SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA



Samankaltaiset tiedostot
Luomuviljelyn vaikutus maan rakenteeseen

TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012

Kerääjä- ja aluskasvit

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Maan rakenne paremmaksi kasvillisuuden avulla. Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke RAVI-hanke

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

SANEERAUSKASVIT 2016

Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä Tampere

Uudenmaan pellot vihreiksi

Ravinteiden hyväksikäytön parantaminen lähtökohtana maan hyvä kasvukunto

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

RaHa-hankeen kokemuksia

Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä

Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari

VILMA hankkeen työpaja Vihti,

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Viljavuuden hoito - Osa 1 - Haasteet, edellytykset, parantaminen. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu

MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura

Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä

Kerääjäkasveista hyötyä käytännön viljelylle ja ympäristölle

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Maan kasvukunnon korjaaminen

Miten tunnistaa maan kasvukunto? Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

Maan rakenne. Sininen Haapavesi hankkeen pienryhmäkoulutus Laura Blomqvist ProAgria Etelä-Suomi ry/mkn Maisemapalvelut

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Ympäristösitoumus 2015

Luonnonhoitopellot. Luonnonhoitopellot. Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot

Apuvälineitä ravinteiden kestävään käyttöön

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Luomukanapäivä Loimaa Ulla Maija Leskinen Puh luomukotieläinasiantuntija

TEHO:ssa tuumasta toimeen

Maatalouden ympäristötukijärjestelmä OSA II. Markku Mäkelä AGROTAITO Oy

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

MAAN KASVUKUNTO. Luomupäivät Kuopiossa. Suvi Mantsinen, Humuspehtoori Oy

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Viljelykierron ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen

Suorakylvön hyödyt kymmenen keskeisintä syytä suorakylvöön

Palkokasvien vaikutus maahan. Markku Yli-Halla

TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus

Miltä maatiloilla näyttää vesiensuojelun kannalta?

Suomen maatalous vihertyy. Tuoko vihertyminen uusia mehiläiskasveja?

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

Maatalous ja ympäristö

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Ravinteiden tasapainoinen käyttö (54 ) on tilakohtainen toimenpide kaikille sitoutuneille.

Suot maataloudessa. Martti Esala ja Merja Myllys, MTT. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari

YMPÄRISTÖKÄSIKIRJAN AVULLA OIKEAT KEINOT OIKEAAN PAIKKAAN

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Rikkakasvien hallinta. Rikkakasvien hallinta, verkkoluento Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO)

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamassa. Yleisesitys koosteena 2010-luvun esitelmistä Hannu Känkänen

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa

Maan kasvukunnon havainnointi. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Viljelyn monipuolistaminen... Osuuskunta Lapinjärven Farmarit

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Rehumaissin viljelyohjeet

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2017

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Maan viljavuus luomussa -Fysikaaliset ja kemialliset tekijät - Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa

Ympäristökorvauksen sitoumuksen koulutuspäivä. Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010

Lisälannoitus kasvukaudella

Kerääjäkasvien monet hyödyt, haasteita unohtamatta

Maan vesitalous millaisia kokemuksia eri olosuhteista ja vesitalouden hallinnasta Jaakolan tilalla? Sauli Jaakkola Kokemäki 20.3.

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO)

Suorakylvöseminaari 2019

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2

MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ. Maatilan ympäristösuunnitelma. Ohje neuvojalle

Karjanlannan hyödyntäminen

TEHO-hankkeen kokemuksia tilakohtaisesta vesiensuojelusta. Ympäristökuiskaajat ja maaseudun ympäristöhankkeiden yhteiset ympäristöpäivät maatiloille

Maan laadun liittäminen elinkaariarviointiin: menetelmän testaus. Katri Joensuu, Merja Saarinen, Taija Sinkko

Ravinnetase ja ravinteiden kierto

Kestävät viljelymenetelmät, maan rakenne ja ravinteet. Ympäristökuiskaaja , Turku Ympäristöjohtaja Liisa Pietola

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?

