MUIJALAN, LIEVIÖN, NUMMENKYLÄN JA KAHVIMAAN KYLÄSUUNNITELMA 2015-2020

Keimo Tarra Sali Soltti Nummenkylä Inkainen Markkinen Näppinen peltoaukeat puronvarsilehdot Lieviö Kahvimaa Pariisi liito-oravat 1.1.1953 Nummenkylä kohosuo ilvekset Muijala lähteiköt tummahorsma mäntymetsät kalliot Lohjanharju masmalo 1125 Nälköönlampi MUIJALAN, LIEVIÖN, NUMMENKYLÄN JA KAHVIMAAN KYLÄSUUNNITELMA 2015-2020 Lieviön pienviljelijäyhdistys ry Lohjanportin kyläyhdistys ry Muijalan asukasyhdistys ry

Kyläsuunnitelma-alueen kartta Tämä kyläsuunnitelma on Muijalan, Lieviön, Kahvimaan ja Nummenkylän muodostaman alueen yhteinen suunnitelma. Muijalan asukasyhdistys ry, Lohjanportin kyläyhdistys ry ja Lieviön pienviljelijäyhdistys ry Koonnut: Muijalan, Lieviön, Kahvimaan ja Nummenkylän kyläsuunnitteluryhmä Taitto: Lohjan kylät ry / Läntistä lähidemokratiaa -hanke Painopaikka: Lohjan painotuote Oy

Sisältö Johdanto 4 Perustietoa alueesta 5 Kyläsuunnitelmaprosessi 5 Kyläkysely 5 Ympäristö 6 Maankäyttö ja kaavoitus 6 Liikenneyhteydet 7 Tietoliikenneyhteydet 8 Rakennettu ympäristö 8 Luonto ja maisema 10 Kaupalliset ja julkiset palvelut 13 Koulut ja päiväkodit 14 Kirjastopalvelut 16 Lohjanportin seurakuntakoti 16 Yhdistys- ja harrastustoiminta 17 Yritystoimintaa ja yrittäjyyttä 20 Kylien nykytilanne ja kehittäminen 22 Alueen vahvuudet 23 Kehittämisalueet 24 Yhteisöllisyys ja aktiivisuus 24 Lähipalvelut 25 Turvallisuus 26 Lähiympäristö 27 Maankäyttö ja kaavoitus 28 Toimenpiteet 29 Kylien historiaa 31 Muijala 31 Lieviö 35 Kahvimaa 39 Nummenkylä 43 Yritystoimintaa 44 Liikenneyhteyksiä 47 Lähteet 50 Liitteet 51 Liite 1 Kyläsuunnitelmaprosessi Liite 2 Maankäyttö ja kaavoitus Liite 3 SWOT-analyysi

Johdanto Kyläsuunnitelma on asukkaiden itsensä laatima kuvaus koko alueen nykytilasta ja tulevaisuuden kehittämistarpeista. Se on oman alueen asukkaille tarkoitettu kooste siellä asuvien toiveista ja tarpeista. Alueella asuvat ovat yhteisönsä asiantuntijoita, joiden osaaminen ja kokemus voivat olla avuksi myös Lohjan laajentuneen ja kasvaneen kaupungin suunnittelu- ja kehittämistyössä. Kyläsuunnitelman voi toivoa olevan käytännön väline lähidemokratian kehittämisessä ja juurruttamisessa kaupunkiin. Siitä nousee esille myös kehittämisideoita, jotka kylien asukkaat ja yhdistykset voivat yhdessä toteuttaa. Muijalan, Lieviön, Kahvimaan ja Nummenkylän yhteinen kyläsuunnitelma kokoaa yhteen Lohjan kaupungin koillisen kulman. Tämä laaja alue koostuu Muijalan kaupunginosasta sekä Muijalan, Lieviön ja Nummenkylän kylistä. Kahvimaa Lohjan puolella on Lieviön pohjoisin osa. Tämän kyläsuunnitelman alueella on yhteistä menneisyyttä sekä tulevaisuuden kehittämisnäkymiä. Alueen asukkaat ja yhdistykset ovat myös viimeisen vuosikymmenen aikana löytäneet toisistaan kumppaneita tilanteissa, joissa aluetta koskevat suunnitelmat koettiin sen kehitystä ja asumisen laatua heikentäviksi. Kun toiminta oman asuinalueen hyvinvoinnin puolesta on vuosien kamppailun jälkeen johtanut myönteiseen lopputulokseen, voi tämän nähdä asukkaille mahdollisuutena siitä, että yhteistyöllä voi vaikuttaa alueensa kehittämiseen. Kyläsuunnitelmatyöhön on saatu arvokasta tukea Lohjan Kylät ry:n Läntistä demokratiaa -hankkeelta ja sen koordinaattoreilta Jenna Härmältä ja Kati Sointukankaalta kyläsuunnitelman työstämisen eri vaiheissa. Tästä lämmin kiitos heille. Kiitos myös niille alueemme aktiivisille asukkaille, jotka osallistuivat kyläsuunnitelman esittelytilaisuuteen sekä niille, jotka vastasivat tekemäämme kyläkyselyyn ja siten arvioivat alueemme hyviä puolia ja kehittämistarpeita. Kyläsuunnitelman kirjoitusvaiheeseen on saatu hyödyllistä tietoa monilta alueemme historiaa ja luontoa tuntevilta henkilöiltä. Tähän kyläsuunnitelmaan on asukkaiden kyläsuunnitelmaillassa ja kyläkyselyssä esille tuomien ajatusten ja kehittämistarpeiden lisäksi koottu aineistoa alueen historiasta ja arvokkaista luontokohteista. Tämä siitä syystä, että alue on nopeasti kasvanut ja muuttovoittoinen. Työryhmä on pitänyt tärkeänä tarjota asukkaille mahdollisuuden tutustua alueensa historiaan ja sen kehitykseen vuosikymmenten kuluessa. Alueen asukkaat ovat monessa yhteydessä tuoneet esille asumisviihtyvyyden sekä ympäröivän luonnon merkityksen ja sen tarjoamat mahdollisuudet. Siksi kyläsuunnitelmaan haluttiin myös liittää alueen mielenkiintoiset, monimuotoiset ja arvokkaat luontokohteet. Muijalassa 15.12.2014 Kyläsuunnitelman laatinut työryhmä Mari Grönmark, Lieviön Kahvimaa Ritva Kaukinen, Lohjanportin kyläyhdistys ry Hannu Kukkonen, Muijala Marjo-Riitta Salmela, Muijalan asukasyhdistys ry Virva Terho, Muijala Paavo Virtanen, Lieviön Pienviljelijäyhdistys ry Sirkka Warvas, Lieviön Kahvimaa Jari Åström, Muijalan kylä 4

