Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä

Transkriptio

1 Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä Turo Kilpeläinen Toimitusjohtaja/rehtori Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy Suomalainen korkeakoululaitos Yliopistosektori 14 (tutkimus)yliopistoa Opiskelijamäärä ( FTE) joista tohtori-opiskelijaa Valtion rahoitus 1,8 mrd Kandi-, maisteri-, lisensiaatti ja tohtori-tutkinnot AMK-sektori (perustettu 90-luvun alussa) 24 OKM:n hallinnon alalla toimivaa ammattikorkeakoulua Opiskelijamäärä ( FTE) Sisäänotto vuodessa n päivä- ja monimuoto-opiskelijaa kandi-tasolla maisteri-opiskelijaa Valtion rahoitus 0,8 mrd Kandi- ja YAMK-tutkinnot Molemmat sektorit täysin ilmaisia, kaikille Yliopisto (sininen) AMK (vihreä) Tutkimuslaitos (punainen) 2

2 Korkeakouluosaaminen pääkampuspaikkakunnittain (18 kpl) 3

3 Ministeriön korkeakouluille määrittelemiä tavoitteita v Korkeakoulut vahvistavat osaamisen ja tutkimustulosten hyödyntämistä, kaupallistamista ja osaamisen vientiä sekä yrittäjyysvalmiuksia ja - edellytyksiä Innovaatiokeskittymät Avoimuus Yhteistyö Korkeakoulut vahvistavat alue- ja alakohtaisia, alueiden omiin vahvuuksiin perustuvia innovaatio- ja osaamiskeskittymiä Korkeakoulut lisäävät koulutuksen ja työelämän yhteistyötä ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla 5 AMKien lakisääteiset tehtävät, aluevaikuttavuus ja perusrahoitus Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta = TKI (15 %) Aluekehitys (0 %) = Koulutus (valtion rahoituksen painoarvo 85 %) Yhteistyö, jossa raha ei liiku; esim. tapahtumien järjestäminen ja muu opintoihin nivoutuva kehittämistyö = Korkeasti koulutettu osaava työvoima, elinikäinen oppiminen 6

4 AMK:jen pelikenttä laadun ja vaikuttavuuden näkökulmista Tutkintoon johtavan koulutuksen lisäksi huomioitava aikuiskoulutus, TKI-toiminta, aluekehitys kansainvälinen yhteistyö, koulutusvienti Perusprosessien tulee olla kunnossa vetovoima, läpäisy, työllistyminen selkeät strategiset valinnat ja niihin panostaminen yhteisiä toimintoja yhteistyössä Osaamisen varmistaminen ja kehittäminen strategiset painopisteet ja niihin keskittyminen profilaatio ja työnjako Eurooppa/Maailma Suomi Toiminta-alue AMK 7 KAMK:n profilaation lähtökohta Kansallinen ja kansainvälinen vaikuttavuus Kumppanuudet Aluevaikuttavuus, Kainuun kehittäminen 8

5 KAMK:n koulutusvastuut; profilaation merkitys käytännössä Liikunnanohjaaja (4/24)* Aktiviteettimatkailu Restonomi (13/24) Sairaanhoitaja (22/24) Sairaan- ja terveydenhoito Terveydenhoitaja (20/24) Tradenomi Liiketoiminta ja innovaatiot liiketalous (22/24) Tradenomi tietojenkäsittely (15/24) Tietojärjestelmät Insinööri tieto- ja viestintätekniikka (18/24) Insinööri konetekniikka (16/24) Kone- ja kaivostekniikka Insinööri rakennus- ja yhdyskuntatekniikka (16/24) *(vastaavan koulutusvastuun omaavat AMK:t/kaikki AMK:t) 9 KAMK:n uskottavat rakenteellisen kehittämisen toimenpiteet Alaperustainen yhteistyö Osaamisalueiden profilaatio Kansallinen ja kansainvälinen strateginen yhteistyö KAMK:n rakenteellisen kehittämisen toimenpiteet Alueperustainen yhteistyö Alueellisten koulutus-, tutkimus- ja kehitysorganisaatioiden yhteistyön edistäminen Organisaatiorakenne Organisaatiorakenteen ja toiminnan rationalisointi Hallinnon kehittäminen organisaationa ja toimintona 10

6 KAMK:n Tekevä AMK - toimintatapaa syvennetään ilmiöpohjaisen toimintakulttuurin avulla Esimerkki-ilmiöinä älykäs kotihoito ja kansainvälinen teknologialiiketoiminta Ilmiöiden avulla poikkialaiseen ja - organisoriseen yhteistyöhön Opiskelijat Henkilökunta Ilmiöpohjainen toiminta Työ- ja elinkeinoelämä Yhteistyökumppanit Tavoitteena valjastaa asiantuntijaorganisaation osaaminen alueen, yhteiskunnan ja globaalien haasteiden ratkaisemisen ympärille Ilmiöiden parissa toiminen tuloksekkaasti on mahdollista vain yhteistyön avulla 11 Opettajuuden kehittyvä luonne yhteistyön mahdollistajana Ohjaus Tietoon pohjautuva taito Taidon edellyttämä tieto Opetus Ydinosaaminen Tietäminen Miten tiedän mitä pitää osata? Ammattiosaaminen Tekeminen Miten opin soveltamaan osaamistani? Syväosaaminen Taitaminen Miten opin tuottamaan aitoa lisäarvoa? 12

7 HAASTE: Todellisten ammattilaisten määrä pieni ja saanti vaikeaa mm. opetustyön pirstaleisuuden takia Perusosaamisen standardoinnin avulla resurssit syväosaamiseen MAHDOLLISUUS: Korkeakoulujen profiilien mukaiselle syväosaamiselle saadaan tilaa ja vaikuttavuutta erityisesti TKI:ssa Syväosaaminen Ammattiosaaminen Perusosaaminen HAASTE: Merkittävä osa henkilöstöresursseista kohdentuu perusosaamisen tuottamiseen kursseilla, jotka ovat sisällöiltään samanlaisia kaikkialla MAHDOLLISUUS: Peruskurssien standardoinnin ja työnjaollisen yhteistyön kautta opiskelijoiden osaamisen taso kasvaa ja tasoittuu 13