ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

Samankaltaiset tiedostot
Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus

Omaiset ja kuntoutumisprosessi

ITSETUHOISUUDEN TUNNISTAMINEN. Jyrki Tuulari, projektikoordinaattori, Pohjanmaa-hanke/Välittäjä 2009 Seinäjoki

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Maahanmuuttajan mielenterveys

Traumat ja traumatisoituminen

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA

Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Hämeenkatu 25 A 3 krs Tampere omaisneuvonta@omaiset-tampere.fi

Tietoa ikääntyneiden harhaluuloisuushäiriöstä

Perustietoa psykoosista

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

ITSEMURHIEN EHKÄISY KOULUTUS PERUSTERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISILLE

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna Anne Ollonen

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Perhe voimavarana ja tuen tarvitsijana. Läheinen tuen tarvitsijana

Näkymätön näkyväksi Itsetuhoaikeet - kuinka tunnistaa, kohdata ja auttaa?

NUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja

Tietoa ikääntyneiden. masennuksesta. Opas omaisille ja läheisille

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Muistisairaana kotona kauemmin

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Itsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

PÄIHTEILLÄ OIREILEVA KOGNITIIVISESSA PSYKOTERAPIASSA

Miten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa?

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

Omaisyhdistys satakuntalaisille

Tytti Solantaus Suomen Mielenterveysseura Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Itsemurhasta on turvallista puhua

ITSETUHOISUUS ILMIÖNÄ

Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus

Itsetuhoisen potilaan arviointi

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Mielenterveyden. Ensiapukirja. Mielenterveyden. Ensiapukirja. Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi. Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2019

Helsingin Kaupungin Sosiaali- ja terveystoimen Asumisneuvontatiimin Asumisneuvoja- Psykiatrinen sairaanhoitaja-työmalli

KAVEREITA NOLLA - LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS

Psykoosi JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

NUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN

Työllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto

ITSEMURHAN VAIKUTUKSET LÄHEISEEN KATRIN TARINA SELVIYTYMISESTÄ

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN. Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

FinFamin hallitusohjelmatavoitteet Kun yksi sairastuu monen maailma muuttuu.

Vainoaminen. Oikeudellisia ja psykologisia näkökulmia

Muistikylä projekti

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti

MUISTILIITTO ry -Muistisairaiden ihmisten etujärjestö

Lapset puheeksi-menetelmän käyttäjäkokemuksia depressiohoitaja Kaija Luoma, Ksshp

Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo. Mika Paasolainen

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Mielekästä ikääntymistä

Epävakaa persoonallisuus

KRIISISUUNNITELMA MURRON KOULU JOHDANTO

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuoren itsetuhoisuuden arviointi vastaanottotilanteessa. Laura Suomalainen LT, Nuorisopsykiatrian erikoislääkäri HYKS Nuorisopsykiatria

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät

P. Tervonen 11/ 2018

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE

Heräteinfo henkiseen tukeen

Mielenterveysbarometri 2015

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

VUOSIRAPORTTI Susanna Winter Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Suomen Mielenterveysseura. mielenterveysseura.fi/kriisipuhelin

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö

Naisten päihdetyön päivä , Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen

Ammattiopiston näkökulma. Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop

Kohtaamisia potilaiden kanssa. Laitoskirjastopäivä Sairaalapastori Mari Kivinen, Laakson sairaala, Helsinki

Kun läheinen sairastuu. Tukiopas mielenterveyspotilaan omaisille

Transkriptio:

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry

Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti alle 20 vuotiaina. Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry:n hallituksen jäsen ja kokemuskouluttaja. Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry:n hallituksen ja työvaliokunnan jäsen, vapaaehtoistoimija ja vertaisohjaaja. 2

Skitsoaffektiivisen nuoren käyttäytyminen Varhaisoireet (kuuluuko murrosikään?): koulunkäynti ei sujunut lintsaaminen ei ollut kavereita ei mitään harrastuksia lyhytjännitteisyys yleinen apaattisuus sulkeutuneisuutta kapinointia Sairastuminen: masennus ja mania vuorottelivat ahdistuneisuutta ajoittaisia harhoja psykoosikierrettä sairaalassa psykoosi pois ja kotiin asunnottomuus huumeiden kokeilu/käyttö ei ollut hoitomyönteinen 3

