Päihdepalveluiden kehittäminen Salon seudulla -hanke 2007 2008 Katkaisu- ja selviämisaseman hankesuunnitelma 10.10.2008 Salo on kehittyvä viherkaupunki, jossa eri-ikäisten ihmisten on hyvä elää
: n Sami Kilpiö
Päihdepalveluiden kehittäminen Salon seudulla -hanke 2007 2008 Salon seudun kymmenen kuntaa: Halikko, Kiikala, Kisko, Kuusjoki, Muurla, Perniö, Pertteli, Salo, Suomusjärvi, ja Särkisalo, yhdistyvät 1.1.2009 alkaen. Kuntarakenteen muutos muuttaa myös palvelurakenteen nykyisessä Salon seutukunnassa. Seudullinen päihdepalveluiden kehittämishanke aloitti omalla sarallaan vaihtoehtoisten katkaisu- ja selviämisasema toimintamallien työstämisen yhtä aikaa näiden suurten rakennemuutosten kanssa loppuvuodesta 2007. Salo2009 kuntien lisäksi hankkeeseen osallistui Someron kaupunki. Hallinnon ja palveluiden järjestämissopimuksen mukaan yhdistymisen lähtökohdaksi on otettu taitava yhdistyminen ja odotettavissa olevat 2010- ja 2020-luvun toimintaympäristön muutospaineet. Keskeisiä näistä ovat väestön ikääntyminen, palveluntarpeen kasvaminen, kuntien henkilöstöpula ja kuntien talouden heikkeneminen. Uuden kunnan rakentamisen tärkein voimavara on kuntien henkilöstö, joten sen sijoittamisen suunnittelu on ollut monivaiheinen prosessi, jonka tavoitteena on ollut purkaa hallinnon päällekkäisyyksiä ja lisätä työntekijöitä palveluihin sitä mukaa kun palvelutarpeet kasvavat. Samoin päihdepalveluissa voidaan keskeiseksi voimavaraksi nähdä henkilöstön tuottama moniammatillinen verkostotyönä tehty asiakkaan tarpeista lähtevä palveluprosessi ja vuorovaikutteinen hoitotyö. Kuntien yhdistymisen yhtenä strategisena tavoitteena on yhdistää kaikkien 10 kunnan voimavarat ja muodostaa vuoden 2009 alusta vahva elinvoimainen kunta, joka kykenee vastaamaan toimintaympäristön muutospaineisiin valtionhallinnon PARAS (palvelurakenteen muutos) hankkeen mukaisesti. Päihdepalveluissa keskeisenä muutoksena Salon seudulla on, että Varsinais- Suomen erikoissairaanhoidosta siirtyy osa päihdepalveluista kaupungin järjestämäksi eli Halikon sairaalan tuottamat katkaisu- ja selviämishoitopalvelut. Salossa päihdepalvelut sijoittuvat vuonna 2009 osaksi kaupungin psykososiaalisia palveluita. Psykososiaaliset palvelut ovat tulevassa organisaatiossa osa yhdentyvää sosiaali- ja terveystoimea, ja sen strateginen päämäärä on kuntalaisten psyykkisten ja sosiaalisten toimintakykyjen ja elämänhallinta taitojen ylläpitäminen, palauttaminen tai saavuttaminen. Salo 2009 hallintomallin tavoitteina on vahvistaa poliittista päätöksentekoa, vahvistaa strategista johtamista, tehostaa palvelutuotantoa ja saada aikaan tehokkaasti toimiva, johdettu ja hallinnoitu kaupunki. Palveluiden tuottamisen tehostamiseen vaikutetaan asiakaslähtöisen prosessiajattelun toteuttamisella ja poikkihallinnollisilla toimintamalleilla, vaihtoehtoisten tuotantotapojen etsimisellä sekä tilaajan ja tuottajan eriyttämisellä. Uuden kunnan palveluiden kehittämistavoitteena on järjestää suurta väestöpohjaa vaativat palvelut monipuolisesti ja laadukkaasti. Hankkeen esitys katkaisuhoito- ja selviämisaseman perustamiseksi Salon seudulle on: Salon kaupunki 2009 solmii riittävän pitkäaikaisen kumppanuussopimuksen ja Someron kaupunki riittävän pitkäaikaisen ostopalvelusopimuksen Salon A- klinikan kanssa ja antavat tälle valtuutuksen järjestää katkaisuhoito- ja selviämisasemapalvelut. Sopimuksen yhteydessä sovitaan, mitä hoidollisia toimenpiteitä ja millaista yhteistoimintaa sopimus käsittää, mitkä tehtävät kuuluvat Salon A-klinikalle ja mitkä edelleen kunnille, kuten esimerkiksi jatkokuntoutuksen hoitosopimukset. Salon uusi valtuusto tekee päätöksen katkaisuhoitoja selviämisaseman perustamisesta vuoden 2009 keväällä. Salossa 10.10.2008 Tarja Miikkulainen ohjausryhmän pj, Psykososiaaliset palvelut palvelujohtaja Salo2009 Päivi Viisainen hankepäällikkö Päihdepalveluiden kehittäminen Salon seudulla -hanke Salon kaupungin perusturva Katkaisu- ja selviämisaseman hankesuunnitelma Salo 10.10.2008
Toimenpide-ehdotukset: 1. Salon seudulle perustetaan selviämisasema ja kehitetään päihdepalveluiden kuntoutuspolkua siirtämällä katkaisuhoito Halikon sairaalasta, osaksi kaupungin peruspalveluita. 2. Tuleva katkaisu- ja selviämisasema palvelee seutukunnallisesti ja sillä on valmiudet hoitaa erilaisista lähtökohdista tulevia asiakkaita. 3. Toimintaa kehitetään yhteistyössä Salon A-klinikan kanssa ja asiakaspaikat määritellään reaaliajassa tarpeenmukaisiksi. 4. Salon A-klinikan kanssa solmitaan kumppanuussopimus ja sen toiminta on osa Salon kaupungin psykososiaalisia palveluita, joissa kuntalaisten tarpeet huomioidaan laatuarvioinnin ja jatkuvien palautteiden kautta. 5. BIKVA-arvioinnin ja IVA:n pohjalta: saadut viestit ja arviot esitetään poliittisesti valituille uuden Salon 2009 ja Someron päättäjille, ennen kuin ratkaistaan katkaisu- ja selviämisaseman perustaminen. 6. Salon kaupunki 2009 solmii riittävän pitkäaikaisen kumppanuussopimuksen ja Someron kaupunki riittävän pitkäaikaisen ostopalvelusopimuksen Salon A-klinikan kanssa ja antavat tälle valtuutuksen järjestää katkaisu- ja selviämisasemapalvelut. Sopimusten yhteydessä sovitaan, mitä hoidollisia toimenpiteitä ja millaista yhteistoimintaa sopimus käsittää, mitkä tehtävät kuuluvat A-klinikalle ja mitkä edelleen kunnille kuten esimerkiksi jatkokuntoutuksen hoitosopimukset. 7. Nykyiset katkaisuhoidon järjestelyt jatkuvat, kunnes uusi Salon katkaisu- ja selviämisasema valmistuu ja aloittaa toiminnan. 8. Nykyiseen hankkeeseen budjetoidut loput rahat (n. 60 000 ) käytetään katkaisu- ja selviämisasemalla tarvittavan henkilöstön valmennukseen (tiimiyttäminen) ja toiminnan suunnittelemiseen sekä palvelurakenteen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. 9. Salo 2009 myöntää Salon A-klinikalle rahaa Katkaisu- ja selviämisaseman rakennushankkeen varsinaiseen suunnitteluun ja eteenpäin viemiseen kaupungille myönnettävistä yhdistymisavustuksista. 10. Hankkeen yhteyshenkilöksi kunnan puolelta esitetään työntekijää, jolla on riittävä päihde- ja sosiaalityön kokemus. Katkaisu- ja selviämisaseman hankesuunnitelma Salo 10.10.2008
