Asemakaavan muutoksen selostus

1 (55) Asianumero 1716/10.02.03/2019 Aluenumero 442500 Matroonankatu Asemakaavan muutos 31. kaupunginosa, Kaitaa, korttelit 31020, 31024, 31025 ja 31026 sekä katualueita. Asuinkerrostalojen korttelialueet, autopaikkojen korttelialue sekä liike- ja palvelutiloja ja päiväkoti. Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 21.5.2019 Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa 7141. Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Suomenlahdentien ja Finnoonsilta -kadun risteysalueella, tulevan Finnoon metroaseman välittömässä läheisyydessä. Kaava-alue on pinta-alaltaan noin 6,5 ha. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla. Vireilletulo Vireille tulosta on tiedotettu Espoon kaavoituskatsauksessa 2008 nimikkeellä Finnoon projektialue. Laatija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs, puh.09 816 25000 Postiosoite: PL 43, 02070 ESPOON KAUPUNKI Pasi Mäkinen MAISEMASUUNNITTELU Marie Nyman LIIKENNESUUNNITTELU Salla Karvinen etunimi.sukunimi@espoo.fi

SISÄLLYSLUETTELO 2 (55) 1 TIIVISTELMÄ... 4 1.1 Alueen nykytila... 4 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus... 4 1.3 Suunnittelun vaiheet... 5 2 LÄHTÖKOHDAT... 5 2.1 Suunnittelutilanne... 5 2.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 5 2.1.2 Maakuntakaava... 7 2.1.3 Yleiskaava... 9 2.1.4 Asemakaavatilanne... 10 2.1.5 Rakennusjärjestys... 10 2.1.6 Tonttijako... 10 2.1.7 Pohjakartta... 10 2.2 Selvitys alueesta... 11 2.2.1 Alueen yleiskuvaus... 11 2.2.2 Maanomistus... 11 2.2.3 Rakennettu ympäristö... 11 2.2.4 Luonnonolosuhteet... 15 2.2.5 Suojelukohteet... 15 2.2.6 Ympäristön häiriötekijät... 15 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 15 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet... 15 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet... 16 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 16 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus... 16 4.1.1 Liikenne... 20 4.1.2 Yhdyskuntatekninen huolto... 24 4.1.3 Maaperän rakennettavuus ja puhtaus... 24 4.2 Ympäristön häiriötekijät... 25 4.3 Ympäröivän alueen nimistö... 26 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET... 28 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön... 28 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen... 28 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan... 28 5.4 Energiatehokkuus... 29 5.5 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset... 31 5.6 Muut merkittävät vaikutukset... 32 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 32 6.1 Rakentamisaikataulu... 32 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet... 32 6.3 Toteutuksen seuranta... 32 7 SUUNNITTELUN VAIHEET... 32 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset... 32 7.2 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus... 34

3 (55) LIITTEET: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Tilastolomake, hyväksymiskäsittelyn yhteydessä Korttelisuunnitelma (2 kpl, länsi- ja itäosat) Havainnekuva Katukartta Alueesta laaditut muut suunnitelmat ja selvitykset: o Finnoon keskus, Matroonankatu, Finnoonkallio - asemakaava-alueiden kunnallistekniikan yleissuunnitelma (Ramboll Finland Oy, 2018) o Kunnallistekninen yleissuunnitelma (luonnos) (Ramboll, Espoon kaupunki 2016) o Finnoon alueen energian kulutuksen ja tuotannon tehokkaat ratkaisut ja toimivat ohjauskeinot (Bionova Consulting 2014) o Energiahuolto_Finnoon pohjoisosa o Energiastrategia, (Sweco 2016) o Finnoon liikenne-ennuste (WSP Finland Oy 2014) o Finnoon korkean rakentamisen maisemavaikutusten arviointi (Kimmo Tuomisto 2016) o Finnoon alueen luontoselvitys (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2011) o Lintujen lentoreittiselvitys Finnoon alueella (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2013) o Arvio Finnoon keskuksen, Finnoonkallion ja Matroonankadun asemakaavojen vaikutuksista linnustoon (Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 2015) o Finnoo-Kaitaa visio: Toiminnot, maankäyttö, miljööt ja energia (WSP Finland Oy o 30.6.2011) Finnoon keskustan ja Finnoonkallion alueen kalliopysäköintiselvitys (Pöyry Finland Oy 2014) o Finnoon alueen maaperän pilaantuneisuustutkimus (Ramboll Oy 2013) o Finnoon keskus ulkovalaistuksen periaatteet (Granlund 2013) Maaperätutkimuksia ja kunnostuksia on kuvattu seuraavissa raporteissa : Hylkeenpyytäjäntie 1, Romuliikealueen tutkimusraportti, WSP, 11.11.2011 Hylkeenpyytäjäntie 1, Pilaantuneen maaperän kunnostuksen loppuraportti, WSP, 11.1.2013 Finnoo-Djupsundsbäckenin kaava-alueen pilaantuneisuuden lisätutkimus, Ramboll 4.10.2017 Lisäksi tulevalla Kaitaantien-Finnonsillan alueella on tehty maaperätutkimuksia ja pilaantuneet maa-alueet on kunnostettu vuosina 2012, 2013 ja 2016. Lisätietoja: Espoon ympäristökeskus Lisäksi asemakaavan laadinnassa on hyödynnetty Finnoon osayleiskaavan selvityksiä ja suunnitelmia.

1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila 4 (55) Finnoo sijaitsee keskeisesti osana tiivistyvää Etelä-Espoon nauhakaupunkirakennetta. Nauhakaupungin maankäyttö vaihtelee aluekeskusten tiiviistä rakentamisesta rantojen pientaloalueisiin sekä näiden välisiin virkistys- ja rakentamattomiin alueisiin. Kaava-alueen pohjoispuolella on Länsiväylä ja seudullisesti merkittävä Suomenojan kaupan alue. Lisäksi Suomenojan alueella on työpaikkoja. Suunnittelualue on Matinkylän ja Kaitaan välissä, Suomenlahdentien ja Finnoonsilta -kadun risteysalueella, tulevan Finnoon metroaseman välittömässä läheisyydessä. Suunnittelualueella on teollisuus-, toimisto- ja varastorakennusten korttelialueita. Alue on osittain yksityisessä ja osittain kaupungin omistuksessa. 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus Tavoitteena on kaavoittaa alue asuinkerrostalojen korttelialueiksi, joilla sallitaan liike- ja palvelutiloja sekä päiväkoti ja näin mahdollistaa tiiviimpää asumista Finnoon tulevan metroaseman läheisyydessä. Kaupunkirakenteellisesti ja -kuvallisesti tavoitteena on kaupunkimainen omaleimainen ympäristö. Rakennuskannassa tavoitellaan monipuolisuutta ja innovatiivisuutta. Läheinen metroaseman ympäristö on alueen ja sen palvelujen keskus. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on n. 6,5 ha Asuinkerrostalojen kerrosluvut vaihtelevat 8:n ja 23:n välillä. Asuinkerrostaloalueen tehokkuusluvuksi (e) muodostuu n. 2.0. Asuinrakennusten kokonaiskerrosala on n. 98 000 k-m 2. Asuinkerrosala on kokonaan lisäystä. Laskennallisesti asuinrakennusoikeus vastaa noin 2000 uutta asukasta. Suunnittelualueen sijainti Finnoossa