Perustietoa alueesta Muijalan, Lieviön (sisältää Kahvimaan) ja Nummenkylän alue on pinta-alaltaan yhteensä 2746 ha eli noin 27 km². Vuonna 2014 näiden kylien alueella asui yhteensä 2095 asukasta. Näistä Muijalassa 1342, Lieviöllä 349, Nummenkylässä 213 ja Kahvimaalla 191. Muuttoliike Muijalan kaupunginosan (taajaman) alueelle oli voimakasta 1990-luvulla ja vv. 2001-2009 kasvu oli 26 %. 1990-luvun lopulla muuttajat olivat lähes yksinomaan nuoria perheitä. Myös alueen muissa osissa asukasmäärä on kasvanut. Väestön määrä koko alueella on vv. 2001-2009 kasvanut 513 henkilöllä eli noin neljänneksellä. Koko väestöstä 0-18 -vuotiaiden osuus oli 32 % ja 65+ osuus 8 %. Vuoteen 2000 verrattuna nuorempien osuus on pysynyt samana, mutta ikääntyvien osuus on noussut 2 %. Kyläsuunnitelma-alueen kylät sijaitsevat Lohjanharjun kupeessa, sen eteläpuolella. Kylien kantatalot mainitaan asiakirjoissa jo 1500-luvulla ja peltoja on viljelty paljon aikaisemmin. Aina 1900-luvun puoliväliin saakka maanviljelys oli alueen pääelinkeino. 1870-luvulla valmistunut Hanko-Hyvinkää junarata tarjosi työpaikkoja, helpotti kulkemista ja asemalle Ventelään syntyi yrityksiä. Alueen teollistuminen alkoi 1950-luvulla, kun Minerit Oy rakennutti tehtaan Muijalan ja Nummenkylän rajalle. Elinkeinot monipuolistuivat ja yhä useammalla oli pientilan lisäksi työpaikka kodin ulkopuolella. Hanko-Hyvinkää tien varrelle syntyi eri alojen palveluja. 1980-luvulta lähtien alueen asukasmäärä on kasvanut ja monet asukkaat käyvät nykyään työssä pääkaupunkiseudulla. Kyläsuunnitelmaprosessi Tämän vuoden maaliskuussa Muijalan asukasyhdistys ry ja Lohjanportin kyläyhdistys ry pyysivät hallitustensa yhteiseen kokoukseen Lohjan Kylät ry:n Läntistä lähidemokratiaa -hankkeen koordinaattorin kertomaan kyläsuunnitelmasta ja sen laatimisesta. Kokouksessa sovittiin, että Muijalan, Lieviön, Kahvimaan ja Nummenkylän alueen kaikille asukkaille järjestetään esittelytilaisuus kyläsuunnitelmasta. Esittelytilaisuudessa koottiin myös asukkaiden näkemyksiä alueen nykytilasta ja kehittämiskohteista (liite 3). Lopuksi perustettiin kyläsuunnitelmatyöryhmä, jonka jäsenet edustavat alueen eri osia ja yhdistyksiä. Kyläsuunnitelman kirjoittamisesta muodostui useita kuukausia kestänyt prosessi (liite 1), joka koostui alueen asukkaille tehdystä kyläkyselystä ja varsinaisen kylässuunnitelman työstämisestä. Kyläkysely toteutettiin asukkaille touko-kesäkuussa 2014, kyselyn tuloksista saadut raportit analysoitiin ja keskeiset tulokset liitettiin kyläsuunnitelmaan. Kyläsuunnitelma on työstetty ryhmätyönä ja kokoontumisten välillä ryhmän jäsenet keräsivät aineistoa sekä kirjallisiin lähteisiin tutustuen, vanhoja valokuvia tutkien, että haastattelemalla asukkaita. Näistä ryhmän jäsenet koostivat tekstiä kukin tahoillaan. Kokouksissa tutustuttiin yhdessä aineistoihin ja sovittiin jatkotyöskentelystä. Kokousten välillä kommentoitiin aineistoa sähköpostitse. Työryhmä on työskentelynsä aikana saanut runsaasti tietoa alueen eri osista ja on virinnyt entistä suurempi kiinnostus koko alueeseen, sen historiaan, luontoon ja Lohjan kaupunkisuunnittelun tulevaisuuden kuviin. Kyläkysely Kyläkysely jaettiin alueen kotitalouksiin paperiversiona (n. 820 kpl), jonka saatekirjeessä toivottiin vastaamista sähköisen linkin kautta. Samainen saatekirje oli nähtävillä myös alueen ilmoitustauluilla. Lomakevastauksille oli varattu jättöpaikoiksi Lohjanportin K-kauppa sekä Muijalan koulun, Nummenkylän päiväkodin ja Lieviön seuratalon postilaatikot. Missä asuntosi / kiinteistösi sijaitsee? Vastaajien määrä: 139 5

Kyselyyn vastasi kaikkiaan 139 alueen asukasta. Vastausprosentti oli 17. Vastanneista suurin osa vastasi sähköisesti. Vastanneista 62 % asuu Muijalassa, 22 % Lieviöllä, 6 % Kahvimaalla ja 9 % Nummenkylässä. Kyselyyn vastanneiden jakauma vastaa hyvin alueen asukkaiden jakautumista laadittavan kyläsuunnitelman alueille. Vastaajista miehiä on 37 % ja naisia 63 %. Kyselyyn vastanneista kotitalouksista 49 % on 1-2 jäsenen kotitalouksia ja yli puolet on lapsiperheitä. Vähintään kolmen lapsen kotitalouksien osuus on 12 %. Perheiden lapsista 57 % on alle 12-vuotiaita. Kyselyssä kysyttiin myös, onko vastaaja alueella vakituinen vai vapaa-ajan-asukas. Vastaajista vain 4 oli vapaa-ajan-asukkaita ja näistä enemmistö Lieviöltä. Kaikista kyselyyn vastanneista 20 % on alueen syntyperäisiä asukkaita ja valtaosa asukkaista on siis muuttanut alueelle. Muijalan asukkaista 12 % vastanneista, Nummenkylän-Kahvimaan asukkaista 20 % ja Lieviön asukkaista 33 % on syntyperäisiä. Alueen muuttaneista suurin osa, 77 % on muuttanut alueelle Lohjan ulkopuolelta, erityisesti pääkaupunkiseudulta Espoosta ja Helsingistä sekä Vihdin Nummelasta. Alueen vetovoimana toimivat kaikilla vastanneilla erityisesti asuminen, luonto ja ympäristö sekä liikenneyhteydet. Lieviöläisten vastauksissa korostui erityisesti ympäristö ja muijalalaisten vastauksissa puolestaan liikenneyhteydet. Viimeksi mainittu selittynee työssäkäyvien suurella määrällä ja pitkillä työmatkoilla. Ympäristö Maankäyttö ja kaavoitus Kaavajärjestelmä on kolmitasoinen siten, että yleispiirteinen kaava ohjaa tarkemman kaavan laatimista. Ylimmällä tasolla kaikkea kaavoitusta ohjaavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Seudulliset kysymykset ja maankäytön maakunnalliset strategiat päätetään maakuntakaavassa, jonka laatii maakunnan kuntia edustava maakunnan liitto. Kaupunki laatii yleis- ja asemakaavat. Ympäristöministeriössä syksyllä 2014 vahvistettavana olevassa 2. vaihemaakuntakaavassa on osoitettu ratayhteydet Espoo-Vihti-Lohja taajamaradalle ja Espoo-Salo oikoradalle, tiivistettävää aluetta Muijalan aseman ympäristöön taajaman itäpäähän ja Nummenkylään työpaikkatoimintojen reservialuetta. Pohjois-eteläsuuntainen viheryhteystarve on siirretty Nummenkylästä Muijalan suuntaan. Lieviön kylä on osoitettu maakuntakaavassa (2006) osaksi maakunnallista kyläverkostoa, johon ohjataan määrältään merkittävää asuin- ja työpaikkarakentamista. Kylän sijainti ja laajuus määritellään yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, jossa tavoitteena on ympäröivää haja-asutusaluetta tiiviimpi rakentaminen. Kylän suunnittelussa on otettava huomioon liikenteen ja vesihuollon järjestäminen, ekologiset yhteydet sekä kulttuurihistorialliset ja maisemalliset ominaispiirteet. Jos olet muualta muuttanut, mikä sinut houkutteli tänne asumaan? (Voit rastia useamman vaihtoehdon). Vastaajien määrä: 120 6 Lohjan maankäytön rakennemalli 2013 2037 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.5.2014. Rakennemalli kuvaa maankäytön tavoitetilaa ja kehitystä. Lisäksi siinä on esitetty suositeltavan maankäytön lisäksi suunnittelun reunaehtoja ja ohjauskeinoja. Rakennemallissa nauhataajaman itäpäähän Muijalassa on osoitettu Länsiradan asema vaikutusalueineen. Moottoritien molemmin puolin on osoitettu työpaikka-alueita ( E18 Yrityslohja ). Nauhataajaman ja työpaikka-alueen sekä Siuntion rajaan saakka ulottuvan maaseutulohjan väliin jäävälle vyöhykkeelle on osoitettu nauhataajaman lie-

