SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO... 2 MAAKUNNALLISET HANKKEET... 3 MAAKUNTAKAAVOITUS... 3 FORSSAN SEUTUKUNNAN STRATEGINEN RAKENNETARKASTELU... 5 YLEISKAAVOITUS... 6 SUKULAN JA HÄIVIÄN OSAYLEISKAAVA... 6 SAARI-KAUKOLA JA OJANEN-PORRAS OSAYLEISKAAVA... 6 LETKUN OSAYLEISKAAVA... 6 KAUKJÄRVEN RANTA-ALUEIDEN YLEISKAAVAPÄIVITYS... 6 PYHÄJÄRVEN LÄNSIRANNAN YLEISKAAVAPÄIVITYS... 6 HYKKILÄ-LUNKAAN OSAYLEISKAAVA... 7 KESKUSTA-MUSTIALA OSAYLEISKAAVA... 7 KALLIO-RIIHIVALKAMA-RUOSTEJÄRVI... 7 TORRON OSAYLEISKAAVA... 8 JUURINIEMEN OSAYLEISKAAVA... 8 TEURO-KUUSLAMMI OSAYLEISKAAVA... 8 SUSIKAS-MYLLYKYLÄ OSAYLEISKAAVA... 9 UUDET YLEISKAAVAT... 9 ASEMAKAAVOITUS... 10 KIRKKOPELLON ASEMAKAAVA... 10 KIRKON KORTTELIN 252 TONTTIEN 7-8 ASEMAKAAVAMUUTOS... 10 MANSIKKANIEMENRANNAN ASEMAKAAVAMUUTOS... 10 KILLINTIEN JA NORRINTIEN ASEMAKAAVAMUUTOS... 10 UUDET ASEMAKAAVAT... 11 RANTA-ASEMAKAAVOITUS... 11 UPM-KYMMENE OY:N RANTA-ASEMAKAAVA PÄÄJÄRVELLE (LUNKAAN MÄKILÄ- NIMINEN TILA RN:O 17:0)... 11 VANHOJEN RANTA-ASEMAKAAVOJEN PÄIVITTÄMINEN... 11 KAAVOITUKSEN SUUNTAVIIVOJA... 11 TIEDOTTAMINEN KAAVOITUKSESSA... 11 OSALLISTUMINEN KAAVOITUKSEEN... 11 KYLIEN OSAYLEISKAAVAT... 12 TAAJAMAN ASEMAKAAVAT... 12 KAAVOITUSOHJELMAN 2007 2016 ALUSTAVA AIKATAULU... 12
MAAKUNNALLISET HANKKEET MAAKUNTAKAAVOITUS Maakunnan ja näin ollen myös Tammelan kunnan kattava maakuntakaava laadittiin vuosien 2000-2004 aikana. Tammelan osalta kunnan erityispiirteet käytiin läpi aluearkkitehti Sirkka Köykän, kaavan laatineen Hämeen liiton ja Hämeen Ympäristökeskuksen edustajien toimesta. Maakuntakaava hyväksyttiin Maakuntavaltuuston toimesta 29.11.2004, mutta Maaja metsätalousministeriön lausunnon vuoksi kaavan vahvistuminen siirtyi eteenpäin valtioneuvostolle. Valtioneuvosto teki kaavasta päätöksen ympäristöministeriön esityksen mukaisesti 28.9.2006 ja maakuntakaava tuli voimaan korvaten alueen seutukaavan. Lopullisesti maakuntakaava astui voimaan 28.12.2007. Maakuntakaava ohjaa alueiden maankäyttöä niin liikenteen, teollisuuden ja palveluiden sijoittamisessa, kaavassa on myös osoitettu kulttuurimaisemien, luontoarvojen ja rakennetun ympäristön säilytettävät alueet. Nämä usein jatkuvat yli kuntarajojen, joten kukin kunta pohjatessaan kaavoituksensa maakuntakaavaan osallistuu koko maakunnan kokonaissuunnitelmaan. Tammelan kunnan alueella voimassa oleva Kanta-Hämeen maakuntakaava kattaa Hämeenlinnan, Riihimäen ja Forssan kaupunkiseudut. Maakuntakaavan 1. vaihepäivityksessä päivitettiin suuria kokonaisuuksia kuten liikenteellisiä yhteyksiä, logistiikkaa ja elinkeinoa sekä asumista koskevia tekijöitä. Maakuntavaltuusto hyväksyi 11.6.2012 Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavan. Valtuuston käsittelyn jälkeen 1. vaihemaakuntakaava oli vahvistettavana ympäristöministeriössä. Kaavasta jätettiin useita valituksia, mm. Tammelan kunnan alueelle osoitetusta tuulivoimapuistosta. Ympäristöministeriö vahvisti Kanta-Hämeen maakuntakaavan 1. vaihepäivityksen huhtikuussa 2014 ja kaava kuulutettiin voimaan 7.4.2014. Kaavasta rajattiin pois Humppilan lentokenttä- ja logistiikka-alue sekä kaupan vyöhykemerkintöjä, mutta Tammelan ja Forssan tuulivoimapuisto vahvistettiin maakuntakaavatasolla. Korkeimpaan hallinto-oikeuteen jätettiin ympäristöministeriön päätöksestä kolme valitusta. Valitukset koskivat Kiimassuon tuulivoima-aluetta, Humppilan lentokenttä- ja logistiikkaalueita, seutukeskuksen palveluvyöhykettä, muutamaa kaupan suuryksikkömerkintää sekä VT2:n runkotiemerkintää. Seudun kunnan olivat valittamassa Humppilan lentokenttä- ja logistiikka-alueen kaavasta poisjättämisestä. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi päätöksellään (10.11.2015) valitukset muiden merkintöjen paitsi seutukeskuksen palveluvyöhykkeen osalta, jonka se palautti ministeriölle uudelleen käsiteltäväksi. Näin ollen Tammelan tuulivoimapuistoon liittyvä valitus hylättiin. Humppilan lentokenttä- ja logistiikkavaraus puolestaan jäi kaavasta pois. Toinen vaihemaakuntakaavapäivitys aloitettiin maakuntahallituksen päätöksellä 17.12.2012. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 28.1.-22.2.2013 välisenä aikana. Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaavan luonnos oli nähtävillä 3.2-7.3.2014. Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaavan ehdotus oli nähtävillä 26.1.2015-27.2.2015. Maakuntavaltuusto hyväksyi 2. vaihemaakuntakaavan kokouksessaan 1.6.2015. Hämeen maakuntavaltuusto päätti 23.11.2015 käynnistää maakuntakaavan kokonaisuudistuksen ja maakuntakaava 2040 laatimisen. Astuessaan voimaan uusi maakuntakaava korvaa Kanta-Hämeen nykyisen maakuntakaavan ja voimassa olevat vaihemaakuntakaavat. Kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelman on ajateltu olevan nähtävillä alkuvuodesta 2016. Maakuntakaavan eri vaiheista kuulutetaan niin liiton kuin kunnankin toimipisteessä sekä internetsivuilla www.hameenliitto.fi.
Voimassa olevaa maakuntakaavaa Tammelan keskustaajaman osalla
FORSSAN SEUTUKUNNAN STRATEGINEN RAKENNETARKASTELU Seudun viiden kunnan Forssan, Humppilan, Jokioisten, Tammelan ja Ypäjän yhteisestä rakennemallityöstä pidettiin loppuseminaari 15.12.2011, jolloin valmis seudullinen rakennetarkastelu esiteltiin yleisölle. Tammelan kunnanvaltuusto hyväksyi suunnitelman kokouksessaan 14.11.2011.