5 (55) 1.3 Suunnittelun vaiheet Alueen asemakaavoituksen vireille tulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa 2008 alkaen nimikkeellä Finnoon projektialue. Kaupunginhallituksen kilpailukyky- ja elinkeinojaosto päätti 6.6.2011 Finnoo- Kaitaa visioalueen jatkosuunnittelun periaatteista. Kaupunkisuunnittelulautakunta linjasi Finnoo I:n tavoitteet ja periaatteet 31.10.2012 ja kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi Finnoo I valmisteluaineiston nähtäville 5.11.2012. Valmisteluaineiston nähtävillä olon aikana pidettiin tiedotus- ja keskustelutilaisuus 4.12.2012. Metrokeskusalueen suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi haettiin kumppaneita syksyllä 2012. Finnoo I -valmisteluaineiston nähtävillä olon jälkeen on asemakaava-alue jaettu seuraaviin asemakaavoihin: 441500 Finnoon keskus, 442400 Finnoonkallio, 442500 Matroonankatu ja 442700 Finnoonkallio II (erotettu hyväksymisvaiheessa alueesta 442400 Finnoonkallio). Matroonankadun asemakaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä (MRA 27 ) XX.XX.2019- XX.XX.2019 siitä jätettiin XX lausuntoa eikä yhtään muistutusta. Lausuntojen perusteella kaavaehdotukseen ei ollut tarvetta tehdä oleellisia muutoksia / tehtiin seuraavia muutoksia. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne 2.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista suunnittelualuetta koskevat Helsingin seudun erityiskysymykset (ohjelmakohta 4.6) ja niistä seuraavat kohdat: Yleistavoitteet Helsingin seudulla luodaan alueidenkäytölliset edellytykset asuntorakentamiselle ja sen tarkoituksenmukaiselle sijoittumiselle, joukkoliikenteelle sekä hyvälle elinympäristölle. Helsingin seudun alue ja yhdyskuntarakennetta kehitetään väestönkehityksen edellyttämällä tavalla ja kasvusuunnat valitaan hyödyntämällä joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen sekä seutua ympäröivän kaupunki- ja taajamaverkoston mahdollisuuksia. Alueidenkäytön suunnittelulla ehkäistään yhdyskuntarakenteen hajautumista. Yhdyskuntarakenteessa varaudutaan raideliikenteen laajentumiseen ja tehokkuuden parantamiseen sijoittamalla riittävästi asuntotuotantoa ja työpaikkarakentamista niiden vaikutusalueelle. Alueiden käyttöönoton ajoituksella varmistetaan yhdyskuntarakenteen toimivuus. Alakeskusten ja liikenteellisesti merkittävien solmukohtien asemaa vahvistetaan sekä työpaikka-alueina että palvelukeskuksina. Joukkoliikenteen ja muiden liikennemuotojen yhteiskäyttöä edistetään. Erityistavoitteet Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava väestön tarpeiden edellyttämät ylikunnalliseen virkistyskäyttöön soveltuvat riittävän laajat ja vetovoimaiset vapaa-ajan alueet. Vapaa-ajan alueista on muodostettava yhtenäinen kokonaisuus turvaamalla niitä yhdistävän viheralueverkoston jatkuvuus. Alueidenkäytön suunnittelussa tulee varautua metron laajentamiseen. Varautumisessa on otettava huomioon ympäröivä maankäyttö ja lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luontoja kulttuurikohteet ja alueet sekä maiseman erityispiirteet.

6 (55) Yleistä valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista: Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen Edistetään koko maan monikeskuksista, verkottuvaa ja hyviin yhteyksiin perustuvaa aluerakennetta, ja tuetaan eri alueiden elinvoimaa ja vahvuuksien hyödyntämistä. Luodaan edellytykset elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämiselle sekä väestökehityksen edellyttämälle riittävälle ja monipuoliselle asuntotuotannolle. Luodaan edellytykset vähähiiliselle ja resurssitehokkaalle yhdyskuntakehitykselle, joka tukeutuu ensisijaisesti olemassa olevaan rakenteeseen. Suurilla kaupunkiseuduilla vahvistetaan yhdyskuntarakenteen eheyttä. Edistetään palvelujen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueiden hyvää saavutettavuutta eri väestöryhmien kannalta. Edistetään kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä sekä viestintä-, liikkumis- ja kuljetuspalveluiden kehittämistä. Merkittävät uudet asuin-, työpaikka- ja palvelutoimintojen alueet sijoitetaan siten, että ne ovat joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kannalta hyvin saavutettavissa. Tehokas liikennejärjestelmä Edistetään valtakunnallisen liikennejärjestelmän toimivuutta ja taloudellisuutta kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia liikenneyhteyksiä ja verkostoja sekä varmistamalla edellytykset eri liikennemuotojen ja -palvelujen yhteiskäyttöön perustuville matka- ja kuljetusketjuille sekä tavara- ja henkilöliikenteen solmukohtien toimivuudelle. Turvataan kansainvälisesti ja valtakunnallisesti merkittävien liikenne- ja viestintäyhteyksien jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudet sekä kansainvälisesti ja valtakunnallisesti merkittävien satamien, lentoasemien ja rajanylityspaikkojen kehittämismahdollisuudet. Terveellinen ja turvallinen elinympäristö Varaudutaan sään ääri-ilmiöihin ja tulviin sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Uusi rakentaminen sijoitetaan tulvavaara-alueiden ulkopuolelle tai tulvariskien hallinta varmistetaan muutoin. Ehkäistään melusta, tärinästä ja huonosta ilmanlaadusta aiheutuvia ympäristö- ja terveyshaittoja. Haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille jätetään riittävän suuri etäisyys tai riskit hallitaan muulla tavoin. Suuronnettomuusvaaraa aiheuttavat laitokset, kemikaaliratapihat ja vaarallisten aineiden kuljetusten järjestelyratapihat sijoitetaan riittävän etäälle asuinalueista, yleisten toimintojen alueista ja luonnon kannalta herkistä alueista. Otetaan huomioon yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden tarpeet, erityisesti maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnovarat Huolehditaan valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvojen turvaamisesta. Edistetään luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden ja ekologisten yhteyksien säilymistä. Huolehditaan virkistyskäyttöön soveltuvien alueiden riittävyydestä sekä viheralueverkoston jatkuvuudesta. Luodaan edellytykset bio- ja kiertotaloudelle sekä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä. Huolehditaan maa- ja metsätalouden kannalta merkittävien yhtenäisten viljely- ja metsäalueiden sekä saamelaiskulttuurin ja -elinkeinojen kannalta merkittävien alueiden säilymisestä. Asemakaavan muutos tukee valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista.

7 (55) 2.1.2 Maakuntakaava Voimassa olevat: Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna 2007. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä-Uudenmaan kokonais- maakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan toisen vaihemaakuntakaavan pienin muutoksin 30.10.2014. Muutokset eivät koskeneet Espoota. Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaava koskee Espoon Blominmäen jätevedenpuhdistamoa. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman huhtikuussa 2014. Jätevedenpuhdistamo on poistettu Finnoon alueelta ja sijoitettu Blominmäkeen. Ote maankuntakaavan epävirallisesta yhdistelmästä ja kaava-alueen likimääräinen sijainti.

8 (55) Maakuntakaavassa alue on merkitty tiivistyväksi taajamatoimintojen alueeksi. Alueen läpi on osoitettu raideliikenteen varaus. Lisäksi on osoitettu rannan ja Finnoonlaakson viheryhteydet. Energiahuollon alue on maakuntakaavassa. Vireillä oleva: Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiot, logistiikka, tuuli- voima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä alkuvuodesta 2015. Finnoonlaakso on tässä vaihemaakuntakaavassa osoitettu yleiseen virkistykseen ja ulkoiluun. Vireillä oleva: Uusimaa-kaava 2050 kokoaa yhteen kaikki maankäytön keskeiset teemat, jotka tulee ratkaista maakuntakaavalla. Tullessaan voimaan Uusimaa-kaava korvaa nyt voimassa olevat Uudenmaan ja entisen Itä-Uudenmaan alueen maakuntakaavat. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) oli julkisesti nähtävillä vuonna 2017. Asemakaavan muutoshanke on maakuntakaavan mukainen ja tukee osaltaan joukkoliikenteeseen pohjautuvan kaupunkirakenteen tiivistämisen tavoitteita.