vealue, joka muodostaa taajamaosayleiskaavassa osoitetun nauhataajaman laajenemisvaran. Lieviön kylä on merkitty erillisenä maakunnallisesti merkittävänä nauhataajaman läheisenä kylänä. Lohjan taajamaosayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 10.10.2012 ja uudelleen oikaisuvaatimuksen jälkeen 17.4.2013. Taajamaosayleiskaava ei ole vielä lainvoimainen, koska valitusten käsittely on kesken korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Lieviö-Pauni maaseutualueiden osayleiskaavan (sisältää myös osan Muijalasta) laatiminen sisältyy Lohjan kaupungin kaavoitusohjelmaan 2014-2016. Suunnittelualueella on voimassa rakennus- ja toimenpidekielto 25.6.2015 saakka. Muijalan taajama-alueella on voimassa eri vuosikymmeninä vahvistuneita asuin-, palvelu- ja teollisuusalueiden asemakaavoja. Viimeisin asemakaava on vahvistunut vuonna 2011. Nummenkylässä on vireillä työpaikka-alueen asemakaavan laatiminen kaupungin omistamalla alueella. Asemakaava on ollut ehdotuksena nähtävillä keväällä 2014. (Liite 2). Alueen maankäytön kehittämisessä olemassa olevan asutuksen huomioiminen nähdään tärkeimmäksi asiaksi. Maankäyttöä tulisi siis kehittää asukaslähtöisesti. Vastaajat painottivat luontoon liittyviä elementtejä maankäytön kehittämisessä. Asukkaiden näkemysten mukaan tärkeitä asioita ovat luonnon ja maiseman hoito, vihervyöhykkeiden- ja käytävien säilyttäminen sekä eläinten ja kasvien elinympäristön turvaaminen. Vapaa-ajanvietto- ja virkistysmahdollisuuksien kehittäminen koetaan myös keskeisiksi alueen maankäyttöä kehitettäessä. Teiden parantamista piti tärkeänä 54 % vastanneista ja Lieviöllä tieverkoston parantaminen nousi kehittämisen kärkiasiaksi. Maankäytön kehittämisessä tulee panostaa seuraaviin asioihin... Vastaajien määrä 138 Kyselyssä kysyttiin myös alueen talouksien vesihuollosta. Kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon alueen kiinteistöistä kuuluu 54 % ja Muijalan alueella 85 %. Haja-asutusalueella 71 % asukkaista hoitaa vesihuollon itsenäisesti ja haluaa tehdä niin jatkossakin. Tulevaisuudessa kunnalliseen verkostoon haluaisi ehkä liittyä 29 % haja-asutusalueen vastaajista, mikäli esim. hinta on kohtuullinen. Liikenneyhteydet Alueellamme on hyvät liikenneyhteydet niin pääkaupunkiseudulle kuin Hangon ja Hyvinkäänkin suuntaan. Helsinki-Turku moottoritie, valtatie 1, E18 avattiin alkuvuonna 2009 kokonaisuudessaan liikenteelle ja tuolloin valtatiestä 1 tuli vähintään nelikaistainen. Hanko-Hyvinkää tie, valtatie 25, Nummenkylän-Muijalan kohdalla 1125, on Hangosta Hyvinkäälle ja siitä edelleen Mäntsälään johtava valtatie. Lempolasta Muijalaan 7 km:n moottoritieosuus on osa E18:aa, valtatie 1:tä ja valtatie 25:tä. Muu tiestö muodostuu katuverkosta sekä paikallis- ja yksityisteistä. Lisäksi aluetta halkoo Hanko Hyvinkää junarata, jota pitkin kulkevat tavarakuljetukset. 7

Kevyen liikenteen väylät seuraavat valtateitä 1125 ja 25 sekä Muijalannummentietä. Nummenkylän kohosuon yli kulkee myös kevyen liikenteen väylä. Valtaosa (62 %) työssä käyvistä vastanneista alueen asukkaista suuntaa työmatkansa yli 21 kilometrin päähän (esim. Espoo, Helsinki). Muijalalaisista työmatkalaisista noin kolmasosalla matkan pituus on yli 40 km. Työssäkäyvistä suurin osa kulkee töihin omalla autolla. Vaikka linja-autoa käytetään kyselyn vastausten mukaan vähän, liityntäpysäköintipaikat ovat kuitenkin arkipäivisin täynnä. Liityntäpysäköintipaikat helpottavat pitkämatkalaisten linja-auton käyttöä. Kimppakyyditkään eivät ole suosittuja. Kävellen tai pyörällä voivat kulkea ne, jotka käyvät alueella tai sen läheisyydessä töissä. Voidaan sanoa, että alueelle on muutettu asumaan ja työtä tehdään toisaalla. Miten kuljet työmatkasi? Vastaajien määrä: 103 Tietoliikenneyhteydet Vastanneista 53 % oli tyytyväisiä tietoliikenneyhteyksien nopeuteen ja varmuuteen. Muijalalaisista 67 % oli tyytyväisiä, mutta sen sijaan tilanne haja-asutusalueilla on päinvastainen. 71 % vastaajista ei ollut tyytyväinen tietoliikenneyhteyksien toimivuuteen ja nopeuteen, koska yhteydet pätkivät ja nopeus vaihtelee. Välillä toimii, välillä ei!. Huonona asiana koettiin myös se, että 4G ei toimi alueella. Kyselyyn vastaajat toivovat alueelle valokuitua. Oletko tyytyväinen tietoliikenneyhteyksien nopeuteen ja varmuuteen? Vastaajien määrä: 126 Rakennettu ympäristö Lieviön, Kahvimaan, Nummenkylän ja Muijalan kylän alue on maaseutumaista ja pientalovaltaista. Tontit ovat kookkaita. Usein niille on mahdollista rakentaa pienyrittäjyyteen liittyviä rakennuksia. Kylissä sijaitsee myös maatiloja, joiden pihapiirissä on talous- ja piharakennuksia. Kylien maisema on muuttunut uudisrakentamisen myötä. Kulttuurihistoriallisesti merkittävät laajat peltoaukeat ovat kuitenkin monin paikoin edelleen jäljellä. Muijalan taajama on laajan haja-asutusalueen reunalle, metsäiseen Lohjanharjun kupeeseen, nopeasti kasvanut asuinalue, jolta puuttuu selkeä keskus. 1950-1960 -luvuilla Mineraalitehdas rakennutti kaksi asuinaluetta työntekijöilleen. Ensin rakennettiin Honkanummen kolme rivitaloryhmää tehtaan itäpuolelle ja myöhemmin Uusniityn alueen tehtaan länsipuolelle. Uusniittyyn Mineriitintien varrelle rakennettiin mm. 3 4-kerroksisia kerrostaloja, joista osa on luhtitaloja ja joissa on käytetty pintamateriaalina osittain mineriittiä. Sinne rakennettiin myös ns. kytkettyjä omakotitaloja (Neidonpolku), joissa julkisivulinja on yhtenäinen ja yksityiset pihat ovat talojen takana. Kaupunki alkoi myydä omakotitalotontteja 1980-luvun loppupuolella ja muutama kortteli kerrallaan taloja nousi lisää. Kesällä 1997 Muijalassa järjestetyt Suomen ensimmäiset yksityiset asuntomessut, Lohjan Pientalomessut, vauhdittivat rakentamista ja alueen laajenemista. Suurin osa uudesta rakennuskannasta on yhden perheen omakotitaloja. Nälköönkujalla on kaksikerroksisia rivitaloja. Asemakaavamääräysten mukaisesti uudet asuinrakennukset ovat sävyltään vaaleita. Lohjan kaupunki on laatinut asemakaavan (2011) erillispientaloille ja rivitaloille Muijalannummentien varrelle, koulun välittömään läheisyyteen, n. 420 asukkaalle, mutta tontit eivät ole vielä myynnissä. 8

Lieviön peltoaukeaa 2014. Edessä Nummenkyläntie ja taustalla Muijalantie (Paavo Virtanen). Luhtitalo Uusniityn alueella Vanhan Turuntien ja Kahvimaantien risteys 2014. (Ritva Kaukinen.) Uusniityn ensimmäisiä omakotitaloja edessä ja taustalla uudempaa rakennuskantaa. 9

Luonto ja maisema Uutta rakennuskantaa taajama-alueella Vanhan Muijalantien varrella, entisellä Sydänmaan pellolla. Lohjan monimuotoiset luonnonolosuhteet, eteläinen sijainti, pitkä kasvukausi sekä kalkkiperäinen ja ravinteikas maaperä ovat luoneet suotuisat elinolosuhteet rikkaalle ja monipuoliselle kasvillisuudelle, joka on yksi tärkeimmistä Suomessa. Lohjanharju ja Lohjanjärvi, erilaiset lehdot, kalkkikalliot, lähteiköt ja rannat tarjoavat kasvupaikan myös harvinaisille ja uhanalaisille kasveille, jotka tosin ovat kärsineet maankäytön muuttumisen ja rakentamisen myötä. Lieviön peltoaukeat edustavat vuosisataista viljelymaisemaa. Laaja peltoaukeanäkymä Muijalasta Pauniin asti ja Nummenkylän peltoaukeat ovat maisemallisesti arvokkaita. Muijalan taajama taas on rakentunut Lohjanharjun liepeille. Näiden kylien alueelta löytyy myös reheviä puronvarsilehtoja, karuja kallioita, lähteikköjä, suota ja metsiä. Omakotitaloja haja-asutusalueella Lieviöllä 2014 (Ritva Kaukinen). Kyläkyselyn mukaan alueen vastaajat pitävät tärkeinä siistejä ja roskaamattomia yhteisiä alueita ja nostivat sen kärkeen. Ulkoilukäyttöön soveltuvia metsäalueita pidettiin toiseksi tärkeimpänä sekä kokonaisraportissa että Muijalan osalta. Kaikille merkityksellisiä ovat hoidetut rakennukset ja pihat. Muijalan kaupunginosan kaupunkimaisesta rakenteesta johtuen vastaajat korostivat raivattujen ja hoidettujen puistoalueiden ja kadunvarsien merkitystä. Lieviöllä puolestaan nousivat esille vanhojen rakennusten ja niiden pihapiirien säilyttäminen sekä Nummenkylässä ja Kahvimaalla avoimet peltomaisemat. 10 Masmalo (luontoportti.com) Mitkä ovat asuinalueesi kannalta tärkeitä maisemallisia elementtejä, joita tulee ensisijaisesti säilyttää? Vastaajien määrä: 139

