6. Päihteet. 6.1Johdanto

Transkriptio

1 6. Päihteet 6.1Johdanto Päihdehuollon avopalveluissa. Indikaattori ilmaisee kuntien kustantamia päihdehuollon avopalveluita vuoden aikana A-klinikoilla tai nuorisoasemilla käyttävien asiakkaiden määrää tuhatta asukasta kohden. Asiakkaiden lukumäärään vuoden aikana lasketaan kukin henkilö vain kerran riippumatta siitä, kuinka monta kertaa hän on ollut asiakkaana. Mikäli A-klinikkaa tai nuorisoasemaa ei kunnassa ole, tapahtuvat avopalveluasioinnit yleensä terveyskeskuksissa. Kauempana oleviin A-klinikoihin tai nuorisoasemiin voi kunnalla olla käyttösopimuksia, mutta joskus asiakkaat eivät ole halukkaita kulkemaan kaukana sijaitseviin avopalveluihin, vaikka matkakustannuksetkin korvattaisiin. Toisaalta etenkin pieneltä paikkakunnalta halutaan lähteä pois hoitamaan päihdeongelmaa. (Sotkanet 2010.) Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta. Indikaattori ilmaisee vuoden aikana alkoholi, huumausaine, lääkeaine tai korvikkeet päädiagnooseilla sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleiden lukumäärän tuhatta asukasta kohti. Mikäli kunnassa on päihdehuollon erityispalveluja (esim. laitoksia, katkaisuja tai päihdekuntoutusta), hoidetaan sairaaloissa ja terveyskeskuksissa vähemmän päihteiden vuoksi hoitoa tarvitsevia asiakkaita. Indikaattoria on siis hyvä verrata päihdehuollon laitoksissa olleiden asiakkaiden määrään. Päihteiden vuoksi sairaalahoitoa tarvinneiden potilaiden määrä kuvaa osaltaan päihteiden käytön aiheuttamien sairauksien määrää ja vaikeusastetta. On lisäksi muistettava, että sairaalahoidon määrä riippuu myös resursseista ja vallitsevista hoitokäytännöistä. (Sotkanet 2010.) Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta. Indikaattori ilmaisee vuoden aikana päihdehuollon katkaisu- ja kuntoutusyksiköissä laitoshoidossa olleiden asiakkaiden määrän tuhatta asukasta kohden. Tiedot kattavat kunnan päihdepalvelujen oman tuotannon ja palvelujen ostot. Indikaattoria on hyvä tarkastella päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidettujen potilaiden määrän rinnalla. Mikäli laitospalveluja tai niiden ostosopimusta ei kunnassa ole, näkyvät asiakkaat todennäköisesti sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla. Laitospalveluiden vähäinen käyttö ei aina kerro niiden vähäisestä tarpeesta vaan niiden puutteesta.

2 Indikaattori kuvaa osaltaan alkoholin ja huumeiden käytön aiheuttamien ongelmien määrää ja niiden vaikeusastetta. On lisäksi muistettava, että sairaalahoidon määrä riippuu myös resursseista ja vallitsevista hoitokäytännöistä. (Sotkanet 2010.) Päihdehuollon asumispalveluissa. Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kuntien päihdehuollon asumispalveluja tai ensisuojia käyttävien asiakkaiden määrää tuhatta asukasta kohden. Asiakkaiden lukumäärään vuoden aikana lasketaan kukin henkilö vain kerran riippumatta siitä, kuinka monta kertaa hän on ollut asiakkaana. Osa päihdeasiakkaille suunnatuista asumispalveluista tuotetaan osana kunnan sosiaalihuollon yleisiä asumispalveluja, joista ei ole saatavissa eritellysti tietoa päihdeasiakkaiden osuuksista. Indikaattori kuvaa osaltaan alkoholin ja huumeiden käytön aiheuttamien ongelmien määrää ja niiden vaikeusastetta. On lisäksi muistettava, että asumispalveluiden määrä riippuu myös resursseista ja vallitsevista hoitokäytännöistä (Sotkanet 2010.) Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas. Indikaattori ilmaisee kuntien kustantamien päihdehuollon erityispalveluihin sekä raittiustyöhön suunnattujen palveluiden nettokustannuksia asukasta kohden. Kustannuksia tulkitessa on muistettava, että päihdepalvelut järjestetään kunnissa eri tavoin, jolloin myös kustannukset näkyvät eri tavoin. Päihdehuollon nettokustannukset voivat antaa vain viitteellisen kuvan päihdeongelman laajuudesta, sillä päihdehuollon nettokustannukset näyttävät pienen osan päihdepalveluista aiheutuvista kustannuksista. Päihdehuollon nettokustannuksissa eivät näy esimerkiksi sairaaloissa ja terveyskeskuksissa tehty päihdetyö eivätkä päihde-ehtoiset asumispalvelut, mikäli ne on kunnassa kirjattu osaksi yleisiä asumispalveluita. Indikaattori voi antaa vertailukelpoisen kuvan kunnan sisällä päihdehuollon nettokustannuksissa tapahtuvista muutoksista, kun samalla otetaan huomioon palvelujärjestelmässä tapahtuneet muutokset. (Sotkanet 2010.)