Sisällysluettelo Saatesanat 3 Toimenpide-ehdotukset 4 Sisällysluettelo 5 Lait ja asetukset 7 1. JOHDANTO 8 1.1. Salon seudun päihdetyön kehittämisen tarve 9 1.2. Kehittämistyön lähtökohdat 10 1.2.1. Päihtymyksen rangaistavuus poistettiin 1968 sanktiosta hoitopolulle? 11 1.2.2. Selviämisaseman tarve Salon seudulla 11 1.3. Kehittämisprosessin kuvausta 12 1.4. Tulevan katkaisu- ja selviämisaseman kehittäminen 13 1.5. Tulevan toiminnan kuvaus 13 1.5.1. Mikä on henkilöstömitoitus A-klinikan tai Salon kaupungin toiminnan tuottamana? 14 1.5.2. Salon A-klinikan ehdottama Katkaisu- ja selviämisaseman henkilöstö 14 1.5.3. Salon kaupungin ehdottama Katkaisu- ja selviämisaseman henkilöstö 15 1.6. Toimenpide-ehdotus 15 2. KUNTAKYSELYN TULOKSET 16 2.1. Nykyinen tilanne 16 2.2. Millainen tarve 16 2.3. Palveluiden käyttö 16 2.4. Palveluiden järjestäjä 16 2.5. Hoitopaikkojen tarve 17 2.6. Katkaisuhoitovuorokaudet 17 2.7. Katkaisu- ja selviämisaseman vaikutuksista 17 2.8. Korvaus- ja ylläpitohoidon järjestelyt 17 2.9. Uudelleen järjestelyt korvaus- ja ylläpitohoitojen suhteen 18 2.10. Erilaiset elämän tilanteet katkaisu- ja selviämisaseman palveluissa 18 2.11. Muuta 18 2.12. Yhteenveto kyselystä 19 2.13. Toimenpide-ehdotus 19 3. SELVITYKSET RAKENNUS- JA TOIMINTAVAIHTOEHDOISTA 20 3.1. Vuokrataan ja saneerataan Halikon sairaalan Lepolan kolmas kerros 20 3.2. Rakennetaan uudisrakennus asumispalveluyksikkö Anjalansalon viereen 20 3.3. Saneerataan ja vuokrataan tai ostetaan vanha kurssikeskus Anjalansalon läheisyydessä 21 3.4. Osasto Salon aluesairaalan läheisyydessä 22 3.5. Yhteiset haasteet kaikissa vaihtoehdoissa 22 3.6. Ohjaustyöryhmän esitys ja ehdotus 26.5.2008 23 3.7. Toimenpide-ehdotus 23 4. HOITO ja HYVÄT KÄYTÄNNÖT KATKAISU- JA SELVIÄMISASEMALLA 24 4.1. Hoito hyvät käytännöt työryhmän laatimat raamit 24 4.2 Toimenpide-ehdotus 27 Katkaisu- ja selviämisaseman hankesuunnitelma Salo 10.10.2008
5. BIKVA ARVIOINTI JA IVA 28 5.1. BIKVA 1. asiakkaiden / potilaiden haastattelu 28 5.2. BIKVA 2. Työntekijöiden haastattelu 29 5.3. BIKVA 3. Johdon haastattelu 30 5.4. BIKVA arvioinnin neljäs vaihe 30 5.5. IVA eli ihmisiä koskevan kehittämisen vaikuttavuuden arviointi 31 5.6. Toimenpide-ehdotus BIKVA arvioinnin ja IVA:n pohjalta 32 6. RAKENNUSVAIHTOEHDOT JA KUSTANNUKSET 33 6.1. Osasto aluesairaalan yhteydessä 33 6.2. Uudisrakennus Anjalansalon kuntoutus- ja asumispalveluiden yhteydessä 33 6.3. Ohjausryhmän esitys ja ehdotus 12.8.2008 33 6.4. Toimenpide-ehdotus 34 7. TOIMINNAN PERUSTAMINEN JA KUSTANNUKSET 35 7.1. Toiminnan perustaminen 35 7.2. Toiminnan kustannukset 35 7.3. Toimenpide-ehdotus 35 8. AIKATAULU JA JATKOSUUNNITTELUN VAIHEET 33 8.1. Hankeaikataulu 36 8.2. Jatkosuunnittelun tarpeet 36 8.3. Toimenpide-ehdotus 37 9. HANKE RAHOITUS 38 9.1. Päihdehuollon palveluiden kehittäminen Salon seudulla hankerahoitus 38 9.2. Varsinaisen katkaisu- ja selviämisaseman rahoitus ja ehdotus rakentamisen aikatauluksi 38 9.3. Toimenpide-ehdotus 38 10. YHDYSHENKILÖT 39 10.1. Hankepäällikkö 39 10.2. Ohjausryhmän puheenjohtaja ja hankevastuu 39 10.3. Toimenpide-ehdotus yhdyshenkilöstä 39 11. KIRJALLISUUS, SUUNNITTELUTYÖRYHMÄT JA LIITELUETTELO 40 11.1. Hankkeen suunnittelun materiaalia 40 11.2. Suunnittelutyöryhmät 40 11.2.1. Hankkeen ohjausryhmä 40 11.3.1. Katkaisu- ja selviämisaseman hoidon suunnittelutyöryhmä 41 11.2.3. Bikva-arviointiryhmät 41 12. LIITTEET: 43 Liite 1. Katkaisuhoito terveyskeskuksissa v. 2002 2007 43 Liite 2. Katkaisuhoidot erityissairaanhoidossa: Halikon sairaala os.101, Halikon sairaalan os.101 päihdejaksot vuodesta 2002 alk. ja lähikuntien potilaat 44 Liite 3. Poliisin kiinniotot Salon kihlakunnan alueella v. 2002 2007 47 Liite 4. Salon A-klinikan asiakkaat kunnittain v. 2002 2007 47 Liite 5. Salon päihdepalveluiden ostot vuosina 2005 2007 48 Liite 6. BIKVA-arviointisuunnitelma 48 Liite 7. Varsinais-Suomen erityissairaanhoitopiirin aloite 50 Liite 8. Salon A-klinikan päätös vuodelta 1989 54 Katkaisu- ja selviämisaseman hankesuunnitelma Salo 10.10.2008
Lait ja asetukset: Lait ja asetukset saatavilla sähköisesti osoitteesta: http://www.finlex.fi Valtioneuvoston päätös uuden Salon kaupungin perustamisesta (1074/2007) Asetus opioidiriippuvaisten vieroitus- ja korvaushoidoista eräillä lääkkeillä (33/2008) Asetus toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi (225/1977). Erikoissairaanhoitolaki (1062/1989). Huumausainelaki (373/2008). Kansanterveyslaki (66/1972). Kuntalaki (365/1972, muutos 10/1999, muutos 413/2000, muutos 495/2005). Laki julkisista hankinnoista (1505/1992). Laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi (693/1976). Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992). Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista(812/2000). Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta (733/1992). Lastensuojelulaki (683/1983, uusi 417/ 2007). Lääkelaki (395/1987, joka on tarkistettu 62/2007). Päihdehuoltolaki (41/1986). Raittiustyölaki (828/1982, muutokset: 1276/1987, 741/1992, 893/2000, 59/2001). Sosiaalihuoltolaki (710/1982, joka on tarkistettu viimeksi 388/2008). Suomen perustuslaki (731/1999). Tartuntatautiasetus (786/1986, muutos 1383/2003): Tartuntatautilaki (583/1986, muutos 935/2003) Katkaisu- ja selviämisaseman hankesuunnitelma Salo 10.10.2008 7