2.1.3 Yleiskaava 9 (55) Voimassa olevat: Finnoo osayleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Finnoon osayleiskaava (8.8.2018) Osayleiskaavassa alue on merkitty asumisen ja keskustatoimintojen sekoittuneeksi alueeksi (AC). Nyt laadittu asemakaavan muutos on Finnoon osayleiskaavan mukainen. Finnoon osayleiskaava ja kaava-alueen likimääräinen sijainti

10 2.1.4 Asemakaavatilanne Alueella voimassa olevat asemakaavat: Matinkylä-Kivenlahti metrotunneli, kaava-alue 940100. Maanalainen asemakaava metroa varten (hyv. 10.6.2013). Osa suunnittelualueesta on asemakaavoittamatonta. Ali-Suomenojan teollisuusalue -asemakaava (lainvoimainen 4.1.1982), jonka mukaan suunnittelualue on osoitettu teollisuus-, toimisto- ja varastorakennusten korttelialueiksi (TLV). Suunnittelualueen likimääräinen sijainti ajantasa-asemakaavassa Espoon kaupunki. 2.1.5 Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen 12.9.2011 ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan 1.1.2012. 2.1.6 Tonttijako Asemakaavan muutos koskee kaupungin tonttirekisterissä sekä yleisten alueiden rekisterissä olevia alueita. Asemakaava-alueelle ei ole laadittu uutta sitovaa tonttijakoa. 2.1.7 Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupungin teknisen keskuksen kaupunkimittausyksikön laatima ja se täyttää Maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset.

2.2 Selvitys alueesta 11 2.2.1 Alueen yleiskuvaus Finnoo sijaitsee keskeisesti osana tiivistyvää Etelä-Espoon nauhakaupunkirakennetta. Nauhakaupungin maankäyttö vaihtelee aluekeskusten tiiviistä rakentamisesta rantojen pientaloalueisiin sekä näiden välisiin virkistys- ja rakentamattomiin alueisiin. Kaava-alueen pohjoispuolella on Länsiväylä ja seudullisesti merkittävä Suomenojan kaupan alue. Lisäksi Suomenojan alueella on työpaikkoja. Suunnittelualue on Matinkylän ja Kaitaan välissä, Suomenlahdentien ja Finnoonsilta -kadun risteysalueella, tulevan Finnoon metroaseman välittömässä läheisyydessä. 2.2.2 Maanomistus Suunnittelualue on osittain yksityisessä ja osittain kaupungin omistuksessa. Kaupungin maanomistus vaaleanpunaisella. 2.2.3 Rakennettu ympäristö Maankäyttö Suunnittelualueella on teollisuus-, toimisto- ja varastorakennuksia. Kaavaa toteutettaessa ne tullaan purkamaan. Yhdyskuntarakenne Kaava-alue sijaitsee keskeisesti Etelä-Espoossa Matinkylän ja Espoonlahden aluekeskusten välissä. Alue on hyvin saavutettavissa Länsiväylältä ja metro Matinkylästä Kivenlahteen on rakenteilla. Länsimetron jatkeen ensimmäinen asema, Finnoo, on asemakaava-alueella rakentumassa. Alue sijaitsee olemassa olevien asuinalueiden keskellä.

12 Liikenne Ajoneuvoliikenne Suunnittelualue sijaitsee Länsiväylän (kt 51) eteläpuolella Finnoonsolmun eritasoliittymän kohdalla. Nykytilanteessa suunnittelualueelle on ajoyhteys pohjoisesta Länsiväylän ja Finnoontien suunnasta Finnoonsillan, Rusthollarinkadun ja Hyljeluodontien kautta. Lisäksi suunnittelualuetta palvelevat alueelliset kokoojakadut Suomenlahdentie itään Matinkylän suuntaan sekä Kaitaantie länteen Kaitaan ja Soukan suuntaan. Etelään Suomenojan sataman suuntaan kulkee paikallinen kokoojakatu Hylkeenpyytäjäntie. Suunnittelualueen länsiosaa palvelee tonttikatu Luoteisrinne, joka liittyy Rusthollarinkatuun. Suunnittelualueen itäosassa sijaitsee tonttikatu Hyljekuja, joka liittyy Hyljeluodontiehen. Kaikki suunnittelualueen kadut ovat nykytilanteessa 1+1 -kaistaisia ja niiden liittymät ovat valo-ohjaamattomia. Hyljeluodontien ja Suomenlahdentien liittymässä on kiertoliittymä. Finnoon pää- ja kokoojakatuverkko on rakenteilla. Finnoonsilta -pääkatua jatketaan Rusthollarinkadulta etelään Kaitaantien liittymään asti ja Suomenlahdentietä jatketaan länteen Finnoonsillan liittymään. Pää- ja kokoojakatujen rakentumisen myötä nykyinen katulinjaus Kaitaantien ja Suomenlahdentien välillä poistuu. Puuttuvat katuosuudet toteutetaan ensin 1+1-kaistaisina ja Finnoonsillan ja Suomenlahdentien liittymään toteutetaan väliaikainen kiertoliittymä. Lopputilanteessa kadut ovat 2+2-kaistaisia ja liittymät ovat valo-ohjattuja. Lopputilanteen katuratkaisut voidaan toteuttaa vasta sitten, kun Finnoon alueen rakentaminen on edennyt. Suunnittelualue sijoittuu tulevan Finnoonsillan ja Suomenlahdentien liittymän koillispuolelle. Kaava-alue rajautuu lännessä Finnoonsiltaan, ja etelässä Suomenlahdentien katualue sisältyy kaava-alueeseen. Nykytilanteessa (syksyllä 2018) keskimääräiset arkivuorokauden liikennemäärät (KAVL) ovat Rusthollarinkadulla noin 11 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, Hyljeluodontiellä noin 6 700 ajon/vrk ja Suomenlahdentiellä Hyljeluodontien itäpuolella noin 6 900 ajon/vrk.

13 Suunnittelualueen sijainti ajoneuvo- ja raideliikenteen tavoiteverkossa. Jalankulku ja pyöräily Suunnittelualueen jalankulun ja pyöräilyn verkko on nykytilassa puutteellinen. Hyljeluodontien länsilaidalla on jalkakäytävä ja Luoteisrinteen itäreunassa yhdistetty jalankulku- ja pyörätie. Hyljeluodontien itäpuolella kapealla puistoalueella kulkee sorapintainen jalankulku- ja pyörätie. Suomenlahdentien molemmin puolin kulkee kevyen liikenteen reitit Matinkylästä Hyljeluodontien liittymään asti. Näistä eteläpuolisella jalankulku ja pyöräily on eroteltu toisistaan. Hyljeluodontieltä länteen kadun eteläpuolinen reitti jatkuu yhdistettynä jalankulku- ja pyörätienä Kaitaantielle. Finnoonsillan ja Suomenlahdentien puuttuvien osuuksien rakentamisen yhteydessä toteutetaan myös jalankulku- ja pyörätiet katujen varsille. Toisessa rakennusvaiheessa toteutetaan Finnoonsillan itäpuolinen ja Suomenlahdentien eteläpuolinen reitti. Lopputilanteessa katujen molemmin puolin kulkee kevyen liikenteen reitit, joista Finnoonsillan länsireunan reitti on pyöräilyn tavoiteverkon mukainen seutureitti ja Suomenlahdentien eteläpuolinen reitti pääreitti. Suunnittelualueen itäpuolella Suomenlahdentien eteläpuolinen reitti jatkuu osana pyöräilyn laatureittiä kohti Matinkylää. Valmistuttuaan laatureitti muodostaa Länsibaana -nimisen yhtenäisen ja sujuvan reitin EteläEspoon halki.

