OPINTOMATKA TANSKAAN Maahanmuuttajien työllistyminen (IN- TO) -hanke järjesti opintomatkan Kuopiosta Århusiin ja Kööpenhaminaan 13. 16.6.2011. Matkan aikana tutustuttiin tanskalaisiin maahanmuuttajien työllistymisen edistämisen malleihin sekä osallistuttiin kansainväliseen erityisryhmien työllistymistä käsittelevään seminaariin. Osallistujat Hannu Miettinen TUKEVA-työvalmennussäätiö Tarja-Liisa Riipinen Työn Uudet Areenat ry Marjatta Selkäinaho Savon Ammatti- ja aikuisopisto Mari Pekkarinen Itä-Suomen yliopisto Sanna Saastamoinen Itä-Suomen yliopisto Ohjelma Maanantai 13.6. 14.15 Lento Kuopio Helsinki Århus 18.00 Majoittuminen hotelliin Tiistai 14.6. 9.00 16.00 CABI Danish National Centre for Employment Iniatives - CABIn toimintaan tutustuminen - mentorointiohjelmiin tutustuminen, Mi-x- ja KVik-hankkeet - kokemuksia kielikoulutuksesta - vierailu maahanmuuttajien basaariin - vierailu maahanmuuttaja naisten kulttuuritaloon 16.00 19.00 Siirtyminen junalla, Århus Kööpenhamina Keskiviikko 15.6. 10.00 16.30 EUSE:n konferenssin 1. päivä 19.00 21.00 Konferenssi-illallinen Torstai 16.6. 9.00 16.00 EUSE:n konferenssin 2. päivä Perjantai 17.6. 9.00 The Ministry of Refugees, Immigration and Integration Affairs 10.30 The Assocation Newdanes 12.00 Siirtyminen lentokentälle ja paluulento Kööpenhamina Helsinki Kuopio 17.40 Saapuminen Kuopioon
Tanskan mallista yleensä Tanskassa maahanmuuttajille tarjotaan kolmivuotinen kotoutumisohjelma, jonka aikana heille luodaan edellytyksiä työskennellä Tanskassa. Ohjelma sisältää muun muassa ilmaista kielikoulutusta, johon osallistuminen on pakollista (sisältyy integraatiolakiin). Työvoimatoimiston hallinnoima kielikoulutus on tarkoitettu kaikille Tanskassa asuville maahanmuuttajille. Pienemmissä paikoissa kielikoulutus järjestetään ammatillisissa oppilaitoksissa. Kielikoulutukseen on mahdollista osallistua myös iltaopetuksena sekä etäopetuksena, jolloin joustava koulutusmalli mahdollistaa muun muassa työskentelyn. Neliportainen maahanmuuttajien työmarkkinaintegraatiomalli Malli muodostuu neljästä portaasta, joiden avulla maahanmuuttajat ohjataan Tanskassa avoimille työmarkkinoille. Maahanmuuttajien osaaminen (kielitaito, tanskalaisen kulttuurin ja yhteiskunnan tuntemus, työmarkkinoiden vaatimusten ymmärtämys) kasvaa sitä mukaa, kun maahanmuuttaja etenee portaita ylöspäin. 2. Työharjoittelu 3. Erityiset palkkaja työolot 4. Työskentely avoimilla työmarkkinoilla 1. Aktiivinen aloitus Kuva. Tanskan neliportainen malli 1. Aktiivinen aloitus Mallin ensimmäinen porras on työelämään tarvittavien taitojen hankinta: kielen opiskelu, työelämävalmiuksia antavat kurssit ja osaamisen ja työtoiveiden kirjaaminen. Tässä vaiheessa yritykset ovat harvoin mukana.
