Kerääjäkasvit Miten käyttää niitä parhaiten?

Samankaltaiset tiedostot
Faktat, havainnot ja kokemukset

Onko kerääjäkasvin lajikkeella merkitystä? Lajikekokeet Uudenmaan maatiloilla 2016

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä

VILMA hankkeen työpaja Vihti,

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Kerääjäkasvit suorakylvössä

Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa

Alus- ja kerääjäkasvien viljely. VILMA, maatilaverkoston etäluento Hannu Känkänen

Uudenmaan pellot vihreiksi

Kerääjäkasvien monet hyödyt, haasteita unohtamatta

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä

Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamassa. Yleisesitys koosteena 2010-luvun esitelmistä Hannu Känkänen

Kerääjä- ja aluskasvit

Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana

RaHa-hankeen kokemuksia

Aluskasvit ja palkokasvien mahdollisuudet typenhallinnassa

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2016

Kerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä Tampere

Kenttäkoetulokset 2017

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus

Kerääjäkasvikokemuksia

Kerääjäkasveista hyötyä käytännön viljelylle ja ympäristölle

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Viherlannoitus ja aluskasvit kokeissa ja käytännössä

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä

Palkokasvit voisivat korvata puolet väkilannoitetypestä. Maatalouden trendit, Mustiala Hannu Känkänen

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2017

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari

TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Aluskasvien mahdollisuudet luomuviljan rikkakasveja vastaan

Aluskasveja rikkakasvien kiusaksi

Kerääjäkasvit Hurrin tilalla vuonna 2015

Palkokasvien vaikutus maahan. Markku Yli-Halla

Kylvö suoraan vai suojaan?

Vuoroviljely näyttää voimansa. Kalajoki Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos

Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön hanke Lyhytnimi: Ravinneresurssi

Nurmen sadontuottokyvyn ylläpito kannattaa

Viljelykierrolla kannattavuutta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Viljelyn monipuolistaminen... Osuuskunta Lapinjärven Farmarit

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Viljelykierron vaikutus talouteesi. Mäntsälä, Haarajoki, Jokelanseudun kerhotalo ke Juha Helenius

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2018

Siemenviljelijän puheenvuoro. Siementuottajapäivä Heikki Perho

Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö

Maanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Biologinen typensidonta

Gluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi Joensuu

Tuoretta tietoa viherlannoitus- ja kerääjäkasvien käytöstä vihannesviljelyssä

Tavoitteena viherlannoitusja kerääjäkasvikäytänteiden optimointi

Kaura vaatii ravinteita

Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa

Miksi tarvitaan viljelykiertoa nyt?

Luomukanapäivä Loimaa Ulla Maija Leskinen Puh luomukotieläinasiantuntija

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita

Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Kannattavuus on avainasia. Juha Simola, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tuki-infot 2017

Rypsin viljely riskeistä ja kannattavuudesta. Pellervo Kässi

Luomutilojen tuki-ilta

Viherlannoituksen biologistaloudellinen. vihannesten viljelykierrossa. Tutkija Anu Koivisto, Luke. Luonnonvarakeskus

Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt

Reijo Käki Luomuasiantuntija

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Valkuaisrehu demokokeiden satotuloksia 2016

Kerääjäkasvikokemuksia Uudenmaan tiloilta

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Energian säästöä ja ilmastonmuutoksen hillintää. OMAVARA -hankkeen loppuseminaari Hannu Känkänen

Kannattavuus on avainasia. Krister Hildén

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Pintamaan hallintaa onnistuneella syyskasvien viljelyllä

Kerääjäkasvit talouden näkökulmasta

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

SjT:n viljelykiertopäivät Peter Rehn

Suorakylvöseminaari 2018

Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin

Transkriptio:

Kerääjäkasvit Miten käyttää niitä parhaiten? Millä eväillä tuleviin kasvukausiin? Sastamala 1.4.2019 Hannu Känkänen Luke

Syksyinen elävä kasvipeite - Lisää juuria maahan - Parantaa mururakennetta - Lisää hiiltä maahan - Parantaa maan kantavuutta - Pitää ravinteita pellossa RaHa -hanke Kerääjäkasvit saatava toimimaan tehokkaasti osana normaalia viljelyä 2

