EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talousarvion valvontavaliokunta 11.11.2013 TYÖASIAKIRJA tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksesta nro 4/2013 EU:n hallinnon alan yhteistyöstä Egyptin kanssa Talousarvion valvontavaliokunta Esittelijä: Thijs Berman DT\944553.doc PE516.723v01-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen
Johdanto Egypti on arabimaailman suurin valtio, ja sillä on ollut myös merkittävä osa arabikeväässä. Sillä on perinteisesti ollut johtoasema Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä, ja se on yksi suurimmista tuensaajista eurooppalaisessa naapuruuden ja kumppanuuden välineessä (ENPI), jota EU käyttää tukemaan Euroopan naapuruuspolitiikkaansa (ENP) 1. Vuonna 2004 käynnistetyn ENP:n tavoitteena on estää uusien erottavien linjojen syntyminen laajentuneen EU:n ja sen eteläisten ja itäisten naapurien välille ja vahvistaa sen sijaan kaikkien asianosaisten vaurautta, vakautta ja turvallisuutta. Se perustuu demokratiaan ja ihmisoikeuksiin, oikeusvaltioon, hyvään hallintoon, markkinatalouden periaatteisiin ja kestävään kehitykseen. Egyptin ja EU:n välinen assosiaatiosopimus tuli voimaan vuonna 2004. Sopimus muodostaa oikeudellisen perustan ja institutionaaliset puitteet Egyptin ja EU:n väliselle yhteistyölle. Assosiaatiosopimukseen kuuluu keskeisenä piirteenä demokratian periaatteiden ja ihmisten perusoikeuksien kunnioittaminen. Tämä kertoo EU:n pitkäaikaisesta sitoutumisesta ihmisoikeuksien ja demokratian edistämiseen kansainvälisissä suhteissaan. ENP:n ydinosan muodostavat EU:n ja naapuruuspolitiikan kumppanimaiden välillä tehtävät kahdenväliset toimintasuunnitelmat. Suunnitelmat sisältävät joukon lyhyen ja keskipitkän aikavälin painopisteitä, joita sovelletaan osapuolten välillä sovittuihin poliittisiin ja taloudellisiin uudistuksiin. EU:n ja Egyptin välinen neuvosto hyväksyi niiden välisen toimintasuunnitelman maaliskuussa 2007. Suunnitelma kattaa kuusi alaa 2. Eurooppalainen naapuruuden ja kumppanuuden väline (ENPI) käynnistettiin vuonna 2007. Välineen tarkoituksena on antaa taloudellista tukea, jonka avulla tuetaan toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa kumppanimaissa. Egypti lukeutuu ENPI-tuen keskeisiin edunsaajiin; maalle on suunnattu vuosille 2007 2013 laaditun EU:n Egyptiä koskevan maakohtaisen strategia-asiakirjan perusteella yhteensä noin miljardi euroa. Noin 40 prosenttia Egyptille suunnattavasta ENPI-tuesta käytetään hankkeiden rahoittamiseen. Tuesta noin 60 prosenttia pannaan täytäntöön alakohtaisella talousarviotuella. Tässä yhteydessä EU-varat kanavoidaan suoraan Egyptin kansalliseen talousarvioon; edellytyksenä on, että Egypti täyttää alakohtaista ja julkistalouden hallinnointia koskevat uudistusehdot. EU on lisäksi osoittanut huomattavasti pienempiä määriä suoraan kansalaisjärjestöjen ja muiden valtiosta riippumattomien toimijoiden saataville avustuksina, muun muassa 1 2 ENP:hen kuuluu 16 EU:n läheisintä naapurimaata Algeria, Armenia, Azerbaidžan, Egypti, Georgia, Israel, Jordania, Libanon, Libya, Marokko, miehitetyt palestiinalaisalueet, Moldovan tasavalta, Syyria, Tunisia, Ukraina ja-valko-venäjä, ja se on pääasiassa kahdenvälistä politiikkaa EU:n ja kunkin kumppanimaan välillä. Poliittinen vuoropuhelu, taloudellinen ja yhteiskunnallinen kehitys ja uudistusten edistäminen; kauppaan liittyvät kysymykset, markkina- ja sääntelyuudistukset; liikenne, energia ja ympäristö; siirtolaisuus, sosiaalinen integraatio, oikeus ja turvallisuus; tiede ja teknologia, tutkimus ja kehittäminen, tietoyhteiskunta sekä audiovisuaalialan yhteistyö; ihmisten väliset kontaktit. PE516.723v01-00 2/8 DT\944553.doc
demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen rahoitusvälineen (EIDHR) kautta tekemättä rahoitussopimuksia kansallisten viranomaisten kanssa. Tarkastuksen sisältö ja tavoitteet Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksessa arvioitiin Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) ja Euroopan komission toimia hyvän hallintotavan edistämiseksi Egyptissä ennen vuoden 2011 tapahtumia ja niiden jälkeen. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi käytettiin seuraavaa kysymystä: Ovatko Euroopan komissio ja Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH) hallinnoineet vaikuttavalla tavalla Euroopan unionin tukea, jota on suunnattu hallintotavan parantamiseen ennen vuoden 2011 kansannousua ja sen jälkeen? Tarkastus kattoi ajanjakson vuonna 2007 tapahtuneesta ENPIn perustamisesta syyskuuhun 2012. Tarkastus keskittyi kahteen keskeiseen hallinnonalaan: ihmisoikeuksiin ja demokratiaan sekä julkistalouden hallinnointiin ja korruption torjuntaan. Tarkastuksessa arvioitiin kaikkien mainittujen hallinnonalojen osalta myös EU:n ja Egyptin välistä toimintasuunnitelmaa, EU:n ja Egyptin välillä toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta käytyä vuoropuhelua sekä edistymistä koskevia komission kertomuksia. Tarkastuksessa perehdyttiin 25 hankkeeseen ja kolmeen pääasialliseen alakohtaisen talousarviotuen ohjelmaan. Tilintarkastustuomioistuin tutki myös, kuinka EU hallinnoi Egyptiä koskevia laajempia ENP-yhteistyöpuitteita mainituilla aloilla tapahtuvaa edistystä silmällä pitäen. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastusryhmä sai myös neuvoja demokratian ja ihmisoikeuksien kansainväliseltä asiantuntijalta. Tilintarkastustuomioistuimen havainnot Tarkastuksen keskeiset tulokset olivat seuraavat: Huolimatta siitä, että Euroopan komissio laati maakohtaisen selvityksen, jossa esitettiin sen arviointi Egyptin tilanteesta ja joka sisälsi kriittisiä huomiota poliittisesta tilanteesta ja jossa korostettiin hätätilalain kielteistä vaikutusta, toimintasuunnitelman ohjelma oli liian kunnianhimoinen, eikä se perustunut selkeästi ilmaistuihin komission painopisteisiin. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että jotkin toimet oli määritelty sangen epäselvästi ilman selkeitä vertailuarvoja, joiden perusteella edistystä voidaan arvioida, eikä monia maakohtaisessa selvityksessä esiin otettuja keskeisiä kysymyksiä ollut käsitelty suoraan, erityisesti hätätilalain jatkamista, armeijan ja valtion turvallisuustuomioistuinten asemaa ja kidutuksen laajalle levinnyttä käyttöä. DT\944553.doc 3/8 PE516.723v01-00
Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että komissio oli onnistunut pyrkimyksissään sisällyttää ihmisoikeudet ja demokratia EU Egypti-toimintasuunnitelmaan. Ihmisoikeuksien ja kansalaisyhteiskunnan edistämistä ja suojelua koskevassa ENPI-ohjelmassa pyrittiin lisäämään Egyptin toimielinten sekä kansalaisjärjestöjen valmiuksia panna kansainväliset yleissopimukset tehokkaasti täytäntöön alueella. Ohjelman käynnissä pitämiseksi on ponnisteltu, mutta sen tuotokset ovat jääneet toistaiseksi vähäisiksi ja tuotosten kestävyys riippuu paljolti Egyptin poliittisesta kehityksestä. Ohjelman täytäntöönpanossa on ilmennyt mittavia viiveitä, joiden syynä on ollut pitkälti Egyptin viranomaisten sitoutumisen puute: Komission tarkoituksena oli, että ohjelma edistäisi ihmisoikeuskysymysten käsittelyä, mutta tilintarkastustuomioistuimen mukaan komissio ei ole