TALOUSARVIO 2016 TALOUSSUUNNITELMA 2017 2018
SISÄLLYSLUETTELO Kokkolan kaupungin strategia 2013 2017... 1 Kokkolan kaupungin vuoden 2016 talousarvion lähtökohdat... 7 Toiminnalliset tavoitteet... 15 Keskeisten yhtiöiden tavoitteet... 29 Käyttötalous... 40 Tarkastuslautakunta... 45 Kaupungin johtaminen... 47 Kaupunginkanslia... 48 Talous- ja tietohallintopalvelut... 49 Elinkeinot ja kaupunkikehitys... 50 Käyttövaraus... 51 Alueellinen pelastustoimi / Kokkola... 52 Henkilöstöpalvelut... 53 Työllisyyspalvelut... 54 Ympäristöterveydenhuolto... 67 Sosiaali- ja terveystoimi / hallinto... 69 Sosiaali- ja vammaishuolto... 70 Vanhusten palvelut... 71 Terveyspalvelut... 72 Opetus- ja kasvatuslautakunta/sivistyskeskus... 91 Varhaiskasvatuspalvelut... 92 Perusopetus... 93 Lukio ja muu toinen aste... 95 Kokkolan seudun opisto Karlebynejdens institut... 96 Kulttuuri- ja nuorisolautakunta: kanslia ja Kieppi... 104 Kulttuuripalvelut... 105 Kirjastopalvelut... 106 Museopalvelut... 107 Nuorisopalvelut... 108 Liikuntalautakunta...116 Teknisen toimen hallinto ja tukipalvelut...118 Yhdyskuntateknisten palvelujen vastuualue...119 Tilapalvelujen vastuualue... 120 Kaavoituspalvelut... 121 Maa- ja vesialueiden hallinta... 122 Rakennusvalvontapalvelut... 131 Ympäristöpalvelut... 132 Maaseutulautakunta... 134 Pelastuslautakunta... 136 Kokkolan Vesi... 142 Työplus... 144 Investoinnit... 147 Avustukset 2016, kaupunginhallitus... 171
KOKKOLAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2013 2017 Kokkolan kaupunginvaltuusto hyväksyi 28.10.2013 kaupungin strategian 2013 2017. Kaupungin strategia on koko kaupunkikonsernia koskeva strategia, jossa määritellään kehittämisen suunta huomioon ottaen toimintaympäristön muutokset. Lautakuntien talousarvio- ja taloussuunnitelmaesitysten tulee pohjautua strategiaan sekä talouden, että toiminnallisten tavoitteiden osalta. Muuttuva toimintaympäristö Tulevaisuuden muutoksista johtuen kaupungin laaja-alaisen elinvoimapolitiikan merkitys kasvaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta. Kokkolan seudun suhteellisen kilpailukykyaseman merkittävä paraneminen viime vuosituhannen lopun jälkeen antaakin pohjaa jatkaa elinvoima- ja kilpailukykytekijöiden strategisille päämäärille. Nähtävissä olevia trendejä ovat kaupunkiseutujen merkityksen kasvaminen sekä koulutus- ja osaamisvaatimusten lisääntyminen. Kuntien roolien erilaistumien tulee jatkumaan. Suomen julkisen talouden kestävyysvaje, laman seuraukset ja merkittävä elinkeinoelämän rakenteellinen murros aiheuttavat kuntien talouden merkittävän kiristymisen. Jatkuvasti lisääntyneitä kuntien velvoitteita ei pystytä hoitamaan. Valtion tuleekin aidosti vähentää kuntien tehtäviä ja velvoitteita. Tilannetta tiukentaa vielä edellä todettu väestön nopea vanheneminen. Niukkenevaan talouteen sopeutuminen edellyttää toimintojen uudelleen arviointia, uusia asiakaslähtöisiä toimintatapoja, palvelujen tuottamista yhdessä asiakkaiden kanssa sekä uusien teknologioiden käyttöön ottoa. Kuntarakenne, -yhteistyö ja palvelujenjärjestämis- sekä tuotantomallit ovat uudistumassa. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämismallit muuttuvat. Visio 2025: Kokkolassa parasta aikaa Elinvoimainen, merellinen ja kaksikielinen Kokkola tarjoaa asukaslähtöiset palvelut ja viihtyisän elinympäristön. Kaupungin menestys perustuu kansainvälisyyteen, korkealuokkaiseen osaamiseen, kulttuuriin, logistiikkaan ja monipuoliseen elinkeinotoimintaan kärkenään kemia Strategiset päämäärät näkökulmittain Elinvoimainen ja kilpailukyinen kaupunki Vetovoimainen kaupunki Yrittämisen olosuhteita aktiivisesti luova ja joustava elinkeinopolitiikka Kansainvälisesti kilpailukykyinen logistinen keskus Osaava ja oppiva kaupunki Hyvinvoiva kuntalainen Hyvä elämänlaatu, terveys ja aktiivinen kuntalainen Viihtyisä ja turvallinen elinympäristö Palvelujen järjestäminen ja konserniohjaus Vahva ja dynaaminen kunta palvelujen järjestäjänä ja tuottajana Toimivat ja tehokkaat palveluiden järjestämistavat ja palveluprosessit Toimiva omistajaohjaus ja konsernirakenne Talous, osaaminen, henkilöstö Kestävä kuntatalous Osaava johto ja motivoitunut henkilöstö Vetovoimainen työnantajakuva 1
Väestö ja työllisyys Kunnat toimivat nopeasti muuttuvassa maailmassa. Aiempaa tärkeämmäksi on tullut analysoida menneisyyttä, nykyisyyttä ja tulevaa sekä varautua tuleviin muutoksiin. Kuntastrategiassa tehdään valintoja tärkeiden asioiden välillä. Kunta määrittelee pitkän tähtäimen tavoitteensa, strategiset päämäärät. Hyvin laadittu ja hyvä strategia antaa pohjaa tuleville päätöksille, budjeteille ja erillisille ohjelmille. Kunnan strategia kattaa koko kuntakonsernin ja ohjaa kaupungin toimintaa suhteessa keskeisiin kumppaneihin. Strategia kertoo kuntalaisille ja eri organisaatioille kaupungin tahtotilan. Strategian hyväksymisen jälkeen alkaa työ, sen toteuttaminen. Strategia elää, kun siitä viestitään ja se kuuluu puheissa ja teoissa. Talousarvio ja taloussuunnitelma ovat keskeisiä strategian toteuttamisen välineitä. Kaupungin väestökehitys on ollut viimeksi kuluneet vuodet hyvällä kasvu-uralla. Vuonna 2014 kaupungin asukasmäärä kasvoi 247 asukkaan verran. 2000-luvulla Kokkolan asukasluku on lisääntynyt yli 3 200:lla. Vuodenvaihteessa 2014/2015 asukkaita oli 47 278. Väestöstä suomenkielisiä oli 39 820 (84,2 %), äidinkielenään ruotsia puhuvia oli 6 158 (13,0 %) ja muunkielisiä 1 300 (2,8 %). Muunkielisten määrä on yli kolminkertaistunut 2000-luvulla. Tämä johtuu pitkälti ulkomaalaisten opiskelijoiden määrän lisääntymisestä. Ruotsia äidinkielenään puhuvien määrä on ollut hienoisessa laskussa niin absoluuttisesti kuin suhteellisestikin. Vuoden 2015 syyskuun loppuun mennessä Kokkolan väestömäärä on kasvanut noin 120 asukkaalla. Tilastokeskus on julkaissut syksyllä 2015 vuoteen 2040 saakka ulottuvan väestöennusteen. Tilastokeskuksen väestöennuste on ns. demografi nen trendilaskelma, jossa lasketaan mikä olisi alueen tuleva väestö, jos viime vuosien väestönkehitys jatkuisi samanlaisena. Ennustetta tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon, että se perustuu muutaman edellisvuoden kehitykseen. Parin viime vuoden aikana ennusteessa käytetyt osatekijät eivät ole kehittyneet Kokkolassa niin myönteisesti kuin vuosikymmenen alkuvuosina. Lisäksi Tilastokeskus on pienentänyt hedelmällisyyskertoimia vuoden 2012 ennusteesta. Näiden yhteisvaikutuksesta väestöennusteen luvut ovat selvästi alemmalla tasolla vuoden 2012 ennusteeseen verrattuna. Väestöennusteen (trendilaskelma) mukaan Kokkolan asukasluku kehittyy vuoteen 2040 seuraavasti: Vuosi (31.12.) asukkaita 2014 (toteutunut) 47 278 2015 47 496 2020 48 625 2025 49 600 2030 50 312 2035 50 752 2040 51 036 Ennusteen mukaan väestömäärä kasvaa 2010-luvun loppupuolella vuosittain keskimäärin 225:llä. 2020 luvun alkupuoliskolla kasvu hidastuu 195 asukkaaseen ja hidastuen edelleen vuosikymmen loppupuoliskolla 142 asukkaaseen. 