1. JOHDANTO Salon seutuun kuuluvat seuraavat kunnat: Salo, Halikko, Kiikala, Kisko, Kuusjoki, Muurla, Perniö, Pertteli, Suomusjärvi ja Särkisalo. Lisäksi Somero on kiinnostunut saamaan päihdepalveluita Salon seudulta, vaikka se ei tulevaisuudessa kuulu Salon seudun kunnista muodostettavaan Salon kaupunkiin. Salon kaupunkiin tulee kuulumaan n. 55 000 ja Somerolla n. 9 600 asukasta, jolloin vähimmillään katkaisu- ja selviämisasema palvelee tulevaisuudessa n. 70 000 asukkaan seutukuntaa. Seuraavassa taulukossa käy ilmi miten Salon seudun päihdetyön hankkeen kunnat ovat käyttäneet rahaa hoitoihin suhteessa asukasmäärään ja valtakunnalliseen tasoon. Äkkiseltään näyttää, että Salo on suhteettoman paljon osallistunut rahoitukseen. Mietittäessä asiaa syvemmin ja laskettaessa esim. tulevan Salon keskiarvo ja verrattaessa sitä valtakunnalliseen tasoon on tulos uudelle Salolle haaste. Päihdehuollon kustannukset kunnittain 2005 Salon seudun päihdetyön hankkeen kunnat / Varsinais-Suomi / Koko maa Maakunta / kunta Käyttökust. 1000 e Käyttötuotot 1000 e Nettokustannukset 1000 e Euroa /asukas Koko maa 129 176 11 311 117 865 22,4 Varsinais-Suomi 11 566 886 10 680 23,4 Salo 1 274 13 1 261 50,0 Somero 96 0 96 10,0 Halikko 270 0 270 28,1 Kiikala 11 0 11 6,0 Kisko 17 0 17 9,1 Kuusjoki 9 0 9 5,1 Muurla 17 0 17 11,6 Perniö 123 0 123 20,5 Pertteli 26 0 26 6,7 Suomusjärvi 15 0 15 11,5 Särkisalo 1 0 1 1,3 SALO2009 kunnat yht. 1859 13 1846 14,99 STAKES / SVT Tilastotiedote 2 / 2008 Salon seudun päihdetyön hankkeen kunnat käyttävät keskimäärin 15 vuodessa asukasta kohden päihdetyöhön, eli 70 000 asukkaan alueella n. 10 150 000. Tämä on huomattavasti valtakunnallisen tason alapuolella. Miten tämä on ollut mahdollista? Asiaa selittänee osaltaan hyvä seutukunnallinen yhteistyö ja toisaalta jo nykyisellään keskitetyt päihdepalvelut ja myös päihdeasiakkaille tyypillinen muutto käyttäytyminen pieniltä paikkakunnilta suurempiin taajamiin. Tuloksiin kuntien osalta vaikuttaa mitä mielletään päihdehuollon kuluiksi. Esimerkiksi tukiasuminen saatetaan lukea päihdehuollon kuluihin osassa kuntia ja toisissa ei. 8 Katkaisu- ja selviämisaseman hankesuunnitelma Salo 10.10.2008
1.1. Salon seudun päihdetyön kehittämisen tarve Salon seudun päihdetyön kehittämishankkeen keskeinen tavoite ja tehtävä on varmistaa, että katkaisu- ja selviämisasemapalvelut ovat seudulla järjestetty lakien ja asetusten (PHL 7 ) mukaisesti huomioiden alueelliset tarpeet. Kaikki hankkeessa mukana olevat tahot ovat yksimielisiä, siitä että tarve palveluiden uudelleen järjestelyille ja kehittämiselle on olemassa. Keskeiseksi kysymykseksi nousee, miten järjestää palvelut jo olemassa olevia palveluita hyödyntäen, siten että Paras -hankkeen myötä kaikkien kuntalaisten tarpeet nähdään ja niihin vastataan, eivätkä kustannukset pääse nousemaan liikaa. Peruspalveluiden arvioinnin, joka tehtiin 2004 sisäministeriön toimesta, tarkastelun kohteena olivat mm. katkaisu- ja vieroitushoito, korvaus- ja ylläpitohoito sekä kuntouttavan laitoshoidon riittävyys ja järjestämistavat. Tulokset päihde-ehtoisten palveluiden osalta olivat selkeät: Kunnissa ei ole lisätty hoitomahdollisuuksia päihteiden käytön kasvun aiheuttaman tarpeen mukaisesti. Pidentyneet hoitojaksot viestivät huonokuntoisemmista asiakkaista sekä päihteiden sekakäytöstä. Katkaisuhoitoa järjestetään sekä sosiaali- että terveydenhuollon yksiköissä ja sitä on kohtuullisesti saatavilla. Välittömästi hoitoon pääsee vain joka toisessa kunnassa ja noin kymmenesosassa kuntia katkaisuhoitoa ei ole järjestetty lainkaan. Matalan kynnyksen hoitoja, korvaus- ja ylläpitohoitoja huumausaineiden käyttäjille on tarjolla vain alle puolessa kunnista. Tätä ilmiötä on vauhdittanut sakkomaksujen käyttöön otto terveydenhuollossa, jolloin vuodeosastopaikkojen käytön tehostaminen käytännössä estää päihdeasiakkaan hoitoon pääsyn tai ohjaa hänet suoraan erikoissairaanhoitoon. Lisäksi esimerkiksi vuodeosastojen remontit ohjaavat päihdeasiakkaiden hoitoon pääsyä enemmän kuin asiakkaan tarve tai hoitopaikan hoitovuorokausihinta. Peruskatkaisuhoidon hinta vuodeosaston katkaisuhoidossa on miltei 100 euroa edullisempaa kuin erikoissairaanhoidon vuorokausihinta. Asiakkaiden hoitoon pääsyn hidastuminen vaikuttaa huonokuntoisten asiakkaiden lisääntymisen kautta hoitovuorokausi hintaa nostavasti niin, että ero saattaa pienentyä 30 euroon hoitoluokituksen noustessa terveyskeskuksen katkaisuhoidossa. Salon seudulla korvaus- ja ylläpitohoito huumausaineiden käyttäjille nykyisellä tavalla järjestettynä Läntisellä terveysasemalla, on sekä hoidossa olevien ja hoitajien mielestä toiminnallisesti hyvin järjestetty ja seudun tarpeet oikein huomioivaa. Sijainti keskustassa lähellä kulkuyhteyksiä palvelee myös tulevia Salon lähiöitä, tosin kuntakierroshaastattelu hankkeen yhteydessä osoitti, että varsinaisen Salo 2009 liittyvien pienten kuntien alueella ei ole lisääntynyt ko. hoitojen tarvitsijat. Poikkeuksena Somero, jossa palveluntarve lienee kasvusuuntainen. Vain viikonloppupäivystyksen osalta Salossa on ollut mietintää missä korvaushoitotoiminta parhaiten järjestyisi. Pääterveysaseman päivystys on hoitanut viikonlopun lääkkeiden jaon toistaiseksi, ja kun ovat saaneet asiaa varten lisäresursseja, niin ovat olleet tyytyväisiä päivystyksen hoidon järjestelyyn. Salon seudun alueella selkeä puute kohdistuu päihteiden käyttäjän akuuttiin hoitoon pääsyyn ja katkaisuhoidon oikeaan sijaintiin hoitoketjussa(katkaisu- ja selviämisaseman tarpeellisuus Salon seudulla raportti 15.12.2006). Nykyisellään järjestettynä katkaisuhoidon asiakas Salon alueella ohjautuu melko suoraa erikoissairaanhoitoon perusterveydenhuollon katkaisuhoidon (vuodeosastojen katkaisuhoito) sijaan. Katkaisu- ja selviämisaseman hankesuunnitelma Salo 10.10.2008
1.2. Kehittämistyön lähtökohdat Lähtökohtana voidaan pitää seuraavien taulukoiden kuvaa siitä, missä ja millaisia päihdeongelmaisia hoidetaan Salon päihdetyön hankekunnissa verrattuna Varsinais-Suomen alueeseen. Lisäksi on haettu lisätietoa sairaalahoidossa olleiden ikäryhmien vertailusta päihde- ja kuntoutuslaitosten ikäryhmiin Varsinais-Suomen alueella suhteessa koko maan lukuihin. Salon seudun päihdetyön hankkeen kuntien alkoholi- ja huumesairauksien hoitopäivät sairaaloissa ja päihdehuollon katkaisuhoito- ja kuntoutuslaitoksissa 2006 päädiagnoosin mukaan Maakunta / kunta Sairaalat 1000 asukasta kohti Alko Huume Katkaisuhoito / kuntoutus 1000 asukasta kohti Varsinais-Suomi 44,8 35,7 9,1 37,0 Salo 69,9 54,5 15,4 47,9 Somero 66,9 53,4 13,4 8,7 Halikko 32,3 26,2 6,1 2,9 Kiikala 25,9 22,1 3,8 - Kisko 46,2 42,9 3,3 - Kuusjoki 38,5 33,4 5,1 - Muurla 26,1 26,1 - - Perniö 115,4 112,0 3,3 4,2 Pertteli 30,3 28,8 1,5 6,1 Suomusjärvi 84,7 80,8 3,8 - Särkisalo 9,4 8,1 1,3 - Alkoholisairauksien hoitojaksot sairaaloissa ikäryhmittäin Varsinais-Suomi / koko maa 2006 Päädiagnoosin mukaan Prosenttiosuuksina Ikä 19 20 29 30 39 40 49 50 64 65 M Koko maa 2,2 3,7 10,7 25,5 44,9 13,0 78,9 Varsinais-Suomi 1,5 4,0 8,7 25,8 46,5 13,5 77,7 M = miehet Hoitojaksot päihdehuollon katkaisu- ja kuntoutuslaitoksissa ikäryhmittäin 2006 Päädiagnoosin mukaan Prosenttiosuuksina Ikä 19 20 29 30 39 40 49 50 64 65 M Koko maa 2,6 15,3 20,1 30,6 29,0 2,5 74,1 Varsinais-Suomi 3,0 20,4 18,9 26,3 27,7 3,7 72, M = miehet Stakes / Tilastotiedote / 2/2008 10 Katkaisu- ja selviämisaseman hankesuunnitelma Salo 10.10.2008