Kerääjäkasvien moninaiset hyödyt Paljon biomassaa: Juuret kuohkeuttavat Pieneliöiden aktiivisuus Kattava apila: Biologinen typensidonta Lannoitusvaikutus Haittoja ehkäisevä: Kerää ravinteita Sitoo maata RaHa hanke 26.10.2011 RaHa hanke.2012 Ravinneresurssi 21.10.2015 Mitä rehevämpi kasvusto syksyllä, sitä enemmän hyötyä Ravinneresurssi 30.9.2015 Ravinneresurssi 30.9.2015

Juuret ovat tärkeä osa kasvin biomassaa Kerääjäkasvien kuiva-ainesatoja 1990-luvun kokeissa kg/ha (kuiva-ainetta loppusyksyllä) 3500 3000 2500 2000 1500 1000 rikkakasvit versot juuret 0-25 cm 500 0 valk. apila nurm. mail. west. raih. punaapila timotei syysvehnä ital. raih. ei alusk. Kokeet tehtiin yksittäisillä lajeilla, seosten hyöty monipuolisempi

Kerääjäkasvit lisäävät hiilivarastoa = maan multavuutta ja kuivuuden sietoa Kristiina Regina (2018): Ympäristökorvauksen toimien vaikutus hiilivarastoihin v. 2015 Toimet Päästövähennys kt CO 2 /ha/v % viljelysmaiden raportoiduista päästöistä Kerääjäkasvit 295 4.4 Muut yhteensä 127 1.9 Kerääjäkasvin vaikutus yllättävän suuri. Kasvuston koko ratkaisee. Huom: Kerääjäkasvien ala on puolittunut vuodesta 2015. Arvioita niiden vaikutuksesta on tekeillä. 5

Miten kerääjäkasveilla on onnistuttu? Arvio ympäristöohjelman vaikuttavuudesta MMM:lle 2019 Case kerääjäkasvit, onnistumisen taso (H. Känkänen) Italianraiheinä Monivuotiset heinät Apilakasvit Versot Juuret Versot Juuret Versot Juuret kg/ha kg/ha % kg/ha kg/ha % kg/ha kg/ha % Erittäin hyvä 2000 2000 10 1000 1800 10 2000 3000 10 Hyvä 1500 1500 40 700 1300 40 1000 2000 30 Kohtalainen 1000 1000 20 500 1000 20 500 1000 20 Välttävä 500 500 20 300 500 20 300 600 20 Heikko 100 100 10 50 100 10 50 100 20 Keskimäärin 1110 1110 545 1010 670 1240 % alasta 33 17 50 6

Miten saat kerääjäkasvista parhaan hyödyn? Mieti, mikä on tavoitteesi - Kasvukunto? - Typpihyöty? - Ravinteiden kierrättäminen? - Ympäristön varjeleminen? - Vai kaikki? Sovita kerääjäkasvit viljelyysi - Aluskasvit pääkasvin mukaan - Kylvöön tarkkuutta - Pääkasvin hyvä viljely Huomaa kaikki hyödyt! Tarkkaile ja sopeudu - Tyydyttääkö kasvusto? - Muuta toimiasi tarvittaessa - Muista, että vuodet vaihtelevat 7

Kylvölann. + heinänsiemenlaite 26 % Kylvö ajoissa, mieluiten mullaten Viljelijäkysely: kerääjäkasvin taimettuminen käyttämälläni kylvötavalla 1 = Erittäin huono, 2 = huono, 3 = kohtalainen, 4 = hyvä, 5 = erittäin hyvä 1 2 3 4 5 40 % 0 % 8 % 26 % N = vastaajien määrä N = 35 N = 9 Kylvökone, vantaiden kautta 22 % 1 2 3 4 5 0 % 0 % 11 % 67 % Keskipakolevitin N = 20 N = 10 35 % 1 2 3 4 5 15 % 5 % 20 % 25 % Pneumaattinen levitin 20 % 1 2 3 4 5 0 % 10 % 10 % 60 %