2030-luvulla kasvu on enää reilut 70 asukasta. Tilastokeskus on laatinut myös vaihtoehtoisen ennusteen, ns. omavaraislaskelman. Laskelmassa otetaan huomioon ainoastaan luonnollinen väestönkasvu eli syntyvyyden ja kuolleisuuden kehitys. Laskelman mukaan vuonna 2030 asukkaita on 49 444 ja vuonna 2040 50 151. Kokkolan väestöllinen huoltosuhde on tällä hetkellä (31.12.2014) 63,0 ja koko maan 57,1. Väestöennusteen mukaan vuonna 2020 vastaavat luvut ovat 69,7 ja 63,3 sekä vuonna 2030 71,7 ja 69,2. Väestöllinen huoltosuhde kuvaa lasten (0-14v) ja vanhusten (65+) määrän suhdetta 100 työikäistä (15-64v) kohden. 2
Ennusteen mukaan 1 6-vuotiaiden määrä (varhaiskasvatus) tulee laskemaan nykyisestä (3 714) vajaalla sadalla vuoteen 2020 mennessä ja vajaalla 150:lla vuoteen 2025 mennessä tämän hetken tilanteeseen verrattuna. 7 15-vuotiaiden (perusopetus) määrä (5 146) kasvaa muuta maata nopeammin. Vuoteen 2020 mennessä kasvu on noin 200 oppilasta (9,1 %) jatkuen hienoisena kasvuna vuoteen 2025 saakka, jonka jälkeen määrä kääntyy lievään laskuun.16 18-vuotiaiden määrä (1 789) laskee vuoteen 2020 saakka, jonka jälkeen määrä kääntyy nousuun jatkuen aina 2030 luvulle saakka. henkilöä ALLE KOULUIKÄISTEN JA KOULUIKÄISTEN MÄÄRÄN KEHITYS KOKKOLASSA 14 000 0 6 v. 7 15 v. 16 18 v. 12 000 10 000 8 000 4 338 4 210 4 150 4 088 4 068 4 095 6 000 4 000 5 146 5 614 5 634 5 514 5 460 5 395 2 000 1 789 1 752 1 936 1 940 1 878 1 861 0 Vuosi 2014 2020 2025 2030 2035 2040 Työikäisten osuus (19 64-vuotiaat) koko väestöstä on tällä hetkellä 26 678 (56,4 %). Vuoteen 2020 mennessä osuus laskee 54,1 prosenttiin. Osuuden lasku jatkuu 2030 luvulle, jonka jälkeen osuus kääntyy hienoiseen nousuun. Vanhusten määrä kasvaa voimakkaasti. 65 vuotta täyttäneitä on tällä hetkellä (31.12.2014) 9 327 eli 19,7 % väestöstä. Vuonna 2020 osuus on 22,1 % (10 727) ja 23,9 % (12 026) vuonna 2030. 75 vuotta täyttäneiden määrä on tällä hetkellä yli 3 926. Määrä on vuonna 2020 yli 4 600, vuonna 2030 yli 6 800 ja vuonna 2040 yli 7 300. Vanhusten suhteellinen osuus koko väestöstä on hiukan pienempi Kokkolassa kuin maassa keskimäärin, tilanne pysyy samana koko ennustekauden. VANHUSIKÄRYHMIEN KEHITYS KOKKOLASSAKEHITYS KOKKOLASSA 65 74 v. 75 84 v. 85+ v. 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 1 103 2 823 1 810 1 446 2 600 2 873 1 280 3 321 4 554 5 006 4 539 4 470470 4 000 2 000 5 401 6 121 5 407 5 210 5 194 4 992 0 2014 2020 2025 2030 2035 2040 Vuonna 2014 Kokkolassa syntyi 615 lasta. Koko vuoden 2015 ennakkotietojen tullee syntyvyys olemaan noin 570 580 lasta. Ennusteen mukaan syntyvyys laskee pysyvästi alle 600 lapsen. Kuolleiden määrä on vuosittain runsaat 400. Kuolleisuus on hienoisessa kasvussa väestön ikärakenteen vanhetessa. 3
Muuttoliike oli tappiollinen koko 1990-luvun ja 2000-luvun alkupuolen. Lähtömuutto kiihtyi kansantalouden hyvinä aikoina. Ihmiset muuttivat töihin ja opiskelemaan etelän kasvukeskuksiin. Muuttotase on 2000-luvulla kuitenkin muuttunut paremmaksi ja on ollut tasapainossa ja aivan viime vuosina selvästi plussalla positiivisen maahan muuton ansiosta. Väestökehitys jatkuu lähivuosina myönteisenä, hieman alemmalla tasolla viime vuosiin verrattuna. 700 VÄESTÖNMUUTOKSET KOKKOLASSA 2003 2014 syntyneet t kuolleet kk kokonaisnettomuutto kk kokonaismuutos 600 500 400 300 200 100 0 100 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 200 Työttömyys on kääntynyt nousuun taloudellisen taantuman seurauksena kolmen viime vuoden aikana. Syyskuun 2015 työttömyysaste oli Kokkolassa 10,9 %, kun se oli vuotta aikaisemmin 10,4 %. Tilanne Kokkolassa on kuitenkin selvästi parempi kuin koko maassa keskimäärin. Koko maan työttömyysaste oli syyskuussa 2015 13,2 %. Huolimatta työllisyystilanteen heikkenemisestä kehitys ei ole vaikuttanut suuresti Kokkolan työpaikkojen määrään. Suurilta irtisanomisilta on vältytty. Työpaikkojen määrä laski vuoden 2013 (tuorein tieto) aikana ainoastaan kahdellatoista. Vuoden lopussa työpaikkoja oli 20 217. Vuosien 2014 ja 2015 työttömyyden kehityksen perusteella oleellista muutosta huonompaan suuntaan ei ole tapahtunut. Toimialoittainkaan suuria muutoksia suuntaan tai toiseen ei ole tapahtunut, esim. teollisuustyöpaikat ovat jopa jonkin verran lisääntyneet, samoin kuin sosiaali- ja terveysalojen työpaikat. 1990-luvun puolivälin laman jälkeen Kokkolan työpaikat ovat nettomääräisesti lisääntyneet lähes 5 000 ja siitä 2000-luvulla noin 3 500:lla. Taantumajaksoista Kokkola on selvinnyt suhteellisen hyvin monipuolisen elinkeinojakautuman ansiosta. Työpaikkojen suurin kasvu on tapahtunut lähinnä terveydenhuollossa. Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kansantalouden lähtökohdat ovat erittäin vaikeat. Bkt on supistunut kolmatta vuotta peräkkäin, ja kokonaisarvonlisäys on reilut 8 prosenttia pienempi kuin ennen fi nanssikriisiä vuoden 2007 lopussa. Lähivuosien kasvunäkymät lupaavat parhaimmillaankin vain noin yhden prosentin kasvua. Suomen vientisektori ei pääse kansainvälisen kasvun imuun. Kotimarkkinat kärsivät vaimeasta tulokehityksestä ja sopeutustoimista. Vuonna 2014 bruttokansantuotteen määrä laski 0,1 prosenttia. Kahtena aikaisempana vuonna kansantuotteen lasku on ollut noin prosenttiyksikön voimakkaampaa. Kokonaiskysyntää ovat näinä vuosina leikanneet erityisesti yksityisten investointien ja viennin supistuminen. Suomen vienti onkin kehittynyt jo pitkään hitaammin kuin maailmankaupan kasvu. Myös yksityisen kulutuksen määrä on kehittynyt viime vuosina heikosti. Sen sijaan julkinen kulutus on kasvanut, vaikka kasvuprosentit ovatkin olleet hyvin vaimeita. Vuonna 2015 kansantalouden ei enää ennakoida supistuvan, mutta nopeaa käännettä parempaan ei ole odotettavissa. Loppuvuodelle odotetaan maltillista suhdannekäännettä. Ennustelaitokset ennakoivat, että tänä vuonna Suomen bruttokansantuote kasvaa hieman. 4