3 6.2 Loimaan seutukunta TAULUKKO 1. Eri päihdepalvelut / 1000 asukasta ja päihdepalvelujen nettokustannukset / asukas Päihdehuollon avopalveluissa Aura 2,7 3,2 2,1 3,1 2,3 Koski 3,1 4 2,8 3,2 4,5 Loimaa 10,7 16,5 17,9 15,8 17,7 Marttila 0,5 1, ,5 Oripää 0 5,3 6,6 7,9 5,7 Pöytyä 3,2 4,1 3,6 3,6 3,2 Tarvasjoki ,5 0 Loimaan seutukunta 6,3 9,5 9,8 9 9,7 Varsinais-Suomi 9,3 8,4 8,4 8,1 8,1 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta Koko maa 9,2 9,5 9,7 10 9,7 Aura 1,5 4 2,6 3,1 Koski 2,4 6 3,2 8,1 Loimaa 6,1 5,7 5,6 5,7 Marttila 2,3 3,9 2,5 2,5 Oripää 6,8 4,4 Pöytyä 4,2 3,8 3,9 4 Tarvasjoki 0 Loimaan seutukunta 4,3 4,8 4,4 4,7 Varsinais-Suomi 3,6 4,1 4,1 4,4 Koko maa

4 Päihdehuollon asumispalveluissa Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas Lähde: Sotkanet 2010 Aura 1,8 3,2 1,8 6,7 0,8 Koski 0,8 0 0,4 0,8 0,4 Loimaa 1,6 1,2 1,4 1,4 1,2 Marttila 0 0, Oripää 1,5 3 1,5 1,4 0,7 Pöytyä 1,2 0,4 1,2 0,8 0,7 Tarvasjoki ,5 Loimaan seutukunta 1,3 1,1 1,2 1,7 0,9 Varsinais-Suomi 2,9 2,4 2,5 2,5 2,5 Koko maa 3,3 3,3 3,2 3,2 3,2 Aura Koski Loimaa 0 0,1 0,1 0 0 Marttila Oripää Pöytyä 0,1 0, ,1 Tarvasjoki Loimaan seutukunta 0 0, ,1 Varsinais-Suomi 1,7 1,9 1,9 1,9 1,8 Koko maa ,2 1,2 Aura 0,6 1,8 3,7 5 1,3 Koski 2,2 6,3 0,8 4 9,3 Loimaa 6 4,9 19,6 19,9 29,6 Marttila 0,5 0,5 2,4 5,4 5,4 Oripää 1,4 0 6,8 6,6 5,7 Pöytyä 0,8 2,6 3,1 3,2 3,6 Tarvasjoki 1, ,6 1 Loimaan seutukunta 3,4 3,6 10,6 11,4 15,8 Varsinais-Suomi 11 16,2 24,5 26,8 28,9 Koko maa 12 15,1 24,4 26,3 28,6