käytännössä onnistunut ohjelman avulla luomaan alaa koskevaa vuoropuhelua Egyptin viranomaisten kanssa. Komissio on käyttänyt demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevaa eurooppalaista rahoitusvälinettä (EIDHR) puuttuakseen tiettyihin erittäin arkaluontoisiin kysymyksiin kuten vaaliprosessiin sekä kidutuksen ja pahoinpitelyjen torjuntaan. Komissio otti vuonna 2010 tällä alalla käyttöön kehitysyhteistyön rahoitusvälineen valtioista riippumattomille toimijoille tarkoitetun temaattisen ohjelman (DCI NSA), minkä ansiosta EIDHR:ssä on voitu keskittyä demokratiaan ja poliittisiin oikeuksiin. Näiden välineiden käyttöön ennen kansannousua asetetun rahoituksen vähäinen määrä ei kuitenkaan kuvasta poliittista painoarvoa, jonka EUH ja komissio asettivat toimintasuunnitelmassa demokratialle ja ihmisoikeuksille. Rahoitusta käytettiin kehittämään kansalaisjärjestöjen valmiuksia toimia tehokkaasti näillä aloilla ja antamaan tukea ihmisoikeusrikkomusten uhreille, vaikka komissio ei ole vielä tehnyt kartoitusta egyptiläisistä kansalaisjärjestöistä. Komissio halusi keskittyä vuoropuhelussa ihmisoikeuksiin ja demokratiaan. Egyptiläinen osapuoli halusi kuitenkin keskittyä kansainvälistä turvallisuutta koskeviin kysymyksiin, sillä sen tavoitteena on luoda strateginen kumppanuus EU:n kanssa. Egyptin viranomaiset eivät myöskään toteuttaneet konkreettisia toimia ihmisoikeuksia ja demokratiaa sekä kansainvälisiä ja alueellisia kysymyksiä käsittelevän poliittisten asioiden alakomitean esiin ottaminen kysymysten perusteella, eikä komissio liittänyt yhteen edistymiskertomuksissa esittämäänsä kritiikkiä ihmisoikeusrikkomuksista ja mahdollisuutta vähentää tai lykätä EU:n tukea ennen kansannousua. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että julkistalouden hallinnoinnin uudistus Egyptissä on edennyt hitaasti ja että alakohtaisen talousarviotuen ohjelmilla on edistetty uudistuksia vain rajallisesti. Komissio ei ole puuttunut alakohtaisen talousarviotuen ohjelmien avulla julkisen talouden hallinnoinnin suuriin puutteisiin, kuten ulkopuolisen tarkastuksen uudistamisen edistymättömyyteen. Tilintarkastustuomioistuimen mukaan EU:n talousarviotukiohjelmia tuetaan useimmissa maissa tavallisesti teknisellä tuella, joka tarjoaa neuvontaa julkisen talouden hallinnoinnin uudistuksissa, mutta kyseistä teknistä tukea on käytetty vain vähän Egyptissä. Huolimatta Egyptin vakavista ongelmista korruption alalla alakohtaisen talousarviotuen ohjelmissa tätä kysymystä ei ole käsitelty suoraan lähes lainkaan. PE516.723v01-00 4/8 DT\944553.doc
Ennen vuoden 2011 arabikevättä korkea edustaja ja komissio käynnistivät heinäkuussa 2010 Euroopan naapuruuspolitiikan yleistarkistuksen, jonka yhteydessä konsultoitiin jäsenvaltioita, kumppanimaita ja kansalaisyhteiskunnan edustajia; tarkoituksena oli arvioida, kuinka politiikan vaikuttavuutta voitaisiin lisätä. Tarkistuksessa päädyttiin demokraattista uudistusta koskevan EU-tuen painottamiseen ja esitettiin maiden kannustamista tähän suuntaan tarjoamalla sovellettavaksi enemmällä enemmän -periaatetta. Euroopan naapuruuspolitiikan tarkistuksessa painotettiin syvädemokratian tarvetta ja korostettiin, että vaalien lisäksi tärkeää on myös oikeuslaitoksen riippumattomuus, poliisin ja armeijan vastuuvelvollisuus sekä korruption torjuntatarve. Vähemmän huomiota tarkistuksessa kiinnitetään kahteen syvädemokratian näkökulmaan, jotka ovat erityisen merkittäviä Egyptissä: vähemmistöjen oikeudet ja naisten oikeudet. Tarkistuksessa myös korostetaan kansalaisyhteiskunnan merkittävää asemaa ja