Kuntatalouden tilanne Kasvu jää ennustelaitosten mukaan vain noin 0,5 prosenttiin. Ennusteita on jouduttu vetämään alaspäin, koska toteutunut talouskehitys on ollut jälleen kerran odotettua heikompaa. Ensi vuonna talouskasvun arvioidaan piristyvän, vaikka ennusteiden kasvuprosentit jäävätkin tasoltaan yhä vaatimattomiksi. Valtiovarainministeriön mukaan vuoden 2016 kasvuksi muodostuu 1,0 prosenttia. Vientikysynnän arvioidaan lisääntyvän noin kolmella prosentilla, ja samalla yksityiset investoinnit kääntyvät vihdoinkin kasvuun. Myös kotimaisen kysynnän rooli talouskasvun lähteenä voimistuu, kun työllisyyden heikkeneminen pysähtyy ja kuluttajien luottamus niin oman talouden kuin kansantalouden näkymiin vahvistuu. Suhdannekäänteestä huolimatta Suomen kasvuluvut ovat EU-maiden heikoimpia. Yksi syy vaimeaan talouskasvuun on Venäjän taloustilanne ja sen vaikutukset Suomen vientiin. Talouskehitys on ollut pitkään heikkoa myös euroalueella. Euroopan talousnäkymiä vaimentavat jäsenmaiden heikko kilpailukyky ja korkea julkisen velkaantumisen taso. Euroopan talousnäkymät ovat aikaisempaa myönteisemmät, ja monien Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden talouskehitys (Ruotsi ja Saksa) on ollut pirteää. Maailmantalouden kasvun veturina toimivat tällä hetkellä Yhdysvallat ja sen rinnalla Iso-Britannia. Euroopan piristynyt kasvu ei kuitenkaan välity juurikaan Suomen bruttokansantuotteeseen, sillä esimerkiksi Euroopan komission mukaan Suomen talouskasvu ensi vuonna on Euroopan heikoin. Heikkoihin kasvulukuihin vaikuttavat Venäjän tilanteen ohella erityisesti Suomen viennin rakenteeseen ja kilpailukykyyn liittyvät ongelmat. Edellytykset talouskasvun piristymiselle ovat periaatteessa olemassa, sillä energian, erityisesti öljyn, hinta on matalalla, euron ulkoinen arvo on heikentynyt ja EKP:n rahapolitiikka elvyttävää. Myös korkotason ennakoidaan pysyvän matalana varsin pitkään. Vientisektorilla toimivien yritysten lisäksi näistä tekijöistä hyötyvät myös kotitaloudet, sillä maltillinen hinta- ja korkokehitys tukee ostovoimaa ja yksityistä kulutusta. Kuluttajahintojen arvioidaan nousevan tänä vuonna erittäin vaimeasti, vajaat puoli prosenttia. Ensi vuonna kuluttajahintojen odotetaan nousevan noin prosentin. Työmarkkinoiden tilanne on edelleen heikko. Työttömyysjaksojen kestot ovat pidentyneet, minkä lisäksi alueelliset ja ammatilliset erot työvoiman kysynnässä ja tarjonnassa ovat suuret. Työttömyyden odotetaan pysyvän yhä entisellä, varsin korkealla tasollaan. Talouskasvun piristymisen odotetaan kääntävän työttömien määrän vähitellen loivaan laskuun. Vuonna 2014 kuntien ja kuntayhtymien talous pysyi edelleen tiukkana, vaikka kuntatalouden kirjanpidollinen tulos nousi selvästi positiiviseksi. Tuloksen parantumiseen vaikuttivat monet tekijät, joista merkittävin yksittäinen tekijä oli kuntien liikelaitosten yhtiöittäminen ja sen myötä lisääntyneet kertaluonteiset satunnaiset tulot. Muita tulosta parantavia tekijöitä olivat kuntien henkilöstömenosäästöt sekä kuntien tuloveroprosenttien kiristykset. Heikosta taloustilanteesta huolimatta kuntatalouden nettoinvestoinnit pysyivät edellisvuoden tasolla, eikä tulorahoitus riittänyt kattamaan nettoinvestointikuluja. Tämän vuoksi kuntatalouden velkaantuminen jatkui yhä voimakkaana, ja lainakanta nousi vuoden 2014 lopussa 16,6 mrd. euroon. Kuntien menot 2015 2016 Heikon taloustilanteen varjossa kuntien palkkauskustannukset kasvavat aikaisempiin vuosiin nähden maltillisesti. Tänä vuonna sopimuskorotusten ja viime vuoden palkkaperinnön kustannusvaikutus on kunnissa keskimäärin noin 0,6 prosenttia. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan kunta-alan ansiotasoindeksi nousee kuluvana vuonna kuitenkin sopimuskorotusten osoittamia lukemia korkeammaksi eli 1,1 prosenttiin. Ensi vuonna ansiotasoindeksin arvioidaan pysyvän samoissa kasvulukemissa. Koko valtakunnan tasolla kunta-alan palkkasumman ennakoidaan painuvan tänä vuonna miinukselle (-1,2 %), sillä kunnallisten liikelaitosten ja ammattikorkeakoulujen yhtiöittämisten myötä näiden yhtiöiden henkilöstö- ja muut toiminnot siirtyvät kuntatalouden tulo- ja menoennusteiden ulkopuolelle. Muutokset vähentävät kuntatalouden henkilöstön määrää ja 5
pienentävät kuntatalouden palkkasummaa arviolta noin 300 miljoonalla eurolla. Yhtiöittämiset vaikuttavat myös muihin palkkaus- ja vuosikustannuksiin, poistoihin sekä esimerkiksi investointimenoihin vuonna 2015. Kuntien arvioidaan myös jatkavan omia säästötoimiaan ja sopeuttavan henkilöstömenojaan kuluvana vuonna. Sopeutusta tehdään hyödyntämällä luonnollista poistumaa, vähentämällä sijaisten ja määräaikaisten käyttöä sekä järjestelemällä töitä uudelleen. Väestön ikääntyminen lisää kuntatalouden sosiaali- ja erityisesti terveyspalvelujen kysyntää. Kuntatalouden kehitysarviossa ikärakenteen muutoksen arvioidaan kasvattavan palvelujen tarvetta 2016 2019 vajaalla prosenttiyksiköllä vuosittain. Palkkakustannusten kehittyessä maltillisesti palvelujen kysynnän kasvu purkautuu väistämättä ostopalveluiden kasvuksi. Ostopalvelut ovatkin lisääntyneet 2000-luvulla voimakkaasti. Tänä vuonna ostojen kasvun arvioidaan notkahtavan liikelaitosten yhtiöittämisten vuoksi alle yhteen prosenttiin, mutta sen jälkeen ostojen ennakoidaan lisääntyvän jälleen reippaasti, arviolta 4,6 prosenttia vuodessa. Tänä vuonna peruspalvelujen hintaindeksillä mitatun kustannustason arvioidaan pysyvän noin prosentin tuntumassa. Vuodelle 2016 ennakoidaan noin 1,2 prosentin kustannustason nousua. Kuntien tulot vuosina 2015 2016 Kuntien verotulojen kehitys on kärsinyt voimakkaasti heikosta talouskasvusta ja nousevasta työttömyydestä. Viime vuonna kuntien verot yhteensä kasvoivat 2,5 prosenttia. Kunnallisvero lisääntyi vain 1,3 prosenttia, kun taas yhteisövero ja kiinteistövero kasvoivat noin 11 prosentilla. Kiinteistöveron voimakkaan kasvun taustalla vaikuttivat muun muassa päätökset kiinteistöjen verotusarvojen korotuksista. Tänä vuonna kansantalouden tilinpidon mukainen palkkasumma kasvaa hieman edellisvuotta ripeämmin, mutta siitä huolimatta palkat lisääntyvät vain noin 1,5 prosenttia. Eläketulot kasvavat noin 3,3 prosenttia väestön ikärakenteen muuttuessa ja eläkeikäisten määrän kasvaessa nopeasti. Myös työttömyyskorvausten määrä kasvaa yhä ripeästi. Yhteensä ansiotulojen arvioidaan lisääntyvän tänä vuonna 2,0 prosenttia. Kuntatalousohjelman tuloennusteen mukaan kuntien verotulot yhteensä kasvavat tänä vuonna 1,9 prosenttia. Kunnallisveron vaimea kasvu johtuu muun muassa kunnallisverotuksen vähennyksiin, kuten kunnallisverotuksen