5 6.3 Salon seutukunta TAULUKKO 2. Eri päihdepalvelut / 1000 asukasta ja päihdepalvelujen nettokustannukset / asukas Päihdehuollon avopalveluissa Salo 15,7 14,8 15,3 15,3 15,1 Somero 7,4 9,4 9,3 11,4 11,3 Salon seutukunta 14, ,4 14,8 14,5 Varsinais-Suomi 9,3 8,4 8,4 8,1 8,1 Koko maa 9,2 9,5 9,7 10 9,7 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta Päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta Salo 5,2 4,8 4,6 4,7 Somero 5,8 4 5,3 6 Salon seutukunta 5,3 4,7 4,7 4,9 Varsinais-Suomi 3,6 4,1 4,1 4,4 Koko maa Salo 2,7 2,5 2,8 2,4 3,5 Somero 0,4 1,8 1,6 2 1,7 Salon seutukunta 2,3 2,4 2,6 2,4 3,3 Varsinais-Suomi 2,9 2,4 2,5 2,5 2,5 Koko maa 3,3 3,3 3,2 3,2 3,2 Salo 0,1 1,3 1,2 1,2 1,1 Somero 0 0,6 0,7 0,6 0,6 Salon seutukunta 0,1 1,2 1,1 1,1 1

6 Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas Lähde: Sotkanet 2010 Varsinais-Suomi 1,7 1,9 1,9 1,9 1,8 Koko maa ,2 1,2 Salo 5,8 15,6 34,1 35,8 37,9 Somero 3 3,4 13,6 19,6 24,2 Salon seutukunta 5,4 13,7 31,1 33,4 35,9 Varsinais-Suomi 11 16,2 24,5 26,8 28,9 Koko maa 12 15,1 24,4 26,3 28,6 6.4 Turun seutukunta- itäiset kunnat TAULUKKO 3. Eri päihdepalvelut / 1000 asukasta ja päihdepalvelujen nettokustannukset / asukas Päihdehuollon avopalveluissa Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta Kaarina 5,9 5,7 5,4 2,5 2 Lieto 3,5 1,2 1 1,3 1,6 Paimio 7,3 7,8 3,7 5 6,1 Sauvo 5,6 5,8 8,1 5 5,6 Turku 11,1 8,5 8,6 8,6 8,4 Turun seutukunta 9 7,4 7,1 7 6,9 Varsinais-Suomi 9,3 8,4 8,4 8,1 8,1 Koko maa 9,2 9,5 9,7 10 9,7 Kaarina 3,9 4,1 3,9 3,8 Lieto 3,1 2,9 2,5 3,4 Paimio 4,3 5,5 4,1 4,2 Sauvo 3,9 5,5 5,1 5,3 Turku 3,3 3,9 4,1 4,6 Turun seutukunta 3,2 3,9 3,9 4,3 Varsinais-Suomi 3,6 4,1 4,1 4,4

7 Koko maa Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta Päihdehuollon asumispalveluissa Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas Lähde: Sotkanet 2010 Kaarina 5 1,6 1,7 2,1 1,6 Lieto 3,5 0,6 1,1 1,6 1,1 Paimio 1,6 5,5 2,8 1,2 3 Sauvo 2,5 0,3 0,3 0 0,3 Turku 4,2 3,5 3,5 3,4 3,3 Turun seutukunta 3,6 2,9 2,8 2,8 2,7 Varsinais-Suomi 2,9 2,4 2,5 2,5 2,5 Koko maa 3,3 3,3 3,2 3,2 3,2 Kaarina 0 0,2 0,4 0,1 0,1 Lieto Paimio 0 0, ,1 Sauvo 0 0,7 1,4 1 0,7 Turku 4,5 4,3 4,3 4,3 4,1 Turun seutukunta 2,7 2,6 2,6 2,6 2,4 Varsinais-Suomi 1,7 1,9 1,9 1,9 1,8 Koko maa ,2 1,2 Kaarina 6 7,8 13,6 14,1 15,2 Lieto 1,6 4,2 2,6 4,3 6,7 Paimio 6,2 12,2 13,5 5,6 7 Sauvo 2,8 7,4 6,9 4,7 7,9 Turku 21,9 30,1 38, ,4 Turun seutukunta 14,7 20,5 28,1 30,3 32,4 Varsinais-Suomi 11 16,2 24,5 26,8 28,9 Koko maa 12 15,1 24,4 26,3 28,6