Eläimistöä Eläinten kanta-arviot ovat vuosittain maaliskuussa toteutettavan maalaskennan tuloksia. Laskennan mukaan seuran alueella on hirviä 5-10, valkohäntäpeuroja /-kauriita 10-20, metsäkauriita saman verran ja saukkoja 2. Saukot liikkuvat Siuntionjokeen laskevia puroja pitkin ja vierailevat mielellään kalaisissa lammissa. Karhu- ja susihavaintoja on harvakseltaan. Kyseessä on yleensä nuori vaeltava yksilö. Ilveksiä on alueella vakituisesti. Ilvespentueeseen kuuluu 1-4 jälkeläistä. Tiedot laskennasta toimitetaan riistakeskukselle, joka käyttää tietoja esimerkiksi metsästyslupia myönnettäessä. Alue on hirvieläimille hyvää vasomisaluetta. Vasat syntyvät pääsääntöisesti toukokuussa. Vasoja syntyy 1-2, joskus jopa kolmoisvasat. Muita alueella asustavia eläimiä ovat kettu, supikoira, mäyrä, näätä, minkki, hilleri, orava, liito-orava, metsäjänis, rusakko, kärppä ja lumikko. Metsäkanalinnuista pyy on yleisin, teerikanta on viime vuosina voimistunut, mutta metso on harvinaisuus. Vesilintujen, kuten esim. heinäsorsien määrä on yleisesti ottaen vähentynyt, vaikka metsästyspainetta ei ole. Vesi- ja kanalintukantoihin vaikuttavat varislintukanta sekä pienpedot. Muista linnuista voi mainita esimerkiksi syksyisin alueella usein saalistavan maakotkan. Laulujoutsenia ja kurkia pesii alueella, kuten myös eri haukka- ja pöllölajeja. Arvokkaat luontokohteet Lohjanharju Lempolan ja Muijalan välillä on Natura 2000-aluetta, joka kuuluu valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan. Lohjanharju on tärkeää pohjavesialuetta ja se on paitsi geologisesti, myös kasvitieteellisesti arvokas. Kasvillisuuden osalta arvokkaimmat alueen osat ovat harjun valoisat ja jyrkemmät paisterinteet. Tavallisempien lajien lisäksi alueella tavataan mm. sikojuurta, häränsilmää, nuokkukohokkia ja kelta- ja sarjatalvikkia. Lohjanharjulla tien 1125 pientareilla Muijalassa kasvaa harvinainen, hernekasveihin kuuluva masmalo, Anthyllis vulneraria, joka on koko maassa rauhoitettu. Lohjanharjun liepeillä on myös lähteikköjä, mm. Muijalan lähteet. Lohjanharjun pirunpelto Jääkauden synnyttämiä, muinaisia rantakivikoita kutsutaan myös pirunpelloiksi. Kivikkoa ympäröi mäntyvaltainen kangasmetsä. Nälköönlampi on paikallisesti arvokas suolampi, jonka rannalla on vaivaiskoivun ainoa tunnettu kasvupaikka Lohjalla. Siellä kasvaa myös silmälläpidettävä pikkuliuskasammal ja itärannan suolla melko harvinainen neulasjäkälä. Muijalan lähteiköt ovat tarjonneet elinpaikan uhanalaiselle tummahorsmalle, Epilobium obscurum. Se on mereinen kasvi, jolle jatkuvasti virtaava lähdepitoinen vesi on elinehto. Tummahorsman ainoa selkeä alkuperäisesiintymä on Muijalassa, mutta sen tila on kriittinen ihmisen toimien, mm. rakentamisen, seurauksena. Keimonkallio on jyrkkärinteinen karu kallio, jolla kasvaa mäntymetsää keloineen ja kilpikaarnaisine puineen. Siellä kasvaa myös esim. kalliokohokki. Perässuo ja sen laskupuro ovat maakunnallisesti arvokas, monipuolinen suoalue laskupuroineen. Suokokonaisuus on suurelta osin isovarpurämettä ja avoimia nevalaikkuja sekä ruohoisia korpia. Isovarpurämeen männyillä kasvaa uhanalaista vaarantuneeksi luokiteltua takkuhankajäkälää. Perässuota on ojitettu, mikä on kuivattanut suota ja muuttanut sen luonnontilaisuutta. Koivulan ja Kiviahteen välisessä metsässä virtaa Perässuolta alkava kirkasvetinen ja hiekkapohjainen puro, joka on alajuoksulta säilynyt uomaltaan lähes luonnontilaisena. Ympäröivä metsä on suurimmaksi osaksi hakattua, mutta puron varrella kasvaa runsaasti erilaisia kasvilajeja. Nummenkylän maakunnallisesti arvokas lähteikkö ja puronrinne sijaitsevat rautatien ja teollisuusalueen välissä. Lehtokuusikossa on pieni lähdehetteikkö, jossa kasvaa harvinaista sammallajistoa. Arvolan kallio ja lehto on paikallisesti arvokas kallioalue ja sen lajistoon kuuluu harvinaisia sammalia ja jäkäliä kuten luutasammal, korpilukko ja kätköhyytelöjäkälä. Arvolan lehto on pääosin kuusivaltaista lehtoa, mutta lisäksi alueella on parin aarin haapavaltainen käenkaali-oravanmarjalehto. Lehdossa kasvaa mm. pähkinäpensas, tammi, lehmus, näsiä, lehto-orvokki ja mustakonnanmarja. 11

Nummenkylän kohosuo on maakunnallisesti arvokas ja Lohjan ainoa kunnon keidassuo. Suo on osin ojitettu ja sen pohjoisosan yli on tehty kevyen liikenteen väylä, jota pitkin osa lapsista tulee kouluun hyvien kelien aikana. Suo on suurimmaksi osaksi kanervarahkarämettä ja isovarpurämettä. Moottoritien rakentamisen seurauksena pintaveden korkeus alueella on noussut. Risubackajoen haara ja Itänurkan puro Kalliojärvestä Risubackajokeen laskeva puro on maisemallisesti hieno, paikoin jopa 30 m syvä purokanjoni, jossa on kasvillisuudeltaan edustavia lähteisiä saniaislehtokorpia. Puron länsipuoli on säilynyt luonnontilaisena, mutta itäpuoli on pääosin hakattu puuttomaksi. Itänurkan puronvarsi on rehevä ja lajistollisesti kiintoisa. Pohjoisosassa on iäkästä kuusikkoa. Puronvarressa kasvaa monipuolista lehtokasvillisuutta mm. saniais-, mesiangervo-, lehtokorte- ja käenkaalioravanmarjalehtoa. Kenttäkerroksessa kasvaa mm. syyläjuuri, kotkansiipi, lehtoleinikki, näsiä, imikkä ja lehto-orvokki. Rinteet ovat lehtomaista, tuoretta kangasta. Alueen eteläosassa on myös paikoitellen tammea. Harvinaista kaislasaraa kasvaa eteläosan puronvarsiniityillä ja ylempänä kosteassa lehdossa. Esiintymät ovat lajin lounaisimmat kasvupaikat Suomessa. Furumon kuusikko on kuusivaltaista, puolilehtomaista metsää, jossa kasvaa kaksi kasviharvinaisuutta: saunionoidanlukko ja jalkasara. Pariisin lehdossa, paikallisesti arvokkaassa kosteassa puronvarsilehdossa kapealla puronvarrella, on kosteaa lehtoa ja rinteellä käenkaali-oravanmarjalehtoa sekä lehtomaista kangasta. Lehdossa kasvaa mm. jalkasara, näsiä, tesma, kotkansiipi, purolitukka ja lehtotähtimö. Iisakssonin kallion laella on kalliomännikköä. Kilpikaarnaisten iäkkäiden mäntyjen lisäksi siellä on keloja. Kalliokasvillisuuteen kuuluvat esim. mäkitervakko, karvakiviyrtti, jäykkärölli, ketoorvokki, isomaksaruoho sekä viime aikoina voimakkaasti taantunut kissankäpälä. Hevoskallion lehto on kuusivaltainen tuore lehto, mutta sen itärinteellä moottoritien varressa sijaitsee nuorta lehtimetsää kasvava tuore lehto. Lajistoon kuuluvat mm. kivikkoalvejuuri, sinivuokko, mustakonnanmarja, vuohenputki, rönsyleinikki ja nokkonen. Lehtopensaista tavataan esim. taikinamarjaa, lehtokuusamaa ja näsiää. Sammalistossa kasvavat mm. tyypilliset lehtolajit isomyyränsammal, lehtonokkasammal ja lehtohaivensammal. Perätalon lehdossa kasvaa kuusivaltainen tuore käenkaali-oravanmarjatyypin lehto. Kuusikko on hoidettua. Kasvistossa tavataan esim. sinivuokkoa, käenkaalia ja harvinaista jalkasaraa sekä vaateliasta lehtonokkasammalta. Hermannin kallioihin kuuluu kaksi erillistä kallioista aluetta, joissa molemmissa kasvaa luonnontilaista kalliomännikköä. Pohjoisemman kallion avoimia kalliopintoja peittää mm. sisämaassa vain korkeimmille kallioille keskittyvä kalliotierasammal ja runsaana esiintyvä mäkitervakko. Sekä kallion itä- että länsireunalla on korkea jyrkänne. Eteläisempi kallioalue erottuu ympäristöstään korkeampana. Sen laella kasvaa metsää (mm. keloja) ja avointa kalliopintaa on vähän. Kalliokasvistoon kuuluvat esim. mäkitervakko, kalliokielo ja isomaksaruoho. Mäen laella on pieni rämesoistuma. Mäen ympärillä on jyrkänteitä ja seinämissä portaittaisuutta, ylikaltevia pintoja ja louhikoita. Nummenkylän kataja Tämän suuren katajan korkeus vuonna 1999 oli n. 9 m ja ympärysmitta 70 cm. Se on paikallisesti arvokas luonnonmuistomerkki. Nummenkylän ja Muijalan radanvarren perhosesiintymät Hiekkainen puoliavoin radanvarsi on valtakunnallisesti arvokas perhoskohde. Alueella kasvaa kuiviin olosuhteisiin erikoistuneita ja perhosten suosimia kasveja kuten ajuruohoa, karvaskallioista, kissankäpälää, nuokkukohokkia ja ketomarunaa. Liito-oravat Nummenkylässä, Lieviön Isakssonin kallioalueella, Lieviön hakamaalla ja Radioaseman etelän- ja idänpuolella on mahdollisia luonnonsuojelulain 72a mukaisia liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja, jotka tulee ottaa huomioon maankäyttösuunnitelmissa. Liito-oravan reviirialueella on usein suojaavaa tiheää kuusikkoa ja isoja haapoja pesä-ja ruokailupuiksi. 12