2. Työharjoittelu Toinen porras muodostuu ammatillisten, kielellisten ja sosiaalisten taitojen harjaannuttamisesta työharjoittelussa. Koska maahanmuuttajalla ei ole vielä tarvittavia taitoja palkkatuettuun työhön tai palkkatyöhön, kunta maksaa maahanmuuttajan työharjoitteluajan palkan. Työttömän maahanmuuttajan harjoittelussa otetaan huomioon yksilölliset tarpeet, jolloin harjoittelu voi olla: tutustumista tanskalaiseen kulttuuriin ja työhön yrityksessä, työkokeilu, osaamiskartoitus, tutustumista eri aloihin tai kieli- ja ammattitaidon kehittimistä. Työharjoittelujakson pituus voi kestää 26 viikkoa ja tarvittaessa sitä voidaan pidentää. Jos harjoittelu kestää yli 13 viikkoa, tulee yrityksen raportoida maahanmuuttajan edistymisestä. 3. Erityiset palkka- ja työolot Kun työttömällä maahanmuuttajalla on tarvittava kielellinen ja ammatillinen osaaminen, voi hän edetä kolmannelle portaalle. Maahanmuuttajalla on kaksi vaihtoehtoa. Ensimmäinen vaihtoehdoista on palkkatuettu työ, jossa maahanmuuttaja tekee samaa työtä kuin muutkin yrityksen työntekijät ja hänelle maksetaan työstä työehtosopimuksen mukainen palkka. Tavoitteena on osoittaa maahanmuuttajan kykenevän työskentelemään kuten muutkin yrityksen työntekijät. Jakson aikana kunta maksaa palkkaan tukea. Palkkatukea voi saada yhden vuoden ajan. Toinen vaihtoehto on työajan tai palkan mukauttaminen siten, että maahanmuuttaja voi työskentelyn aikana osallistua ammatilliseen koulutukseen tai kielikoulutukseen. 4. Työskentely avoimilla työmarkkinoilla
YHTEENVETOA VIERAILUKOHTEISTA CABI = Danish National Centre for Employment Iniatives esittelijä: Mette Fenger kotisivut: www.cabiweb.dk CABI on työministeriön alainen tietokeskus Århusissa. Sen tarkoituksena on edistää työkykyä omaavien henkilöiden pääsyä työmarkkinoille tekemällä tutkimustoimintaa, hankeyhteistyötä, kehittämistoimintaa sekä evaluointeja esim. ministeriöiden, viranomaisten, yritysten, yhteisöjen ja hanketoimijoiden kanssa. CABIn toiminnan kohderyhmänä ovat muun muassa maahanmuuttajat, pitkäaikaistyöttömät, vajaakuntoiset ja pitkäaikaissairaat. CABI auttaa myös henkilöitä, jotka pyrkivät palaamaan takaisin työelämään pitkän sairausloman jälkeen. Työntekijöitä CABIssa on 28. Vierailun aikana kuulimme mm. maahanmuuttajanaisten haastattelututkimuksesta, jossa haastateltiin 500 maahanmuuttajanaista. Aikaisempi vallalla ollut käsitys maahanmuuttajanaisten haluttomuudesta siirtyä työelämään osoittautui tutkimuksen perusteella vääräksi. Kahdeksan kymmenestä haastatellusta halusi töihin. Haasteiksi työelämään siirtymisessä he kokivat huonon terveydentilan, kieliongelmat, huonon pohjakoulutuksen ja perheeseen liittyvät kysymykset (esim. suurperheestä huolehtiminen). Lisäksi haastattelun tuloksena havaittiin naisten oman äidinkielen puutteellinen hallinta. Tutkimuksen perusteella tehtiin seuraavat toimenpiteet: a) perustettiin maahanmuuttajanaisten omia verkostoja mm. lastenhoidon järjestämiseksi sekä b) keskityttiin osa-aikatyöratkaisujen löytämiseen. CABIn tutkimusten ja muun toiminnan perusteella seuraavat toimintamenetelmät koettiin tärkeiksi: 1. Maahanmuuttajanaiset tulee kohdata heidän luonnollisessa toimintaympäristössään. 