8 6.5 Turun seutukunta läntiset kunnat TAULUKKO 4. Eri päihdepalvelut / 1000 asukasta ja päihdepalvelujen nettokustannukset / asukas Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta Masku 3,2 2,7 3,8 3,3 3,4 Mynämäki 1,8 3,4 3,4 3,4 4 Naantali 4,7 6,6 4,4 5,9 5,2 Nousiainen 3,6 4,5 2,7 1,9 2,9 Raisio 11,9 11,8 10,2 11,6 11,7 Rusko 2,5 1,8 2,3 1,6 4,5 Turku 11,1 8,5 8,6 8,6 8,4 Turun seutukunta 9 7,4 7,1 7 6,9 Varsinais-Suomi 9,3 8,4 8,4 8,1 8,1 Koko maa 9,2 9,5 9,7 10 9,7 Masku 1,9 2,3 2,9 2,6 Mynämäki 1,7 2,4 3,6 4,2 Naantali 4 5,1 5 5,1 Nousiainen 2,6 1,3 3,4 4,6 Raisio 3,3 4,5 3,6 4,1 Rusko 1,2 1,4 1,6 Turku 3,3 3,9 4,1 4,6 Turun seutukunta 3,2 3,9 3,9 4,3 Varsinais-Suomi 3,6 4,1 4,1 4,4 Koko maa Masku 0,5 0,6 0,8 0,5 0,8 Mynämäki 0,3 1,4 0,6 1,2 0,9 Naantali 1,6 2,4 2,9 3,5 3,3 Nousiainen 1,9 0,4 0,8 0,2 0

9 Päihdehuollon asumispalveluissa Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas Lähde: Sotkanet 2010 Raisio 3,3 2,5 2,3 2,7 2,6 Rusko 0,8 0,9 1 0,9 0,5 Turku 4,2 3,5 3,5 3,4 3,3 Turun seutukunta 3,6 2,9 2,8 2,8 2,7 Varsinais-Suomi 2,9 2,4 2,5 2,5 2,5 Koko maa 3,3 3,3 3,2 3,2 3,2 Masku 0 0,1 0,1 0 0 Mynämäki 0 0,1 0,2 0,2 0,5 Naantali 0, ,2 0,1 Nousiainen Raisio 0 0,8 0,7 0,7 0,6 Rusko Turku 4,5 4,3 4,3 4,3 4,1 Turun seutukunta 2,7 2,6 2,6 2,6 2,4 Varsinais-Suomi 1,7 1,9 1,9 1,9 1,8 Koko maa ,2 1,2 Masku 0,9 1,9 5,2 6,4 3,4 Mynämäki 0,8 1,8 4,2 4,9 11,3 Naantali 2,7 3,8 20,4 27,3 28 Nousiainen 0,5 2,6 3,2 5,9 1,2 Raisio 8 10,3 24,4 32,9 38,4 Rusko 1,4 4,6 3,7 6,3 6,4 Turku 21,9 30,1 38, ,4 Turun seutukunta 14,7 20,5 28,1 30,3 32,4 Varsinais-Suomi 11 16,2 24,5 26,8 28,9 Koko maa 12 15,1 24,4 26,3 28,6 6.6 Vakka-Suomen seutukunta TAULUKKO 5. Eri päihdepalvelut / 1000 asukasta ja päihdepalvelujen nettokustannukset / asukas

10 Päihdehuollon avopalveluissa Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta Päihdehuollon asumispalveluissa Kustavi 13,9 1,1 3,3 4,4 1,1 Laitila 0,1 3,6 1,8 0,1 0 Pyhäranta 9,1 0,9 2,3 2,7 2,2 Taivassalo 0 2,3 4 4,1 4,1 Uusikaupunki 18,7 15,7 17,6 16,1 16,7 Vehmaa 5,9 13,4 6,1 8,2 6,7 Vakka-Suomen seutukunta 11 10,1 10,3 9,3 9,3 Varsinais-Suomi 9,3 8,4 8,4 8,1 8,1 Koko maa 9,2 9,5 9,7 10 9,7 Kustavi 6,6 Laitila 4 5 5,2 4,6 Pyhäranta 3,5 2,2 3,6 Taivassalo 2,9 2,9 Uusikaupunki 4,3 5 5,1 4,2 Vehmaa 5,1 6,1 2,9 3,3 Vakka-Suomen seutukunta 4,1 4,6 4,7 4,1 Varsinais-Suomi 3,6 4,1 4,1 4,4 Koko maa Kustavi 1 2,2 2,2 0 0 Laitila 0,2 0,4 0,4 1,9 3 Pyhäranta 0 0 0,5 0,9 0,4 Taivassalo 0 0 0,6 0,6 0,6 Uusikaupunki 0,4 0,6 1,1 2 2 Vehmaa 1,2 2,4 0,8 0,8 1,7 Vakka-Suomen seutukunta 0,4 0,6 0,8 1,7 2 Varsinais-Suomi 2,9 2,4 2,5 2,5 2,5 Koko maa 3,3 3,3 3,2 3,2 3,2