eläketulovähennykseen ja perusvähennykseen, tehdyistä korotuksista. Kuntien kiinteistöveron ennakoidaan sen sijaan jatkavan reipasta kasvua. Lakisääteisistä kiinteistöveroprosenttien ylä- ja alarajojen korotuksista aiheutuvat lisätulot eivät kuitenkaan vahvista kuntataloutta, sillä viime vuoden kehysriihessä tehtyjen päätösten mukaisesti nämä tulot vähennetään kuntien valtionosuuksista. Kuntien jako-osuus yhteisöveron tuotosta on tänä vuonna 36,87 %, sillä työmarkkinatuen rahoitusvastuun siirtoa kompensoidaan kunnille kuntien yhteisöveron kautta. Vuonna 2016 yhteisöveron korotettu jako-osuus kunnille poistuu ja kuntien yhteisöverotuotot laskevat tästä vuodesta 20 25 %. Vuonna 2016 ansiotulojen kasvuvauhti pysyy lähes ennallaan, kasvun jäädessä kuitenkin hieman kahden prosentin alle. Palkkasumma nousee edelleen vaimeasti, sillä sopimuspalkkojen arvioidaan kehittyvän maltillisesti. Myös eläketulojen kasvu jatkaa ensi vuonna tutulla reilun kolmen prosentin kehitysurallaan. Sen sijaan työttömyyskorvausten arvioidaan supistuvan työttömyyden kääntyessä hienoiseen laskuun. Ansiotulojen maltillinen kasvu pitää kunnallisveron tilitykset pienessä kasvussa vuonna 2016. Yhteensä kuntien ensi vuoden verotulot lisääntyvät kuntatalousohjelman kehitysarvion mukaan 2 prosenttia. Useat hallitusohjelmaan sisältyvät kuntien talouteen vaikuttavat suunnitelmat eivät vielä ole täsmentyneet. Näitä ovat mm. tulopohjan laajentaminen ja tasokorotus, kuntien tehtävien karsinta, palveluiden mitoitusmuutokset ja kriteerien tarkistukset. (Lähde: Kuntaliitto) 6
KOKKOLAN KAUPUNGIN VUODEN 2016 TALOUSARVION LÄHTÖKOHDAT Vuoden 2015 talouden kehitys Kokkolan kaupungin kehitys on ollut kohtuullista. Työllisyys on hieman heikentynyt ja työttömyysaste on noussut, mutta pysynyt alle maan keskiarvon. Kokkola on välttynyt suurilta yksittäisiltä muutoksilta työpaikkakehityksessä. Asukasmäärä on kasvanut edelleen. Kokkolan kaupungin talous on heikentynyt kuten kuntatalous yleensäkin. Verotulot ja valtionosuudet ovat kehittyneet ennakoidusti, mutta ne eivät riitä kattamaan nykyistä kustannus- ja palvelutasoa. Menojen kasvu on tulokehitykseen nähden liian voimakasta. Tehdyillä sopeuttamistoimenpiteillä on kyetty hillitsemään henkilöstömenojen kasvua. Osavuosikatsauksen perusteella tehdyn tilinpäätösennusteen mukaan vuoden 2015 (kaupunki ja liikelaitokset yhteensä) tulos on selvästi alijäämäinen ja talousarviota heikompi. Tulosta heikentävät toimintakulujen suunnitelmia suurempi kasvu lähinnä sosiaali- ja terveystoimessa sekä yhtiöittämisen seurauksena tapahtuneet tulopohjan kaventumiset. Vuoden 2014 tilinpäätöksen mukaan kaupungin taseessa oli kumulatiivista ylijäämää 26,5 milj. euroa. Mikäli vuoden 2015 tulos toteutuu ennusteen mukaisena, ylijäämä supistuu 11 12,5 milj. eurolla. Vuoden 2016 talousarvio ja suunnitelmavuodet 2017 2018 Vuoden 2016 talousarvion laadintaa on vaikeuttanut olennaisesti se, ettei kaupungin menoja ole sopeuttamisohjelmasta huolimatta saatu supistettua tulojen edellyttämälle tasolle. Kokkolan tulopohja ei kestä nykyistä menokehitystä eikä säädettyjä uusia velvoitteita. Valtion päättämät mittavat valtionosuusleikkaukset ovat heikentäneet tulopohjaa olennaisesti. Niiden kumulatiivinen vaikutus on vv. 2012 2019 Kokkolan talouteen laskennallisesti jopa 100 milj.euroa. Vuonna 2016 vähennys on 14,9 milj. euroa ja se nousee asteittain siten, että vuonna 2019 se on 18,9 milj. euroa. Pitkittynyt taantuma on heikentänyt verotulokehitystä. Valtionosuusuudistus on kasvattanut Kokkolan osuutta, mutta muut leikkaukset ja lisätehtävät syövät kasvua. Toiminnan sopeuttaminen näin merkittävään muutokseen edellyttää pitkäjänteistä sopeuttamisohjelmaa, jossa kaupungin palveluverkko ja palvelutaso määritellään kestävästi. Toiminta ja palvelutuotanto tulee sopeuttaa käytettävissä oleviin resursseihin, jolloin palvelujen priorisointi ja painopisteiden määrittely on välttämätöntä. Lisäksi tulopohjaa joudutaan vahvistamaan veronkorotuksilla. Tämä on välttämätöntä myös siksi, että pakolliset investoinnit voidaan hoitaa siten, että lainakanta pysyy siedettävällä tasolla. Palveluverkon muutokset on toteutettava nopeutetulla aikataululla, jotta kustannusvaikutukset korjaisivat talouden tasapainoa. Keskeisillä toimialoilla palvelutarve ja kasvu jatkuvat. Sosiaali- ja terveystoimessa työmarkkinatuen kustannukset ovat nousseet lähes 1 milj.euron vuosivauhtia, vanhus- ja vammaispalveluiden kustannukset kasvavat. Opetuspalveluissa oppilaiden määrät kasvavat. Suuria ikäluokkia aloittaa koulutyönsä ja samalla erittäin pieni määrä siirtyy pois perusopetuksesta. Talousarvion tasapainottaminen edes tyydyttävälle tasolle vuoden 2016 osalta ei ole mahdollista ilman verotulojen kasvua. Talousarvion perusteena olevat verotulot on arvioitu vuodelle 2016 siten, että tuloveroprosenttia nostetaan 0,50 %:lla eli tuloveroprosentti vuonna 2016 on 21,50 % Kiinteistöveroja ei koroteta vuonna 2016. Yleinen kiinteistöveroprosentti on 1,25 %, vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti on 0,60 % ja muiden kuin vakituisten asuinrakennusten kiinteistövero on 1,00 %. 7
Investointitaso on vuotta 2015 alhaisempi. Investoinnit joudutaan rahoittamaan edelleen lähivuosina kokonaan tai lähes kokonaan uudella lainanotolla. Investointien toteutuksen yhteydessä tulee selvittää erilaiset rahoitusmallit. Liikelaitos Työplussan toiminnan muuttuminen vuoden 2017 alusta yhtiömuotoiseksi valmistellaan vuoden 2016 aikana. Virallinen tulos (kaupunki ja liikelaitokset) on vuonna 2016 alijäämäinen -5,36 milj. euroa, vuonna 2017-0,1 milj. euroa ja vuonna 2018 5,5 milj. euroa. Huolimatta veronkorotuksista kaupungin tulos ei siis ensi vuonna ole ylijäämäinen. Taseen kumulatiivisen ylialijäämä supistuu vuosina 2015 ja 2016. Vuoden 2017 alusta kuntalain muutosten myötä tarkastelu muuttuu konsernipohjaiseksi. Rakennemuutos- ja sopeuttamisohjelma Kokkolan kaupunki on laatinut rakennemuutos- ja sopeuttamisohjelman talouden tasapainottamiseksi siten, että suunnittelukauden 2015 2017 aikana tulos saadaan ylijäämäiseksi. Vuoden 2013 2015 aikana on toteutettu talouden sopeuttamisohjelmaa, jonka avulla toiminta saataisiin vastaamaan kaupungin tulopohjaa. Sopeuttamisohjelman laadinnan yhteydessä toimialat ovat esittäneet sekä lyhyen että pitkän tähtäimen toimenpiteitä, jotka sopeuttamisohjelman johtoryhmä on hyväksynyt jatkovalmistelua varten. Toimenpiteiden toteutus jatkuu tehostetusti