Kaupalliset ja julkiset palvelut Alueelta puuttuu kaupallinen keskus. Päivittäistavarakauppaa ja postia lukuun ottamatta useimmat muut palvelut ja tuotteet pitää käydä ostamassa muualta, esimerkiksi Lempolasta tai Nummelasta. Alueella oli pankkiautomaatti, mutta se poistettiin. Pk-yritysten tarjoamia ja muita palveluita on pääosin teollisuusalueilla (ks. kohta Yritystoimintaa ja yrittäjyyttä). Ruokakauppa K-market Lohjanportti ja Posti ovat suosituimpia lähipalveluja. Kyselyyn vastanneista alueen ruokakaupassa asioi 91 % ja kaupan yhteydessä olevassa postissa 78 %. Polttoaineen jakelupisteitä käyttää 57 % alueen vastanneista. Ravintolaa ja matonpesupaikkaa (Muijala, Katekaari) käytetään ahkerasti. Alueen asukkaista 36 % käyttää paikallisia kampaamopalveluja ja 30 % autokorjaamopalveluja. Liikuntapaikat lähialueella ovat suosittuja. Avoimissa vastauksissa muutama alueen asukkaista pitää lähipalveluina myös Nummelan palveluja. Mitä jo olemassa olevia Lohjan alueella sijaitsevia lähipalveluja käytät? Vastaajien määrä: 139 13

Koulut ja päiväkodit Muijalan koulu Takaniityntie 26, 08680 LOHJA http://www.peda.net/veraja/lohja/muijala Muijalan koulu aloitti toimintansa elokuussa 1997. Koulu rakennettiin jo olemassa olevan Muijalan päiväkodin yhteyteen ja ensimmäisenä toimintavuotena koulussa työskentelivät luokat 1 ja 2 sekä esiopetusluokka. Oppilasmäärä kasvoi nopeasti ja ensimmäiset sisäpuoliset muutostyöt jouduttiin tekemään jo vuonna 1999. Koulurakennuksen ensimmäinen laajennusosa valmistui seuraavana vuonna ja toinen laajennus v. 2006. Siinä välissä pihalle pystytettiin kahden luokkahuoneen tilaelementti, joka on edelleen käytössä. Koulu on nykyisin 1-6 luokat käsittävä aluelähikoulu ja sen oppilasmäärä on noin 180 oppilasta. Syksyllä 2006 Nummenkylän koulu liitettiin hallinnollisesti Muijalan koulun yhteyteen. Lohjan kunta oli mukana Opetushallituksen Akvaario-hankkeessa 1990-luvulla, jolloin keskusteltiin paljon tiedonkäsityksestä ja oppimisesta sekä eri toimijoiden välisestä yhteistyöstä. Samalla tutustuttiin erilaisiin tapoihin tehdä koulutyötä. Näistä kokemuksista saatiin rohkeutta ja ideoita etsiä mahdollisuuksia, kun vuonna 1995 alettiin suunnitella uutta koulua Muijalan kasvavalle asuntoalueelle. Muijalan koulurakennuksen suunnittelun lähtökohtana oli, miten rakennus voisi parhaiten tukea oppimista ja miten koulurakennuksen käyttöä voisi laajentaa monikäyttöisemmäksi. Lokakuussa 1996 opettajatiimi esitteli arkkitehti Liisa Virpiön suunnittelemaa Muijalan koulua Tukholmassa OECD:n koulurakentamisen seminaarissa Under One Roof?, missä pohdittiin koulurakennusten muuttuvaa ja laajenevaa roolia yhteiskunnassa. Workshopissa kiinnitettiin huomiota ja pidettiin tärkeänä sitä, miten opettajien ajatuksia tulevaisuuden kouluksi oli otettu huomioon ja eri alojen asiantuntijoiden yhteistyötä oli toteutettu koulun suunnitteluvaiheesta lähtien. Muijalan koulu rakennettiin tähden- tai mutterinmuotoiseksi rakennukseksi, missä luokkatilat avautuvat viuhkamaisesti ilman yhtä väliseinää koulun keskeiseen kirjastotilaan. Näin arkkitehti näkemyksellään ja pohjaratkaisuillaan oli tarjonnut rakenteellista tukea opettajatiimin toivomalle avoimuudelle ja yhteistyölle. Ja kirjasto koulun sydämessä korosti oppimisen ja tiedon merkitystä, mistä koulu toimintansa alkumetreillä sai palkinnonkin. Koulurakennus herätti suunnitteluvaiheesta lähtien sekä innostusta että kädenvääntöä. Kouluun ja sen toimintaan on käynyt vuosien mittaan tutustumassa runsaasti uutta koulua ja saneraamista suunnittelevaa kouluväkeä eri puolelta Suomea. Ulkomaisia vieraita on käynyt useista Euroopan maista sekä Japanista ja Australiasta asti. Koulun opetussuunnitelmaa alettiin laatia yhtä aikaa koulurakentamisen kanssa ja siinä oli mukana myös esiopetuksen näkökulma. Yhteistyötä esiopetuksen kanssa tehdään edelleen säännöllisesti. Varhennettua englannin opetusta on tarjottu koko koulun toiminnan ajan ensimmäisestä luokasta lähtien ja oppimisympäristöjen laajentuessa koulun TVT-opetusta on kehitetty jatkuvasti. Muijalan koulu on sekä osallistunut valtakunnallisiin kehittämishankkeisiin että pilotoinut niitä, joista uusimpana Lukuinto-hanke. Muijalan koulu 14 Työskentelyä robottikerhossa (Marjo-Riitta Salmela)