2. Motivaatio kotoutumis- ja työllistymistoimintaan lisääntyy, kun toiminnassa huomioidaan naisten kotiolosuhteet, omat toiveet sekä vahvistetaan heidän itsetuntoa. 3. Erittäin tärkeää on keskittyä jaksamiseen ja terveydenhuoltoon niin lisäämällä tietoa kuin myös opastamalla konkreettisesti terveydenhoitoon ja terveellisiin elämäntapoihin liittyvissä kysymyksissä. Esimerkkeinä tehdystä työstä mainittiin: a. Lasten sairastuminen Koska monilla maahanmuuttaja naisilla on taipumus reagoida lasten sairastumiseen voimakkaammin kuin tanskalaisessa yhteiskunnassa on tapana, käsiteltiin lasten sairauksien mittasuhteiden hahmottamista heidän kanssaan. b. Itsestä huolehtiminen Maahanmuuttaja naisten havaittiin laiminlyövän itsestään huolehtimisen. He esimerkiksi antoivat ensin ruoan perheelleen ja tämän jälkeen mikäli ruokaa jäi,
söivät itse. Tämän takia heitä opastettiin oman ruokailun merkityksestä yleisen hyvinvoinnin ja jaksamisen edistäjänä. Lisäksi heille järjestettiin erilaisia ruoanlaittoon liittyvää opastusta esimerkiksi ruoan esivalmistelusta, jolla he pystyivät tehostamaan arkipäivän ruokailun järjestämistä. c. Lääkkeiden käyttö Terveydenhoitoon liittyen annettiin tietoa päällekkäislääkityksen haittavaikutuksista sekä yleensä länsimaisen terveydenhoidon tavoista. Tällä pyrittiin vaikuttamaan niin terveydenhoitopalvelujen käyttöasteen nostamiseen kuin myös oman kulttuurin uskomusten vähenemiseen sekä omien epävirallisten lääkärien käyttöön ja lääketilausten tekemiseen omasta maasta. Monesti havaittiin, että maahanmuuttajanaiset ottivat niin tanskalaisen lääkärin määräämät lääkkeet kuin myös muuta kautta hankkimansa lääkkeet. 4. Mentorointi on kotoutumisen tukena erittäin hyvä menetelmä. - Mentoroinnin tavoitteena tanskalaiseen arkielämään tutustuminen, yhteiskuntarakenteen ymmärtäminen sekä työelämäidentiteetin rakentaminen. Mentoroinnilla on saavutettu hyviä tuloksia maahanmuuttajien integroimiseksi yhteiskuntaan. 5. Kielikoulutuksen antaminen suoraan työpaikoille on tehokasta. 6. Naisten oman yritystoiminnan tukeminen on tärkeää. Maahanmuuttajanaisten yritykset työllistävät muita maahanmuuttajanaisia. 7. Maahanmuuttajille suunnattujen projektien toimintaa on kehitettävä. Projektisuunnitelmien pitää olla ns. laaja-alaisia ja vain yleisellä tasolla kirjoitettua. Toimintaa voidaan joutua ja usein joudutaankin, uudelleen suuntamaan projektien edetessä, koska maahanmuuttajien tarpeet voivat muuttua hyvin nopeasti. Saadut materiaalit: - Mentorointia koskevat DVD:t - Yleisesitteet CABIsta
PROJEKT MI-X Esittelijä: Ian Carmichael Projektin kohderyhmänä ovat 18 33-vuotiaat naiset, joista suurin osa on käynyt peruskoulun Tanskassa. Projektin tavoitteena on tukea ja vahvistaa maahanmuuttaja naisten integroitumista tanskalaiseen yhteiskuntaan ja hahmottaa kansalaisuuden suomat oikeudet ja velvollisuudet, kiinnittää huomioita oppimisvaikeuksiin ja tukea eteenpäin menoa mm. mentoroinnilla. Projektin kohderyhmällä havaittiin, että heillä oli haasteita rakentaa oma identiteettiinsä tanskalaisessa yhteiskunnassa. He elivät