Yhtenä tulkintana voidaan ajatella, että Varsinais-Suomen alueella päihdesairas päätyy sairaalahoitoon melko iäkkäänä ja joissakin hankekunnissa sairaalahoito on ollut ainoa vaihtoehto päihdesairaan hoidoksi. Päihdeongelmaisia esiintyy joka ikäryhmässä ja joka neljäs heistä on nainen. Lisäksi huumediagnoosin saanut asukas on jokaisessa kunnassa todellinen ihminen. Muurla poikkeuksena vahvistaa säännön. Tavoitteeksi päihdehaittojen ennaltaehkäisyssä voitaneen asettaa, että kontakti hoitoon tapahtuisi mahdollisimman varhain ja hoitojaksoille tultaisiin useita nuorempina kuin nykyään. 1.2.1. Päihtymyksen rangaistavuus poistettiin v. 1968 sanktiosta hoitopolulle? Laki päihtyneiden käsittelystä astui voimaan 1973. Sen mukaan poliisin tulee toimittaa päihtynyt selviämisasemalle tai muuhun säilössä pitopaikkaan. Vuonna 1987 voimaan tullut päihdehuoltolaki velvoittaa kunnat järjestämään päihdehuollon. Väkivaltaisesti käyttäytyvät päihtyneet säilytetään edelleen poliisiputkassa. Ihmisten yhdenvertainen asema edellyttää, että päihtyneellä on asuinpaikastaan riippumatta mahdollisuus saada sellaista hoitoa, jota hänen terveydentilansa vaatii Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut selvityksen 2006:65: Päihtyneen henkilön akuuttihoito sosiaali- ja terveysministeriön ohjeet. Ohjeissa tähdennetään sitä, että päihtymys ei saa estää henkilön akuuttihoidon tarpeen arviointia ja hoidon järjestämistä eikä päihtymys saa estää henkilöä saamasta asianmukaista kohtelua. Tällaisen henkilön hoidon tarve on arvioitava terveydenhuollossa. Sairaalat tai katkaisuhoitoasemat eivät saa kieltäytyä ottamasta potilasta tutkittavaksi pelkästään humalatilan tai tietyn promillerajan perusteella. Ellei päihtynyt tarvitse hoitoa vaan ainoastaan seurantaa tarvitaan uusia toimintamalleja. Tarpeen ja väestömäärän perusteella tulee arvioida, milloin kannattaa perustaa selviämisasema päihtyneen lyhytaikaiseen toipumiseen ja milloin sama palvelu voidaan turvata seutukunnallisella katkaisuhoitoyksikön tai akuuttisairaalan tai poliisiaseman yhteydessä toimivalla selviämisyksiköllä. Selviämisasema on tarkoituksenmukaista sijoittaa päivystysverkon fyysiseen läheisyyteen. Katkaisu- ja selviämisaseman perustaminen on ollut Salon alueen päihdetyön hankkeen selvityksen varsinainen kohde. Toisaalta perusteellista pohdintaa on käyty siitä, mitä tarvitsee vähimmillään tehdä, että päihdehoitolain ja -asetusten mukaiset päihdepalvelut toteutuvat. Niin, että kuntalaisten hyvinvointi turvataan ja alueen työvoima pysyy kilpailukykyisen terveenä eikä ennenaikaiset työikäisten kuolemat tai vaikeat sairaudet lisäänny, lisäksi halutaan ennalta ehkäistä päihteiden käytön aiheuttamia liikenneonnettomuuksia ja lasten huostaanottoja. Mitään selkeitä poppakonsteja ei ole olemassa rahojen säästämiseksi päihdetyön osalta. Aina uutta palvelumuotoa kehitettäessä aloituskustannuksia syntyy. Jo kaksipaikkainen selviämisasema aiheuttaa sekä tilojen osalta perustamiskustannuksia että henkilöstö tarpeen lisäystä. Kustannussäästöjä pitää etsiä tulevaisuudesta ja välillisten haittakustannuksien pienenemisestä. 1.2.2. Selviämisaseman tarve Salon seudulla Salon seudulla ei selviämisasemaa ole ja päihtyneen kiinnioton henkilön itsensä suojaamiseksi suorittaa poliisi. Poliisin säilöön ottamia päihtyneitä Salon kihlakunnan alueella v. 2007 oli 671 henkilöä (liite 3). Komisario Stephan Sundqvistin kertoman (haastattelu 1.2.2008) mukaan näistä henkilöistä vähintään kolmasosa on mahdollisia selviämisaseman tarvitsijoita. Katkaisuhoitoon pääsyä on myös jouduttu odottamaan joko kotona tai virka-ajan puitteissa A-klinikalla. Hoitoon pääsyn epävirallista rajaa on pidetty noin yhdessä promillessa. Tosin nykyisellään Halikon sairaala on ottanut myös päihtyneitä hoitoon kuten sosiaali- ja terveysministeriö ohjeistaa. Yleensä omatoimisesti katkaisuhoitoon hakeutuva päihtynyt asiakas tulee A-klinikan avovastaanoton kautta ensikontaktiin ja hoidon tarpeenarviointiin, jonka jälkeen hän joutuu valitettavan usein terveyskeskuksen päivystysjonoon saadakseen lähetteen tarvitsemaansa katkaisuhoitopaikkaan. Riski, että motivaatio hoidon aloitukseen heikkenee, on suuri, kun odottelun myötä fyysiset oireet lisääntyvät. Katkaisu- ja selviämisaseman hankesuunnitelma Salo 10.10.2008 11
Terveyskeskusten vuodeosastoilla tapahtuvan päihtyneen katkaisuhoidon aloitus on koettu muita asiakkaita häiritseväksi lähes kauttaaltaan kaikissa terveyskeskuksissa, joissa katkaisuhoitoa annettaan, joten Salon seudulla katkaisuhoitoon päihtyneenä tulevat ovat ohjautuneet miltei suoraan erikoissairaanhoitoon. Kuntiin suuntautunut kyselykierros osoitti, että selviämisasemalle tuleva asiakas tulee saamaan maksusitoumuksen kyseiseen palveluun, olipa hän salolainen tai muualta. Selviämisasema nähtiin selkeästi parantavan jo olemassa olevia palveluita ja mahdollisuutta hoidon aloitukseen. Poliisin säilöönotto tilastot näyttävät että, selviämisaseman tilantarve on tällä hetkellä vähintään 2 paikkaa. Erilaiset asiakkaiden elämäntilanteet huomioiden selviämisaseman tulee olla riittävän väljä mitoitukseltaan niin, että mahdolliset ruuhkatilanteet saadaan hoidettua järkevästi ( Liite 3 ja poliisin lausunnot selviämis- ja katkaisuhoitoaseman tarpeellisuudesta). Salon seudun terveyskeskuksen iltapäivystyksessä on hoidettu ajalla 1.1. 13.8.2008 n. 150 potilasta, joiden käyntisyy on ollut pitkäaikainen tai akuuttialkoholin väärinkäyttö. Yöpäivystyksessä vastaavana ajankohtana on ollut samojen käyntisyiden vuoksi vähän päälle 40 asiakasta. Edellä mainittu pääkäyntisyy on ollut pääasiallisin hoitoon hakeutumisen syy. Terveyskeskuksen tilasto ei kerro, monellako runsaalla 17 000 ajankohdan päivystysasiakkaista runsas päihteiden käyttö on tullut sivulöydöksenä. Tarve selviämisasemalle on sekä poliisin, terveyskeskuksen ja Salon A-klinikan työn ja asikkaiden päihdekuntoutuspolun selkeyttämiseksi. 