Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan osasto
Laadunhallintajärjestelmien arviointi 2015 Kaikki ammatillisen koulutuksen järjestäjät tekevät kriteeriperustaisen itsearvioinnin v. 2015. itsearviointien tulokset kertovat kuinka hyvin laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevat järjestelmät toimivat kehittämislähtöinen toteutus: itsearviointi edistää koulutuksen järjestäjän toiminnan ja laadunhallinnan kehittämistä Tavoitteena on saada vastaus kysymyksiin: Kuinka monella ammatillisen koulutuksen järjestäjällä on toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä? Kuinka monen järjestelmä edellyttää kehittämistoimia? Millaisia kehittämistoimija ja tukimuotoja tarvitaan? Pilotoinnilla testataan kriteereiden toimivuutta ja itsearvioinnin toteuttamista: lopullinen ehdotus molemmista kesällä 2014. Itsearvioinnin tulosten validiutta varmistetaan otantaperusteisella ulkoisella arvioinnilla; eli mitattiinko oikeita asioita (rehellisesti) ja näyttöön perustuen (pilotissa ja 2015).
Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Systemaattisesti toimiva kokonaisuus kattaa koulutuksen järjestäjän kaikki tehtävät ja koko toiminnan: koulutustehtävät, koulutuksen järjestämismuodot (ml. työpaikalla tapahtuva oppiminen) ja muut järjestämisluvan mukaiset erityistehtävät sekä yhteistyön kaikkien kumppaneiden kanssa, tukipalvelut on keskeinen johtamisen väline, jolla varmistetaan koulutuksen järjestäjän strategian mukainen tuloksellinen toiminta. Järjestelmän tulee kattaa johtamisjärjestelmän eri tasoilla tapahtuvan päätöksenteon on olennainen osa jokaisen organisaation jäsenen työtä; johdon tehtävänä on laadun johtaminen ja ohjaus sisältää toimivan laatuympyrän: palaute-, arviointi ja tulostiedon pohjalta tapahtuva laadun jatkuvan parantaminen (myös järjestämän parantaminen) kumppanit ja kaikki sidosryhmät osallistuvat tarkoituksenmukaisella Toimivat tietojärjestelmät ja tiedonhallinta jotka tukevat toiminnan kehittämistä ja tuottavat tietoa päätöksenteon tueksi varmistaa resurssien kohdentamisen ja käytön asetettujen tavoitteiden saavuttamisen kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla
Käyttäjälähtöisyys: Kriteereiden perusperiaatteita kriteereitä hallittava määrä ja ne soveltuvat laatutyön eri vaiheissa oleville koulutuksen järjestäjä voi valita omaan toimintaansa parhaiten soveltuvan järjestelmän kriteerit riippumattomia järjestelmän toteuttamistavasta Luottamus kriteerit eivät ota kantaa koulutuksen järjestäjän operatiiviseen toimintaan näyttö kriteerien mukaisesta toiminnasta on koulutuksen järjestäjän vastuulla Toiminnan avoimuus ja läpinäkyvyys järjestelmän kriteerit ovat kaikkien tiedossa, arvioinnin tulokset ovat julkisia ja sidosryhmät ovat mukana kaikissa prosessin vaiheissa Tasalaatuisuus ja erinomaisuuteen pyrkiminen toiminnan lainmukaisuus, kannustetaan jatkuvaan parantamiseen Innovatiivisuus, uudistumiskyky ja toisilta oppiminen hyvien käytäntöjen tunnistaminen, prosessit, joilla tuetaan niiden käyttöönottoa edellyttää ennakointia ja ketteryyttä johtamiselta etenkin muutostilanteissa järjestelmä tuottaa ajantasaista ja ennakoivaa tietoa, jota käytetään aktiivisesti
Laadunhallintajärjestelmien kriteerit Arviointikohteet ja - kriteerit jaotellaan ammatillisen koulutuksen järjestäjän keskeisten toimintojen pohjalta: 1. Laatukulttuuri ja laadunhallinnan kokonaisuus Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää, toiminnan ohjausta ja toimintaa Laadunhallinnan tavoitteet, työjako ja vastuut Sidosryhmien ja kumppanien osallistuminen Dokumentointi Laadunhallinnan läpinäkyvyys ja viestintä
2. Strateginen johtaminen ja toiminnan ohjaus Laadunhallintajärjestelmä osana strategista suunnittelua, johtamista ja toiminnan ohjausta Johdon sitoutuminen ja laadunhallinnan johtaminen Strategian jalkauttaminen Tiedonhallinta osana johtamista ja toiminnan ohjausta Toimintaympäristöstä saatavien tietojen hyödyntäminen ml. seuranta-, arviointi-, tutkimustieto Toimintaedellytysten varmistaminen ja resurssien suuntaaminen Koulutustarjonta Vastuullisuus ja kestävän kehityksen edistäminen Tuloksellisuus 3. Henkilöstö ja muut koulutuksen toimijat strategian toteuttajana ja kehittäjänä Henkilöstön sitoutuminen tavoitteiden saavuttamiseen Johdon ja henkilöstön osaaminen ja sen varmistaminen Työpaikkaohjaajat/kouluttajat, tutkintotilaisuuksien ja ammattiosaamisen näyttöjen arvioijat Hyvinvointi
4. Perustehtävien laadunhallinta Koulutuksen järjestäjän perustehtävien suunnittelu, toteutus, arviointi ja parantaminen Koulutuksen suunnittelu Opiskelijoille tarjottavat tukipalvelut 5. Arviointi ja tulosten käyttö Arviointi- ja palautetiedon hyödyntäminen Laadunhallintajärjestelmän toimivuuden arviointi 6. Parantaminen Kokonaiskäsitys kehittämistarpeista ja kehittämistyö (oppiva organisaatio) Laadunhallintajärjestelmän kehittäminen Innovatiivisuus ja uudistumiskyky Kriteerit on skaalattu neljälle eri kehitysvaihetta kuvaavalle tasolle: puuttuva, alkava, kehittyvä, edistynyt