11 Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas Lähde: Sotkanet 2010 Kustavi Laitila Pyhäranta ,4 0 Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Vakka-Suomen seutukunta Varsinais-Suomi 1,7 1,9 1,9 1,9 1,8 Koko maa ,2 1,2 Kustavi 4,7 2 3,3 1,1 1,1 Laitila 1,3 1,9 2,7 3,3 3,4 Pyhäranta 1,3 0,4 0,4 1,8 4 Taivassalo 2,6 2,2 0 1,2 4,7 Uusikaupunki 5,3 11,8 13,3 19,2 21,2 Vehmaa 1,1 2 8,1 4,5 5,3 Vakka-Suomen seutukunta 3,5 6,8 8,2 11,1 12,5 Varsinais-Suomi 11 16,2 24,5 26,8 28,9 Koko maa 12 15,1 24,4 26,3 28,6 6.7 Åboland Turunmaan seutukunta TAULUKKO 6. Eri päihdepalvelut / 1000 asukasta ja päihdepalvelujen nettokustannukset / asukas Päihdehuollon avopalveluissa Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja Kemiönsaari 0,7 1,5 2,2 0,8 0 Länsi-Turunmaa 0,6 0,7 4,9 1,1 1,6 Åboland-Turunmaan seutukunta 0, ,1 Varsinais-Suomi 9,3 8,4 8,4 8,1 8,1 Koko maa 9,2 9,5 9,7 10 9,7

12 terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta Kemiönsaari 4,8 5,8 5,8 4,4 Länsi-Turunmaa 1,7 3,8 3,4 4,3 Åboland-Turunmaan seutukunta 2,7 4,5 4,2 4,4 Varsinais-Suomi 3,6 4,1 4,1 4,4 Koko maa Kemiönsaari 0,9 2,4 0,7 0,8 1,1 Länsi-Turunmaa 0,9 0,8 2,9 2,5 1,5 Åboland-Turunmaan seutukunta 0,9 1,3 2,2 1,9 1,4 Varsinais-Suomi 2,9 2,4 2,5 2,5 2,5 Päihdehuollon asumispalveluissa Koko maa 3,3 3,3 3,2 3,2 3,2 Kemiönsaari Länsi-Turunmaa 0,1 0,1 0,1 0,1 0,3 Åboland-Turunmaan seutukunta 0 0,1 0,1 0 0,2 Varsinais-Suomi 1,7 1,9 1,9 1,9 1,8 Koko maa ,2 1,2 Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas Lähde: Sotkanet 2010 Kemiönsaari 3 2,2 4,2 4,5 2,5 Länsi-Turunmaa 5,8 2 5,3 9,9 7,7 Åboland-Turunmaan seutukunta 4,8 2 4,9 8,1 6 Varsinais-Suomi 11 16,2 24,5 26,8 28,9 Koko maa 12 15,1 24,4 26,3 28,6