1.3. Katkaisu- ja selviämisaseman kehittämisprosessin kuvausta Katkaisu- ja selviämisasema hankkeen yhteiskehittämiseen osallistuivat tulevan Salo 2009 ja Someron kaupungin nimeämä sosiaalijohdosta ja päihdetyötä tekevistä yhteistyökumppaneista koostuva ohjausryhmä. Lähtökohtana hankkeen kehittämisessä oli Salon seudulla 15.12.2006 tehty raportti katkaisu- ja selviämisaseman tarpeellisuudesta. Raportin tuottaneeseen työryhmään kuului Salon seudun kuntien päihdetyön vastuuhenkilöitä, poliisin edustaja, erityissairaanhoitopiirin edustus, Salon A-klinikan työntekijöitä ja Salon terveyskeskuksen henkilöstöä. Varsinaisen hankkeen aikana jatkettiin jo kerättyjä tilastoja ajan tasalle, tuotettiin vaihtoehtoisista tavoista esittelyt ohjausryhmälle ja tehtiin sekä hankekuntiin että tuleviin rajanaapureihin neuvoa antava kysely. Lisäksi hanketyössä perehdyttiin keväällä 2008 nykyisiin palveluihin ja niiden laatuun suhteessa lainmukaisuuteen. Yhteistyössä arkkitehti Eija Paijan kanssa aloitettiin varsinaisten vaihtoehtoisten katkaisu- ja selviämisasema mallien ja kustannusarvioiden tuottaminen esiteltäväksi kaupungin johdolle. Laajempaa päihdetyön näkökulmaa hankkeeseen on tuonut yhteistyö Varsinais-Suomen sosiaalialan keskuksen kanssa. Lisäksi yhteistyö Stakesin Bikva -tutoriin Tarya Thomasenin kanssa asiakasnäkökulman ottamiseksi mukaan hoidon kehittämiseen on ollut antoisaa. Pohjatyöhön hoidon sisällöstä ja laatuvaatimuksista ovat osallistuneet kaikkien Salon seudun päihdepalveluiden: A-klinikan, Terveyskeskuksen päihdeyksikön ja vuodeosaston sekä Halikon sairaalan osasto 101 työntekijöistä koostunut edustus. 12 Katkaisu- ja selviämisaseman hankesuunnitelma Salo 10.10.2008
1.4. Tulevan katkaisu- ja selviämisaseman kehittäminen Vähimmillä resurssien lisäyksellä selviämisasema voitaisiin perustaa nykyisen poliisin putkien tai Halikon sairaalan 101-osaston yhteyteen. Päihdetyön toiminnallisuus molemmissa tapauksissa kärsisi ja suora yhteys avopalveluihin ja muuhun päihdehoitoon olisi edelleen selkiytymätön. Suurin este on tietysti se, ettei kumpikaan näistä tahoista ole ilmoittautunut kyseisen palvelun järjestämisestä kiinnostuneeksi, vaan näkevät hoidosta vastuullisen tahon olevan peruspalveluiden suunnassa kuten sosiaali- ja terveysministeriö ohjeistaa (liite 6 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Psykiatrian tulosalueen suunnitelmat 2009 2015). Varsinaisesta hoidon järjestämisestä ovat olleet kiinnostuneita sekä nykyinen Salon terveyskeskus eli tuleva kaupunki ja Salon A-klinikka. Tältä pohjalta hankkeessa tehtiin kuntakysely, jonka vastauksista Salon A-klinikka sai päihdetyön toimijana enemmistön kannatuksen, mutta laadullisesti molemmat koettiin luotettaviksi palvelutuottajiksi. Näin ollen hankkeessa on kehitetty kolme eri tapaa järjestää katkaisuhoitopalvelu uudella tavalla ja mietitty niiden yhteyteen selviämisasemapalvelut uutena kuntalaisten tarpeita vastaavana toimintana. Vaihtoehtoja ovat olleet: 1. Vuokrataan ja saneerataan Halikon sairaalan Lepolan kolmas kerros 2. rakennetaan uudisrakennus asumispalveluyksikkö Anjalansalon viereen 3. saneerataan ja vuokrataan tai ostetaan vanha kurssikeskus Anjalansalon läheisyydessä 4. uudet tilat tai osasto Salon aluesairaalan yhteyteen sairaalaa laajennettaessa (erillisinä liitteenä kansioissa rakennuspiirustukset ja kustannusarviot kohteista 1-3). Näistä vaihtoehdoista rakennussuunnittelija Eija Paija on tehnyt alustavat suuntaa antavat piirustukset ja rakennuskustannuslaskelmat vertailun pohjaksi. Todellisiin palveluiden kustannuksiin vaikuttavat aina jatkuvat menot ja niistä sekä A-klinikka että Salo 2009 psykososiaalinen tiimi on antanut alustavat suunnitelmat. Keskeinen tekijä molempien suunnitelmissa on ollut päihdepalveluiden laatusuositukset. Kustannuksissa säästöjä voitaneen tehdä parhaiten mm. oheispalveluiden kuten ruoka ja pesupalveluiden oikealla hinnoittelulla ja edullisilla tuotantokustannuksilla. 1.5. Tulevan toiminnan kuvaus Päihdepalveluiden laatusuositusten(stm 2002:3) ja nykyisten tarpeiden mukaisesti Katkaisu- ja selviämisasemalle tulee sijoittaa seuraavat toiminnot ja henkilöstö: katkaisuhoito-osasto 12 14 asiakaspaikkaa, selviämisasema-osasto n. 2 4 asiakaspaikkaa henkilöstömitoitus laatusuositusten mukaisesti on 0.8 % asiakasmäärästä eli 11 13 henkilöä hoitohenkilöstö koostuu: sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattihenkilöstöstä tukipalvelut(keittiö, siivous, toimisto, atk)sisältyvät ostopalveluihin joko kaupungilta tai yksityisiltä tuottajilta asema tarjoaa lyhyt kestoista, ( 1 7 vrk) ympärivuorokautista laitoshoitoa. Salon kaupungin organisaatiossa katkaisu- ja selviämisasema sijoittuu psykososiaalisiin palveluihin ja sen strategian mukaista on sekä vahvistaa että selkeyttää päihdehuollon hoitopolkua osana tulevan Salon monipuolisia ja laadukkaita palveluita. Katkaisu- ja selviämisaseman hankesuunnitelma Salo 10.10.2008 13
1.5.1. Mikä on henkilöstön mitoitus A-klinikan tai Salon kaupungin toiminnan tuottamana? Laatusuositukset päihdehuollon ympärivuorokauden hoitolaitosten osalta henkilöstömäärään ovat 0,8 % asiakas määrästä, siten että jokaisessa työvuorossa on riittävästi ammattitaitoisia työntekijöitä. Hoitosuositusten mukainen henkilöstövahvuus on 16 asiakaspaikan mukaan 12,8 työntekijää. Runsaan päihteiden käytön jälkeinen selviämisvaihe on ensisijaisesti somaattista sairaudenhoitoa ja deliriumin ehkäisyä, joten jokaisessa työvuorossa tulee olla riittävä sairaanhoidon ja lääkehoidon osaaminen. Osalla henkilöstöä tulee olla päihdetyön osaamista asiakkaan motivoimisesta hoitamaan itseään ja tietoa jatkokuntoutukseen liittyvistä asioista. Lääkäripalveluja tarvitaan katkaisuhoidossa mm. sekakäytön lisääntymisen ja somaattisten sairauksien vuoksi ja ne ovat edellytys hyvälle hoidolle, joten yleislääkäri, jolla on päihdetyön perehtyneisyys osapäiväisenä tai ostopalveluina on välttämätön riittävän