YLEISKAAVOITUS SUKULA-HÄIVIÄ -OSAYLEISKAAVA Sukula- Häiviä -osayleiskaava hyväksyttiin kunnanvaltuustossa oikeusvaikutteiseksi osayleiskaavaksi 14.12.2015. Kaavapäätöksen valitusaika on vuodenvaihteessa 2015-2016. SAARI-KAUKOLA-OJANEN-PORRAS -OSAYLEISKAAVA Saari-Kaukola-Ojanen-Porras -osayleiskaava hyväksyttiin kunnanvaltuustossa oikeusvaikutteiseksi osayleiskaavaksi 14.12.2015. Kaavapäätöksen valitusaika on vuodenvaihteessa 2015-2016. LETKUN OSAYLEISKAAVA Letkun osayleiskaava hyväksyttiin kunnanvaltuustossa oikeusvaikutteiseksi osayleiskaavaksi 9.11.2015. Kaavapäätöksestä oli mahdollista valittaa 14.12.2015 asti. KAUKJÄRVEN RANTA-ALUEIDEN YLEISKAAVAPÄIVITYS Tammelan kunnanhallitus päätti kokouksessaan 5.11.2012 aloittaa osayleiskaavapäivityksen laatimisen Kaukjärven ranta-alueille ja hyväksyi kaavoitustyön pohjaksi osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Kaavoitettava alue on Kaukjärven ranta-alueet kunnan keskustaa ja Mustialaa lukuun ottamatta. Ranta-alueella on melko runsaasti vapaa-ajanasumista ja jonkin verran vakituista asumista. Tammelan kunnan tavoitteena on kaavan päivittämisellä selkeyttää kunnassa vallitsevaa tilannetta, jossa kaavojen ulkopuolella olevilla rakennuspaikoilla on usein suurempi rakennusoikeus (200 m2) kuin rantayleiskaavojen tai -asemakaavojen alueella (120 m2). Kaavoituksen yhteydessä tutkitaan tarpeellisilta osin myös vakituisen asumisen mahdollisuuksia ranta-alueella tai niiden läheisyydessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 28.1.-26.2.2013. Kaavan luonnosvaiheen nähtävillä olo oli 9.11.-8.12.2015. Kaava on tavoitteena laittaa ehdotuksena nähtäville keväällä 2016. LIITE 2 PYHÄJÄRVEN LÄNSIRANNAN YLEISKAAVAPÄIVITYS Tammelan kunnanhallitus päätti kokouksessaan 5.11.2012 aloittaa osayleiskaavapäivityksen laatimisen Pyhäjärven länsirannan osalle ja hyväksyi kaavoitustyön pohjaksi osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Kaavoitettava alue koskee Pyhäjärven länsirannan aluetta. Ranta-alueella on melko runsaasti vapaa-ajanasumista ja jonkin verran vakituista asumista. Tammelan kunnan tavoitteena on kaavan päivittämisellä selkeyttää kunnassa vallitsevaa tilannetta, jossa
kaavojen ulkopuolella olevilla rakennuspaikoilla on usein suurempi rakennusoikeus (200 m2) kuin rantayleiskaavojen tai -asemakaavojen alueella (120 m2). Kaavoituksen yhteydessä tutkitaan tarpeellisilta osin myös vakituisen asumisen mahdollisuuksia ranta-alueella tai niiden läheisyydessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 28.1.