskelijat saavat entistä enemmän kansainvälisiä tunnustuksia ja palkintoja. Lisäksi onnistumme usein saamaan erittäin kilpailtuja tutkimusapurahoja. Poikkitieteellisen tutkimuksen ja opetuksen määrä kasvaa Aalto-yliopistossa jatkuvasti. Yliopiston uudistamiseksi toteutetaan luovia käytäntöjä, tuetaan monitieteellisiä aloitteita ja käytetään muutosprosesseissa käyttäjäkeskeistä suunnittelua. Kandidaatin tutkinnon opetussuunnitelmat on uudistettu täysin, opettajien pedagogista koulutusta on lisätty ja uudentyyppisiä opetuksen ja oppimisen tiloja sekä lähestymistapoja on kokeiltu. Tällä hetkellä uudistetaan maisteriohjelmia. Tohtorinkoulutusta on kehitetty merkittävästi parantamalla opiskelijoiden ohjausta sekä ohjelmien suunnittelua ja aikataulutusta. Kaikille opiskelijoille on tarjottu yrittäjyyskoulutusta ja Design Factoryn kaltaisia monitieteellisiä opetusalustoja tuetaan. Vuoden 2015 loppuun mennessä kansainväliseen Design Factory -verkostoon kuuluu 10 factorya eri puolilta maailmaa. Aalto-yliopisto tekee yrittäjyyskoulutukseen liittyvää yhteistyötä Stanfordin yliopiston kanssa ja muotoilukoulutukseen liittyvää yhteistyötä Shanghain Tongji-yliopiston kanssa. Ainutlaatuiseen opiskelijavetoiseen yrittäjyystoimintaan ja vireään startup-ekosysteemiin kuuluvat tunnetut brändit Aalto Entrepreneurial Society, Startup Sauna ja Slush. Aalto-yliopisto on investoinut nykyisten ja tulevien akateemisten johtajien johtajakoulutusohjelmiin. Sisäisten palveluiden tuotantoa on uudistettu palvelun laadun ja kustannustehokkuuden parantamiseksi. Myös tilankäyttöä on järkeistetty. Tämänhetkiseen kehitykseen voidaan olla tyytyväisiä, mutta paljon on vielä tehtävää, ennen kuin Aalto-yliopistolla on mahdollisuuksia saavuttaa maailmanluokan asema. Innovaatiolupauksemme täyttämiseksi meidän on keskityttävä entistä enemmän erityisesti teollisuuden ja liike-elämän kanssa tehtävään yhteistyöhön. 2
Visio, missio ja arvot Nykyinen visio ja missio on suunniteltu säädekirjassa kuvattujen periaatteiden pohjalta: "Säätiön kansallisena erityistehtävänä on korkeatasoisen tutkimuksen ja opetuksen avulla tukea Suomen menestymistä, rakentaa myönteisellä tavalla suomalaista yhteiskuntaa, sen taloutta, tekniikkaa, taidetta, taideteollisuutta sekä kansainvälisyyttä ja kilpailukykyä sekä edistää ihmiskunnan ja ympäristön hyvinvointia." Nykyinen visio Aalto-yliopistossa alojensa parhaat kohtaavat ja menestyvät. Yliopisto tunnetaan kansainvälisesti tieteen, taiteen ja oppimisen vaikuttavuudesta. Aalto-yliopisto on asettanut myös TAVOITTEEN Maailmanluokan yliopisto vuoteen 2020 mennessä Nykyinen missio Aalto-yliopiston pyrkimyksenä on muuttaa maailmaa kansainvälisesti korkeatasoisen tutkimuksen, monitieteisen yhteistyön, edellä käyvän oppimisen ja opetuksen, rajojen rohkean ylittämisen ja uusiutumisen keinoin. Yliopiston kansallisena tehtävänä on tukea Suomen menestymistä, rakentaa myönteisellä tavalla suomalaista yhteiskuntaa, sen kansainvälisyyttä ja kilpailukykyä sekä edistää kansalaisten hyvinvointia. Nämä tavoitteet saavutetaan tutkimuksen avulla ja kouluttamalla vastuullisia, ennakkoluulottomia asiantuntijoita yhteiskunnan suunnannäyttäjiksi ja muutosta edistäviksi toimijoiksi. Aalto-yliopisto kertoo itsestään tunnuslauseellaan Aalto-yliopisto meillä tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden Arvot Intohimo uuden etsimiseen - Vapaus luovuuteen ja kriittisyyteen - Rohkeus vaikuttaa ja menestyä - Vastuu välittää, suvaita ja innostaa - Perustana eettisyys, avoimuus ja tasa-arvo Vision ja missioiden uudistamistarpeet Aalto-yliopiston nykyinen visio ja missio ovat melko pitkiä eivätkä ne erota yliopistoa riittävästi maailman muista yliopistoista. Uudistamisen tarkoituksena on sopia lyhyestä ja selkeästä visiosta ja missiosta, jotka kertovat kunnianhimoisista tavoitteista sekä Aalto-yliopiston ainutlaatuisuudesta ja tarkoituksesta. Yliopisto kutsuu nyt Aalto-yhteisön tekemään ehdotuksia uudesta visiosta ja missiosta, joiden 1. on tarkoitus perustua säädekirjassa määritetylle missiolle ja 2. korvata nykyinen visio, missio, tavoite ja tunnuslause. Suunnitelmissa ei ole muutoksia arvoihin, jotka Aalto-yhteisö on innokkaasti ottanut käyttöön. 3
Ydinstrategia Tutkimus ja innovaatiot Saavutukset ja olettamukset vuoden 2012 strategian julkaisemisen jälkeen Aallon vuoden 2012 strategiassa ilmoitetaan tutkimuksen strategiseksi tavoitteeksi olla "kansainvälisesti arvostettu monialainen tutkimusyliopisto, jossa tutkimusta ja opetusta kehitetään rinnakkain. Lisäksi strategiassa todetaan omistautumisemme: "Tutkimus on pitkäjänteistä, korkeatasoista sekä tieteellisesti ja yhteiskunnallisesti vaikuttavaa". Hyödynnämme ainutlaatuista profiiliamme, joka yhdistää tieteen ja taiteen sekä teknologian, talouden ja muotoilun osaamisen tieteidenvälisen yhteistyön tehostamiseksi ja uusien innovaatioiden synnyn helpottamiseksi. Aalto-yliopiston viiden ensimmäisen toimintavuoden aikana on saavutettu paljon: Tutkimuksen laatu on parantunut monilla alueilla ja tenure track -urajärjestelmän onnistunut käyttöönotto on uudistanut, kansainvälistänyt ja elävöittänyt tutkimusyhteisöä. Tohtorinkoulutuksessa on otettu suuria askeleita kohti parempaa ohjausta, suunnittelua ja aikataulutusta, mikä on tukenut väitöskirjojen valmistumista neljän vuoden tavoiteaikataulussa. Nykyiset haasteet Vuoden 2012 strategian keskeisimmät tekijät ovat edelleen ajankohtaisia ja osuvia: ne muodostavat tutkimusyliopiston perustan ja määrittävät Aalto-yliopiston ainutlaatuisen luonteen perusolemuksen. Nykyisessä taloustilanteessa sidosryhmien välinen vuoropuhelu on tärkeämpää kuin koskaan, ja tarvitaan läheistä yhteistyötä yritysten kanssa helpottamaan sekä tutkimusta että talouskasvua. Strategian uudistamistarpeet Laitos-, korkeakoulu- ja yliopistotasolla tehty työ on selventänyt, mihin tutkimusalueisiin keskitytään. Työ on johtanut myös resurssien uudelleenjakamiseen vahvemman tutkimusympäristön rakentamiseksi. Aalto-yliopiston suorituskyvyn arvioimiseen kehitetyt mittarit (keskeiset suorituskykymittarit) ovat kehittyneet suuresti. Edelleen tarvitaan kuitenkin paljon työtä, jotta voisimme tarjota kattavan keinovalikoiman yliopiston johtamiseksi oikeaan suuntaan. Monialainen tutkimus ja projektit, jotka ylittävät laitosten ja korkeakoulujen rajoja, lisääntyvät. Kaksi tutkimusta tukevaa alustaa platformia kerää professoreja organisaation eri puolilta ratkaisemaan yhteisiä ongelmia ja kysymyksiä. Aallon osaamisen koko potentiaalin käyttäminen on kuitenkin vasta alkuvaiheessa. Myös teollisten, akateemisten, kansallisten tai kansainvälisten ulkoisten sidosryhmien kanssa