ja entistä suurempia rakennemuutoksia pitää toteuttaa. TALOUSARVION TIIVISTELMÄ Vuoden 2016 talousarvion mukaiset toimintatuotot ilman liikelaitoksia ovat 131 363 231 euroa. Muutos vuoteen 2015 on 2,36 milj euroa. Toimintamenot ovat 396 435 944 euroa. Muutos vuodesta 2015 on 8,56 milj. euroa. Toimintakate on -265 072 713 euroa, muutos vuodesta 2015 on -6,2 milj. euroa. Vuoden 2016 verotulot on arvioitu 185 482 000 euroksi ja ne nousevat vuoden 2015 talousarviosta 5 550 000 euroa. Veronkorotusten osuus verotulojen kasvusta on 3,6 milj. euroa. Verotuloja heikentävät kuntien korotetun yhteisöveron jako-osuuden poistuminen vuoden 2016 alusta sekä mm. ansiotulovähennyksen alarajojen nosto. Näitä tulonmenetyksiä kompensoidaan kuntien valtionosuuksissa. Vuoden 2016 kunnallisverotuoton arvioidaan olevan 157 632 000 euroa, yhteisöveron 12 000 000 euroa ja kiinteistöveron 15 850 000 euroa. Valtionosuuksia arvioidaan saatavan 85 675 100 euroa, joka on 6 139 000 euroa enemmän kuin vuoden 2015 talousarviossa. Verotulotalouden mukainen vuosikate on 5 476 787 euroa ja tilikauden tulokseksi jää poistojen jälkeen -5 753 594 euroa. Liikelaitosten yhteinen tulos on 405 645 euroa poistojen sekä peruspääoman tuoton 575 000 euron jälkeen. Liikelaitosten vuosikate on 3 635 845 euroa. Virallisen tuloslaskelman (sisältäen liikelaitokset) mukainen vuosikate on 9 112 632 euroa. Tilikauden alijäämä on -5 347 949 euroa. Investointeihin on vuodelle 2016 budjetoitu 25 005 900 euroa, josta investointiavustuksilla ja myyntituloilla katetaan 3 941 250 euroa. Vuosien 2017 2018 nettoinvestoinnit ovat yhteensä 54,05 milj.euroa. Liikelaitokset nettoinvestoivat yhteensä 7,47 milj.euroa vuonna 2016 ja 7,49 milj. euroa suunnitelmakaudella 2017 2018. 8
TULOSLASKELMA JA RAHOITUSLASKELMA Verotulot Talousarvio perustuu 21,50 %:n tuloveroprosenttiin vuonna 2016. Tuloveroa korotetaan 0,50 prosentilla. Kiinteistöveroihin ei tehdä korotuksia vuonna 2016. Valtion talousarvioesityksessä kuntien kiinteistöverojen korottamiselle on asetettu paineita kiinteistöverojen alarajojen korotuksilla. Hallituksen laskelmissa on oletettu kuntien kattavan kestävyysvajettaan nimenomaan kiinteistöveroja korottamalla. Suunnitelmavuosien 2017 2018 osalta kiinteistöverojen tasoa joudutaan harkitsemaan uudelleen mm. rakennemuutosten tulosten perusteella. Kiinteistöveroa peritään seuraavien prosenttien mukaan: Kiinteistöveron kohde 2015 2016 2017 2018 vakituiset asuinrakennukset 0,60 0,60 0,60 0,60 muut kuin vakituiset asuinrakennukset 1,00 1,00 1,00 1,00 yleinen kiinteistövero 1,25 1,25 1,25 1,25 yleishyödylliset yhteisöt 0,00 0,00 0,00 0,00 rakentamattomat tontit 2,50 2,50 2,50 2,50 voimalaitokset 1,40 1,40 1,40 1,40 Verotulot ja valtionosuudet on arvioitu seuraavasti: Verotulot (1 000 ) Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Ts 2017 Ts 2018 Kunnan tulovero 148 875 152 445 157 632 163 396 167 200 Yhteisövero 13 181 13 090 12 000 12 150 12 780 Kiinteistövero 13 843 14 397 15 850 17 950 18 160 Verotulot yhteensä 175 899 179 932 185 482 193 496 198 140 Valtionosuudet (1 000 ) Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Ts 2017 Ts 2018 Peruspalvelut 83 293 75 479 78 452 79 495 80 479 Tasaus/verotulot -39 9 574 11 738 11 800 12 100 Tasaus/järjestelmämuutos 190-1 517 0 0 0 Opetus- ja kulttuuri/muut vos. -6 057-4 000-4 515-4 000-3 800 Valtionosuudet yhteensä 77 387 79 536 85 675 87 295 88 779 Rahoitustuotot ja -kulut Kaupungille liikelaitoksilta tuloutettava peruspääoman tuotto on 575 000 euroa. Kertymä jakaantuu liikelaitoksittain seuraavasti: Tuloutus / Peruspääoman tuloutus Yhteensä Kokkolan Vesi 500 000 500 000 Työplus 75 000 75 000 Yhteensä 575 000 575 000 Muissa rahoitustuotoissa ja -kuluissa merkittävimmän erän muodostavat verotilitysten hyvitettävät ja perittävät korot. Korkokuluissa on varauduttu uusien lainojen osalta noin 1,00 prosentin keskikorkotasoon. 9
Rahoituslaskelma Kaupungin (ilman liikelaitoksia) pitkäaikaisten lainojen lyhennykset ovat 41,9 milj. euroa. Näiden lyhennysten ja investointien rahoittamiseen tarvitaan uutta pitkäaikaista lainaa 59,7 milj. euroa. Liikelaitokset ottavat pitkäaikaista lainaa 4,0 milj. euroa vuonna 2016 ja 4,0 milj. euroa suunnitelmakaudella. Vuonna 2016 lainoja lyhennetään 1,4 milj. euroa. Koko kaupungin pitkäaikaisten lainojen lyhennykset ovat vuonna 2016 yhteensä 43,2 milj. euroa ja uutta lainaa otetaan 63,7 milj. euroa. Virallisessa tulos- ja rahoituslaskelmassa yhdistetään kaupungin lisäksi Veden sekä Työplussan taloussuunnitelmien mukaiset tulos- ja rahoituslaskelmat. 10
KOKKOLAN KAUPUNKI* EUR TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 1000 1 000 Toimintatulot 123 410 126 816 129 192 931 130 485 131 790 Valmistus omaan käyttöön 1 651 2 183 2 170 300 2 192 2 214 Toimintamenot -379 291-387 872-396 435 944-400 400-404 404 Toimintakate -254 230-258 873-265 072 713-267 723-270 401 Verotulot 175 899 179 932 185 482 000 193 496 198 140 Valtionosuudet 77 387 79 536 85 675 000 87 295 88 779 Rahoitustulot- ja menot Korkotulot 113 550 575 000 550 550 Peruspääoman tuotto 6 075 575 575 000 500 500 Ylimääräinen tuloutus 1 500 0 0 0 0 Muut rahoitustulot 675 1 188 1 528 000 2 950 3 450 Korkomenot -2 767-3 400-3 275 500-3 800-4 200 Muut rahoitusmenot -6-10 -10 000-31 -31 Rahoitustulot- ja menot 5 590-1 097-607 500 169 269 Vuosikate 4 646-502 5 476 787 13 237 16 787 Poistot ja arvonalentumiset -10 105-11 194-11 730 381-12 300-13 500 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot 9 534 500 000 0 0 Satunnaiset kulut Tilikauden tulos 4 075-11 696-5 753 594 937 3 287 Poistoeron muutos 133 Varausten muutos 0 Rahastojen muutos -6 Tilikauden yli- tai alijäämä 4 203-11 696-5 753 594 937 3 287 11
KOKKOLAN KAUPUNKI K A U P U N K I * TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 RAHOITUSLASKELMA 1000 1000 1000 1000 Toiminnan rahavirta Vuosikate 4 646-502 5 476 787 13 237 16 787 Satunnaiset erät 4 534 0 0 Tulorahoituksen korjauserät -2 186-2 000-2 000 000-2 000-2 000 6 994-2 502 3 476 787 11 237 14 787 Investointien rahavirta Investointimenot -32 778-34 206-25 005 900-26 504-37 616 Rahoitusosuudet investointim 1 972 1 969 1 969 000 1 742 1 942 Pysyvien vastaavien luovutustulot 3 232 2 542 1 972 250 2 826 3 561-27 575-29 695-21 064 650-21 936-32 113 Toiminnan ja investointien rahavirta -20 580-32 197-17 587 863-10 699-17 326 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten vähennys 160 45 45 000 45 45 Antolainasaamisten lisäys -280-200 -200 000 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 70 917 68 500 59 700 000 50 500 57 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -17 319-36 000-41 860 000-39 500-39 000 53 598 32 500 17 840 000 11 000 18 000 Lyhytaik. lainojen lisäys/vähennys -7 053 0 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien mu 24 0 0 Vaihto-omaisuuden muutokset 185 0 0 Saamisten muutokset -13 575 0 0 Korottomien velkojen muutos 2 629 0 Rahoituksen rahavirta 35 687 32 345 17 685 000 11 045 18 045 Rahavarojen muutos 15 107 148 97 137 346 719 12