yhä kahden kulttuurin välissä, ja vaikka naiset olivat syntyneet Tanskassa, monet pitivät kotimaanaan vanhempiensa/sukunsa alkuperäistä kotimaata. Haasteena oli myös naisten asema suvussa. Naisille jaettiin tietoutta yleisesti kansalaisen oikeuksista ja velvollisuuksista (heillä ei ollut näistä selkeää käsitystä), naisten yleisestä asemasta yhteiskunnassa sekä keskusteltiin syrjinnästä yleisesti. Syrjinnän käsittelyssä pyrittiin erityisesti hahmottamaan syrjinnän laajuus: maahanmuuttajat eivät ole ainoa ryhmä, joka joutuu kokemaan syrjintää tanskalaisessa yhteiskunnassa. Projektissa toteutettiin myös mentorointia usealla eri tavalla. Aluksi kokeiltiin vapaaehtoisuuteen perustuvaa kvinfo -mentorointia, jossa maahanmuuttajalle ilmoitettiin, kuka toimii hänen mentorinaan ja hän itse otti yhteyttä häneen. Tämä toteutustapa ei onnistunut, koska maahanmuuttajien kynnys ottaa yhteyttä itse mentoriin oli liian korkea. Sitä vastoin työpaikoilla tapahtunut mentorointi sekä työhallinnon ostama mentorointipalvelu onnistuivat. Työhallinnon ostopalvelussa mentoreina toimivat mm. sosiaalityöntekijät tmv. viranomaiset. Joillakin paikallisilla työnvälitystoimistoilla on myös omat mentorit. Mentoreille maksettiin korvaus, joka oli sidoksissa mentorin pohjakoulutukseen sekä mentoroinnin tarkoitukseen (esim. arjenhallinta, opiskelu). Korvauksen keskihinta on 250 kruunua tunnilta. Mi-x-projektin kohtaamat vaikeudet: - Piilovaikuttajat (esim. suvun jäsenet), jotka vesittivät tehdyt suunnitelmat - Luku- ja kirjoitusvaikeudet naisilla olivat odotettua suuremmat - Naisilla oli myös keskittymisvaikeuksia, jotka vaikeuttivat toimintaa - Toisen sukupolven sosiaaliturvalla elävien henkilöiden motivointi osallisuuteen oli haasteellista Kehitettävät kohteet projektitoiminnassa: - perheen ja suvun kanssa tehtävää yhteistyötä on kyettävä parantamaan ja lisäämään - oppilaitosyhteistyötä on kehitettävä - siirtymätilanteiden tuki on oltava kunnossa - kansalaisuutta käsittelevää kurssia (course of citizenship) on edelleen kehitettävä Lisäksi kuulimme Ian Carmichaelin kokemuksia tanskan kielen kouluttamisesta. Hän oli kouluttanut mm. vanhustyötä tekeviä maahanmuuttajia. Aluksi opiskelussa keskityttiin nimenomaan ammat-
tisanaston kouluttamiseen työpaikalla. Toimintaa laajennettiin myös työtehtävien opettelemiseen, jolloin esim. fysioterapeutti näytti oikeat nostotekniikat ja siihen kytkettiin kielen opetus. Lisäksi koulutuksessa hyödynnettiin työpaikalla olevia mentoreita. He tukivat maahanmuuttajien kielenopettelua opetustuntien välillä. Koska työpaikalla kielenopetus oli haasteellista puutteellisten tilojen takia, siirryttiin 3 päivää työtä ja 2 päivää kielen opiskelua malliin. Tällöin kielen opiskelu järjestettiin työpaikan ulkopuolella. Kielikoulutus yhdistettynä työntekoon on Ianin mukaan kannatettavaa. Tällöin kielikoulutuksesta tulee konkreettista, käytännönläheistä ja opiskelija hyötyy opiskelusta heti. Tämä lisää opiskelijoiden motivaatiota kielen opiskeluun huomattavasti. KVik-hanke 2006 2010 esittelijä: Suurimmalla osalla maahanmuuttajanaisista on tarve saada kosketus tanskalaiseen henkilöön