tehtävässä yhteistyössä on paljon käyttämätöntä potentiaalia. Keskeiset kysymykset Millä keinoilla voidaan edistää moni- ja poikkitieteellistä tutkimusta ja taiteellista toimintaa? Miten voidaan edistää tutkimuksen voimavarojen keskittämistä keskeisille alueille samalla kun ylläpidetään ketteryyttä tarttua uusiin tilaisuuksiin ja vastata uusiin tarpeisiin? Miten voidaan kehittää yhteistyötapoja paikallisten ja globaalien yritysten, paikallisen innovaatioekosysteemin ja akateemisten kumppanien kanssa? Mitä yliopisto voi tehdä yrittäjyystoiminnan vaalimiseksi? Miten voidaan edistää tutkimusyhteisön kansainvälistymistä ja tehdä Aallosta ja Suomesta hyvä paikka ulkomaiselle henkilökunnallemme? Ovatko nämä uuden strategian keskeiset tekijät mitä puuttuu ja mitä voidaan jättää pois? 4
Oppiminen ja opetus Saavutukset ja olettamukset vuoden 2012 strategian julkaisemisen jälkeen Aallon opetusta ja oppimista koskevassa vuoden 2012 strategiassa määritellään strateginen tavoite seuraavasti: Kunnianhimoisen akateemisen opetussuunnitelman lisäksi opetuksen tärkeimmät tavoitteet ovat luovan ja yrittäjähenkisen kulttuurin edistäminen ja opiskelijoiden valmistaminen työelämään. Inspiroivana ammattimaisena yhteisönä yliopisto kannustaa elinikäiseen oppimiseen. Vuoden 2012 strategian tärkeimmät tekijät pätevät edelleen. Euroopan ja erityisesti Suomen haasteet ovat kuitenkin kovempia kuin joitakin vuosia sitten. Viime vuosien aikana olemme uudistaneet kandidaatin ja maisterin koulutusohjelmat sekä niihin liittyvät opetusmenetelmät. Tuemme entistä enemmän luovuutta, monitieteellisyyttä, innovatiivisuutta ja yrittäjähenkisyyttä kuvastavaa ajattelutapaa. Olemme saavuttaneet hyviä tuloksia, mutta meidän täytyy jatkaa työtä systemaattisesti. Nykyiset haasteet Aallon oppiminen ja opetus ei ole riittävän tuloksellista. Tärkein opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) käyttämä laatumittari on vuosittainen kandidaattipalaute, jossa Aalto on sijoittunut heikoimmin suoriutuneiden joukkoon kaikkien Suomen yliopistojen vertailuryhmässä. Opettajien ja palveluhenkilökunnan tulisi kehittää opetusmenetelmiä ja opintojen tukemista. Opintojen edistyminen jää tavoitteiden alle. Yli 55 opintopistettä suorittaneiden opiskelijoiden määrä kasvaa vuosi vuodelta, mutta tuskallisen hitaasti. Lisäksi suurella joukolla opiskelijoita on opintopisteitä melkein riittävästi valmistumiseen, mutta viime metreillä opinnot eivät enää edistykään. Aalto on onnistunut rekrytoimaan hyvin opiskelijoita kotimaisiin kilpailijoihinsa verrattuna. Aallon koulutusohjelmat eivät kuitenkaan ole ulkomaisten opiskelijoiden mielestä riittävän houkuttelevia. Koulutusohjelmien strateginen suunnittelu on toteutettu yliopiston omassa piirissä ilman riittävää tartuntapintaa muun yhteiskunnan kanssa. Strategian uudistamistarpeet Nykyinen edellä käyvää oppimista ja opetusta koskeva strategia on yhä perusteiltaan käyttökelpoinen. Tarvitaan kuitenkin keskitetympiä ja perusteellisempia pyrkimyksiä, jotta voidaan kouluttaa muutosagentteja eli hyvin koulutettuja yliopistosta valmistuneita henkilöitä, jotka pystyvät luomaan uudenlaista arvoa ja hyvinvointia yrittäjinä, asiantuntijoina, johtajina, tutkijoina ja päättäjinä. Keskeiset kysymykset Edellä mainitut haasteet ja mahdollisuudet herättävät monia kysymyksiä: Miten voimme kehittää koulutusohjelmiamme kansainväliseen kilpailuun verrattuna houkuttelevimmiksi tarttumalla suuriin haasteisiin? Miten saisimme nykyaikaisesta oppimisteknologiasta suurimman mahdollisen hyödyn? Miten voimme hyödyntää teollisuuden, akateemisen yhteisön ja opiskelijoiden välisiä hyviä suhteita kursseilla, harjoitteluissa ja opiskelijaprojekteissa opintojen edistymisen ja työelämätaitojen edistämiseksi? Miten voimme parantaa opintojen edistymistä ja opiskelijoiden hyvinvointia kehittämällä opettajien ja palveluhenkilökunnan antamaa aktiivista huolenpitoa, ohjausta ja tukea? 5
6
Taiteellinen toiminta Saavutukset ja olettamukset vuoden 2012 strategian julkaisemisen jälkeen Taide on yksi yliopiston neljästä keskeisestä strategisesta alueesta. Aalto-yliopisto kehittää ja edistää eri alojen välistä taiteellista toimintaa ja ylittää eri tieteenalojen, tietoympäristöjen ja yhteisöjen rajoja. Yliopisto on kansainvälistä tunnustusta saanut edelläkävijä korkealaatuisessa taiteellisessa toiminnassa, joka yhdistää tieteen, taiteen ja oppimisen. Käytännössä taiteellista toimintaa on eri puolilla Aalto-yliopistoa. Yliopistossa on taiteellisen toiminnan ohjausryhmä, johon kuuluu professoreja kaikista Aallon korkeakouluista. Vuosien saatossa on toteutettu useita menestyksekkäitä projekteja, kuten Taide kampuksella ja viimeaikainen Aalto Festival, joiden tarkoituksena on levittää luovia käytäntöjä mahdollisimman laajasti yliopistolla. Lisäksi on useita poikkitieteellisiä projekteja, jotka ulottuvat korkeakoulujen perinteisten rajojen ulkopuolelle ja sisältävät luovia käytäntöjä, kuten Chemarts, ADDLab ja jaettuja professuureja esimerkiksi pelialalla. Alakohtaisella ja syvällä taiteen, muotoilun ja arkkitehtuurin tuntemuksella on pitkät perinteet Aalto ARTSissa. Sillä on toimintona yhdenveroinen asema tutkimuksen kanssa ja siihen pätevät (vähintään) samat laatuvaatimukset kuin tutkimustoimintaankin. Nykyiset haasteet Olemme keskellä suurta yhteiskunnallista muutosta, jossa monet teollistumisen ja koneellistumisen ajalta peräisin olevat käytännöt ja rakenteet ovat muuttumassa. Teknologinen kehitys, kuten tietokoneiden laskentatehon lisääntyminen, energian varastoinnin tehostuminen ja tietokoneiden käyttöalojen laajeneminen (esineiden Internet, älyvaatteet ja -asusteet, kehonsisäinen tekniikka, robotiikka) muuttaa yhteiskunnan rakenteita ja ihmisten vuorovaikutusta. Uusia työpaikkoja ja käytäntöjä kehittyy tavoilla, joita ei vielä osata edes ennustaa. Uuden aikakauden menestyvät yliopistot eivät toista vanhoja käytäntöjä, vaan ne uskaltavat tutkia uutta ja kokeilla ja kehittyä uusilla, luovilla tavoilla. Taiteellinen toiminta edistää luovaa tutkimusta, parantaa innovaatiotalouksia, välittää poliittista informaatiota, tarjoaa yksilöllistä hyvinvointia ja tekee globaaleihin arvoihin ja uskomuksiin liittyviä aloitteita tai vahvistaa tai haastaa niitä. Oman toimintamme ymmärtäminen, näkemyksemme muista, tulevaisuuden toimintamallien kehittäminen ja yhteiskunnan parantaminen perustuvat mielikuvitukselle ja oivaltamiselle. Aalto-yhteisön jäsenillä on erinomainen mahdollisuus olla tulevan kehityksen etulinjassa ja kehittää aidosti luova ja monialainen yliopisto. Kaikkien aaltolaisten saataville on toivottu taiteeseen perustuvia kursseja, joiden aiheita