KOKKOLAN KAUPUNKI K A U P U N K I ** TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Ulkoinen RAHOITUSLASKELMA 1000 1000 1000 1000 Toiminnan rahavirta Vuosikate 8 567 2 913 9 112 632 16 618 20 294 Satunnaiset erät 4 534 0 0 0 0 Tulorahoituksen korjauserät -2 186-2 000-2 000 000-2 000-2 000 Investointien rahavirta 0 0 0 0 0 Investointimenot -35 569-42 443-32 472 900-29 199-42 411 Rahoitusosuudet investointim 2 031 2 669 2 669 000 1 742 1 942 Fuusioinvestointi netto 0 0 0 0 0 Pysyvien vastaavien luovutustulot 3 232 2 542 1 972 250 2 826 3 561 Toiminnan ja investointien rahavirta -19 391-36 320-20 719 018-10 013-18 614 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten vähennykset 160 45 45 000 45 45 Antolainasaamisten lisäykset -280-200 -200 000 0 0 Lainakannan muutokset 0 0 0 0 0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 74 917 72 500 63 700 000 51 500 60 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -17 903-36 979-43 239 000-40 900-40 600 Lyhytaik. lainojen muutokset -7 378 183 24 680 0 0 Oman pääoman muutokset 0 900 900 000 0 0 Liittymismaksujen muutos 0 0 0 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset 0 0 0 0 0 Toimeksiantojen varojen ja pääomien m 24 0 0 0 0 Vaihto-omaisuuden muutokset 185 0 0 0 0 Saamisten muutos -18 017 0 0 0 0 Korottomien velkojen muutos 2 789 0 0 0 0 Rahoituksen rahavirta 34 498 36 449 21 230 680 10 645 19 445 Rahavarojen muutos 15 107 130 511 662 632 831 13
Tuloslaskelma TA 2016 Kaupunki ilman Liikelaitokset Yhteensä liikelaitoksia (sisäiset erät vähennetty) Toimintatulot Myyntitulot 66 764 421 17 518 600 52 036 683 Maksutulot 18 854 070 0 18 552 670 Tuet ja avustukset 4 090 900 51 500 4 142 400 Vuokratulot 35 915 440 2 700 7 971 730 Muut tulot 3 568 100 5 000 3 079 900 129 192 931 17 577 800 85 783 383 Valmistus omaan käyttöön 2 170 300 66 700 2 237 000 Toiminamenot Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot 125 722 968 5 867 500 131 590 468 Henkilösivumenot Eläkemenot 28 172 752 1 190 400 29 363 152 Muut henkilösivumen 8 653 986 383 600 9 037 586 Palvelujen ostot 159 368 474 3 790 755 130 556 261 Aineet, tarvikkeet ja tav 18 292 659 1 401 300 19 255 989 Avustukset 17 600 800 17 600 800 Vuokramenot 36 184 752 490 400 8 728 742 Muut toimintamenot 2 439 553 101 700 2 541 253 396 435 943 13 225 655 348 674 251 Toimintakate -265 072 713 4 418 845-260 653 868 Verotulot 185 482 000 0 185 482 000 Valtionosuudet 85 675 000 0 85 675 000 Rahoitustulot- ja menot Korkotulot 575 000 23 000 576 000 Korvaus peruspääomas 575 000-575 000 0 Muut rahoitustulot 1 528 000 0 1 528 000 Korkomenot -3 275 500-231 000-3 484 500 Muut rahoitusmenot -10 000 0-10 000 Vuosikate 5 476 787 3 635 845 9 112 632 Poistot -11 730 381-3 381 000-15 111 381 Varausten- ja poistoeron muutos Poistoeron muutos 150 800 150 800 Varausten muutos 0 0 Satunnaiset erät 500 000 500 000 Tilikauden tulos -5 753 594 405 645-5 347 949 14
Strateginen päämäärä / Mittarit Kriittiset menestystekijät TOIMINNALLISET TAVOITTEET KAUPUNGINHALLITUS JA KESKUSHALLINTO ELINVOIMAINEN JA KILPAILU- KYKYINEN KAUPUNKI Vetovoimainen kaupunki Liikunnan ja kulttuurin tarjonta Aktiivinen kaupunkielämä Kehittyvä kaupunkikeskus Merellisyyden hyödyntäminen Kaupungin ja keskustan alueen yrittäjien yhteistyönä syntyneiden hankeideoiden vieminen käytäntöön kaupallisen vetovoiman ja elinvoimaisen kaupunkikeskustan edistämiseksi Kokkolan seudun ja Pietarsaaren seudun kehittymisen edistäminen kehitysvyöhykkeenä; erityisesti maankäytön, asumisen, liikenteen ja elinkeinojen näkökulmasta Suurjuhlien 2017 ja 2020 ohjelman valmistelu kuntalaisten viihtymiseksi ja kaupunkinäkyvyyden lisäämiseksi Yrittämisen olosuhteita aktiivisesti luova ja joustava elinkeinopolitiikka Hyvä yritysympäristö, kaupunki joustava ja aktiivinen elinkeinotoimija ja elinkeinojen edistäjä Suurteollisuusalueen kehittäminen Kansainvälisesti kilpailukyinen logistinen keskus Sataman kehittäminen Hyvä saavutettavuus ja monipuoliset liikenneyhteydet TALOUS, OSAAMINEN, HENKILÖSTÖ Kestävä kuntatalous Terveen talouden ja toiminnan edellytysten parantaminen Ajantasainen sopeuttamisohjelma Tuottavuuden ja vaikuttavuuden kehitys Osaava johto ja motivoitunut henkilöstö Toimivat työyhteisöt ja motivoitunut, osaava henkilöstö Kannustava johtaminen Aluemarkkinoinnin kehittäminen ja brändityö osana elinvoiman ylläpitoa Kaupungin elinkeino-ohjelman aktiivinen toteuttaminen Verkosto-organisaation toiminnan kehittäminen City Kokkola ry:n ja Kokkolan kaupungin yhteistyön tiivistäminen KIP -alueen toiminnallisuuden ja vaikuttavuuden edelleen kehittäminen ja kansainvälinen markkinointi Satamaväylän ruoppauksen käynnistyminen 14 metrin syvyyteen Lentoliikenteen ja Kokkola-Pietarsaari lentoaseman toiminnan kehittäminen Matkakeskushanke ja ratapiha-alueen järjestelyt Rakennemuutosten läpivienti ja palveluverkon kriittinen tarkastelu Palvelujen kustannustasossa pääsy alle vertailukuntien Tukipalveluiden koordinointi ja toimivuus Talouden- ja toiminnanohjausjärjestelmien kehittäminen ja hyödyntäminen Taloussuunnittelun kehittäminen joustavaksi ja pitkäjänteiseksi Tavoitteellinen toimintatavan edistäminen (esimiehet) Esimiestyön, muutosjohtamisen ja työyhteisötaitojen valmennukset Aktiivisen tuen mallin ja työsuojelun käytäntöjen juurruttaminen Ennakoiva henkilöstösuunnitelma on laadittu 15