ehdotetaan tälle alalle kahta uutta aloitetta, kansalaisyhteiskuntaa tukevaa välinettä ja eurooppalaista demokratiarahastoa. Kansalaisyhteiskuntaa tukeva väline oli kuitenkin vasta aloittamassa toimintaansa tarkastuksen aikana, ja eurooppalaisesta demokratiarahastosta ei ole vielä alettu toimittaa apua, koska vuoden 2012 puolivälissä sitä oltiin vasta perustamassa ja rahoituksen keräämisessä oli hankaluuksia. Tilintarkastustuomioistuimen mukaan ENP-tarkistuksessa ehdotetaan myös suunniteltuja muutoksia talousarviotukeen. Uuden lähestymistavan mahdolliset hyödyt eivät kuitenkaan toteudu, ellei komissio sovella tiukempaa lähestymistapaa kuin ennen kansannousua arvioidessaan, onko tukikelpoisuusvaatimukset tosiasiassa täytetty. Yhteenveto komission ja Euroopan ulkosuhdehallinnon vastauksista Komissio ja EUH suhtautuvat yleisesti myönteisesti erityiskertomukseen mutta pitävät valitettavana tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen monien otsikoiden ja alaotsikoiden kielteisyyttä, koska ne eivät itse asiassa kuvasta tilintarkastustuomioistuimen havaintoja, joista monet ovat punnitumpia. Niissä ei myöskään oteta riittävästi huomioon paikallisia poliittisia olosuhteita eikä komission ja EUH:n vuosien mittaan toteuttamia ponnisteluja, joilla on pyritty saamaan aikaan vuoropuhelua ja yhteistyötä hallintotapaa, demokratiaa ja ihmisoikeuksia, myös naisten ja vähemmistöjen oikeuksia, koskevista hankalista kysymyksistä. Komissio ja EUH katsovat, että näissä olosuhteissa komissio ja EUH ovat pystyneet hallinnoimaan EU:n tukea asianmukaisesti ja parantamaan mahdollisuuksien mukaan Egyptin hallintotapaa. Komissio ja EUH katsovat myös, että kansalaisjärjestöille osoitetut määrätä ovat verrattain pieniä verrattuna muihin aputyyppeihin, mutta ne ovat riittäviä kyseisille kohteena oleville paikallisille järjestöille ja kyseisille toimille. Komission ja EUH:n näkökulmasta tämän kertomuksen kattamana aikana tehty poliittisen tilanteen analyysi osoittaa selkeästi, että tammikuun 2011 tapahtumien jälkeen hallituksen tason päätöksentekoprosessi on hidastunut tai jopa halvaantunut ja että kansalaisyhteiskuntaa ja laajemmin ihmisoikeuksia kohtaan tunnetaan enemmän vastenmielisyyttä. DT\944553.doc 5/8 PE516.723v01-00
Pitkittyneen poliittisen epävakauden ja hallituksen sitoutumisen puutteen vuoksi hallintokokonaisuuden tarkistus onnistui vain osittain. Tulosten havaitsemiseen tarvitaan aikaa, erityisesti pysähtyneen ja edelleen arvaamattoman tilanteen takia, ja päätös ihmisoikeushankkeiden jatkamisesta ja parantamismahdollisuuden antamisesta niille perustui ehdottomasti hyvinkin poliittisiin syihin. Komissio ja EUH katsovat tilintarkastustuomioistuimen havainnoista poiketen, että edistystä on saavutettu. Tämän osoittaa esimerkiksi Egyptin viranomaisiin kohdistuva jatkuva painostus, joka on johtanut ihmisoikeuksia käsittelevän alakomitean perustamiseen ja siihen, että kymmenen prosenttia kahdenvälisestä talousarviosta osoitetaan ihmisoikeuksia, hyvää hallintoa ja demokratiaa, myös lapsenoikeuksia ja naisten oikeuksia, käsittelevien hankkeiden tueksi, minkä vaikutukset ovat todellakin olleet erittäin myönteisiä ja mitattavissa olevia. Komission ja EUH:n päätös jatkaa taloudellisen tuen tarjoamista kaikista kohdatuista esteistä huolimatta on poliittinen, ja sitä pitäisi myös tarkastella alueellisissa puitteissa ja ottaa huomioon Egyptin ratkaisevan tärkeä strateginen asema. Lisäksi tämä päätös on muiden kehitysyhteistyökumppanien, myös EU:n jäsenvaltioiden, tekemien päätösten mukainen. Tarkistus merkitsi politiikan