olisivat esimerkiksi värit, graafinen suunnittelu, luomisprosessi tai muotoilun perusteet. Tämä on vasta suunnitteilla, ja muutamia pilotteja on jo tehty, mutta ideana on luoda valikoima kursseja, joille jokainen Aallon opiskelija voi osallistua. Toinen kehitystä vaativa asia on tekemistemme jakaminen, mieluiten uusilla ja innovatiivisilla tavoilla, jotta voimme inspiroida yhteisöämme ja ympäröivää maailmaa. Strategian uudistamistarpeet Aallon nykyinen strategia oli aikoinaan rohkea se katsoo eteenpäin ja nostaa yliopiston ainutlaatuiseen asemaan. Sitä on päivitettävä ja uudistettava, mutta sen tärkeimmät kohdat pitävät edelleen paikkansa. Suurempi haaste on, miten pystymme noudattamaan asettamaamme strategiaa ja luomaan yliopiston, jossa koko yhteisö on sitoutunut ja saa mahdollisuuden ajatella uudella tavalla sekä kehittää luovuuttaan. 7
Keskeiset kysymykset Ehdotuksena on tarkastella yhdessä kolmea keskeistä kysymystä: Miten taiteellinen toiminta ja luovat käytännöt parantavat ja tukevat oman opetuksen, oppimisen ja tutkimuksen uusia keinoja? Mitkä ovat sellaisia tulevaisuuden työelämässä tarvittavia taitoja, joita valmistuvilta opiskelijoiltamme puuttuu ja joita voidaan kehittää taiteeseen perustuvalla koulutuksella? Miten Aallossa tehtäviä asioita voidaan jakaa paremmin sekä sisäisesti ja ulkoisesti uusilla tavoilla? 8
Strategian mahdollistajat Saavutukset ja olettamukset vuoden 2012 strategian julkaisemisen jälkeen Olemme ensimmäisten viiden toimintavuoden aikana tehneet useita yliopiston strategian mahdollistajien uudistuksia, jotka muodostavat pitkäaikaisen perustan yliopiston ydinstrategian menestyksekkäälle toteuttamiselle. Keskeiset Aallon ydinstrategian mahdollistajat, jotka määrittelimme vuonna 2012, ovat tutkijoiden, opettajien ja muun henkilökunnan sekä kansainvälistymisen, infrastruktuurin ja palveluiden tukeminen. Ehdotuksena on järjestää nämä mahdollistajien aiheet uudelleen seuraavasti: johtaminen ja henkilöstö, palvelut, kampus ja rahoitus (katso kohta Strategian uudistamistarpeet). Valmiita tai keskeneräisiä keskeisiä uudistuksia ovat muun muassa seuraavat: Yleiset Kaikkien mahdollistajien ammattimaistuminen ja kansainvälistyminen Johtaminen ja henkilökunta Selkeät ja erilaiset roolit ja urapolut sekä akateemiselle että palveluhenkilöstölle Yhteisesti määritetyt akateemisen johtamisen periaatteet; toteuttaminen käynnissä Johtamisosaaminen olennainen kriteeri johtavaan asemaan rekrytoitaessa Palvelut Palveluiden kehittämisohjelman toteutus: kustannustehokkuus, palveluyksiköiden määrän rationalisointi, matriisiorganisaation toteuttaminen, ydintoimintoihin keskittyvän palvelukulttuurin muutos käynnissä, palveluiden kehittäminen ja tuottaminen yhdessä luomalla ICT-infrastruktuurin vahvistaminen, joka mahdollistaa paremman loppukäyttäjäkokemuksen ja kustannustehokkuuden Kampus Yksi pääkampus Otaniemessä, joka mahdollistaa monialaisen yhteistyön, opiskelijoiden sitoutumisen ja alueellisen vaikuttavuuden Ketterä sisäinen vuokrausjärjestelmä, joka mahdollistaa tilasuunnittelun omistajuuden ja akateemisten yksiköiden tilojen optimoidun käytön Rahoitus Merkittävä ja jatkuva rahoituksen avulla kerätty säätiöpääoma, joka parantaa yliopiston pitkäaikaista taloudellista vakautta Nykyiset haasteet Useita keskeisten mahdollistajien uudistuksia