hoidollisen tason saavuttamiseksi. Esimiestehtävät voi järjestää joko jaettuina esimiestehtävinä jo olemassa olevan yksikön kanssa tai nimeämällä yksikölle vastaava. Asiakkaat ovat lyhyitä hoitojaksoja (noin 1 7 vuorokautta ja huumevieroituksen aloitus n. 14 vrk.), jolloin asiakasmäärä 100 % käytössä voi korkeimmillaan olla noin 1 750 asiakasta vuodessa. Nykyisin Salossa on ollut käytössä yksi sosiaalityöntekijä päihdekuntoutusten osalta. Maksutiimi(eli sosiaalityöntekijä tapaa päihdeterapeutin ja katsoo asiakkaan toimeentulon kokonaistilanteen tilanteen) työmuotona on helpottanut asiakkaan siirtymistä hoidossa ja selviämään arkeen liittyvistä velvoitteista, kun samalla on voinut sopia sekä hoidon kustannuksista ja mahdollisista toimeentuloista ja vuokrista hoidon ajaksi sekä laittaa esim. kuntoutustuki-hakemukset Kelaan vireille, ja näin asiakas on voinut keskittyä hoitoon Laadullisesti asiakkaan kokonaiselämän tilanteen tukeminen hoidon alusta asti edellyttää palveluohjaajaa tai sosiaaliterapeuttia, joka olisi mukana asiakkaan siirtymisissä hoitopolun vaiheista toiseen. Palveluohjaaja tai sosiaaliterapeutti voisi olla työsuhteessa kaupunkiin ja toimia päihdehoitopalveluiden koordinoijana(tietoyht eys, toimeentulopäätökset jne.), jos katkaisu- ja selviämisasematoiminta on muun toimijan alaisuudessa kuin kaupungin. Lisäksi laitoshoidossa tarvitaan ruoka- ja siivouspalveluita, joko ostettuina kaupungilta tai riittävä henkilöstömäärä kyseisiin toimiin. Laatusuosituksia noudatettaessa ei palveluntuottajalla ole toimintakustannuksiin vaikutusta. 1.5.2. Salon A-klinikan ehdottama Katkaisu- ja selviämisaseman henkilöstö: Hoitohenkilöstö: 0.6 % lääkäri 6 sairaanhoitajaa 5 ohjaajaa Johtaja (sairaanhoidon erikoistumiskoulutus) Lisäksi: siistijä keittäjä ½ toimistosihteeri 2 sijaista (sairaslomat, lomat) Yhteensä: 13 14 henkilöä, joista 4 yöhoitajan toimenkuvassa, jolloin keittiöön, siivoukseen ja kuljetuksiin voi miettiä synergiaetuja Anjalansalon yksikön kanssa. Käyttökustannukset arviolta 700 000 e vuodessa (liite 7. A-klinikan tarjous). 14 Katkaisu- ja selviämisaseman hankesuunnitelma Salo 10.10.2008
1.5.3. Salon kaupungin ehdottama Katkaisu- ja selviämisaseman henkilöstö: Hoitohenkilöstö: 0,5 % lääkärin palvelut (esim. Salon päihdeyksikön kanssa yhteinen) yksikön vastaava (sairaanhoitaja) 5 sairaanhoitajaa 5 ohjaajaa, joista 1 palveluohjaaja (esim. sosionomi amk) Yhteensä: 11 12 henkilöä + 2 sijaista, jolloin henkilöstömenot ovat n. 500 000 e Ruoka- ja siivouspalveluiden osalta henkilöstö tulee kaupungin sisäisten palveluiden mukaisesti osana keskuskeittiön henkilöstöä ja siivous palveluiden + ruoanjakelun osalta yhdistelmätyöntekijänä. Näiden henkilöiden kustannukset sisältyvät tällöin sisäisiin ostoihin. Näistä kuluista kuljetuksineen kertyy n. 200 000 e. (Liite 8. kustannusarviolaskelma) 1.6. Toimenpide-ehdotus: Salon seudulle perustetaan selviämisasemapalvelu, joka sisältää vähintään kaksi asiakaspaikkaa, jolloin voidaan turvata päihtyneen henkilön oikeus päästä välittömään hoidon tarpeen arviointiin ja siten siirtyä tavoitteelliseen päihdekuntoutukseen. Lisäksi päihdeasiakkaiden psykososiaalista kuntoutuspolkua kehitetään siirtämällä katkaisuhoito erikoissairaanhoidosta osaksi kaupungin peruspalveluita. Katkaisu- ja selviämisasemahoidon toteuttamisessa noudatetaan päihdehuollon laitoksia koskevia laatusuosituksia. Katkaisu- ja selviämisaseman hankesuunnitelma Salo 10.10.2008 15
2. KUNTAKYSELYN TULOKSET Katkaisu- ja selviämisaseman seutukunnallisena palveluna? Kysely tehtiin haastattelemalla puhelimitse hankekuntien päihdetyöstä vastaavia ja käymällä haastattelemassa Salo 2009 rajanaapurikuntien päihdetyöstä vastaavat viranhaltijat. Rajakuntia olivat: Dragsfjärd, Kaarina, Kemiö, Koski tl, Marttila, Paimio, Piikkiö, Pöytyä, Sauvo, Tarvasjoki ja Västanfjärd Kyselyn tavoitteena oli saada kokonaiskäsitys katkaisu- ja selviämisaseman tarpeesta ja sen tulevasta käytöstä sekä suuntaa päihdepalveluiden tarpeiden kehittämiseksi. Haastateltavina oli 34 viranhaltijaa. Hankekuntia oli 11 kpl väestöpohjaltaan n. 65 000 asukasta ja ympäristökuntia 11, joissa n. 60 000 asukasta. 2.1. Nykyinen tilanne Kaikissa kunnissa yhteinen tilanne oli, ettei varsinaista selviämisasema toimintaa ole järjestetty, mutta terveyskeskukset ovat ottaneet hoitoon päihtyneitä tarpeen vaatiessa. Salon 2009 alueella ja Someron kaupungista päihtyneet akuutisti hoitoon halukkaat ovat ohjautuneet Halikon sairaalan osasto 101:lle. Varsinainen katkaisuhoito oli järjestetty kaikissa kunnissa terveyskeskusten yhteyteen vuodeosastoilta varatuille potilaspaikoille. Vuodeosastojen katkaisuhoitojaksoille on menty enimmäkseen vain sovitusti. 2.2. Millainen tarve Kaikissa kunnissa oli huoli mahdollisten päihdeasiakkaiden lisääntymisestä. Selviämisaseman tarpeellisuus todentuu vasta sen käytön myötä ja suoraa arviota selviämisasemalla tarvittavasta paikkaluvusta ei osattu tehdä. Monessa kunnassa selviämisasema kuitenkin koettiin hoitoon hakeutumista helpottavana työmuotona. Erityisesti sekakäyttö ja huumaavien aineiden käyttö ja niiden katkaisun tarve on lisääntynyt suurimmissa kunnissa (Somerolla, Kaarinassa, Salossa), pienissä kunnissa ei näitä ollut juurikaan. Katkaisuhoidon järjestäminen erilliseksi vuodeosastojen toiminnasta olisi kaikkien vastaajien mielestä hyvä parannus sekä vanhusten ja päihdeasiakkaiden kannalta ajateltuna. Asteikossa numeron 3 ollessa nykyinen katkaisuhoitojen taso, vastauksien keskiarvoksi tuli 4 eli tarve lisääntyy. 2.3. Palveluiden käyttö Kaikki Salo 2009 kunnat tietysti käyttävät palveluita kuntaliitoskuntina ja Someron kaupunki ostaisi palvelun Salon A-klinikalta. Kaarinan kaupunki oli myös kiinnostunut ostopalvelusopimuksesta Salon A-klinikan kanssa. Muut pienet kunnat käyttäisivät katkaisuja selviämisasemapalveluita satunnaisesti ja maksaisivat laskun, jos joku kuntalainen omatoimisesti hakeutuisi hoitoon. Paimiossa ja Kemiössä hoidettaisiin katkaisuhoito edelleen pääsääntöisesti omissa terveyskeskuksissa, vain nykyiselle Halikon sairaalan osasto 101:lle ohjautuvat asiakkaat voitaisiin lähettää katkaisu- ja selviämisasemalle niiden sijaan. 2.4. Palveluiden järjestäjä Osa viranhaltijoista ei halunnut ottaa kantaa kumman kaupungin omana toimintana vai Salon A-klinikan toimintana ko. palvelut tulisi järjestää, koska Saloon liittyminen on osa muutosta. Parissa Salo 2009 kunnassa toiminnan katsottiin sopivan edelleen terveyskeskuksen alle ja muissa oltiin Salon A-klinikan kannalla. Ympäristökunnista enemmistö koki, että sekä Salon kaupunki että Salon A-klinikka ovat molemmat luotettavia yhteistyökumppaneita ja voisivat ostaa päihdepalveluita kummalta vain. Muutamissa kunnissa jo valmiit yhteis- 16 Katkaisu- ja selviämisaseman hankesuunnitelma Salo 10.10.2008