ja oppia sitä kautta tanskalaisesta yhteiskunnasta nimenomaan arkielämän kautta. KVik-hankkeen tavoitteena vuosina 2006 2010 oli vapaaehtoismentoroinnin kehittäminen. Mentorit olivat pääsääntöisesti kantaväestöön kuuluvia tanskalaisia. Muutamia pitkään maassa asuneita maahanmuuttajia otettiin myös mukaan. Tällöin edellytettiin, että heidän integroituminen tanskalaiseen yhteiskuntaan oli jo pitkällä. Mentorointitoimintaa kehitettiin ja toteutettiin ministeriön rahoituksella. Toimintaan saatiin mukaan noin 800 henkilöä. Ministeriön rahoituksen loputtua tilalle lähdettiin rakentamaan uutta organisaatiota. Kohderyhmäksi määriteltiin nuoret naiset, jotka eivät ole työllistyneet opintojen jälkeen. Näillä naisilla on eräänä keskeisenä ongelmana se, ettei heillä ei ole luonnollista mallia työelämässä olemisesta. Heidän vanhempansa ja moni sukulaisensa on työttömänä. Mentorointia tehdään yhä vapaaehtoisvoimin. Vapaaehtoisia on toimintaan löytynyt hyvin. KVik järjestää koulutuksen niin mentoreille kuin myös mentoroitaville ja heillä on opetusmateriaaliksi tehty käsikirja. Mentorointisuhteessa on tärkeä saada aikaan kehittävä ja auttava vuorovaikutussuhde, jossa toinen ihminen antaa aikaansa ja tietämystään toisen henkilön kasvun, tietämyksen ja taidon lisääntymiseen. Tarvitaan ammatillinen tai elämäntilanteen vastaavuus sekä henkilötason vastaavuus. Mentori voi olla näin ollen lähes samassa elämäntilanteessa oleva tanskalainen, joka näyttää mahdollisuuksia, joita hän on löytänyt eteenpäin menemiseksi. Hän ei neuvo, mitä tulisi tehdä vaan antaa vertaistukea etsimiseen. Mentorin tehtävänä voi toisaalta olla elämänhallinnan tukeminen. Tällöin mentorin on oltava ns. kypsä ja varma omasta elämästä. Ratkaisevaksi mentoroinnin onnistumisessa tulee myös välittävän organisaation ammattitaito löytää oikeat mentorointiparit. Mentoroinnista tehdään usein sopimus, mutta tämä ei ole välttämätöntä.
Kvindehuset i Århus - Naisten talo (kulttuuritalo) Esittelijä: Ann Katrin Dybdahl Naisten taloa pyöritetään vapaaehtoistyöhön perustuen. Vapaaehtoisena toimii noin 45 henkilöä. Talo tarjoaa paikan maahanmuuttajanaisille tulla toimintaan mukaan juuri sellaisena kuin olet ja tukee heidän yksilöllistä kasvua. Talo on tarkoitettu kaikille niin pakolaistaustaisille, turvapaikanhakijoille kuin esimerkiksi perhesuhteiden tai työperäisen maahanmuuton kautta Århusiin muuttaneille. Esittelijän mukaan on erittäin tärkeää saada juuri maahan muuttaneet naiset mukaan nopeasti toimintaan, koska tuolloin esimerkiksi motivaatiota kielen oppimiseen on paljon. Talossa on toiminnallista tanskan kielen koulutusta, terveellisen ruoanlaiton kursseja maahanmuuttajien omien perinneruokien teon kautta (kuinka voit ns. terveellisemmin valmistaa perinneruoat), pyöräilykursseja (pyörällä ajotaito on tärkeä liikkumisen kannalta), pieni kuntosali ja vapaaehtoinen fysiatri, joka mm. hieroo ja jumppaa naisten kanssa. Lisäksi tiloissa toimii pieni kirpputori. Talossa järjestetään erilaisia kulttuuritilaisuuksia maahanmuuttajanaisille. Naisten ei tarvitse rekisteröityä asiakkaaksi. Talolla käy keskimäärin sata naista viikossa.