Transkriptio:

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Ilmaston muutos ja maaseutu (ILMASE) hankkeen työpaja 1.11.2012 Piispanristi

ESITYKSEN SISÄLTÖ TEHO Plus hanke Eroosion torjunta ja maan kasvukunto Tilakohtainen kokeilutoiminta

Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta Tavoitteena muokata TEHO:n kokemuksia ja tuloksia valtakunnallisesti hyödynnettäviksi Ympäristötuen ohjelmakausi 2014-2020 ja vesienhoidon suunnittelukausi 2016-2021 Ympäristötukitoimien kohdentamiskeinojen selvittäminen Tilakohtaisen ympäristöneuvonnan kehittäminen Ympäristöystävällisten toimintatapojen kehittäminen ja kokeilu maatiloilla Vesiensuojelu, luonnon monimuotoisuus ja ilmastonmuutos Ravinteiden käytön tehostaminen ja kierrätys Mallitilaverkosto

Optimaalinen kivennäismaan koostumus Mineraaliaines koostuu tietyistä kokoluokkaa edustavista maan kivennäisaineksen jakeista (maalajitteet). Maalajeissa on yleensä useita maalajitteita. Valtalajitteella on suuri vaikutus maan ominaisuuksiin.

Eroosio ja muuttuva ilmasto Eroosiomäärät kasvavat, jos sateiden intensiteetti kasvaa. Suomessa kohonneet talvilämpötilat lisäävät eroosioriskiä. Lumipeitteisyyden puuttuminen Routa-aika lyhyempi Jäätymissulamissyklit Maan rakenteesta huolehtiminen erityisen tärkeää

Eroosion torjunta Kuivatuksesta huolehtiminen - ojitus Maan orgaanisen aineksen määrä Kasvipeitteisyys Hidastaa veden liikkumista ja sitoo maata juurillaan Suojaa maata sateilta - pisarat irrottavat maata herkästi Muokkaustapa Suorakylvö vähentää eroosiota kaltevilla mailla - lisää liukoisen fosforin kuormitusta Kyntö lisää väliaikaisesti maan vedenpidätyskykyä Muokkaus heikentää murujen kestävyyttä

Hyvärakenteisessa maassa Kasvien ravinteiden saanti helppoa Viljely helppoa Päästöt pieniä Maan pintakerros Kestää sateen liettymättä Mururakenne 2-7 mm Kokkareet pyöreähköjä, helposti murenevia Pohjamaa Runsaasti pystysuuntaisia, jatkuvia liero- ja juurikanavia sekä halkeamia Hyvä kaasujen vaihto

Hyvä maan rakenne vaikuttaa Sadon määrään ja laatuun Pellon typpitalouteen Maan omien ravinnevarojen hyväksikäyttöön (mm. fosfori) Poudan kestävyyteen Märkyyden sietoon Maan hyvä kasvukunto vähentää tilan ulkopuolisten ravinteiden oston tarvetta. Töiden oikea-aikainen suorittaminen maan rakenteen kannalta olennaista.

TEHO- ja TEHO Plus hankkeiden kokeiluja tiloilla Täsmäviljely ja ravinteiden käytön tarkentaminen v. 2008 Lannanlevityskokeilut v. 2008-2009 Kipsikokeilu v. 2008-2010 Typpilannoituksen tarkentaminen v. 2009 Peltomaan laatutesti v. 2009-2010 Fosforin kerrostuminen suorakylvölohkoilla ja suojavyöhykkeillä v. 2009 Kokemuksia kerääjäkasvien käytöstä v. 2009- Syväjuuriset viherlannoitusnurmet v. 2012- Ja paljon monia muita kokeiluja ja vielä on hanketta jäljellä toteuttaa uusia 1.11.2012 JH

Kerääjäkasvit Miksi? Sadon jälkeen pelto ilman kasvipeitteisyyttä eroosio, ravinteiden huuhtoutuminen Yksipuolinen viljely maan eloperäinen aines vähenee Hyödyt: Liukoinen typpi talteen heinät voivat vähentää typen huuhtoutumista 5-40 kg/ha apiloiden typpilannoitusvaikutus 10-30 kg/ha aluskasveina luomu Ylläpitää maan rakennetta Lisää maan multavuutta ja mikrobitoimintaa Parantaa maan muokkautuvuutta Kilpailee rikkakasvien kanssa Pienentää kasvitauti- ja tuholaispainetta Lisää talviaikaista kasvipeitteisyyttä