Strateginen päämäärä / Kriittiset menestystekijät HYVINVOIVA KUNTALAINEN Hyvä elämänlaatu, terveys ja aktiivinen kuntalainen Osallistuva ja vastuullinen kuntalainen Kunta luo edellytykset hyvän elämän laadun ja terveyden ylläpitämiseen Aktiivinen kuntalaisviestintä Kuntapalveluihin tyytyväiset asukkaat Hyvä työllisyys Mittarit Hyvinvointikertomuksen ja hyvinvointisuunnitelman aiheuttamat toimenpiteet Toimialojen hyvinvointiprosessien yhteistyö Viestinnän ajankohtaisuuden kehittäminen kaupungin eri viestintäkanavilla Vuorovaikutuksen ja kuntalaisten osallisuuden lisääminen kaupungin hankkeissa Henkilöstön viestintävalmiuksien edistäminen etenkin sähköisten viestintävälineiden käytössä Henkilöstöviestinnän tehostaminen organisaatio- ja palvelumuutosten tilanteissa hyvän kuntalaispalvelun tueksi Käyttäjäkyselyt ja -palautteet Käyttäjä- ja asiakasraatien toiminta Sähköisten palvelukanavien kehittäminen osana palvelu-uudistuksia Työllisyyden hoito Pitkäaikatyöttömien korkea aktivointiaste Viihtyisä ja turvallinen elinympäristö Monipuoliset asumisvaihtoehdot Viihtyisä, turvallisuutta ja terveyttä edistävä elinympäristö Kestävän kehityksen mukaiset ratkaisut PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN JA KONSERNIOHJAUS Vahva ja dynaaminen kunta palvelujen järjestäjänä ja tuottajana Kaupunki palvelujen järjestäjänä ja rahoittajana Kaupunki kustannustehokkaiden palvelujen järjestäjänä Tonttitarjonta Yleiskaavoituksen ja asemakaavoituksen edistyminen niin, että se voi toteutua Pyöräilykaupunkiohjelman toteuttaminen Janssonin alueen hankkeen edistyminen Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiesityksen mukaisen tuotantoalueen organisoinnin valmistelun vetäminen Keski-Pohjanmaan MAL+E suunnittelun ja elinvoimaohjelman työstämisen käynnistäminen Kumppanuuksien ja yhteistyöverkostojen vahvistaminen kaupungin strategian mukaisesti Kustannustehokkuuden parantamiseksi vaihtoehtoisten järjestämis- ja tuottamistapojen selvittäminen, palveluprosessien uudistaminen Sote-kuntayhtymän perustamisen valmistelu ja eteenpäin vieminen Palvelusuunnitelma ja hankintojen osaamien Laajentuneen hankintayhteistyön käytännön vakiinnuttaminen ja edelleen laajentaminen Strategian toteutumisen seuranta ja arviointi Kaupunkistrategian päivittäminen USO-hankkeeseen osallistuminen ja sen hyödyntäminen kunnan uuden roolin selkeyttämisessä 16
Strateginen päämäärä / Kriittiset menestystekijät Toimivat ja tehokkaat palveluiden järjestämistavat ja palveluprosessit Asiakaslähtöinen ja osallistava palveluiden organisointi Tehokas palveluverkosto Toimiva omistajaohjaus ja konsernirakenne Konserniohjauksen parantaminen Työplussan yhtiöittäminen Mittarit Palveluverkostojen arviointi ja tarkistukset osana sopeuttamisohjelmaa Kaupungintalon peruskorjauksen suunnittelu työn ja palvelujen edellyttämien toimintamallien mukaisesti Sähköisen asioinnin kehittäminen Digitalisaaton mahdollisuuksien hyödyntäminen ja sen tuomiin muutoksiin varautuminen Konserniohjauksen vahvistaminen ottamalla käyttöön omistajapoliittiset linjaukset ja päivitetyt konserniohjeet Konsernivalvonnan vaikuttavuuden edistäminen ja konserniyhtiöiden raportoinnin kehittäminen Konserniyhtiöiden toiminnan tavoitteellisuuden määrittäminen ja seurannan organisointi Controller-toiminnan käynnistäminen Uusien yhtiöiden konserniohjauksen tehokkaiden toimintamallien käyttöön otto ja vakiinnuttaminen 17
Strateginen päämäärä / Kriittiset menestystekijät Mittarit YMPÄRISTÖTERVEYSLAUTAKUNTA HYVINVOIVA KUNTALAINEN Viihtyisä ja turvallinen elinympäristö Valvontasuunnitelma toteutetaan suunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden mukaisesti. Valvontatyö suoritetaan laatujärjestelmän mukaisesti. Ympäristöterveydenhuollon laatujärjestelmän sisältämien asiakirjojen päivitys tehdään vuosittain. Kansalaiset ja elintarvikeketjun toimijat ottavat vastuunsa elintarvikkeiden turvallisuudesta ja laadusta mittarina Oiva-valvontatulosten kehitys. Tavoitteena on elintarvikevalvonnan kohteista kahden parhaimman (A ja B) arvosanan osuus 85 % valvontajakson päättyessä. PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN JA KONSERNIOHJAUS Toimivat ja tehokkaat palveluiden järjestämistavat ja palveluprosessit Kriisivalmius on hyvällä tasolla. Toimenpiteenä on Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon erityistilannesuunnitelman päivitys Eläinlääkintähuollossa on ympärivuorokautinen päivystys. Kiireellistä eläinlääkärinapua on kaikkina vuorokauden aikoina saatavissa kolmen tunnin sisällä tilauksesta vähintään 90 prosentissa tapauksista. Akuuttisiin eläinsuojeluilmoituksiin reagoimisen vasteaika on 90 % vuorokauden sisällä. Mittarina on palvelujen saatavuuden seuranta ja tilasto poikkeustapauksista. Sujuva päätöksentekoprosessi. Asiakkaita koskevat päätökset tehdään nopeasti. Ilmoitusten ja hakemusten käsittelyajat, kun kaikki tarvittavat tiedot saatu: Elintarvikehuoneistoa koskevat ilmoitukset < 14 vrk Terveydensuojelu- tupakka- tai lääkelain mukaiset hakemukset < 30 vrk TALOUS, OSAAMINEN, HENKILÖSTÖ Mittarina ovat päätöksenprosessin seuraaminen ja tilasto poikkeustapauksista. Terveysvalvonnan suoritteista saadut tulot suhteessa menoihin ovat paremmat kuin maan kaikkien kuntien keskiarvo (15 %). Tavoite 20 % menoista 18
Strateginen päämäärä / Kriittiset menestystekijät Mittarit SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA HYVINVOIVA KUNTALAINEN Hyvä elämänlaatu, terveys ja aktiivinen kuntalainen Osallistuva ja vastuullinen kuntalainen Aktiivinen kuntalaisviestintä PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN JA KONSERNIOHJAUS Toimivat ja tehokkaat palveluiden järjestämistavat ja palveluprosessit Asiakaslähtöinen ja osallistava palvelujen organisointi Tehokas palveluverkosto Hyvinvointikertomuksen painopisteet ja tavoitteet ohjaavat lautakuntapäätöksiä. Mittaritietoa seurataan ja hyödynnetään (hyvinvointikertomus, TEA mittari). Ennakoivien vaikutusten arviointi otetaan käyttöön päätöksenteossa. Väestön terveyserojen kaventamista ja ennaltaehkäisyä tehostetaan, mahdollisena keinona terveyskioskitoiminta. Vanhusten kotona asumisen laatusuositus tavoitteena on yli 75-vuotiaiden kotona asuvien osuus 91,5 %. Rai-mittariston laatuindikaattoreita hyödynnetään. Kotona asuvien vanhusten kotona asumis- ja asiakasturvallisuus mittaristo otetaan kattavasti käyttöön. Edistetään vanhusten esteettömien kuntosalien käyttöä (mittari: ryhmien lukumäärä). Ennaltaehkäisevän päihdehuollon kehittäminen: Audit mittarin aktiivinen käyttö ja asiakkaan edelleen ohjauksen sekä prosessin kehittäminen Työttömien aktivointiasteen kohottamista ja pitkäaikaistyöttömien maksulistalla olevien vähentämistä edistetään Työvoiman palvelukeskuksessa osana nuorten työttömien syrjäytymisen ehkäisyä. Hyvinvointineuvolatoiminta käynnistetään. Monipuolisia asumismahdollisuuksia varmistetaan / edistetään eri ryhmille (kehitysvammaiset, seniorit, päihde- ja