Aluskasvin siemenmäärä (kg/ha) Riittävästi siementä Italianraiheinän tiheys suorakylvön tilakokeissa 2017 Keskiarvot sekä minimi ja maksimiarvot (4 ruutua/ryhmä) 12 9 6 3 12 9 7 6 3 12 9 6 3 Aluskasvin taimitiheys (kpl/m2) Tila 3 Tila 2 Tila 1 0 50 100 150 200 250

Haitatkin saa muistaa, mutta myös kääntöpuolen Miinusta Torjunta-aineiden valikoima pienenee, teho usein heikkenee Rikkakasvit Plussaa Aineita löytyy eri tilanteisiin Aluskasvit estävät rikkakasvien kasvua Kasvusto ehkä kosteampi Pää- ja aluskasvilla voi olla yhteisiä tauteja Taudit Fyysinen este leviämiselle Pieneliöstön elävyydellä on tauteja estävä vaikutus Voi hidastaa puintia Kuivuminen voi hidastua Korjuu Kuivempi maa ja jopa kuivempi vilja Parempi kantavuus 10 Hannu Känkänen 2.4.2019

Joitakin viimeisimpiä tuloksia kerääjäkasveista Italianraiheinän lajike-erot pienet Erot kasvupaikkojen välillä suuret Pieni siemen (tsp n. 2,2 g): - kiloina vähemmän siementä Iso siemen (tsp. 4 5 g): - voi tuottaa suurempia hyötyjä (biomassa, typen keruu, rikkakasvien esto) Meroan taipumus tähkien syntyyn suurin Kaikki tutkitut lajikkeet talvehtivat osittain

Puna apila Valkoapila Sinimailanen Timotei Englannin raiheinä Italian raiheinä 0 500 1000 1500 2000 Aluskasvin kuiva ainesato syksyllä (kg/ha) Kevätöljykasvien aluskasvit 2018 Rapsi (3 tilaa), rypsi (1 tila) 6 kasvilajia aluskasveina 4 toistoa eli yhteensä 28 koeruutua per tila Öljykasvien sato: 2 tilalla heikko, 2:lla hyvä Sadon alenema keskimäärin Italianraiheinä 11 % Muut 4 8 %

engl. raih. Suuret siemenet Aluskasviton Mathilde Turgo Fabio Kerääjäkasvit vähensivät poikkeuksetta kokeissa rikkakasvien syksyistä biomassaa Esimerkkinä italianraiheinän lajikekoe 2016 Keskikokoiset siemenet Pienet siemenet Teanna Hunter Meroa Shakira EF 486 0 100 200 300 400 500 Rikkakasvien kuiva ainesato loppusyksyllä (kg/ha) Lisää tuloksia: www.uusirahahanke.fi