13 6.8 Pohdinta Varsinais-Suomesta Päihteitä koskeva yhteenveto ja tulkinta -osuus käsitellään tässä Pohdinta Varsinais-Suomesta luvussa ja se on yhteinen kaikkien seutujen kesken, koska kunnissa ja seuduilla käyty keskustelu tuloksista on ollut yhteneväistä ja näin ollen pätevää koko maakuntaan. Päihteet indikaattorikokonaisuudesta tekee ongelmallisen se, että indikaattorit koskevat ainoastaan päihdepalvelujen asiakasmääriä. Kuntien tapa tuottaa eri päihdepalveluja vaihtelee paljon erikokoisissa kunnissa. Lisäksi päihdepalvelujen asiakasmäärät eivät vielä kerro päihteiden käytön seurauksista, joilla on merkitystä niin käyttäjän itsensä kuin hänen ympäristönsäkin hyvinvointiin. Päihdehuollon avopalveluiden, A-klinikoiden ja Nuorisoasemien, asiakasmäärät vähenivät koko maassa vuonna 2009 edelliseen vuoteen verrattuna (Päihdetilastollinen vuosikirja 2010). Koko Varsinais-Suomessa asiakasmäärät pysyivät ennallaan vuonna 2009 edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoteen 2008 verrattuna hoitojaksot, joiden päädiagnoosina oli alkoholisairaus, laskivat 5 prosenttia vuonna 2009 koko maassa (Päihdetilastollinen vuosikirja 2010). Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla 1 hoidettujen potilaiden määrä nousi vuoden ,1 asiakkaasta tuhatta asukasta kohti vuoden ,4 asiakkaaseen Varsinais-Suomessa. Koko maassa katkaisuhoidon asiakasmäärät kasvoivat vuonna 2009 lähes kahdeksan prosenttia vuoteen 2008 verrattuna, mutta kuntoutuslaitosten asiakasmäärät vähenivät selvästi (Päihdetilastollinen vuosikirja 2010). Varsinais-Suomessa päihdehuollon laitoksien asiakasmäärät ovat pysyneet 2,5 asiakkaassa tuhatta asukasta kohti vuodesta 2007 lähtien. Päihdehuollon asumispalveluiden asiakasmäärät kasvoivat vuonna 2009 lähes kymmenen prosenttia koko maassa (Päihdetilastollinen vuosikirja 2010) ja Varsinais-Suomessa asumispalvelujen määrä laski hieman. Varsinais-Suomessa kiinnostavimmaksi indikaattoriksi kuntien ja seutujen keskusteluissa nousi päihdehuollon nettokustannukset euroina per asukas. Kaikkien kuntien päihdehuollon nettokustannukset näyttävät nousseen vuodesta 1995 lähtien tasaisesti ja erityisesti 2000-luvulla. Naantalissa kustannusten nousun suurimmaksi tekijäksi arvioitiin korvaushoitoa, joka tuli viralliseksi osaksi päihdepalvelujärjestelmää vuonna 2000 (Päihdetilastollinen vuosikirja 2010). Myös Somerolla korvaushoito selittää päihdehuollon kustannuksista suurimman osan, sillä asiakkaita on paljon. Tilanne on kuitenkin helpottunut viime vuosista. Päihdehuollossa tilannetta kuvaa myös se, että kunnissa päihdehuollon palveluita olisi tarjolla, mutta sitä tarvitsevat asiakkaat eivät ota sitä vastaan. Pöytyällä arvioitiin, että vuonna 2010 kustannukset tulevat olemaan aiempaa suuremmat, koska ostopalvelua on ollut paljon kuluvana vuonna. Toisaalta esimerkiksi 1 Indikaattori ilmaisee vuoden aikana alkoholi, huumausaine, lääkeaine tai korvikkeet päädiagnoosilla sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut tuhatta asukasta kohti (Sotkanet 2010). 13

14 Uudessakaupungissa korvaushoito ei selitä kustannusten nousua, sillä korvaushoidon tämänhetkinen asiakasmäärä on hyvin pieni. Sen sijaan A-klinikkaan kohdistettujen resurssien lisäys saattaa selittää osan kustannuksista. Kuntien ja seutujen näkemyksen mukaan tulevaisuudessa pitää pohtia päihdepalvelujen seudullisuutta enemmän ja tarkemmin niin substanssin kuin organisaationkin osalta. MUUTOSEHDOTUKSET INDIKAATTOREIHIN: Alkoholin kulutus Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas Alkoholiin liittyvät onnettomuudet Väkivaltarikollisuus Alkoholiin liittyvä perheväkivalta Alkoholinkäytön seurauksena kuolleiden määrä Lähteet Päihdetilastollinen vuosikirja 2010: Alkoholi ja huumeet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. 14