Muijalan koulun yhteisöllinen toimintakulttuuri on kannustanut opettajia yhdessä kehittämään edelleen opetustaan ja etsimään uusia toimintamalleja. Koulussa on käynyt vierailijoita opetusta seuraamassa ja Muijalan opettajat ovat käyneet myös kouluttamassa muita. Muijalan asukkaat tervehtivät iloisina omaa kouluaan; lapset saivat koulunsa ja asukkaat kaipaamansa kokoontumis- ja harrastuspaikan. Näin koulu kokoaa kattonsa alle erilaisia toimijoita ja toteuttaa yhteisöllisyyden ideaa. Muijalan päiväkoti Takaniityntie 26, 08680 LOHJA Muijalan päiväkoti avasi ovensa elokuun toisena päivänä vuonna 1993 ja sen avajaisia juhlittiin 13.9.1993. Päiväkodin on suunnitellut arkkitehti Liisa Virpiö-Mattila. Muijalan päiväkodissa oli tuolloin kaksi sisarusryhmää, 32 kokopäiväistä hoitopaikkaa. Muijalan koulu rakennettiin Muijalan päiväkodin viereen vuonna 1997. Tämän myötä aloitettiin yhteistyö päiväkodin ja koulun kanssa ja päiväkotikin sai käyttöönsä toimivat liikuntatilat. Muuttoliike Muijalaan oli voimakasta erityisesti 1990-luvun lopulla ja niinpä päiväkotia on jouduttu laajentamaan useampaan kertaan vastaamaan kasvanutta kysyntää. Ensimmäinen laajennus, seimiosasto Mintut, valmistui vuonna 2001 ja toinen laajennus tehtiin vuonna 2005, jolloin osasto Mustikat valmistui 3-5 -vuotiaiden käyttöön. Muijalan päiväkoti on nykyään 66-paikkainen. Siellä toimivat ryhmät 1-3 -vuotiaille (seimi) ja 3-5 -vuotiaille sekä esiopetusryhmä, jossa on myös päivähoito. Muijalan päiväkoti. (Marjo-Riitta Salmela) Päiväkoti Onnen Omena, laajennus vuonna 2009. Laajennuksen suunnitteli arkkitehti Yrjö J. Warvas (Sirkka Warvas) Päiväkoti Onnen Omena Sipinkuja 1, 08680 LOHJA Muijalan pula päivähoitopaikoista helpotttui, kun yksityinen päiväkoti Onnen Omena aloitti toimintansa elokuussa 1999. Päiväkodin suunnitteli Arkkitehtuurisuunnittelu Päivi Pylkkönen-Palm. Päiväkodissa oli hoitopaikat 36 lapselle. Päiväkotia laajennettiin vuonna 2009. Laajennuksen jälkeen päiväkotiin saatiin kokonaistilaa 646 m². Nykyään Onnen Omenakin on kaupungin omistama 66-paikkainen päiväkoti. Siellä toimivat ryhmät 1-3 vuotiaille (seimi) ja 3-5 vuotiaille. Onnen Omenassa ei järjestetä esikouluopetusta, vaan esikouluikäiset siirtyvät läheisen Muijalan päiväkodin tai oman asuinalueensa esiopetusryhmiin. Piha-aluetta laajennetaan 2015. Nummenkylän koulu Nummenkyläntie 113, 08680 LOHJA Nummenkylän kolmeopettajainen kyläkoulu sijaitsee Lohjanharjun kupeessa Turku-Helsinki -moottoritien välittömässä läheisyydessä n. 12 km Lohjan keskustasta Helsinkiin päin. Oppilaita koulussa on nykyisin n. 60. Koulun ympärillä on haja-asutusaluetta ja monien mahdollisuuksien metsä. Nummenkylässä koulutyö aloitettiin tammikuussa 1959. Koulurakennuksen valmistumisen 50-vuotisjuhlia viettiin syksyllä v. 2008. Koulu on paitsi ympäröivän haja-asutusalueen lasten opinahjo, myös kyläläisille tärkeä kokoontumis- ja harrastuspaikka. Koulurakennukseen on saatu 15

tilavampi liikuntasali, joka on myös iltakäytössä. Alueen asukkaita on ilahduttanut myös muutama vuosi sitten koulun yhteyteen liitetty tilaelementtirakennus, jossa toimii Metsätähdet päiväkoti. Hallinnollisesti Nummenkylän koulu liitettiin Muijalan kouluun v. 2006. Koulua ympäröivä luonto ja erityisesti lähimetsä tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia. Niinpä vuosien varrella koululla on toiminut luontokerho ja jo perinteeksi ovat muodostuneet vuosittaiset metsäretket. 1980-luvulla Nummenkylässä oppilaat tutustuivat suomalaiseen kansanperinteeseen monessa eri muodossa. He esiintyivät taidokkailla musiikkiesityksillään oman koulun ja kylän juhlissa ja osallistuivat myös valtakunnallisiin tapahtumiin. Ulottuivatpa heidän esiintymismatkansa Norjan Lillehammeriin ja Ruotsiin saakka. Nummenkylän oppilaiden oppimisympäristönä ovat olleet myös leirikoulut ja englannin kielen opiskelu alkoi varhennettuna Lohjan ensimmäisten koulujen joukossa 1990-luvulla. Kirjastopalvelut Lähikirjasto on Mäntynummen kirjasto. Lisäksi koko alueella kiertää kirjastoauto Saima. Alueen vastaajista 28 % ja Muijalan vastaajista 34 % käyttää kirjastoauton palveluja. Auto pysähtyy reiteillään aikataulun mukaisesti mm. Muijalan ja Nummenkylän kouluilla ja näin päiväkotien ja koulujen oppilaat voivat lainata kirjoja autosta. Kouluja ja päiväkoteja varten kirjastoautoon hankitaan erityisesti lasten- ja nuortenkirjoja sekä tietokirjallisuutta. Autossa olevan kokoelman lisäksi asiakkaita palvellaan aineistovarauksilla, joita toimitetaan muista kirjastoista. Lohjan kaupungin kirjastoauto Saima. Lohjanportin seurakuntakoti Hammarintie 4, 08680 LOHJA Nummenkylän koulu ja taustalla vasemmalla Metsätähdet päiväkoti 2014. (Ritva Kaukinen). Metsätähdet päiväkoti Nummenkyläntie 113, 08680 LOHJA Metsätähdet päiväkodissa toimii sisarusryhmä. Ryhmässä tarjotaan myös esiopetusta. Koska Metsätähdet päiväkoti on Nummenkylän koulun vieressä, tämä tarjoaa hyvät mahdollisuudet päiväkodin ja koulun väliseen yhteistyöhön. Tarve seurakunnan monitoimitilalle lähti asutuksen lisääntyessä eritoten uusien lapsiperheiden muuttaessa Muijalan alueelle. Alueella ei tuolloin ollut kaupungin tarjoamia tiloja lapsille eikä nuorisolle. Seurakunnan päiväkerhokin toimi kerrostalossa. Rakennuksen suunnittelun tavoitteena oli luoda mahdollisimman kodikas, lämminhenkinen ja monenlaiseen käyttöön soveltuva muunneltava monitoimitila. Palautteen mukaan käyttäjäkunta on ollut lopputulokseen erittäin tyytyväinen sekä toiminnallisuuteen että tilojen käyttötehokkuuteen. Lisäksi vierailijat ovat kiinnittäneet huomion juuri luonnonläheiseen väri- Lohjanportin seurakuntakoti. (Sirkka Warvas). 16