14 Suunnittelualueen sijainti jalankulun ja pyöräilyn tavoiteverkossa. Sisäinen liikenne ja pysäköinti Suunnittelualueen liikenne muodostuu nykyisen teollisuusalueen ja linja-autovarikon tuottamasta liikenteestä. Lisäksi Hyljeluodontie toimii nykyisin läpiajoyhteytenä Suomenlahdentieltä Finnoonsillalle ennen Finnoonsillan jatkeen valmistumista. Pysäköinti sijaitsee maantasoisena tonteilla. Yleistä pysäköintiä on osoitettu kaava-alueen ulkopuolelle Luoteisrinne-kadulle sekä Suomenlahdentien eteläpuolella sijaitsevalle pysäköintialueelle. Joukkoliikenne Suunnittelualue sijaitsee noin 1,5 kilometrin etäisyydellä Matinkylän metroasemasta, joka on Länsimetron ensimmäisen vaiheen pääteasema. Suunnittelualueella liikennöivät seuraavat linjat: - 111 Otaniemi Tapiola Westend Matinkylä Hyljelahti - 143 Matinkylä Iivisniemi Soukka Soukanniemi - 147 Matinkylä Iivisniemi Soukka Laurinlahti Kivenlahti - 543 Leppävaara Mankkaa Olari Soukka Kivenlahti Metron liityntälinjat kulkevat suunnittelualueella Suomenlahdentietä pitkin Matinkylän suuntaan. Linja 543 kulkee reittiä Rusthollarinkatu Hyljeluodontie Kaitaantie. Suunnittelualueella sijaitsee pysäkkiparit sekä Suomenlahdentiellä että Hyljeluodontiellä.

Palvelut 15 Alueella ei ole palveluja. Matinkylän keskuksessa n. 1,5 km:n etäisyydellä on kattavat ja monipuoliset palvelut. Kaavan toteutuessa erityisesti tulevan Finnoon metroaseman yhteyteen muodostuu kaupallisia ja julkisia palveluita. 2.2.4 Luonnonolosuhteet Kaava-alue on maastoltaan suhteellisen tasaista, kokonaan rakennettua aluetta. 2.2.5 Suojelukohteet Alueella ei ole suojeltavia kohteita. 2.2.6 Ympäristön häiriötekijät Suomenlahdentien ja Hyljeluodontien liikenne aiheuttaa suunnittelualueelle melua ja päästöjä. Pääkaupunkiseudun meludirektiivin mukaisen meluselvityksen (2017) mukaan liikenteen päivämelu ylittää ohjearvon 55 db katujen varsilla. Suunnittelualueen länsiosassa melutasot ovat nykytilanteessa kaikista matalimmat, mutta tilanne tulee muuttumaan Finnoonsillan jatkeen avautuessa liikenteelle. Nykytilanteen päivämelutaso (Pääkaupunkiseudun meludirektiivin mukainen meluselvitys 2017). 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Keskeisin yleistavoite on toteuttaa alueella yhdyskuntarakennetta tiivistävä asuinalue, joka tukeutuu liikenteellisesti tulevaan Finnoon metroasemaan. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen lähtökohdat ja tavoitteet Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 31.10.2012 Finnoo I:n tavoitteista, jotka ovat: 1. Finnoosta kehitetään metroaseman ja metrokeskuksen ympärille rakentuva uusi alue, joka on toiminnoiltaan ja kaupunkikuvaltaan monipuolinen, vetovoimainen ja mahdollistaa riittävän tehokkaan rakentamisen. Metrokeskuksen ympäristöstä kehitetään alueen pääkeskus, jonka yhteyteen sijoittuvat keskeiset palvelut yhdessä julkisine kaupunkitiloineen. 2. Alueen suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota keskeisen ja näkyvän paikan sekä korkeiden rakennusten ja merellisen sijainnin muodostaman siluetin synnyttämiin kaupunkikuvallisiin vaatimuksiin. 3. Aluetta kehitetään ilmastonmuutoksen torjunnan esimerkkialueena.

16 Asemakaavoituksella luodaan edellytykset hiilineutraalin alueen toteutukselle. Alueen suunnittelussa korostetaan ilmasto- ja energiavaikutuksiltaan merkittävimpiä tekijöitä. Finnoo I-alueen toteutus parantaa edellytyksiä koko Finnoo-Kaitaa -alueen ilmastovaikutusten minimointiin. 4. Finnoo-Kaitaa -visiotyössä esitettyjen palvelu- ja liiketoiminta- sekä luonto- ja ekologiakeskuskonseptien toteutusta jatkokehitetään osana alueen suunnittelua. 5. Liikennetarvetta vähennetään toteuttamalla samalle tiiviille alueelle asuin-, työpaikka- ja palvelutoimintoja. Liikenteessä pyritään vähäpäästöisyyteen ja mahdollisimman suuri osa liikennetarpeesta pyritään tyydyttämään joukkoliikenteen keinoin keskeisellä sijainnilla olevan metroaseman myötä sekä kehittämällä kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä. Tehdään selvitys metron käyttöä tehokkaasti palvelevasta sähköbussien käyttöön perustuvasta liityntäjärjestelmästä. 6. Alueen pysäköintiratkaisussa pyritään siihen, että toteutus tukee joukkoliikenteen käyttöä ja alueen kilpailukykyä. Tiiviisti rakennetulla alueella pysäköintipaikat pyritään toteuttamaan keskitettyihin laitoksiin tonttikohtaisen pysäköinnin toteutusvelvoitteen sijaan. Tätä varten tehdään selvitys vaihtoehtoisista tavoista järjestää pysäköinnin toiminnallinen ja taloudellinen hallinnointi. 7. Suunnittelussa huomioidaan jalankulun ja pyöräilyn tarpeet luomalla selkeäkulkuiset, turvalliset ja viihtyisät yhteydet alueen sisäistä sekä alueen ulkopuolelle suuntautuvaa liikennettä varten. 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet Tavoitteena on kaavoittaa alue asuinkerrostalojen korttelialueiksi, jolla sallitaan liike- ja palvelutiloja sekä päiväkoti ja näin mahdollistaa tiiviimpää asumista Finnoon tulevan metroaseman läheisyydessä. Läheinen metroaseman ympäristö on alueen ja sen palvelujen keskus. Kaupunkirakenteellisesti ja -kuvallisesti tavoitteena on kaupunkimainen omaleimainen ympäristö, joka identiteetissään hyödyntää merellisyyttä. Alue on osa Finnoon aluerakentamishanketta ja alueen osayleiskaavan yhteydessä koko alueelle on asukastavoitteeksi asetettu noin 14 000 asukasta. Alueen liikenteellisenä tavoitteena on tukeutua joukkoliikenteeseen, jalankulkuun ja pyöräilyyn sekä vähentää henkilöautoilun tarvetta. Alueelle luodaan joukkoliikenteen käyttöä tukeva tiivis kaupunkirakenne. Metron houkuttavuutta pyritään lisäämään luomalla sujuvat yhteydet asemalle sekä toteuttamalla liityntäpysäköintiä varten auto- ja pyöräpaikkoja. Pysäköinnin suunnittelussa tavoitellaan keskitettyjä pysäköintiratkaisuja, jotka mahdollistavat pysäköinnin tehostamisen. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Tavoitteena on kaavoittaa alue asuinkerrostalojen korttelialueiksi, jolla sallitaan liike- ja palvelutiloja sekä päiväkoti ja näin mahdollistaa tiiviimpää asumista Finnoon tulevan metroaseman läheisyydessä. Läheinen metroaseman ympäristö on alueen ja sen palvelujen keskus. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on n. 6,5 ha Asuinkerrostalojen kerrosluvut vaihtelevat 8:n ja 23:n välillä. Asuinrakennusten kokonaiskerrosala on n. 98 000 k-m 2. Asuinkerrosala on kokonaan lisäystä. Laskennallisesti asuinrakennusoikeus vastaa noin 2000 uutta asukasta. Asuinkerrostaloalueen tehokkuusluvuksi (e) muodostuu n. 2.0.