Kerääjäkasvit Porkkana: Ympäristötukijärjestelmän lisätoimenpide A- ja B-tukialueille Vähintään 25 % tukikelpoisella alueella Kylvö viimeistään 15.8. ja kasvuston päättäminen aikaisintaan 1.10. Ei saa perustaa nurmea, eikä lannoittaa Tuki 13 /ha koko tilan tukikelpoisesta alasta 52 /ha kerääjäkasvi Kasvuston päättäminen muokkaamalla tai kemiallisesti Aluskasvina raiheinä tai muita heinä- ja nurmikasveja, apilat ei saa kilpailla satokasvin kanssa kasvaa voimakkaasti satokasvin jälkeen Pyydyskasvina ohra, kaura, raiheinä, rehurapsi, rypsi, hunajakukka, valkosinappi, öljyretikka, samettikukka, apilat, siemenseokset nopeakasvuinen satokasvin jälkeen kylvettynä

Kerääjäkasvit tilakohtaisessa kokeilussa Vuosina 2009-2010 yhteensä 18 tilaa mukana kerääjäkasvikokeilussa Vuonna 2011 kerääjäkasvikokeilussa mukana 10 tilaa ja vuonna 2012 12 tilaa Yleisin aluskasvi ohralla italianraiheinä Varhaisperunalla satokasvin jälkeen valkosinappi ja öljyretikka Siemenmäärät alhaisia verrattuna muihin tutkimustuloksiin/kokeiluihin

Viljelijöiden kokemuksia kerääjäkasvikokeilussa TEHO-hankkeessa Hyödyt: Rikkakasveja vähentävä vaikutus Alentaa tautipainetta Aluskasvi ei vaikuta pääkasvin satoon Suotuisa vaikutus maan rakenteeseen Lisäsi maan humusta Tasaa maan kosteutta kuivana kautena suojaa haihduntaa maan pinnasta, kosteissa oloissa haihduttaa syyskynnön aikaan maa kuivempaa kerääjäkasvilohkolla Puolet arvioi kerääjäkasvin esikasvivaikutuksen olevan positiivinen suora lannoitusvaikutus tai ainakin myönteinen vaikutus maan rakenteen paranemisen myötä

Viljelijöiden kokemuksia kerääjäkasvikokeilussa TEHO-hankkeessa Haitat: Alsikeapila ja westerwoldinraiheinä saattavat keritä tuottamaan itämiskykyistä siementä, TEHO Plus hankkeessa italianraiheinä nurmien siementuottajat Runsas apilakasvusto pitää kasvuston kosteana tautipaine kasvaa Läpi kasvanut raiheinä voi alentaa viljasatoa Heikkoudet: Kasvukauden sääolot, varsinkin taimettumisaikana Tuhoeläimet ja sienitaudit Karkealla maalla sateinen kesä huuhtoo typen pois kerääjäkasvilta Tiheä satokasvusto voi tukahduttaa aluskasvikasvuston 1.11.2012 JH

Voiko ristikukkainen lisätä pahkahomeen riskiä varhaisperunalla? Pahkahome iskee perunaan normaalisti perunaan kukkimisen jälkeen elokuun puolivälissä Pahkahome tuskin kerkiää saastuttamaan kerääjäkasveja, sillä tarttuu vasta täyskukinnon jälkeen Voiko ristikukkainen toimia saneerauskasvina? Öljyretikka ei ole möhöjuuren isäntäkasvi, sinappi on Öljyretikka ankeroisen torjuntaan, huijaa ankeroista Contra ja Farmer äkämäankeroista vastaan

Minkä näistä valitsisit?

Kiitos! Joskus liika on vain liikaa. Varsinais-Suomen ELY-keskus Lemminkäisenkatu 14-18 B, PL 523 20101 TURKU Puh. 050 433 9906 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ymparisto.fi/tehoplus