työlinkit Salon A-klinikkaan koettiin kuitenkin asiointia helpottavaksi. Tärkeänä pidettiin palveluiden turvaaminen. Someron kaupunki asettui selkeästi A-klinikalta ostettavien palveluiden kannalle. Yleisesti A-klinikan palveluihin oltiin oltu tyytyväisiä ja koettiin, että ne turvaavat päihdetyön osaamista. Lisäksi arveltiin, että sijainti saattaa katkon jälkeen ohjaa potilaita / asiakkaita joko erityispalveluihin tai avopalveluihin. Ympäristökunnista 5 sanoi käyttävänsä A-klinikan palveluita, ja 6 kuntaa ostaisi palvelut tarvittaessa molemmilta. Kehittämishankkeessa mukana olevista kunnista 6 kunnan viranomaiset asettuivat Salon A-klinikan kannalle ja 2 kunnan Salo 2009 kannalle, lisäksi 3 kunnan viranomaiset eivät ottaneet selkeää kantaa asiaan. 2. 5. Hoitopaikkojen tarve Yleisesti arvioitiin tilanteen pysyvän samana tai hieman nousevan edellisestä vuodesta. Siihen missä fyysisesti katkaisuhoito tehdään, vaikuttaa pitkälti miten ja missä aikataulussa erityissairaanhoito siirtää päihdekatkaisuhoitopaikkojen järjestämisen peruspalveluiden järjesteltäväksi. 2.6. Katkaisuhoitovuorokaudet a. Vuodeosastot: Salo, Perniö, Somero, Kemiö, Kaarina- Piikkiö ja Härkätie ovat alueella sijaitsevat terveyskeskukset, joissa laitoskatkaisut on tehty. b. Erityissairaanhoidon katkaisuhoidon yksikkönä on toiminut Halikon sairaalan osasto 101. LIITEET 1ja 2: Hoitovuorokaudet eri yksiköissä Huom. Erityisesti suuremmissa kunnissa katkaisuhoitoon liittyvät tiedot kulkivat terveyskeskusten kautta, eikä päihdepalveluiden katkaisuhoidon kokonaistilanne näin ollen näy sosiaalitoimien budjeteissa. Pienemmissä kunnissa terveyskeskusten laskut kulkivat tarkemmin sosiaalitoimistojen kautta ja tilanne tiedettiin, mutta muuta päihdehoitoa kuten katkaisuhoidon jatkohoitoa ei ole voitu järjestää riittävästi resurssien ja sovittujen palvelujärjestelmien puutteen vuoksi. 2. 7. Katkaisu- ja selviämisaseman vaikutuksista Selviämisaseman nähtiin tuovan helpotusta hoitoon pääsyyn ja olevan mahdollisuus hoitoon motivoitumiselle. Katkaisuasema koettiin parantavan sekä päihdeongelman hoidettavuuden mahdollisuutta että asiakkaan elämän tilannetta. Muutamissa pienissä kunnissa yksin sosiaalityötä tekevä koki työssä jaksamisen lisääntyvän, kun pystyy tekemään yhteistyötä asiakkaan hoidossa ja voidessaan tarjota laitoskatkaisuhoitoa. Yleisesti ajateltiin päihdesairautta vaikeana, haasteellisena ja monella tavalla ihmistä itseä ja hänen läheisiään rasittavana. Päihteiden käyttäjän nähtiin joutuvan lastensuojelullisten toimenpiteiden, psykiatristen- ja somaattisen sairauksien hoitotoimenpiteiden kohteeksi päihdesairauden kroonistuttua. Katkaisu- ja selviämisasema voisi tuoda mahdollisuuden saavuttaa raittiin elämän aloitus päihteiden käytön sijaan ja ennaltaehkäistä myös mahdollista putkasta pikkurikosten kautta vankilaan kierrettä. 2.8. Korvaus- ja ylläpitohoidon järjestelyt Kaikissa kunnissa oli terveyskeskuksilla vastuu korvaus- ja ylläpitohoidon järjestelyistä. Pienissä kunnissa oli vain satunnaisia tai ei yhtään hoidon tarvitsijaa. Suuremmissa kunnissa tarpeen nähtiin kasvavan ja niissä oli joutunut jonottamaan hoitojen aloituksia. Kaikki hoitoon halukkaat olivat sitä kuitenkin saaneet. Katkaisu- ja selviämisaseman hankesuunnitelma Salo 10.10.2008 17
2.9. Uudelleen järjestelyt korvaus- ja ylläpitohoitojen suhteen 1.2.2008 voimaan tullut laki oli vielä suhteellisen tuore haastattelua tehtäessä ja sen vaikutus siten epäselvä. Kunnissa oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä nykyiseen järjestelyyn, jolloin terveyskeskusten vastuulla on antaa mahdollisimman lähellä kuntalaisia korvaus- ja ylläpitohoito. Laki turvaa palvelun pysymisen mahdollisimman lähellä kuntalaisia, mikä sinänsä tuo helpotuksen palvelun saatavuuteen jatkossakin. 2.10. Erilaiset elämän tilanteet katkaisu- ja selviämisaseman palveluissa a. Nuoret (18 25 v): Jos on riittävästi resursseja, niin selviämisasemaa voitaisiin muunnella huomioiden myös nuoret päihtyneet, tietysti yhteistyössä vanhempien, poliisien ja sosiaaliviranomaisten kanssa. Varsinaiseen katkaisuhoitoon nuori pitää edelleen lähettää heille suunniteltuihin palveluihin. Alle 18-v. päihtyneet kuuluvat lastensuojelun palveluihin tulevaisuudessakin. b. Raskaana olevat: Katkaisu- ja selviämisasema voisi palvella niitä raskaana olevia naisia, joille on vaikeus aloittaa raitistuminen raskaudesta huolimatta (Neuvola hoitoon ohjaa ensisijaisesti TYKS: iin). c. Alkoholidementia: Katkaisu- ja selviämisasema ovat hyvä aloitus kroonikko asiakkaille, mutta kasavana huolena kunnissa on, että missä voidaan jatkaa ko. asiakkaan hoitoa, kun omaiset tai muu lähipiiri väsyy? d. Pienten lasten vanhemmat: Erityisesti päivystysaikana katkaisu- ja selviämisasema voisi palvella, jos tarvitaan perhetilanteen rauhoittamiseksi päihtyneen ohjaaminen muualle. Tällöin asioiden jatkotyöskentely selviämisvuorokauden jälkeen mahdollistuisi helpommin yhteistyössä lastensuojelun kanssa. e. Muuta: Haastattelun ajankohtana Turussa oleva Nuorten katkaisuasema Nuoho lopetti toiminnan rahoituksen puutteessa. Lisäksi Turussa sijaitseva Pinja, johon päihdeäidit ovat pääsääntöisesti Salon seudulta ohjattu, on myös lopettamisuhan alla. Näitä tarpeita korvaavaa suunnitelmaa täytyy muokata ja mahdollista hoitopolkuun tulevaa aukkoa paikata, jotta akuutit tilanteet saadaan hoidettua. 2.11. Muuta Päihdeasiakkaiden hoidon siirtäminen erityissairaanhoidosta peruspalveluihin katsottiin olevan taloudellista ja järkevää. Katkaisuhoito- ja selviämisasemapalveluiden osalta asiakasta palvelee parhaiten somaattisten sairauksien hoito, jonka jälkeen siirtyminen psykiatrian, avopalvelun- tai hoitokotiyksikköön olisi yksilön tarpeista lähtevää ja mieluiten mahdollisimman joustavaa yhteistyötä kaikkien hoitavien ja kustannuksista vastaavien tahojen kanssa. Katkaisu- ja selviämishoitojen osalta asiakas olisi hyvä saada mahdollisimman suoraa reittiä hoidon ulottuville, kokonaishoidon kannalta asiakkaan tilanne ennen jatkohoitoihin siirtymistä olisi edelleen hyvä sopia hoitoneuvotteluissa. Kuntien sitoutuminen tarpeen mukaiseen hoitoon ja vastuu päihdehoitojen järjestelyistä pysyisi näin edelleen kunnilla. 18 Katkaisu- ja selviämisaseman hankesuunnitelma Salo 10.10.2008