17 Asemakaavamuutosalue / havainnekuva, alhaalla Finnoon keskus Havainnekuva idästä Finnoon keskus vasemmalla, länsikortteli oikealla

18 Havainnekuva etelästä Finnoon keskuksen suunnalta, itäkortteli Havainnekuva länsikorttelista etelään

Havainnekuva itäkorttelista etelästä 19

20 Havainnekuva itäkorttelista lännestä Asemakaava-alueen korkein rakentaminen sijoittuu Finnoonsilta -pääkadun ja Suomenlahdentien risteysalueen tuntumaan, viereisen keskustatoimintojen korttelialueen läheisyyteen. 4.1.1 Liikenne Ajoneuvoliikenne Alueen katuverkko täydentyy asemakaavamuutoksen seurauksena. Hyljeluodontien eteläosa poistuu ja sen länsipuolelle osoitetaan uusi tonttikatu Matroonanportti, joka liittyy Suomenlahdentiehen. Matroonanportti liittyy itä-länsisuuntaiseen uuteen tonttikatuun Matroonankatuun, joka muodostaa yhteyden nykyisten Hyljeluodontien ja Hyljekujan sekä Luoteisrinne-kadun välillä. Hyljekujan nimi muutetaan kaava-alueella Finnoonkartanonkaduksi. Asemakaavamuutoksella mahdollistetaan ajoyhteys Matroonankadulta Luoteisrinteelle, mutta sitä ei toteuteta ensimmäisessä vaiheessa johtuen kaava-alueen pohjoispuolisista katujärjestelyistä.

21 Luoteisrinteen ja Rusthollarinkadun nykyinen liittymä sijaitsee lähellä Rusthollarinkadun ja Finnoonsillan tulevaa liittymää, jolloin jonoutuminen liikennevaloissa voi estää liittymisen Luoteisrinteeltä Rusthollarinkadulle. Tästä syystä Luoteisrinteen pohjoisosa on tarpeen katkaista ajoneuvoliikenteeltä ja osoittaa uusi korvaava katuyhteys nykyisen liittymän itäpuolelta. Muutokset osoitetaan vireillä olevassa Rusthollinrinteen kaavamuutoshankkeessa. Ennen muutosten toteutumista Matroonankadulta ei osoiteta läpiajoliikennettä Luoteisrinteelle. Lopputilanteen tavoitteellinen katuverkko on osoitettu oheisessa kaaviossa. Katuverkon muutokset kaava-alueella ja sen ympäristössä. Kaava-alueen katujen ratkaisut on esitetty kunnallistekniikan yleissuunnitelmassa (Ramboll 2019) sekä kaavaselostuksen liitteenä olevassa katukartassa. Suomenlahdentien ja Matroonanportin välinen liittymä on valo-ohjattu ja muut kaava-alueen liittymät ovat valoohjaamattomia. Matroonanportti, Matroonankatu ja Finnoonkartanonkatu ovat asuinaluetta palvelevia, kaupunkimaisia tonttikatuja, joiden varteen pyritään sijoittamaan katupuita sekä yleistä pysäköintiä pysäköintitaskuihin. Katukartassa on esitetty ratkaisut ennen kaavaalueen pohjoispuolisten alueiden kehittymistä. Tavoitteena on, että Matroonankadun ja Finnoonkartanonkadun pohjoisreunat suunnitellaan eteläreunaa vastaavasti näiden alueiden kaavoituksen yhteydessä. Uusi maankäyttö lisää liikennettä alueella. Matroonankadun kaava-alueen laskennallinen liikennetuotos on noin 2000 ajon./vrk. Finnoon liikenne-ennusteen (WSP 2014) mukaan keskimääräinen arkivuorokausiliikennemäärä (KAVL) vuonna 2035 on Finnoonsillalla suunnittelualueen kohdalla noin 13 100 ajon./vrk. Suomenlahdentien liikenne-ennuste on noin 9 900 ajon./vrk Matroonanportin liittymän länsipuolella ja noin 12 700 ajon./vrk Matroonanportin itäpuolella. Liikenne keskittyy uusille pää- ja kokoojakaduille, jolloin Hyljeluodontien liikennemäärät vähenevät nykyisestä.

Jalankulku ja pyöräily 22 Suunnittelualueen jalankulun ja pyöräilyn verkko täydentyy kaavamuutoksen myötä. Matroonanportin molemmin puolin sekä Matroonankadun ja Finnoonkartanonkadun eteläpuolelle ja Luoteisrinteen länsipuolelle osoitetaan yhdistetyt jalankulku- ja pyörätiet. Suunnittelussa varaudutaan siihen, että suunnittelualueen pohjoispuolisten alueiden kaavoituksen yhteydessä osoitetaan tilavaraukset myös katujen toiselle puolelle sijoitettaville jalankulku- ja pyöräteille. Katujen varsien reittien lisäksi kortteleiden väliin osoitetaan jalankulun ja pyöräilyn reittejä. Matroonankadun länsipäästä osoitetaan Matroonanpolku länteen Finnoonsillalle sekä Maria Godhen polku etelään Suomenlahdentielle. Kaava-alueen itäreunassa osoitetaan Rantaniitynpolku Finnoonkartanonkadulta Suomenlahdentielle. Sen jatkeeksi osoitetaan kevyen liikenteen sillan varaus Suomenlahdentien yli Finnoon keskuksen kaava-alueelle kohti Länsibaana-nimistä pyöräilyn laatureittiä. Sisäinen liikenne ja pysäköinti Alueen liikenne muodostuu uusien asuinkorttelien tuottamasta asukasliikenteestä sekä Finnoonkartanonkadun varteen osoitetun päiväkodin saattoliikenteestä. Alueen nykyinen läpiajoliikenne Hyljeluodontien kautta vähenee, kun Finnoonsillan ja Suomenlahdentien jatkeet valmistuvat ja liikenne siirtyy pää- ja kokoojakaduille. Asemakaavassa ei sallita tonttiliittymiä Finnoonsillalle eikä Suomenlahdentielle, vaan kaikki korttelien liikenne osoitetaan kulkemaan Matroonanportin, Matroonankadun, Finnoonkartanonkadun tai Luoteisrinteen kautta. Pysäköinti sijoitetaan keskitettyyn kannen alaiseen laitokseen kortteleissa 31020 ja 31024 sekä pysäköintitaloon korttelissa 31026. Kannen alaiseen pysäköintilaitokseen on osoitettu ajoyhteys Finnoonkartanonkadulta ja se ulottuu Matroonanportin katualueen alle. Pysäköintitalon sisäänajo on Luoteisrinteeltä. Korttelissa 31020 sijaitsevan päiväkodin autopaikat on osoitettu tontille maantasopysäköintinä. Lisäksi korttelisuunnitelmassa on osoitettu yksittäisiä maantasopaikkoja asuinkortteleihin. Pysäköintiä vaaditaan toteutettavaksi asunnoille vähintään yksi autopaikka 110 kerrosneliömetriä kohden, kuitenkin vähintään 0,5 autopaikkaa asuntoa kohden. Mikäli tontille rakennetaan valtion tukemaa 40 vuoden korkotukimallilla toteutettavaa vuokraasuntotuotantoa, voidaan autopaikkoja näiden osalta vähentää 20 prosenttia. Liike- ja toimistotiloille autopaikkoja vaaditaan vähintään yksi autopaikka 180 kerrosneliömetriä kohden. Päiväkodille vaaditaan yksi autopaikka 200 kerrosneliömetriä kohden. Yleistä pysäköintiä osoitetaan Suomenlahdentien, Matroonanportin ja Matroonankadun katualueille pysäköintitaskuihin. Yleistä pysäköintiä on osoitettu kaava-alueelle yhteensä 25 paikkaa. Laskentaohjeen mukaan yleistä pysäköintiä tulisi toteuttaa yksi autopaikka 1500 kerrosneliömetriä kohden, mikä tarkoittaa tällä kaava-alueella noin 60 paikkaa. Laskentaohjeen mukainen yleisen pysäköinnin määrä ei siis täyty kaava-alueella. Yleistä pysäköintiä palvelee myös suunnittelualueen eteläpuolelle Finnoon keskuksen kaavaalueelle osoitettu keskitetty pysäköintilaitos. Suunnitelmien mukaiset yleiset autopaikat on esitetty seuraavassa kaaviossa.