KIERTO (pysyvä kierto yli 5 v) Katelaskelman tiedot Rypsi Kaura Kevätvehnä Ohra Kevätvehnä Lähtöarvojen muuttaminen Palauta lähtöarvot kerääjäkasvin vaikutus (eur) keräjäkasvi keräjäkasvi keräjäkasvi keräjäkasvi keräjäkasvi sadon alennus (eur) valkoapila -36,00 puna-apila -10,00 puna-apila -8,80 timotei+puna-apila -9,50 raiheinä -35,21-200 sadon alennus kg/ha kevätviljat (raiheinä) -50 sadon alennus kg/ha kevätviljoilla (timotei, 5 % sadonalenn kerääjäkasvin siemenkust+kylvö e valkoapila -27,60 puna-apila -42,54 puna-apila -42,54 timotei+puna-apila -40,80 raiheinä -14,70 e kylvö erikseen pääkasvin kanssa (k/e) kasvinsuojelu (kg) hyöty valkoapila 11,6 puna-apila 12,8 puna-apila 7,82 timotei+puna-apila 11,66 raiheinä 7,82 3 % kasvintuhoojien väheneminen - sadonlisä 10 eur/ha kemiallisen torjunnan kustannuslisäys puinti/korjuukustannus valkoapila -2,75 puna-apila -2,66 puna-apila -2,66 timotei+puna-apila -2,65 raiheinä -2,66 10 % puinnin hidastuminen kuivaus valkoapila 0,00 puna-apila -3,19 puna-apila -3,19 timotei+puna-apila -3,19 raiheinä -3,19 6 % kuivausaika lisääntyy (raiheinä, puna-apila, timotei+puna-apila) sateisuushaitan pieneneminen valkoapila 10,80 puna-apila 11,40 puna-apila 10,04 timotei+puna-apila 10,83 raiheinä 10,04 1,5 % sadonlisä-sateisuushaitan pieneneminen kerääjäkasville konekustannussäästö valkoapila 2,00 puna-apila 2,00 puna-apila 2,00 timotei+puna-apila 2,00 raiheinä 2,00 2 eur/ha konekust.säästö (parantuneen maanrakenteen ansiosta) Typpilannoitusvaikutus valkoapila 32,17 puna-apila 32,17 puna-apila 32,17 timotei+puna-apila 33,04 raiheinä 0,00 2000 % kg/ha typpivähennys (apilat) 23 % kasveille lannoitteen typpipitoisuus keskim. satotason yleinen nousu valkoapila 36,00 puna-apila 38,00 puna-apila 33,45 timotei+puna-apila 36,10 raiheinä 33,45 5 % satotason pitkäaikainen nousu Tuotto ympäristökorvaus valkoapila 100 puna-apila 100 puna-apila 100 timotei+puna-apila 100 raiheinä 100 100 Yhteensä 126,22 137,99 128,29 137,49 97,55 125,5 eur/ha keskim. vaikutus katteeseen Katelaskelmat kumulatiivi kasvi Rypsi Kaura Kevätvehnä Ohra Kevätveh Tuotto 1 720 760 594 722 594 Tuotto 2 0 0 75 0 75 Tuotto 3 (kerääjäk. Vaikutus) 0 0 0 0 0 Tuki 540 480 480 480 480 Tuotot 1260 1240 1149 1202 1149 6000 Kasvien muuttuvat menot Voiko kerääjäkasvien kannattavuutta mitata? UusiRaHa-hankkeessa luotiin kerääjäkasvien katetuottosovellus, joka pyrkii ottamaan huomioon myös pidemmän ajan hyötyjä. Lyhyellä aikavälillä kannattavuus edellyttää tukea Pitkällä aikavälillä hyödyt lisääntyvät Siemen 50 52 78 57 78 315 Ostolannoite 178 144 163 144 163 792 Kasvinsuojelu 120 26 64 52 64 326 Tr ja puim p-a ym menot 55 53 53 53 53 267 Kuivaus p-a ja sähkö ym 30 53 53 53 53 243 Rahti / välitys ym menot 32 57 57 57 57 260 Yhteensä 465 386 468 417 468 2203 Myyntituotot 720 760 669 722 669 3540 Tuet 540 480 480 480 480 2460 Muuttuvat menot 465 386 468 417 468 2203 Kate 1 795 854 681 785 681 3797 Työmenekki 160 150 160 160 160 Kate 2 635 704 521 625 521 3007 korjauserät huomioitu 126,22 137,99 128,29 137,49 97,55 korjattu kate 1 921,22 992,19 809,69 922,49 778,95 4424,54 korjattu kate 2 761,22 842,19 649,69 762,49 618,95 3634,54 en 5 v kate -ero / 5v (kerääjäkasvi/ei kerääjäkasvia) 628 eur hyöty 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 795 635 Kumulatiiviset katteet 1649 1339 2331 1861 3116 2486 1.v 2.v 3.v 4.v 5.v Kate 1 Kate 2 3797 3007 14 2.4.2019

Miten menetelmää voisi kehittää jatkossa? Keinoja kasvustojen arviointiin - Biomassa, typpi, hiili Yksinkertainen mittaus pellolla Dronet ja satelliittikuvat Tavoitteellisuutta lisää - Esim. hiilen lisäys Tutkittavaa on edelleen - Kylvöajan ja tavan tarkennettu tutkimus - Heinä- ja apilalajien seokset - Kemiallinen rikkakasvien torjunta - Sovittaminen viljelykiertoon

Kiitos! Lisätietoja www.uusirahahanke.fi 16 Hannu Känkänen 2.4.2019