on toteutettu, mutta moniin haasteisiin on vielä tartuttava: Yleiset Keskeisten mahdollistajien roolin muutos kustannuserästä lisäarvoa tuovaksi on käynnissä Johtaminen ja henkilökunta Siirtyminen uuteen, entistä ketterämpään johtamiseen ja työtapaan on vielä käynnissä. Johtajien on sisäistettävä roolinsa johtajina ja saatava hyvät johtamisen työkalut Palvelut Sirpaloitunut ja vanhanaikainen järjestelmä hidastaa palveluiden nykyaikaistamista ja kustannustehokkuutta Nykyinen palvelukokemus ei täysin täytä uuden käyttäjäsukupolven vaatimuksia Kampus 9
Hajautettu työtapa ja hajautunut tilojen käyttö hidastaa monialaista yhteistyötä sekä tehokkaampien ja ammattimaisempien ydintoimintojen ja palveluiden kehittämistä Emme hyödyntäneet mahdollisuutta kehittää työtiloja tukemaan työtapojen muutosta mobiileiksi, ajasta ja paikasta riippumattomiksi sekä toimintoja ja käyttäjiä yhdistäviksi Rahoitus Aalto on jatkossakin vahvasti riippuvainen julkisesta rahoituksesta, jonka näkymät ovat epävarmat; keskeistä monipuoliset uudet rahoitusvirrat Strategian uudistamistarpeet Nykyinen strategia ja sen mahdollistajien tavoitteet pitävät edelleen paikkansa. Nyt on kuitenkin syytä tarkastella uudelleen keskeisten mahdollistajien merkitystä. Ensimmäisten viiden vuoden aikana kansainvälistymisestä on tullut osa yliopiston kaikkia toimintoja, ja tämän vuoksi se on otettava huomioon kaikissa yliopiston strategisissa tavoitteissa eikä vain erillisenä alueena. Nykyisen strategian kampusta käsittelevässä osassa mainitut infrastruktuurit ovat olennainen osa tutkimuksen ydinstrategiaa ja näin ollen niitä käsitellään tutkimusta käsittelevässä osiossa. Nykyisessä strategiassa rahoitusta ja resurssien hankkimista ei esitetä erillisenä yliopiston strategian mahdollistajana, mutta seuraavien viiden vuoden ajalle ennustettujen merkittävien riskien vuoksi sitä käsitellään omassa osiossaan. Keskeiset kysymykset Keskeisiin mahdollistajiin liittyy useita erittäin tärkeitä kysymyksiä: Yleiset Ovatko valitut strategian mahdollistajat kaikkein olennaisimpia yliopiston tulevalle menestykselle? Pitääkö ensimmäisten viiden vuoden aikana tehtyjen saavutusten analyysi paikkansa? Onko jotain saavutuksia jätetty mainitsematta? Pitääkö nykyisten haasteiden kuvaus paikkansa? Mitä asioita on jäänyt mainitsematta? Miten keskeiset mahdollistajat integroidaan paremmin yliopiston ydintoimintoihin? Palvelut Mikä on digitaalisen muutoksen tärkein alue, jota on käsiteltävä seuraavien viiden vuoden aikana (esimerkiksi opiskelijoiden sitoutuminen, palveluprosessin parantaminen, tutkimuksen digitaalinen tukeminen, teknologia-avusteinen oppiminen ja opetus)? Johtaminen Miten houkuttelemme lahjakkaita ammattilaisia ja pidämme heistä kiinni? Minkälaista johtamista tarvitsemme auttaaksemme osaajia saavuttamaan sekä omat että Aallon kanssa yhteiset tavoitteet? Kampus Yksi periaatteistamme on kampuksen suunnittelu yhdessä. Miten yhteisö saadaan sitoutumaan paremmin kampuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen? Mitä tekijöitä tarvitaan kansainvälisesti kilpailukykyisen kampuksen ja innovaatioekosysteemin rakentamiseen? Rahoitus Miten voisimme kehittää yliopistolle uusia rahoituslähteitä? 10
Mitä keinoja voidaan ottaa käyttöön yliopiston pitkäaikaisen taloudellisen kestävyyden parantamiseksi? 11