suuntaamista uudelleen, koska siinä otettiin käyttöön erilaistumisen lisäämistä ja enemmällä enemmän -lähestymistavan parantamista koskevat käsitteet. Tätä politiikkaa vahvistetaan edelleen, kun uusi ENI-asetus annetaan. Naisten tukeminen on ollut komission asialistalla korkealla sekä poliittisen että taloudellisen tuen osalta. Monia kansalaisjärjestöjen avustuksia osoitettiin tälle alalle. Kansannousun jälkeen perustettiin uusi kansalaisyhteiskunnan tukimekanismi. Vielä on siis liian aikaista yrittää arvioida, kuten tilintarkastustuomioistuimen kertomuksessa, sen saavutuksia ja lisäarvoa. Talousarviotuen uusien suuntaviivojen perusteella EU soveltaa nyt ja tulevaisuudessa tiukasti ehdollisuutta. Yleiset ja erityiset edellytykset arvioidaan perusteellisesti ennen mitään talousarviotuen jakamista. Maksuerät vapautetaan, kun on saavutettu edistystä uudistusten sovittujen vertailuarvojen täyttämisessä, eikä maksuja makseta, jos edistystä ei ole saavutettu. Esittelijän suositukset sisällytettäväksi mahdollisesti vuotuiseen vastuuvapausmietintöön: [Euroopan parlamentti, joka] 1. suhtautuu myönteisesti tilintarkastustuomioistuimeen erityiskertomukseen EU:n hallinnon alan yhteistyöstä Egyptin kanssa ja esittää seuraavat huomiot ja suositukset: 2. Ihmisoikeuksia koskevien ponnistelujen merkityksen arviointi ainoastaan taloudellisesta näkökulmasta on uskaliasta. Egyptin tapauksessa ihmisoikeuksien kunnioittamisen puolustamisen tukeminen ei useinkaan onnistunut entisen presidentin Mubarakin hallintokaudella. Kysymys siitä, pitäisikö näihin ponnisteluihin investoimista ja niiden puolustamista jatkaa, on luonnostaan poliittinen, ja siihen edellytetään vastausta Euroopan tilintarkastustuomioistuimen sijasta EU:n lainsäätäjiltä. PE516.723v01-00 6/8 DT\944553.doc
3. Verrattuna tilintarkastustuomioistuimen kielteiseen arviointiin, joka koskee ihmisoikeuksien puolustamisesta Egyptissä saatuja tuloksia erityisesti naisten oikeuksia koskevan avainkysymyksen osalta, YK Naiset -järjestö, jota tuetaan EU:n varoista, pystyy antamaan monia myönteisiä esimerkkejä Mubarakin hallintokaudella toteutetusta naisten oikeuksien tehokkaasta puolustamisesta, joka jatkuu myös Mursin hallintokaudella. Merkittävin on ohjelma, jossa tarkoituksena on antaa naisille henkilökortit, jolloin he saavat pääsyn moniin olennaisiin palveluihin ja oikeuksiin, esimerkiksi terveydenhoitoon ja oikeusjärjestelmään. Nämä myönteiset toimenpiteet on aloitettu tai niitä on edistetty ohjelmissa, joita EU ja sen jäsenvaltiot suurelta osin rahoittavat. 4. Julkisen talouden hallinnoinnin uudistuksen osalta on otettu käyttöön EU:n, Ranskan ja Romanian rahoittama neljän miljoonan euron tukiohjelma, jossa torjutaan korruptiota ja rahanpesua ja edistetään varallisuuden takaisin hankkimista Egyptissä. Ohjelman täytäntöönpanovaihe alkoi heinäkuussa 2011, se kestää heinäkuuhun 2014 asti, ja sen jatkamista pyydetään EU:lta, joka on pääavunantaja. Yhteensä 166 syyttäjää, lainvalvontaviranomaista ja rahoitustietojen käsittelystä vastaavaa henkilöä sai perusteellisen koulutuksen. Joulukuussa 2012 ohjelmaa arvioitiin myönteisesti riippumattomassa seurantakertomuksessa. 5. Varallisuuden takaisin hankkimisesta tuli ensisijainen tavoite Mursin hallintokaudella, ja siinä on saavutettu huomattavaa edistystä: varallisuuden takaisin hankkiminen edellyttää laadukkaita ja kansainvälisten standardien mukaisia oikeudellisia toimenpiteitä, mikä parantaa menettelyjä ja taloushallintoa. Egypti on edelleen alhaisella sijalla korruptioindeksissä, mutta ponnistelut eivät ole olleet turhia, ja edistystä on nähtävissä. EU:n tuella on äskettäin saatu valmiiksi luonnos todistajien suojelulaiksi ja se on valmis hyväksyttäväksi, kuten myös kaksi muuta lakia eturistiriidoista ja asiakirjojen saatavuudesta. 