Mielenterveyskuntoutujat ym). Edistetään ikäihmisille sopivaa asumistuotantoa ja asumisturvallisen korttelin rakentamista. Kokkolan johdolla perustetun maakunnan ja lähialueen kuntien kanssa perustetun kuntavetoisen poliittisen ohjausryhmän työtä jatketaan. Ohjausryhmän alaisuudessa työskentelee työvaliokunta ja projektiorganisaatio. Työvaliokunnan ja projektiorganisaation tehtävänä on valmistella laajan alueellisen päivystysasetuksen mukaisen päivystävän sairaalan palvelut turvaavan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotanto-organisaation rakentaminen. Tuleva tuotanto-organisaatio integroi sosiaali- ja terveyspalvelut horisontaalisesti ja vertikaalisesti. Palvelusuunnitelma laaditaan. Työprosesseja kehitetään sosiaalityössä vastaamaan sosiaalihuoltolain muutoksia. Ennaltaehkäisevää työtä vahvistetaan ja terveyseroja kavennetaan. Peruspalveluja vahvistetaan/tehostetaan Matalan kynnyksen palveluita otetaan käyttöön. Saumattomia palveluketjuja kehitetään ja moniammatillisuutta tuetaan organisaation sisällä ja yli organisaatiorajojen. Sähköisten palveluiden käyttöönottoa jatketaan (mittari: sähköistettyjen palveluiden määrä, käyttäjämäärät). 19
Strateginen päämäärä / Kriittiset menestystekijät Mittarit Palautejärjestelmiä otetaan käyttöön (Palveluvaaka (laatukriteerit), Hoitoonpääsyn seurantatilasto, Sote palautejärjestelmä) Vastaanottojen kokonaisuudistus toteutetaan. Kehitetään aukioloaikoja joustavammaksi ja asiakkaiden tarpeiden mukaisiksi. Terveydenhuoltolain 51 mukainen hoitoon pääsy turvataan (hoitotakuu) vastaanottopalveluiden kehittämishanketta ja sähköisten palvelumuotojen käyttöönottoa hyödyntäen. TALOUS, OSAAMINEN, HENKILÖSTÖ Kestävä kuntatalous Terveen talouden ja toiminnan edellytysten parantaminen Toimiva ja ennakoiva talousohjaus Ajantasainen sopeuttamisohjelma Tuottavuuden ja vaikuttavuuden kehitys Osaava johtaminen ja motivoitunut henkilöstö Kannustava johtaminen Toimivat työyhteisöt ja motivoitunut, osaava henkilöstö Toimiva sisäinen viestintä Vetovoimainen työnantajakuva Kilpailukykyinen työnantajapolitiikka ja aktiivinen rekrytointi Mobiilipalveluiden käytettävyyttä ja hyötyjä selvitetään. Sopeuttamisohjelman toimeenpanoa jatketaan ja päivitetään KH:n ohjeiden mukaisesti. Sopeuttamisohjelman toimenpiteiden toteutumista arvioidaan, lautakuntakäsittely kaksi kertaa vuodessa. Toimitilaohjelma pannaan täytäntöön ja sen toteutusta seurataan. Tavoitteena että palveluiden kustannustaso ja kustannusten kasvu on alle vertailukuntien (Kuntaliiton vertailun hyödyntäminen kaksi kertaa vuodessa). Kustannusrakenteiden seuranta: Oman toiminnan talous on läpinäkyvää (mm. suuret kustannuserät). Talouden raportointijärjestelmä otetaan käyttöön ja sitä hyödynnetään. Henkilöstökyselyprosessi viedään läpi (Henkilöstön hyvinvointimittarit SYKE) Kehityskeskusteluiden toteutumistavoite on 100 % (yksilö, ryhmä). Sairauspoissaolot vähenevät. Täydennyskoulutuksiin osallistutaan. Esimiehillä on johtamiskoulutus ja sitä tarjotaan niille esimiehille, joilla johtamiskoulutusta ei ole. Käytetään ulkopuolista rekrytointiapua. SoTe rekry hanketta laajennetaan. Mahdollistetaan mm. joustavat työajat. Osaamistarveselvityksen seurantaa jatketaan. 20
Strateginen päämäärä / Kriittiset menestystekijät Mittarit SIVISTYSKESKUS JA OPETUS- JA KASVATUSLAUTAKUNTA ELINVOIMAINEN JA KILPAILUKY- KYINEN KAUPUNKI Osaava ja oppiva kaupunki HYVINVOIVA KUNTALAINEN Hyvä elämänlaatu, terveys ja aktiivinen kuntalainen Sivistystoimen ja sen vastuualueiden kehittäminen etenee kaupungin strategian ja toimialan kehittämissuunnitelmien pohjalta. Palvelujen ja toimintaolosuhteiden kehittyminen perustuu ennakointiin, vastuualueiden yhteistyöhön ja alan edelläkävijyyteen. Varhaiskasvatus- ja opetuspalveluiden yhteistoiminnalla ja investoinneilla edistetään kasvatuksen ja opetuksen uudistumista sekä laajaa moniammatillista yhteistyötä. Varhaiskasvatuspalvelujen laadusta ja saatavuudesta huolehditaan muuttuvan lainsäädännön mukaisesti. Perusopetuksen laatua kehitetään ja sitä arvioidaan laatukriteerien mukaisesti. Palveluverkkotarkastelussa perusopetuksen saatavuus ja saavutettavuus turvataan. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen välistä kasvatuksen jatkumoa vahvistetaan ja perusopetuksen yhtenäisyyttä parannetaan. Esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen uudistetut opetussuunnitelmat otetaan käyttöön 1.8.2016 alkaen. Lukiokoulutusta kehitetään omana koulutusmuotonaan yhteistyössä alueen toisen asteen koulutuksen kanssa. Suomenkielisen lukiokoulutuksen palveluverkon rakennemuutos tapahtuu 1.8.2016. Palveluiden tuottamisessa otetaan huomion kaupunginosien ja kieliryhmien tarpeet. Digitaalisia asiakas- ja hallintopalveluja laajennetaan. Kuntalais- ja asiakaspalautetta kerätään järjestelmällisesti vastuualueilla ja palveluyksiköissä toiminnan kehittämiseksi. PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN JA KONSERNIOHJAUS Toimivat ja tehokkaat palveluiden järjestämistavat ja palveluprosessit TALOUS, OSAAMINEN, HENKILÖSTÖ Kestävä talous Osaava johto ja motivoitunut henkilöstö Sosiaalista kestävää kehitystä tuetaan syrjäytymisen ehkäisemisellä, erityisesti lasten ja nuorten ikäluokissa. Yhteisöllisyyttä edistetään yhteistyöllä toimialojen ja vastuualueiden kesken sekä hyvinvointia edistävien toimijoiden kanssa. Opetuspalveluissa yhteistoiminnallisuudella kehitetään sosiaalista pääomaa ja pedagogista hyvinvointia. Asiakaslähtöisyyttä palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä lisätään. Sivistystoimen organisaation uudistamisesta tehdään esitys. Toimialan sisäistä yhteistyötä lisätään ja palveluprosesseja uudistetaan. Alueellisen ja valtakunnallisen yhteistyön tavoitteena on tuloksellinen verkostoyhteistyö. Käyttötalouden menot pysyvät sopeuttamisohjelman tasolla. Toimialan investointisuunnitelmilla pyritään yhteisiin hankkeisiin, investointien taloudellisuuteen ja oikea-aikaiseen toteutumiseen. Kehittämishankkeiden hakeminen on aktiivista. Kehittämistyö rahoitetaan hankerahoituksella ja vaikuttavuutta seurataan säännöllisesti. Henkilöstön rekrytointi on tuloksellista ja täydennyskoulutus on tarvelähtöistä ja koordinoitua. Mentorointi- ja työnohjausta kehitetään edelleen. Työpaikkaselvityksiä jatketaan. Yhteistoiminnallista ja osallistavaa johtamista edistetään ja kehittämiskeskustelut käydään säännöllisesti. Työolosuhteita kehitetään työhyvinvointisuunnitelmien mukaisesti. 21