-26.2.2013. Kaavan luonnosvaiheen nähtävillä olo on alkuvuodesta 2016. LIITE 3 HYKKILÄ-LUNKAA -OSAYLEISKAAVA Tammelan kunnan 2009 päivitetyn kaavoitusohjelman mukaisesti aloitettiin Hykkilän- Lunkaan osayleiskaava. Osayleiskaava jatkaa luontevasti voimassa olevaa Lamalan osayleiskaavaa Kuivajärven itäpuolella ja yhdistyy eteläosiltaan Saari-Kaukola-Ojanen- Porras osayleiskaavaan, jolloin koko Kuivajärvi on rantojen osalta yleiskaavoitettua aluetta. Myös kaava-alueella sijaitsevien Hykkilän ja Lunkaan kylien kehittämistä tutkitaan pyrkimyksenä säilyttää kyläkeskusten vetovoimatekijät. Ranta-alueiden osalta voidaan tutkia rannan vapaa-ajanasutuksen soveltumista vakituiseen asumiseen. Tammelan kunnanhallitus päätti kokouksessaan 4.2.2013 aloittaa osayleiskaavan laatimisen Hykkilän ja Lunkaan alueelle. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 6.5.-4.6.2013. Kaavan luonnosvaiheen nähtävillä olo oli 17.8.-15.9.2015. Kaava on tavoitteena laittaa ehdotuksena nähtäville keväällä/kesällä 2016. KESKUSTA-MUSTIALA -OSAYLEISKAAVA Kaavoitusohjelman mukaisesti Tammelan kunnanhallitus päätti kokouksessaan 4.2.2013 aloittaa osayleiskaavan laatimisen keskustan ja Mustialan alueille. Tammelan kunnan tavoitteena on kaavoituksen avulla saada kattava kokonaiskuva alueesta, jolloin alueen kehittymistä voidaan ohjata erilaiset tarpeet, alueiden toiminnot ja ominaispiirteet huomioon ottaen. Suurin osa keskustan alueesta on jo asemakaavoitettu, mutta alueelle ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa ohjaamassa alueen laajempaa kehittymistä. Keskustan osalta kyseessä on kunnan toimintojen kannalta olennaiset asumisen ja palvelujen alueet. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 29.4.-28.5.2013. Kaavan luonnosvaiheen nähtävillä olo oli 12.10.- 18.11.2015. Kaava on tavoitteena laittaa ehdotuksena nähtäville keväällä/kesällä 2016. KALLIO-RIIHIVALKAMA-RUOSTEJÄRVI -OSAYLEISKAAVA Kaavoitusohjelman mukaisesti Tammelan kunnanhallitus päätti kokouksessaan 3.3.2014 aloittaa osayleiskaavan laatimisen Kallion ja Riihivalkaman kylien alueille. Alue ulottuu Ruostejärvelle asti, jolloin saadaan sekä Ruostejärven että Pyhäjärven osalta kaavoittamattomat ranta-alueet kunnan yleiskaavoituksen piiriin. Tammelan kunnan tavoitteena on kaavoituksen avulla saada kattava kokonaiskuva alueesta,
jolloin alueen kehittymistä voidaan ohjata erilaiset tarpeet, alueiden toiminnot ja ominaispiirteet huomioon ottaen. Ranta-alueiden osalta voidaan tutkia rannan vapaaajanasutuksen soveltumista vakituiseen asumiseen ja Eerikkilän urheiluopiston osalta voidaan selvittää erilaisia laajentumisvaihtoehtoja. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 8.9 7.10.2014. Alueen selvityksiä kuten luontoselvitys tehtiin vuoden 2015 aikana. Kaava on tavoitteena laittaa luonnoksena nähtäville keväällä/kesällä 2016. TORRON OSAYLEISKAAVA Kaavoitusohjelman mukaisesti Tammelan kunnanhallitus päätti kokouksessaan 16.3.2015 aloittaa osayleiskaavan laatimisen Torron kylälle hyväksyen kaavoitustyön pohjaksi osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Tammelan kunnan tavoitteena on kaavoituksen avulla saada kattava kokonaiskuva alueesta, jolloin alueen kehittymistä voidaan ohjata erilaiset tarpeet, alueiden toiminnot ja ominaispiirteet huomioon ottaen. Alueella on useampia valtakunnallisesti arvokkaita alueita kuten Torronsuon suojelualue ja Torron kulttuurihistoriallisesti merkittävä kyläympäristö, jotka omalta osaltaan ohjaavat alueen maankäytön suunnittelua. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 31.8.-29.9.2015. Alueen selvityksiä kuten luontoselvitys tehtiin vuoden 2015 aikana. Kaava on tavoitteena laittaa luonnoksena nähtäville keväällä/kesällä 2016. JUURINIEMEN OSAYLEISKAAVA Kaavoitusohjelman mukaisesti Tammelan kunnanhallitus päätti kokouksessaan 16.3.2015 aloittaa osayleiskaavan laatimisen Juuriniemen, Hiiliniemen ja Pirttiniemen alueelle. Kaavan lähtökohtana on tutkia ranta-alueiden vapaa-ajanasutuksen soveltumista vakituiseen asumiseen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 24.8.-22.9.2015. Kaava on tavoitteena laittaa luonnoksena nähtäville keväällä/kesällä 2016. TEURO-KUUSLAMMI -OSAYLEISKAAVA Kaavoitusohjelman mukaisesti Tammelan kunnanhallitus päätti kokouksessaan 2.11.2015 aloittaa osayleiskaavan laatimisen Teuron ja Kuuslammin kylille. Tammelan kunnan tavoitteena on kaavoituksen avulla saada kattava kokonaiskuva alueesta, jolloin alueen kehittymistä voidaan ohjata erilaiset tarpeet, alueiden toiminnot ja ominaispiirteet huomioon ottaen. Alueella on valtakunnallisesti arvokas Teuron kulttuurihistoriallisesti merkittävä kyläympäristö, joka omalta osaltaan ohjaa alueen maankäytön suunnittelua. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on tulossa nähtävillä alkuvuodesta 2016. Alueen selvitykset kuten luontoselvitys tehdään vuoden 2016 aikana.
SUSIKAS-MYLLYKYLÄ -OSAYLEISKAAVA Kaavoitusohjelman mukaisesti Tammelan kunnanhallitus päätti kokouksessaan 16.11.2015 aloittaa osayleiskaavan laatimisen Susikkaan kylälle ja Myllykylän valtatien 10 pohjoispuolisille osille. Tammelan kunnan tavoitteena on kaavoituksen avulla saada kattava kokonaiskuva alueesta, jolloin alueen kehittymistä voidaan ohjata erilaiset tarpeet, alueiden toiminnot ja ominaispiirteet huomioon ottaen. Myllykylän alueen kehittämismahdollisuudet valtatien 10 varrella voidaan kaavalla selvittää. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on tulossa nähtävillä alkuvuodesta 2016. Alueen selvitykset kuten luontoselvitys tehdään vuoden 2016 aikana. UUDET YLEISKAAVAT Yleiskaavojen osalta kaavoitusohjelman mukaiset osayleiskaavat on kaikki käynnistetty. Kaavoitusohjelman ulkopuolelta tulevia uusia yleiskaavahankkeita käynnistetään kunnanhallituksen erillisten päätösten perusteella, tarpeen niin vaatiessa.