Skitsofreenikko nuori Itsetuhoinen käyttäytyminen Mahdollistavia tekijöitä: traumaperäiset tapahtumat ahdistavat uskonnolliset käsitykset itseriittoisuus omat selviämisstrategiat lääkkeiden helppo saatavuus Itsemurhayritystä enteileviä asioita : jatkuva masentunut mieliala kodista ja itsestä huolehtiminen heikkeni äärimmäisen askeettinen elämäntapa toivottomuuden ja yksinäisyyden tunteet luottamuksen puute ihmisiin sosiaalinen kanssakäyminen väheni erakoituminen usein toistuvat psykoottiset tilat harhaluulot ja aistiharhat pitkittyvät sanalliset varoitukset merkittäviä vaikeuksia monissa mielentoiminnoissa 4

Taustalla lapsuuden aikaiset kokemukset traumat /erot ja menetykset hyväksikäyttö lapsena koulukiusaaminen kouluaikana alkanut syrjäytyminen haitallinen elinympäristö herkkyys sairastua psyykkisesti 5

Itsemurhayritykset Kolme kertaa psyyken lääkkeiden yliannostus: 6 kk sisaren traagisen kuoleman jälkeen (avohoidossa lääkevaihdon alussa) seuraava noin vuosi edellisestä ( elämän muutos) kolmas kerta noin runsas kaksi vuotta edellisestä kerrasta (kuntoutuskodissa asuessa) 6

Miksi? Nuori koki elämäntilanteensa niin turvattomaksi ja toivottomaksi, että näki itsemurhan viimeisenä keinona saavuttaa rauhantila. Paljon negatiivisia tunnetiloja ahdistusta vihaa pelkoa toivottomuutta itsensä syyllistämistä 7

Viisi väittämää itsemurhasta Itsemurha ei ole ratkaisu. Vain heikot tekevät itsemurhan. Jos puhuu itsemurhasta, ei tee sitä. Itsemurhia tehdään enemmän juhlapyhinä. Kaikki itsemurhan tehneet kärsivät mielenterveysongelmista. 8

Kaikki itsemurhayritykset tulee aina ottaa vakavasti!!! Osaa terveydenhuollon piiriin tulevista tapauksista ei kuitenkaan luokitella itsemurhayrityksiksi, koska pyrkimys kuolla voi tulla vain heikosti esiin ja yrityksen motiivit vaihtelevat!!!!!! Itsemurhaa yrittänyt on aina kriisissä, ja jokaiselle tulee tarjota mahdollisuus riittävään henkilökohtaiset hoidon tarpeet huomioivaan hoitoon. OMAISET ja LÄHEISET ovat myös asiantuntijoita!!!!! 9

Itsemurhaa yrittäneelle tehtävä kokonaisvaltainen arviointi Toivottavaa olisi yhteydenotot nykyiseen hoitotahoon, omaisiin ja lähiverkostoon heti kun mahdollista Itsemurhaa yrittänyt potilas olisi ohjattava psykiatriseen konsultaatioon heti somaattisen ensihoidon jälkeen. 10

Itsemurhaa yrittäneen jatkohoito Psykoottinen, edelleen itsemurhavaarassa oleva tarvitsee aina sairaalahoitoa sairaalasta ei saa kirjoittaa ulos liian nopeasti. Jokainen itsemurhaa yrittänyt ja perheen jäsenet tulee ohjata riittävään tarpeen mukaisen kriisihoitoon. Jos potilas itsemurhayrityksen jälkeen ei saa asianmukaista tukea on suuri vaara, että yritys toistuu. 11

Koko perheen kriisi Perheen kriisissä on kyse perhettä kohtaavasta voimakkaasta muutoksesta, joka koskettaa jokaista perheenjäsentä. Läheisille jää kohtuuttoman suuri vastuu sairastuneen seurannasta ja tukemisesta. Pelko itsemurhayrityksen uusiutumisesta. Läheiset uupuvat ja ovat vaarassa sairastua itsekin. Kriisissä koko perheen tukeminen on tärkeää. Perheterapian saatavuus taattava kaikille halukkaille. 12

Perheterapian hyödyt Auttaa ymmärtämään perheen historiaa Poistaa syyllisyyttä Helpottaa omaisten ja sairastuneen keskinäistä vuorovaikutusta Antaa jokaiselle mahdollisuuden turvallisesti ilmaista tunteita Auttaa ymmärtämään, että kukaan ei voi sairastuttaa toista ihmistä Antaa voimavaroja perheen yhteiseen sairastuneen tukemiseen Antaa tietoa miten selvitä arjen vuorovaikutustilanteisissa 13

14