2.12. Yhteenveto kyselystä Varsinainen palveltava väestöpohja on n. 55 000 asukasta ostopalveluina väestöpohja on mahdollisesti n. 84 700 asukasta satunnaiset palvelun piiriin kuuluvat kasvattaa luvun n. 125 000 asukkaaseen nykyisellään alueella ei ole riittävissä määrin lainmukaisesti päihtyneenä hoidon tarpeen arviointia järjestetty katkaisuhoidon tarve lisääntyy koko alueella palveluiden käyttöä ohjaavat kuntaliitokset ja palvelun saavutettavuus palvelun järjestäjänä ja yhteistyökumppanina nähtiin ensisijaisena Salon A-klinikka sekä Salon A- klinikka ja Salon kaupunki 2009 koettiin luotettaviksi palvelun järjestäjiksi hoitopaikkojen tarpeen katsottiin pysyvän hieman nousevana edellisiin vuosiin katkaisuhoitovuorokaudet ks. Liitteet :1 ja 2 selviämisasema nähtiin selkeästi parannuksena päihdehoidon saavuttavuuteen katkaisuhoidolla pystytään vähintään siirtämään tai vähentämään muiden ongelmien kasautumista ja ennaltaehkäistään pysyviä laitossijoituksia korvaus- ja ylläpitohoitoa koskeva 1.2.2008 asetus sijoittaa hoidon painopisteen haittojen minimointiin ja sen sijoittaminen suoraan katkaisu- ja selviämisaseman yhteyteen tulee tarkoin harkita. akuuteissa tilanteissa ympärivuorokautisesti toimiva katkaisu- ja selviämisasema vahvistaisi jo olemassa olevia sosiaalipäivystys palveluita päihdeasiakkaan hoitaminen peruspalveluissa on taloudellista vrt. erityssairaanhoidon kustannuksiin vastuu päihdehoidoista pysyy kunnalla palveluiden tuottajasta riippumatta. 2.13. Toimenpide-ehdotus Salon seudulle perustetaan katkaisu- ja selviämisasema, joka palvelee seutukunnallisesti. Asiakaspaikkaluvun tulee korvata vähintään nykyiset päihdekatkaisussa käytetyt laitospaikat ja lisäksi tulee suunnittelussa huomioida selviämisasemalle tarvittavat valmiudet vastaanottaa erilaisista lähtökohdista tulevat asiakkaat. Katkaisu- ja selviämisaseman hankesuunnitelma Salo 10.10.2008 19
3. SELVITYKSET RAKENNUS- JA TOIMINTAVAIHTOEHDOISTA Työsuunnitelmaksi 29.1.2008 ohjausryhmässä sovittiin, että hankepäällikkö aloittaa yhteydenotoilla jo hankkeessa mukana oleviin yhteistyötahoihin sekä nykyisen sairaanhoitopiirin alueella oleviin kuntiin ja ottaa yhteyttä mahdolliseen suunnittelijaan kustannusarvioiden saamiseksi eri rakennusvaihto-ehdoille. Katkon- ja selviämisaseman rakennus vaihtoehtoja ovat: Rakennetaan uusi rakennus Anjalansalon hoitokodin viereen(selvitettävä onko asiasta olemassa vanhat piirustukset?) tai saneerataan ja korjataan Halikon sairaalan tyhjenevä hallintorakennus tai läheisyydessä sijaitseva rivitalo eli entinen lääkärin talo uudeksi hoitopaikaksi ja muu vaihtoehto, mikä? Tärkeää on, että tuleva katkaisu- ja selviämisasema on fyysisesti jo olemassa olevien ympärivuorokautisia sairaala- tai päihdepalveluita antavien yksiköiden läheisyydessä. Näistä kahdesta kohteesta syntyi yhteistyössä rakennussuunnittelija Eija Paijan kanssa(joka on toiminut pitkään myös rakennustarkastajana) neljä realistista vaihtoehtoa järjestää päihdepalvelut osaksi kunnan peruspalveluita. 3.1. Vuokrataan ja saneerataan Halikon sairaalan Lepolan kolmas kerros = kohde 1 Kiinteistön omistaa erikoissairaanhoitopiiri, joka on valmis vuokraamaan osaston 8 euroa neliö kuukausihintaan, osaston pinta-ala on n. 1 060 neliötä. He ovat valmiita myös saneeraamaan osaston rakennussuunnittelija Eija Paijan suunnitelmien perusteella, jolloin vuokrahinta nousee kustannusten mukaisesti. Kohde 1 edut: Pienen saneerauksen jälkeen tilava ja valoisa osasto toistaiseksi toimivan psykiatrisen sairaalan yhteydessä samassa talossa kaupungin omia vanhusosastoja yksityisyyden suoja riittävä saneerauksen jälkeen selviämisasemalle oma sisäänkäynti(portaat) voidaan vuokrata väliaikaiseksi ratkaisuksi vuokranantaja remontoi kaikkiin asiakashuoneisiin saa saniteettitilat ja suihkun entiseen osasto 101 osastoon verrattuna tilat lisääntyvät kaksinkertaisiksi ja haasteet: mikä on vuokra, kun remontti maksaa n. 605 000 euroa? 20 vuodessa on maksettu uudisrakennus vuokran hinnalla jos toiminta pysyvää, selviämisaseman puolelle tarvitaan oma hissi saneeraus voi tuoda yllätyskuluja onnistuuko kolmannessa kerroksessa tupakointi, voiko siirtää parvekkeelle? vanhustenhoito ja katkaisuhoito samassa talossa? miten käy turvallisuuden ja synergiaetujen, kun Halikon sairaalan toiminnot siirtyvät muualle? etäisyys nykyisestä päihdepalveluiden hoitopolusta ja päihdeyksiköstä väliaikaisesta ratkaisusta tulee helposti pysyvä, jatkuuko kaikki ennallaan? Toiminta, henkilöstö ja asiakasmenot: arviobudjetti toimintaa aloitettaessa on n. 884 141,05 / vuosi. 3.2. Rakennetaan uudisrakennus asumispalveluyksikkö Anjalansalon viereen = kohde 2 Mahdollisena investoijana voi toimia A-klinikka säätiö tai salon kaupunki. Nykyiselle Anjalansalon tontille on rakennusoikeutta, mutta haasteena on yhtenäisen tonttialueen puute, jolloin lisämaata joudutan neuvottelemaan kaupungin ja alueen vuokralaisten kanssa. Alue on pienteollisuuteen kaavoitettu, mutta kaavamuutokselle hoitolaitosta varten on saatu alustava myönteinen päätös. Rakennussuunnittelija Eija Paija on tehnyt uudisrakennuksesta suunnitelman ja kustannuslaskelmat. Rakennuksen kerrosala on 598 neliötä. Kohde 2 edut: Voidaan sijoittaa lähelle muita toimivia laitospalveluita (Anjalan Salo / Sairaalan mäki?) 20 Katkaisu- ja selviämisaseman hankesuunnitelma Salo 10.10.2008