23 Yleisen pysäköinnin sijoittuminen alueella suunnitelmien mukaan. Pyöräpysäköintiä tulee toteuttaa asuinkortteleissa vähintään yksi pyöräpaikka 30 kerrosneliömetriä kohden, kuitenkin vähintään 2 pyöräpaikkaa asuntoa kohden. Kaikki vähimmäisvaatimuksen mukaiset pyöräpaikat tulee sijoittaa katettuun ja lukittavissa olevaan tilaan. Lisäksi ulkotiloista tulee varata tilaa lyhytaikaiseen pyöräpysäköintiin. Kortteleiden pelastusreitit on esitetty korttelisuunnitelmissa. Korkeisiin rakennuksiin toteutetaan pelastusporras. Matalampiin rakennuksiin osoitetaan pääsääntöisesti nostopaikat, jotka sijoittuvat tontille sekä Finnoonsillan ja Suomenlahdentien jalankulku- ja pyöräteille sekä Matroonanpolulle ja Maria Godhen polulle. Katualueille sijoittuvat nostopaikat on huomioitu kunnallistekniikan yleissuunnitelmassa sekä pääkatujen katusuunnitelmissa. Matroonanportin eteläosan varteen sijoittuvat rakennukset esitetään pelastettavaksi omaehtoisesti esimerkiksi parvekeluukkujen kautta, koska nostopaikkojen sijoittaminen katualueelle ei ole kunnallistekniikan yleissuunnitelman mukaisilla ratkaisuilla mahdollista. Huoltoajo liikennöi tonteille Matroonanportin, Matroonankadun ja Finnoonkartanonkadun kautta. Tonttiliittymien sijainnit on esitetty kunnallistekniikan yleissuunnitelmassa (Ramboll 2019) ja kaavaselostuksen liitteenä olevassa katukartassa. Pihojen ratkaisut tulee suunnitella siten, että huoltoajo mahtuu kääntymään tontilla eikä kaduille tai jalankulku- ja pyöräteille ole tarpeen peruuttaa.

Joukkoliikenne 24 Suunnittelualueen eteläpuolella Finnoon keskuksen asemakaava-alueella sijaitsee Finnoon metroasema, joka on Länsimetron jatkeen ensimmäinen asema. Finnoon metroasemalle on kaksi sisäänkäyntiä, joista pohjoisempi sijaitsee Finnoontorilla noin 150 400 metrin etäisyydellä Matroonankadun asuinkortteleista. Länsimetron jatke Kivenlahteen on rakenteilla ja se otetaan käyttöön 2020-luvulla. Sitä ennen suunnittelualueella liikennöi Länsimetron liityntälinjasto, jota on kuvattu kappaleessa xx. Länsimetron jatkeen liityntälinjasto suunnitellaan tarkemmin myöhemmin. Finnoonsillan ja Suomenlahdentien katusuunnitelmissa on osoitettu uudet linja-autopysäkit ja Hyljeluodontien pysäkkipari poistuu. Suomenlahdentien pysäkkiparin on suunniteltu palvelevan uutta runkolinjaa Espoon keskuksesta Finnoon kautta Matinkylään ja se on mitoitettu kolmelle linja-autolle. 4.1.2 Yhdyskuntatekninen huolto Alueelle on laadittu vesijohtojen sekä jäte- ja hulevesiviemäreiden yleissuunnitelma. Näiden lisäksi alueelle rakennetaan sähkö-, kaukolämpö- ja tietoliikenneverkkoja. Alueella varaudutaan imujätejärjestelmään. 4.1.3 Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Rakennettavuuden kannalta maaperä voidaan yleensä luokitella GEO-luokituksen mukaan seuraavasti: 1. kallio sekä alle metrin syvyydellä oleva kalliomaa, 2. moreeni, 3. karkearakeiset maalajit eli sora ja hiekka, 4. hienorakeiset maalajit eli siltti ja savi sekä eloperäiset maalajit eli turve ja lieju. Suunnittelualueen maaperä on moreenia. Maaperäkartta selitteineen:

25 4.2 Ympäristön häiriötekijät Finnoonsillan ja Suomenlahdentien liikenne aiheuttaa suunnittelualueelle melua ja päästöjä. Kaava-alueelle laaditun meluselvityksen (WSP Finland Oy 2018) mukaan asemakaavaehdotuksen mukainen rakennusten sijoittaminen suojaa piha-alueita hyvin melulta. Päiväajan melutaso alittaa ennustetilanteessa ohjearvon 55 db lähes koko pihaalueella. Julkisivuihin kohdistuva melutaso on suurin Finnoonsillan puoleisissa rakennuksissa, joissa suurin melutaso on 65 db. Sisätilojen ohjearvo 35 db on kuitenkin saavutettavissa tavanomaisin rakentein. Parvekkeilla ulko-oleskelualueiden ohjearvo 55 db saavutetaan osassa rakennuksia ilman parvekelasituksia ja pääkatuihin rajautuvilla julkisivuilla sekä korkeissa rakennuksissa parvekelasituksilla. Asemakaavamääräyksellä on määrätty, että parvekkeet tulee suojata meluntorjunnan kannalta tarkoituksenmukaisesti siten, että ulko-oleskelualueiden ohjearvot eivät ylity.

26 Päiväaikaiset keskiäänitasot kaava-alueella ennustetilanteessa 2040. (WSP Finland Oy 2018). Ilmanlaadun suhteen suunnittelussa on tarkasteltu HSY:n minimietäisyyksiä asumiselle ja herkälle kohteelle eli päiväkodille. Liikenne-ennusteen perusteella laskettu asumisen minimietäisyys ajoradan reunasta on Finnoonsillan puolella 9 metriä ja Suomenlahdentien puolella 7 metriä Matroonanportin länsipuolella ja 9 metriä itäpuolella. Finnoonsillan suunniteltu ajoradan reuna on noin 8 metriä tontin rajasta, joten rajaan kiinni rakennettaessa minimietäisyys ei täyty. Tästä syystä asemakaavassa annetaan määräys, että Finnoonsillan puoleiseen rakennukseen ei saa katutasoon sijoittaa asuntoja. Suomenlahdentiellä etäisyys ajoradan reunasta asuinkorttelin rajaan on Matroonanportin länsipuolella yli seitsemän metriä ja itäpuolella yli 12 metriä, joten minimietäisyydet täyttyvät. Asumisen suositusetäisyydet eivät kuitenkaan täyty kaava-alueella, joten kaavamääräyksellä määrätään, että kadun puoleisten asuinrakennusten ilmanotto tulee ottaa katolta tai sisäpihan puolelta ja tuloilma on suodatettava. Päiväkodin eli herkän kohteen osalta suositusetäisyytenä Suomenlahdentien ajoradasta on 51 metriä, joka täyttyy kaavaehdotuksessa esitetyllä sijainnilla. 4.3 Ympäröivän alueen nimistö

27 nimi namn laji tilanne lisätieto Finnoonkartanonkatu Finnogårdsgatan katu suunnitelmassa 2012 Finnoonsilta Finnobron katu käytössä * Luoteisrinne Nordvästbrinken katu käytössä Maria Godhen polku Maria Godhes stig polku suunnitelmassa 3/2018 (2012) * Matroonankatu Matronagatan katu suunnitelmassa 2012 Matroonanpolku Matronastigen polku suunnitelmassa 3/2018 (2012) Matroonanportti Matronaporten katu suunnitelmassa 2012 Oikopolku Genstigen polku käytössä * Rantaniitynpolku Strandängsstigen polku Rantaniitynsilta Strandängsbron silta suunnitelmassa 2/2019 * Suomenlahdentie Finnviksvägen katu käytössä Lisätietoja Nimien Finnoonsilta ja Oikopolku tarkoittamat katu ja polku sijaitsevat kaava-alueen rajalla. Nimet merkitään tarvittaessa Matroonankadun kaavaan. Nimi Rantaniitynsilta Strandängsbron tarkoittaa kevyen liikenteen siltaa, joka ehkä rakennetaan Rantaniitynpolun kohdalle Suomenlahdentien yli. Nimi merkitään kaavaan, jos kaavakarttaan tulee sille kohtaa jonkinlainen siltamerkintä. Rantaniitynpolku jatkuu joka tapauksessa maan tasossa Suomenlahdentien varteen asti. Kaava-alueelle ulottuvat aiemman katuverkon kadunnimet Hyljeluodontie Sälörsvägen ja Hyljekuja Sälgränden poistuvat suunnitelman mukaan kokonaan lopputilanteessa.