maailmaan sekä materiaaleihin. Rakennukselle asetettu tavoite on hyvin toteutunut. Rakennus on monitoimitila, joka valmistunut vuonna 2003 ja sen on suunnitellut arkkitehti Yrjö J. Warvas. Suunnittelutyön tilaajana, valvovana ja tarkkana rakennuttajana toimi seurakunnan kiinteistöpäällikkö Sakari Jaakkola. Kerrosala rakennuksessa on 558,5 m2, huoneistoala 559,5 m2, tontin pinta-ala 4287 m2. Sisätilat: Sali/kerhotila, jaettavissa kahteen osaan, päiväkerhotilat, takahuone, keittiö, diakoniatoimisto / papin vastaanottotila, sosiaali- ja wc-tilat, sekä tekniset tilat. Seurakuntakodin toiminnasta esimekkeinä ovat muutamat harrastekerhot ja piirit. Lisäksi seurakuntasalia vuokrataan erilaisiin perhetapahtumiin, kuten esimerkiksi kastetilaisuuksiin ja muistotilaisuuksiin. Tilan nykyisen käytön laajentamisesta voi keskustella eri työmuotojen kanssa sen mukaan, minkälaisesta ja millaiselle kohderyhmälle järjestetystä (nuorisolle, lapsille, perheille suunnattu) toiminnasta on kyse. Tulevat peruskorjaukset: lämmitysjärjestelmän muuttaminen maalämmölle tai kaasulle. Yhdistys- ja harrastustoiminta Lohjan Itäinen metsästysyhdistys ry Lohjan riistanhoitoyhdistykseen kuuluu seitsemän metsästysseuraa. Lohjan Itäinen metsästysyhdistys ry on yksi näistä. Yhdistyksen tarkoituksena on harjoittaa metsästystä ja riistanhoitoa sekä niiden edellyttämää luonnonsuojelua, ampumaurheilua ja kenneltyötä. Tehtäviin kuuluu myös poliisin avustaminen eläinkolareissa. Metsästysyhdistys toimii Paunin, Immulan, Muijalan, Lieviön, Nummenkylän ja Kahvimaan (osa) alueilla. Metsästysyhdistyksellä on käytössään n. 2 500 ha metsästysaluetta. Yhdistys on toiminut yli 60 vuotta. Lohjanportin kyläyhdistys ry Lohjanportin kyläyhdistys ry:n toiminta alkoi1980-luvun alussa. Yhdistyksen toimintaalueena on Lieviö, Nummenkylä, Kahvimaa sekä Muijala, johon kuuluvat Muijalannummen, Uusniityn ja Honkanummen taajama-alueet. Kyläyhdistys on toiminta-alueensa edustajana yhteydessä mm. eri viranomaisiin ja antaa lausuntoja sekä tekee aloitteita aluettaan koskevissa asioissa. Yhdistys huolehtii Lohjanportin liputuksesta. Kyläyhdistyksen asioista päättää keväisin ja syksyisin pidettävän kaikille avoimen kyläkokouksen valitsema kylätoimikunta. Yhdistys ei peri jäsenmaksua. Toiminnasta tiedotetaan mm. yhdistyksen ylläpitämillä ilmoitustauluilla. Lieviön pienviljelijäyhdistys ry Lieviön pienviljelijäin yhdistyksen perustava kokous pidettiin 10.12.1924 Lieviön kansakoululla. Yhdistyksen 90-vuotisjuhlia vietettiin marraskuussa 2014. Yhdistyksessä tärkeää toimintaa olivat erilaisten kurssien ja koulutuksen järjestäminen isännille ja emännille maataloudessa ja kotitalouksien hoidossa. Ohjelmalliset iltamat sekä erilaiset kilpailut jäsenistölle olivat tärkeitä tapahtumia yhdistyksen alkutaipaleella. Nykyisinkin erilaisten kurssien, juhlien ja iltamien järjestäminen on merkittävä osa yhdistyksen toimintaa. Ohjelmallisiin iltamiin yhdistyksen näytelmäkerho on kirjoittanut ja esittänyt kylistä kertovia näytelmiä. Yhdistyksen oma seuratalo on toiminut vuosikymmenet tällaisten tilaisuuksien pitopaikkana. Yhdistyksessä on n. 200 jäsenmaksun maksavaa jäsentä, joista pääosa asuu Lieviön, Muijalan, Nummenkylän ja Kahvimaan alueella, eli kyläsuunnitelman alueella. Lieviön seuratalo (Muijalantie 374, 08680 LOH- JA) vihittiin käyttöön 10.12.1950. Talon omistaja, vuonna 1924 toimintansa aloittanut Lieviön pienviljelijäyhdistys päätti sotien jälkeen vuonna 1946 panna vireille tontin hankinnan omaa juhlataloa varten. Se olikin tarpeen, sillä yhdistyksen toiminta oli vilkasta ja tarvittiin paikka, johon 17

Muijalan asukasyhdistys ry Muijalan asukasyhdistyksen perustava kokous pidettiin 26.3.1997 Muijalan päiväkodissa. Kasvavalle uudelle Muijalan taajama-alueelle kaivattiin omaa yhdistystä, joka järjestäisi toimintaa eriikäisille, erityisesti lapsille ja nuorille sekä olisi kehittämässä asuinalueen viihtyisyyttä ja edunvalvontaa. Lisäksi pidettiin tärkeänä kehittää yhteistyötä jo alueella toimivan Lieviö-Muijala- Nummenkylä kylätoimikunnan kanssa. Lieviön pienviljelijäyhdistyksen seuratalo kuvattuna vuonna 2006. (Ritva Kaukinen). kokoontua. Siihen saakka oli kokoonnuttu jäsenten kodeissa ja isompiin juhliin siivottiin jokin kylän ladoista. Talossa on juhlasali, näyttämötilat, keittiö- ja tarjoilutila sekä eteistila. Taloon mahtuu 120-150 henkilöä. Yhdistyksen oman käytön lisäksi taloa vuokrataan yksityiskäyttöön. Valmistumisestaan lähtien talo on ollut ahkerassa käytössä. Siellä on vuosien varrella kokoonnuttu kokousten, kurssien, juhlien ja urheilun merkeissä. Ennen television yleistymistä 50- ja vielä 60-luvullakin talossa kävi kiertävä elokuvateatteri. Toiminta ja talon ylläpito perustuu talkootyöhön. Vuosikymmenten ajan on yhdistyksen riveistä löytynyt tekijöitä, kun on tarvittu. Talo on tärkeä kokoontumispaikka, jossa sukupolvien perinne elää vahvana. Tansseja järjestetään säännöllisesti kesäaikaa lukuun ottamatta, joka on suosittua aikaa mm. hääjuhlien pitoon. Talo sopii hyvin erilaisten perhejuhlien pitopaikaksi. (http://palvelut.lohja.fi/lohjankesa). Seuratalon ylläpito vaatii jäsenistöltä paljon talkootyötä, jotta seuratalo pysyisi kunnossa. 2000-luvulla talossa on kunnostettu alkuperäiset ikkunat, yksi lahovaurioitunut seinä sekä maalattu ulkoseinät. Lisäksi on kunnostettu, maalattu ja lakattu talon alkuperäiset lautalattiat. Viimeisin remontti oli heinäkuussa 2014 uusittu tiilikatto. Vanha aktiivisessa käytössä oleva talo kaipaa jatkossakin uusimista, mm. talon sähköt ja keittiö, jotta se täyttäisi käyttäjien tarpeet. Lisätietona mainittakoon, että kylällä on ilmeisesti toiminut Lieviön VPK, koska seuratalon ulkorakennuksesta oli vuokrattu sille varastotilaa palokalustolle Asukasyhdistyksen toimintamuodot ovat vakiintuneet tavoitteiden suunnassa. Vuosittain järjestetään kadun-ja tienvarsien siivoustalkoot, Muijalan Markkinat, koko perheen liikuntatapahtuma ja lasten joulutapahtuma. Asukasyhdistyksellä on Muijalan koululla liikuntasalivuoroja, joiden vetäjinä on alueen aktiivisia asukkaita. Lapsia tuetaan mm avustamalla koululaisille järjestettäviä tapahtumia. Muutaman kerran vuosien mittaan on järjestetty yhteislauluiltoja, lastenteatteria Perttilä Seuran kanssa, kotiseuturetki ja elojuhlat Lohjanportin kyläyhdistyksen kanssa sekä teemailtoja alueen historiasta ja kompostoinnista. Muijalan Mutterikoulun vanhempainyhdistyksen kanssa yhteistä toimintaa on ollut Muijalan koulun toiminnan alusta lähtien. Alueen maankäyttöön ja kaavoitukseen liittyen on annettu useita lausuntoja. Lisäksi Muijalan asukasyhdistys on 1990-luvun loppupuolelta saakka eri yhteyksissä tuonut esille huolensa nuorisotilojen puuttumisesta Muijalassa. Yllättävien vastoinkäymisten kohdatessa alueen asukkaat ja yhdistykset ovat yhdessä puolustaneet oman alueensa asumisviihtyvyyttä ja turvallisuutta sekä tulevaisuuden kehittymisnäkymiä kaupungissa. Monen vuoden valitusprosessi taajaman läheisyyteen suunnitellun louhoksen epäämiseksi on lisännyt asukkaiden kiinnostusta ja tietämystä maankäytöstä ja kaavoituksesta, kunnallisesta päätöksenteosta ja lähidemokratiasta. Muijalan asukasyhdistys tiedottaa toiminnastaan koteihin jaettavalla tiedottella, ilmoitustauluilla ja facebookissa. Tapahtumista tiedotetaan myös paikallislehden ja ilmaisjakelulehtien tapahtumapalstoilla. Asukasyhdistys toimii talkooperiaatteella ja toivoo lisää aktiivisia toimijoita joukkoonsa. 18