ASEMAKAAVOITUS KIRKKOPELLON ASEMAKAAVA Kirkkopellon/puiston asemakaava hyväksyttiin kunnanvaltuustossa 11.5.2015. KIRKON KORTTELIN 252 TONTTIEN 7-8 ASEMAKAAVAMUUTOS Alueella olevan puistotontin maanomistaja lähestyi kuntaa kaavamuutosaloitteella tarkoituksenaan saada puistotontilla olemassa olevasta pihapiiristä virallinen rakennuspaikka. Koska puistovaraukselle ei ole kyseisessä kohdassa akuuttia tarvetta, voidaan kaavamuutos alueelle toteuttaa. Ennen aloittamista käytiin vielä keskusteluja kaavarajauksesta viereisen kerrostalotontin 7 kanssa, jotta kaavoituksessa voitaisiin kehittää aluetta yleisemminkin. Tammelan kunnanhallitus päätti kokouksessaan 8.12.2014 aloittaa asemakaavamuutoksen aloittamisen ja hyväksyi esitetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen asetettavaksi nähtäville. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos olivat nähtävillä 12.2.-22.2. ja 2.3.- 23.3.2015. Kaavaehdotus selostuksineen oli nähtävillä 19.10.-18.11.2015. Kaava on tavoitteena hyväksyä alkuvuodesta 2016. LIITE 4 MANSIKKANIEMENRANNAN ASEMAKAAVAMUUTOS Tammelan kunnanhallitus päätti kokouksessaan 17.11.2014 alueen maanomistajilta saaman aloitteen perusteella aloittaa asemakaavamuutoksen koskien Hevoniemen asemakaavan Mansikkaniemen ranta-aluetta Vekkiläntien ja Pyhäjärven rannan välillä. Kaavatyössä tutkitaan alueen virkistykselle varattuja yhteyksiä sekä pienten tonttien yhdistämistä suuremmiksi. Kunnanhallitus päätti 10.8.2015 hyväksyä asetettavaksi nähtäville osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos olivat nähtävillä 7.12.-20.12.2015 ja 11.1.-24.1.2016. LIITE 4 KILLINTIEN JA NORRINTIEN ASEMAKAAVAMUUTOS Tammelan kunnanhallitus päätti kokouksessaan 27.4.2015 alueen maanomistajilta saaman aloitteen perusteella aloittaa asemakaavamuutoksen Killintien katualuetta koskien. Samalla voidaan päivittää Norrintien katuvarausta vastaamaan olemassa olevaa tilannetta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos ovat tulossa nähtäville alkuvuodesta 2016.
UUDET ASEMAKAAVAT Uusia asemakaavahankkeita käynnistetään pääasiassa kunnanhallituksen hyväksymän kaavoitusohjelman mukaan, joka päivitettiin vuoden 2009 aikana. (ks. Kaavoitusohjelman alustava aikataulu). Keskustataajaman laajentamiseksi ja täydentämiseksi aloitettaneen asemakaavoja mm. Kydön alueella. Myös Lamalan yleiskaava-alueen asemakaavoitettavaksi osoitettuja asuinalueita voidaan tarpeen mukaan kaavoittaa. RANTA-ASEMAKAAVOITUS UPM-KYMMENE OY:N RANTA-ASEMAKAAVA PÄÄJÄRVELLE (LUNKAAN MÄKILÄ- NIMINEN TILA RN:O 17:0) UPM-Kymmenen Pääjärven ja Haukilammin ranta-asemakaava hyväksyttiin kunnanvaltuustossa 23.3.2015. Hyväksymispäätöksestä valitettiin Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. VANHOJEN RANTA-ASEMAKAAVOJEN PÄIVITTÄMINEN Kunnan alueella on lukuisia ranta-asemakaavoja, joiden ei voida enää katsoa täyttävän nykyisen vapaa-ajanasumisen tarpeita rakennusoikeuksiltaan tai teknisiltä ratkaisuiltaan (mm. velvoite kuivakäymälään). Esimerkiksi kunnan 2012 voimaan tulleessa rakennusjärjestyksessä kaavoittamattomilla ranta-asuinpaikoilla on huomattavasta suurempi rakennusoikeus kuin ranta-asemakaavoitetuilla, joten kunnassa on tutkittu mahdollisuutta päivittää