5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET 28 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Tavoitteena on kaavoittaa alue asuinkerrostalojen korttelialueiksi, jolla sallitaan liike- ja palvelutiloja sekä päiväkoti ja näin mahdollistaa tiiviimpää asumista Finnoon tulevan metroaseman läheisyydessä. Läheinen metroaseman ympäristö on alueen ja sen palvelujen keskus. Kaupunkirakenteellisesti ja -kuvallisesti tavoitteena on kaupunkimainen omaleimainen ympäristö, joka identiteetissään hyödyntää merellisyyttä. Rakennuskannassa tavoitellaan monipuolisuutta ja innovatiivisuutta. Läheinen metroaseman ympäristö on alueen ja sen palvelujen keskus. Alueen rakentaminen täydentää Etelä-Espoon rakennettua kaupunkivyöhykettä, joten se tiivistää ja eheyttää yhdyskuntarakennetta. Rakentaminen sijoittuu tulevan metroaseman välittömään läheisyyteen eli hyvälle joukkoliikenteen saavutettavuusvyöhykkeelle, jolloin se mahdollistaa ekologisesti kestävän liikkumismuodon. Asemakaava on kaupunginvaltuustossa 17.10.2016 hyväksytyn Finnoon osayleiskaavan mukainen. Kaava-alueelle sijoittuu korkeaa rakentamista Espoon korkean rakentamisen periaatteiden mukaisesti. Rakennusten korkeuksien ja kattomuotojen määrittämisessa on pyritty tunnistettavuuteen. Asuinrakennusten kokonaiskerrosala on n. 98 000 k-m2. Asuinkerrosala on kokonaan lisäystä. Laskennallisesti asuinrakennusoikeus vastaa noin 2000 uutta asukasta. Asuinkerrostaloalueen tehokkuusluvuksi (e) muodostuu n. 2.0. Kaavassa osoitettu rakentaminen ei varjosta olemassa olevia asuinalueita. 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Asemakaavamuutos täydentää alueen katuverkkoa ja jalankulun ja pyöräilyn reittejä. Kaavamuutos muodostaa tiivistää kaupunkirakennetta ja lisää asukkaita Länsimetron vaikutusalueella. Kaavamuutoksen vaikutus ajoneuvoliikenteen lisääntymiseen on noin 2000 ajon./vrk. 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Kaavassa osoitettu rakentaminen keskittyy vanhoille rakennuspaikoille. Kaava-alue on maastoltaan suhteellisen tasaista, kokonaan rakennettua aluetta. Linnusto Finnoon alueen rakentamisen vaikutuksia linnustoon on tutkittu (Ympäristökeskus Yrjölä 2015). Arvion yhteenvedossa todetaan, että Matroonankadun kaavan vaikutukset linnustoon ovat vähäisiä.

29 Hulevedet Korttelialueilla viivytetään hulevesiä 1 m 3 per 100m 2 läpäisemätöntä pintaa. Laaditun suunnitelman perusteella hulevedet ratkaistaan kaava-alueella yhteisjärjestelyillä. Ratkaisu perustuu sekä hulevesialtaisiin, että hulevesikasetteihin. Tulvariskit Kaavassa on osoitettu koko kaava-alueen tulvakoroksi taso +2,8 m (N2000), jonka alle kastuessaan vaurioituvat rakenteet tulee asianmukaisesti vesieristää. Katujen rakentamisessa tulee huomioida tulvakorkeus. Finnoon rakentamisen maisemavaikutukset Alueen kaavaehdotusten mukainen rakentaminen muuttaa Finnoon maiseman luonnetta huomattavasti kaupunkimaisemmaksi. Uusi rakentaminen voimistaa kontrastia rakennetun ja luonnontilaisen (tai luonnontilaiselta näyttävän) maiseman välillä. Korkean rakentamisen maisemavaikutuksia on arvioitu erillisenä selvityksenä (Tuomisto 2016). Kaukomaisemassa Matroonankatu liittyy lähialueen muihin kaava-alueisiin niiden toteutuessa täydessä laajuudessaan. Tuulisuus Korkeahko rakentaminen ja kansipiharatkaisut voivat kasvattaa tuulisuutta, mutta sijainti kauempana meren rannasta ja ympäröivien alueiden tulevat kaavaratkaisut puolestaan pienentävät sitä. Tulosten mukaan yli 23 m/s puuskatuulia esiintyy selvästi harvemmin kuin kerran vuodessa, ja kaavoitusta varten ei ole tarvetta suositella tarkempaa tuulisuusanalyysiä (tuulitunnelikokeen avulla) tai erityisten tuulisuutta koskevien kaavamääräysten käyttöä. Nämä puuskatuulet ovat hyvin harvinaisia, ja niitä voi esiintyä n. kerran 20 vuodessa. Vastaavissa myrskyissä kaatuvat puut, sähkökatkot ja tulviva merivesi ovat olettavasti merkittävimpiä riskejä. Esteettömyys Alueen pääyhteydet on suunniteltu esteettömiksi. Ilmanlaatu Asuinrakennukset sijoitetaan vähintään HSY:n mukaisten ilmanlaadun minimietäisyyksien päähän pää- ja kokoojakatujen ajoradan reunasta. Lisäksi kaavamääräyksissä määrätään katuihin rajautuvien asuinrakennusten ilmanotto pihan puolelta tai katolta, mikä parantaa asuntojen ilmanlaatua. 5.4 Energiatehokkuus Kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen hillinnän tavoitteiden saavuttamiseksi on asumista osoitettu tiiviisti ja tehokkaasti joukkoliikenteen 400 metrin vyöhykkeelle, joka on HSL:n korkeimman (Joukkoliikenne ensisijaisena kulkumuotona) palvelutason määrittelyn tavoite. Asemakaava-alue sijaitsee kaukolämpöverkon välittömässä läheisyydessä. Paikallinen kaukolämpöyhtiö tavoittelee hiilineutraalia kaukolämmön tuotantoa vuoteen 2030 mennessä ja se on suunnitellut myös kaukokylmäverkon toteuttamista alueen läpi, jolloin jäähdytyksen hukkalämpö voidaan johtaa uudelleenkäytettäväksi kaukolämpöpuolella. Nykyisin kaukokylmäverkko kulkee aivan Finnoon alueen kaakkoislaidassa.

30 Seuraavassa kuvassa on esitetty alueen kaukolämpöverkosto (vaaleanpunaiset linjat) ja maalämpöpotentiaali. Kuvan mukaisesti kaukolämpöverkosto kulkee alueen vieressä. Kuvassa maalämmön hyödyntämiselle otollinen maaperä on osoitettu violetilla. Kuvan perusteella alue soveltuu hyvin maalämmön hyödyntämiseen. Kaava-alueen maalämpöpotentiaali. Asemakaavaratkaisussa on varauduttu myös tuleviin lähes nollaenergiavaatimuksiin sallimalla talotekniikan vaatimien tilojen toteuttaminen kaavassa osoitetun rakennusoikeuden lisäksi. Jatkosuunnittelussa tulee tutkia mahdollisuuksia hyödyntää kattopintoja aurinkoenergian tuotantoon. Esim. pysäköintilaitoksen katolle saa kaavamääräysten mukaan sijoittaa aurinkoenergian tuottamiseen ja varastointiin käytettäviä laitteita. Aurinkoisiin ilmansuuntiin suunnattujen kattojen kallistuskulmat kannattaa suunnitella 35-45 asteen kulmaan, jotta niitä voidaan hyödyntää aurinkoenergian tuotantoon mahdollisimman tehokkaasti.