Muijalan Jäänmurtajat ry Muijalan Jäänmurtajat ry. ylläpitää Nälköönlammen avantouintipaikkaa Muijalassa. Uintipaikalla on sauna ja lämmin pukuhuone. facebook-sivullamme lisää. (http://www.avantouimarit.net/) Muijalan päiväkodin vanhempainyhdistys ry Muijalan päiväkodin vanhempainyhdistyksen perustamiskokous pidettiin 26.5.2014. Toiminnasta tiedotetaan yhdistyksen facebook-sivuilla. Muijalan Martat ry Muijalan Martat perustettiin elokuussa 2014. Martat kokoontuvat iltaisin kerran kuussa Lohjanportin Seurakuntakodissa. Toiminnasta tiedotetaan oman facebook-ryhmän kautta. Toimintaa on suunniteltu jäsenistön toiveiden pohjalta. Lokakuussa Martat lahjoittivat tekemänsä keppihevoset Muijalan koulun välituntilainaamoon. Teemailloissa on mm. ruoanlaittoa, käsitöitä, puutarhanhoitoa ja rentoutusta. Lisäksi Martat ovat mukana järjestämässä erilaisia tapahtumia yhdessä alueen muiden yhdistysten kanssa. (muijalanmartat@gmail.com). Partiolippukunta Muijalan Menninkäiset ry Muijalan Menninkäiset kuuluu Uudenmaan Partiopiirin Hiidenalue-Lohja alueeseen. Sen toiminta alkoi syksyllä 2011. (http://fi.scoutwiki.org/ Muijalan_Menninkäiset). Muijalan Mutterikoulun vanhempainyhdistys ry Muijalan Mutterikoulun vanhempainyhdistys ry perustettiin 1997. Toiminnassa pyritään kodin ja koulun vuorovaikutuksen lisäämiseen ja kouluyhteisön hyvinvointiin. Yhdistyksen tehtäviä ovat: seurata Lohjan opetustoimen kehitystä ja siihen vaikuttaminen kerätä varoja koulun tarvikehankintoihin, stipendeihin, retkiin ja tapahtumiin tehdä yhteistyötä alueen muiden yhdistysten kanssa yhteisöllisen hyvinvoinnin edistämiseksi (Muijalan koulun koulutiedote, www.peda. net/veraja/lohja/) Nummenkylän koulun vanhempainyhdistys ry Nummenkylän koulun vanhempainyhdistyksen tavoitteena on edistää koulun ja kotien välistä yhteistyötä järjestämällä sählykerhoa sekä tapahtumia eri teemoilla. Vanhempainyhdistys on myös kerännyt varoja koulun tarvikehankintoihin, stipendeihin ja retkiin. Jäsenistö koostuu koululaisten ja esikoululaisten vanhemmista ja huoltajista. (Nummenkylän koulun koulutiedote, www.peda. net/veraja/lohja/) Nummenkylän Martat ry Nummenkylän Martat ry on 1961 perustettu, pieni ja vireä yhdistys. Kokoonnumme kerran kuussa, useimmiten Nummenkylän koululla. Toimintamme on hyvin vaihtelevaa: käsitöitä, askartelua, ruuanlaittoa, terveyden- ja välillä kauneudenkin vaalintaa, retkiä niin luontoon kuin teatteriinkin. Pohjois-Siuntion Martat ry Pohjois-Siuntion Marttayhdistys ry perustettiin 26.5.1959, (vuodesta 2007 Pohjois-Siuntion Martat ry). Silloin elettiin niin Siuntiossa kuin muuallakin sodanjälkeistä niukkuuden aikaa. Monet Pohjois-Siuntion asukkaista olivat joutuneet jättämään kotinsa ja maansa Suomen uuden rajan taakse. Martat ovat olleet yli viidenkymmen vuoden ajan läsnä tavalla tai toisella siuntiolaisten elämässä. Yhdistys täytti 50 vuotta 2009 ja toimii edelleen. 19

Valtaväylien aluetoimikunta Valtaväylien aluetoimikunta on yksi kahdeksasta uuden Lohjan lähidemokratiamallin mukaisesti keväällä 2013 käynnistetystä aluetoimikunnasta. Lähidemokratiamallin tavoitteita ovat kotiseutuhengen ja identiteetin vahvistaminen, kunnan eri osien asukkaiden edunvalvonta ja luoda mahdollisuus tuoda esiin tärkeitä asioita sekä yhdistystoiminnan ja alueellisen toimeliaisuuden edistäminen. Alueiden kylä- tai asukasyhdistykset, järjestöt tai vastaavat muodostavat omalta alueeltaan aluetoimikunnan, joka on toimikaudeltaan valtuustokauden mittainen. Aluetoimikunta järjestää kokouksia ja asukasiltoja, jotka ovat tarkoitettu myös kesäasukkaille. Aluetoimikuntien yläpuolella toimii alueiden johtokunta. Aluetoimikunnat nimeävät kukin kaksi edustajaa alueiden johtokuntaan. Johtokunta kokoontuu vähintään kahdesti vuodessa ottaen kantaa mm. talousarvion valmisteluun. Valtaväylien aluetoimikunnassa on edustajat Lieviön pienviljelijäyhdistyksestä, Lohjanportin kyläyhdistyksestä ja Muijalan asukasyhdistyksestä. (https://sites.google.com/site/valtavaylienaluetoimikunta/). Alueella toimii lukusia yhdistyksiä. Yhdistysten toiminta on riippuvaista aktiivisista toimijoista. Alueen vastaajista 62 % ei kuulu mihinkään alueen yhdistyksistä. Kyselyn mukaan eniten asukkaat toimivat Muijalan asukasyhdistyksessä ja Lieviön pienviljelijäyhdistyksessä. Muu harrastustoiminta Alueella on runsaasti erilaisia liikuntapaikkoja. Liikuntaa voi harrastaa mm. Muijalan ja Nummenkylän koulujen liikuntasaleissa, joissa kokoontuu erilaisia harrastuspiirejä. Lohjan asemalta alkava ulkoilureitti kulkee Muijalan hiihtomaan eli Muijalan kuntoradan kautta Nälköönlammelle. Hiihtomaassa on myös laavu. Nälköönlammella on kaupungin yleinen uimaranta ja sauna. Muijalan koulun piha-alue on lähiliikuntapaikka, jossa on mahdollisuus harrastaa aktiivista liikuntaa koulupäivän aikana ja sen ulkopuolella. Koulun läheisyydessä on Muijalan urheilukenttä ja jääkiekkokaukalo sekä pieni frisbeegolf-rata. 20 Nummenkylän koululla on urheilukenttä. Muijalan teollisuusalueella II on kuplahalli jalkapallon pelaajille. Lisäksi alueella on kevyen liikenteen väyliä ja metsäpolkuja. Metsät tarjoavat oivallisen mahdollisuuden liikkumiseen, marjojen keräämiseen ja sienestämiseen. Leikkipuistoja on kolme. Muijalan leikkipuisto Mineriitintiellä, Ojalanpellon leikkipuisto sekä Kajopuisto Kajokujan ja Uusniitynkujan kulmauksessa. (http://karttapalvelu. lohja.fi). Kahvimaalla ja Lieviöllä toimii yksityisiä hevostalleja, jotka tarjoavat mm. ratsastustunteja ja hevosten ylläpitoon vuokrakarsinoita. Aasilla ratsastusta tarjoaa myös Kahvimaalla toimiva lemmikkipalvelu Metsärinteen Aasit. Koiraharrastajille on Lägi-Areena (Länsi-Uudenmaan Agilityharrastajat ry.) Pysäkkitiellä ja Lohjan koirakeskus Oy Sampokujalla. Kyselyn mukaan alueen asukkaat tuntevat kokoontumispaikkoina hyvin julkiset rakennukset sekä ulkoliikuntapaikat. Parhaiten asukkaat tuntevat alueen kaksi koulua (Muijalan koulu 72 % ja Nummenkylän koulu 57 %) sekä Muijalan kentän ja kaukalon. Nummenkyläläisille ja kahvimaalaisille tutuin kokoontumispaikka on Nummenkylän koulu. Lieviöläiset tuntevat parhaiten kylän seuratalon ja koko alueen asukkaista 38 %:lle se on tuttu. Puolelle vastaajista Lohjanportin seurakuntakoti kokoontumispaikkana on tuttu. Leikkipuistotkin ovat asukkaiden tiedossa. Yritystoimintaa ja yrittäjyyttä Vaikka alue on iso ja suurelta osin maaseutumainen, montaa maatalousyritystä ei ole. Karjatiloja ei ole enää yhtään vaan tilat ovat pääasiassa kasvinviljelytiloja. Perinteisesti tiloilla on ollut pääasiassa omaan käyttöön monipuolista puutarhaviljelyä. Hevosharrastuksen lisääntymisen myötä alueella on myös muutamia hevostiloja. Jotkut asukkaat kasvattavat kotitarpeiksi mm. siipikarjaa ja harrastavat mehiläistenhoitoa tai kalankasvatusta. Koiranomistajille alueella on lemmikkipalveluja. Koko kyläsuunnitelma-alueella on runsaasti eri alojen yrityksiä. Hanko-Hyvinkää tien varrella on mm. useita autoliikkeitä, Cafetoria roastery kahvinpaahtimo ja antiikkiliike Fasaani. Lisäksi