6. EU ja USAID ovat Egyptin julkisen talouden hallinnoinnin ohjelmien avunantajakoordinaattoreita. EU koordinoi myös varallisuuden takaisin hankkimista koskevaa yhteistyötä Egyptin ja jäsenvaltioiden välillä. Koko maailmassa varallisuutta on jäädytetty 1,2 miljardin euron arvosta. 7. Tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen päätelmien mukaan alakohtaisen talousarviotuen ohjelmissa ei ole merkittäviä valvontamekanismeja, vaikka tämä tuki jaetaan maksuerissä, ja jokaisen maksuerän on täytettävä useita vertailuarvoja. Terveydenhuollon alakohtaisessa talousarviotuessa on siten käynyt usein, että maksueriä ei ole maksettu, esimerkiksi silloin, kun tarvittavaa sairausvakuutuslakia ei ollut otettu käyttöön. Muissa ohjelmissa on maksettu ainoastaan osia maksueristä. Tällä menetelmällä, jossa ohjelmat jaetaan osiin, joiden on vastattava erityisiä vertailuarvoja, ei poisteta kaikkia asiaan liittyviä riskejä, mutta sillä lisätään selkeästi ehdollisuutta ja tarkennetaan odotettavissa olevia tuloksia. 8. Ohjelmien seuranta alakohtaisen talousarviotuen avulla on tärkeää, ja yhtä tärkeää on vaatia edelleen parannuksia vastuuvelvollisuuteen ja avoimuuteen Egyptin viranomaisten kanssa käytävässä vuoropuhelussa julkisia menoja ja taloudellista vastuuvelvollisuutta koskevissa puitteissa. Alakohtaisen talousarviotuen ohjelmien DT\944553.doc 7/8 PE516.723v01-00
lykkäysmahdollisuus on hyödyllinen ja tarpeellinen väline tämän tavoitteen saavuttamiseksi, kun taas ohjelmia, jotka hyödyttävät suurimmassa hädässä olevia egyptiläisiä, ei pitäisi lykätä. 9. Egyptin kansalaisjärjestöt suhtautuvat myönteisesti EU:n tuen jatkumiseen, koska tämä jatkuvuus katsotaan syvälle ulottuvaksi investoinniksi, joka tuottaa tulosta, kun kyseiset kansalaisjärjestöt pystyvät antamaan oman panoksensa arabikevääseen. Toisaalta monet kansalaisjärjestöt katsovat, että EU:n poliittinen vastaus viime vuosien ihmisoikeusrikkomuksiin on ollut heikko riippumatta vallassa olevasta hallinnosta. Ehdollisuuden puute tulkitaan poliittisen tahdon puutteeksi. Päätelmät 1. Vaikka Egyptin valtion talousarvio ei ole järin avoin, EU:n alakohtaisen talousarviotuen ohjelmien rakenteet ja menettelyt ovat sellaisia, että monet näistä avoimuuteen liittyvistä puutteista voidaan havaita, ja tilintarkastustuomioistuimen kertomuksessa esitetty näkemys, jonka mukaan EU:n alakohtaisen talousarviotuen ohjelmien tulokset ovat epäselviä, vaikuttaa ristiriitaiselta käytettyjen konkreettisten ja yksityiskohtaisen vertailuarvojen perusteella. 2. Tilintarkastustuomioistuimen kertomuksessa EU:n hallinnon alan yhteistyöstä Egyptin kanssa on monia merkittäviä huomioita, ja on tärkeää, että tilintarkastustuomioistuin tarkastaa taloushallinnon laadun arvioinnin lisäksi myös EU:n ohjelmien tehokkuuden. Kertomuksessa kuitenkin ylitetään tilintarkastustuomioistuimen vastuualue, kun siinä annetaan poliittisia arvioita ihmisoikeus- ja hallinto-ohjelmien merkityksestä kumppanimaissa, jos viranomaiset ovat vastahakoisia tekemään yhteistyötä tällä alalla. 3. Euroopan parlamentin on investoitava entistä enemmän omaan poliittiseen vastuuseensa tällaisten ja muiden toimenpiteiden täytäntöönpanon tiiviistä seurannasta; se on olennaisen tärkeä poliittinen tehtävä, jota ei voi jättää Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle. PE516.723v01-00 8/8 DT\944553.doc