ranta-asema/yleiskaavoja vastaamaan rakennusjärjestystä. Ranta-asemakaavoitus on kuitenkin maanomistajista lähtevää kaavoittamista, joten mikäli maanomistajat haluavat kaavoja päivittää, voidaan tämä tehdä yhteistyössä kunnan kanssa, mutta maanomistajien kustannuksella. KAAVOITUKSEN SUUNTAVIIVOJA TIEDOTTAMINEN KAAVOITUKSESSA Pyrkimys lisätä kuntalaisten tietoisuutta kaavoituksesta ja sen mukanaan tuomista mahdollisuuksista on ollut kantavana ajatuksena kunnan perustettua kaavoittajan viran. Kunnan oman kaavoittajan läsnäolo kunnan ja kuntalaisten arjessa mahdollistaa entistä paremmin tiedon siirtymisen kuntalaisilta osaksi kaavoitusta ja madaltaa kynnystä kuntalaisten saapua keskustelemaan omista toiveistaan ja ajatuksistaan. Kaavoituksesta on myös pyritty mahdollisuuksien mukaan informoimaan kaikkia kaavoitettavan alueen maanomistajia kirjeitse, tähän on vuoden 2010 aikana siirrytty mahdollisuuksien mukaan myös suuremmissa yleiskaavoissa. Muutoin kaavaprosesseista on tiedotettu Forssan lehdessä, kunnan ilmoitustaululla ja internetissä kunnan kotisivuilla. OSALLISTUMINEN KAAVOITUKSEEN
Kunnan tavoitteena on tietoisuuden lisääminen kaavoituksesta, jotta kaavoitus voitaisiin kokea kunnan, viranomaisten ja kuntalaisten yhteisenä hankkeena alueen hyväksi ja sen kehittämiseksi kohti tulevaisuutta. Osana tätä prosessia kunta aktivoi kaavoitustoimikunnan paitsi ohjaamaan kaavoitusta myös toimimaan kunnan ja tavallisten maanomistajien välisenä linkkinä - kaavoitustoimikuntaan kuuluvat kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen, teknisen lautakunnan ja ympäristölautakunnan puheenjohtajat sekä kunnanjohtaja, tekninen johtaja ja kaavoittaja. Kaavoitustoimikunta on myös tehnyt maastokäyntejä kokoustensa yhteydessä ongelmallisiin kaavatilanteisiin liittyen ja neuvotellut maanomistajien kanssa eri vaihtoehdoista. Itse kaavoituksessa siirryttiin entistä havainnollistavampaa suuntaan hyödyntämällä 3dmallinnusta sekä laatimalla rakennuskantaa havainnollistavia rakennustapaohjeita, jotta kaavaratkaisut olisivat helpommin ymmärrettävissä kuntalaisille. KYLIEN OSAYLEISKAAVAT Kaikki kaavoitusohjelman kyläyleiskaavat on aloitettu ja niiden tavoitteena on saada kyläympäristöt tutkittua ja kartoitettua kylien vahvuudet ja heikkoudet kehittämisen ja rakentamisen ohjauksen pohjaksi. Samalla myös kulttuurimaiseman ja vanhan rakennuskannan ominaispiirteitä saadaan säilymään ympäristöhän on yhä enenevässä määrin syy, miksi kyliin muutetaan. Näin varmistetaan myös kylien elinvoimaisuus ja vetovoima paitsi jo kylissä asuvia myös tulevia muuttajiakin ajatellen. näkymä Letkun kylältä TAAJAMAN ASEMAKAAVAT Tulevia asemakaavoja laaditaan pääsääntöisesti keskustataajaman alueelle tai sen välittömässä läheisyydessä oleville alueille kuten Mustialaan tai Lamalaan. Keskusta-alueilla ilmeneviä muutospaineita tullaan tarpeen mukaan ratkaisemaan kaavoja päivittämällä ja tarkentamalla, jotta keskustataajamasta saadaan entistä toimivampi ja viihtyisämpi. KAAVOITUSOHJELMAN 2007 2016 ALUSTAVA AIKATAULU Kunnan alkuperäinen kaavoitusohjelma 2007 2016 on jonkin verran elänyt muuttuneiden tarpeiden tai olosuhteiden vuoksi, kaavoitusohjelmaa päivitettiinkin syksyllä 2013 valtuustokauden vaihduttua.