31 5.5 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Finnoon kehitysalue tarkoittaa koko Finnoon aluetta merenrannasta Länsiväylämoottoritielle Matinkylän ja Kaitaan välillä. Termi tarkastelualue tarkoittaa yksittäistä Finnoon asemakaavasuunnittelualuetta, joita Finnoon kehitysalueella on useita. Finnoon kehitysalueen asemakaavatason kaavataloudellinen laskenta on tehty kokonaisuus huomioiden. Kaavataloudellisesti Matroonankadun asemakaava-alueen tulos on Espoon kaupungille erittäin positiivinen. Olemassa olevan kunnallisteknisen- ja katuverkoston keskelle rakennetaan uutta asuinaluetta. Asuinrakennusten kokonaiskerrosala on n. 98 000 k-m2. Asuinkerrosala on kokonaan lisäystä. Finnoon pohjoisosien asemakaava-alueiden suunniteltu toteutusaika on nykyhetkestä 2030-luvun loppuun. Kunnallistekninen rakentaminen Kunnallisteknisen rakentamisen talouslaskenta perustuu koko Finnoota palvelevaan kunnallistekniseen yleistarkasteluun ja sen kustannusarvioihin ja sekä jo tehdyn asemakaavasuunnittelun kunnallisteknisiin tarkennuksiin tai jo muuhun tehtyyn tarkempaan tekniseen suunnitteluun. Alueen kunnallistekniikan rakentamisolosuhteet ovat Etelä-Espoolle tyypilliset, maaperä on pääosin moreenia (osin saven peittämää) ja kalliota/kalliomaata. Julkinen talonrakentaminen Kustannusmerkityksessä Finnoon alueen julkista talonrakentamista ovat vain päiväkodit ja koulut. Julkisen talonrakentamisen määrä koko Finnoon kehitysalueella on noin 38.000 kerrosneliömetriä, joista isoimmat yksiköt ovat koko aluetta palvelevat, kaksi yhtenäiskoulua. Matroonankadun asemakaava-alueelle ei sijoitu julkista rakentamista. Mahdolliset kaupungin hallitseman pysäköintiyhtiön rakennusinvestoinnit on huomioitu maanluovutuksen saannossa. Kaavatalous Finnoon kehitysalueen maapohjan suurin omistaja on Espoon kaupunki. Matroonankadun asemakaava-alue on osittain yksityisessä osittain Espoon kaupungin omistuksessa. Uutta asuinkerrosalaa kaava-alueelle tulee n. 98 000 km 2. Espoon kaupungin omistamien alueiden osalta kaavataloustulot muodostuvat maanluovutuksista joko tonttimyyntinä tai tonttivuokrina. Yksityisomisteisten alueiden osalta tulot muodostuvat maankäyttösopimusten sopimuskorvauksista. Espoon kaupungin maanomistukselle tulevan rakennusoikeuden luovutuksesta saama tulo kaupungille perustuu Espoon maanluovutuksen periaatteisiin. Espoon kaupungin saama tulo kaupungin maanomistuksen arvonnoususta sekä yksityisen maanomistuksen arvonnoususta kattaa alueen rakentamisesta muodostuvat kulut ja tulo on arvioitu menoja suuremmaksi.

32 5.6 Muut merkittävät vaikutukset Asemakaavan muutos luo edellytyksiä asuntorakentamiselle raidejoukkoliikenteeseen tukeutuen. Kaava-alueella tukeudutaan laajenevaan metroon. Kaava-alue sijaitsee olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisällä, sitä tiivistäen. Asuntorakentamisen mahdollistama väestömäärä vastaa väestöennusteiden määrään. Sujuvat yhteydet metroasemalle sekä sen sisäänkäyntien yhteyteen osoitetut liityntäpysäköinti- ja liityntäpyöräpaikat tukevat joukkoliikenteen käyttöä osana matkaketjua. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Rakentamisaikataulu Asuinkorttelit rakentuvat vähitellen kaavan vahvistumisen jälkeen. Suunnittelualueella on teollisuus-, toimisto- ja varastorakennuksia. Kaavaa toteutettaessa ne tullaan purkamaan. Kaava-alue voisi olla valmis vuonna 2030. 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet Kaavan yhteydessä on laadittu maankäytön viitesuunnitelmat (2 kpl korttelisuunnitelmia, länsi- ja itäosat) sekä kunnallistekniikan yleissuunnitelma. Nämä yhdessä varsinaisen kaavakartan ja kaavamääräysten kanssa muodostavat toteuttamista ohjaavan aineiston. 6.3 Toteutuksen seuranta Kaavan toteutuksen seuranta jää rakennuslupaviranomaisten tehtäväksi. Rakennuslupia myönnettäessä tulee kaavan asettamat tavoitteet ja määräykset sekä viitesuunnitelmat ottaa huomioon. 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Koko Finnoon alueen asemakaavoituksen vireille tulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa 2008 alkaen nimikkeellä Finnoon projektialue. Kaupunginhallituksen kilpailukyky- ja elinkeinojaosto päätti 6.6.2011 Finnoo- Kaitaa visioalueen jatkosuunnittelun periaatteista. Kaupunkisuunnittelulautakunta linjasi Finnoo I:n tavoitteet ja periaatteet 31.10.2012 ja kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi Finnoo I valmisteluaineiston nähtäville 5.11.2012.

33 Valmisteluaineiston nähtävillä olon aikana pidettiin tiedotus- ja keskustelutilaisuus 4.12.2012. Metrokeskusalueen suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi haettiin kumppaneita syksyllä 2012. Finnoo I -valmisteluaineiston nähtävillä olon jälkeen on asemakaava-alue jaettu seuraaviin asemakaavoihin: 441500 Finnoon keskus, 442400 Finnoonkallio, 442500 Matroonankatu ja 442700 Finnoonkallio II (erotettu hyväksymisvaiheessa alueesta 442400 Finnoonkallio). Matroonankadun semakaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä (MRA 27 ) XX.XX.2019- XX.XX.2019 siitä jätettiin XX lausuntoa eikä yhtään muistutusta. Lausuntojen perusteella kaavaehdotukseen ei ollut tarvetta tehdä oleellisia muutoksia / tehtiin seuraavia muutoksia.. Sopimukset Asemakaavasta käydään sopimusneuvottelut ja tehdään tarvittavat sopimukset, jotka hoitaa tonttiyksikkö. Suunnittelu Asemakaavan muutosta ovat olleet laatimassa mm: - Rakennusyhtiö Westpro Oy - Rakennusyhtiö JM Suomi Oy - Arkkitehtitoimisto Tommila Oy - Arkkitehtitoimisto Ajak Oy - WSP Finland Oy (lähiympäristösuunnittelu, kortteleiden liikennesuunnittelu, hulevedet, melu- jatuulisuusselvitys sekä ilmanlaadun asiantuntija-arviot) - Sweco Oy (energiasuunnitelma) - Ramboll Oy (kunnallistekninen yleissuunnittelu, liikennesuunnittelu, ympäristösuunnittelu) - Enviro (luontoselvityksiä) - Ympäristötutkimus Yrjölä (vaikutusten arviointi, luontoselvitys) - Espoon kaupunkitekniikan keskus Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksiköstä ja liikennesuunnitteluyksiköstä kaavan valmistelusta ovat vastanneet Pasi Mäkinen, Marie Nyman ja Salla Karvinen.