EUSE:n konferenssi 15.6.2011 1. Yleinen osuus Yleisessä osuudessa puhuivat seuraavat henkilöt: - Mike Evans, EUSE:n puheenjohtaja (Iso-Britannia) - Henning Jahn, Tanskan EUSE:n puheenjohtaja - Christy Lynch, Irlannin tuetun työllistymisen yhdistyksen (IASE) perustajajäsen - Dan Finn, Sosiaalisen inkluusion professori, Portsmouthin yliopistosta (Iso- Britannia). - Stig Lnadvad, Tanskan kehitysvammaisten yhdistyksen puheenjohtaja Yleisen osuuden puhujat keskittyivät puheenvuoroissaan tuetun työllistymisen ja yleensäkin Euroopan työllistymistoimenpiteiden haasteisiin sekä kaikkien oikeuteen työhön. Euroopan laajuisesti nykyisin keskitytään nuorten tilanteen parantamiseen, kouluttautumisaikojen lyhentämiseen ja työllistymisen nopeutumiseen, viranomaisjärjestelmien kehittämiseen asiakasystävällisemmäksi sekä erilaisten sanktiojärjestelmien muuttamiseen. Lisäksi kolmannen sektorin merkitys työllistymistoimenpiteiden tuottajana on kasvussa. Euroopan Unioni on tehnyt vertailututkimuksen eri jäsenmaiden erityistä tukea työllistymisessään tarvitsevien henkilöiden asemasta ja työllistymispalveluista. Raportti julkaistaan tämän vuoden puolella. 2. Pienryhmät Iltapäivän aikana jakaannuttiin pienryhmiin ennakkoilmoittautumisten perusteella. a) Vajaakuntoisten työpajasta vapaille työmarkkinoille sopivan työpaikan löytymisen, valmennuksen, yrityskontaktien ja sinnikkyyden avulla Puhuja: Stefan Tengman, Samhall (Ruotsi) Ruotsissa on 360 000 henkilöä, joilla on vähentynyt työkyky ja 470 000 henkilöä on varhaiseläkkeellä. Samhall on valtion omistama yhtiö, joka työllistää 19 000 vajaakuntoista työmarkkinoille vuokraamisen kautta. Alle 1100 työntekijää on palkattu suoraan Samhalliin. Samhallilla on selkeät taloudelliset tavoitteet. Esimerkiksi vuonna 2011 on tavoitteena: - 24,4 milj. työtuntia - väh. 6 % työllistetyistä siirtyy vapaille markkinoille - väh. 40 % rekrytointia ensisijaisista ryhmistä - väh. 7 % oman pääoman tuotto Samhallilla on viisi sektoria, joilla vajaakuntoiset työskentelevät: teolliset toiminnot, integroidut toiminnot, kiinteistöpalvelut, puhdistuspalvelut ja vanhuspalvelut. Puolet kaikista työntekijöistä työskentelee kolmessa viimeksi mainitussa sektorissa. Tengman kertoi Samhallin periaatteesta määritellä henkilön työkyky: työkykyä on silloin, kun henkilö voi suorittaa tehtävän sellaisella tavalla, että joku on valmis maksamaan ajasta, joka ko. henkilöltä tehtävän suorittamiseen kuluu. Vajaakuntoisen työllistämiseksi on tiedettävä:
millainen tehtävä tai työ on, mitkä ovat työn vaatimukset. Työllistettävän itsetunto on keskeinen asia. Työkyky muodostuu kolmesta osatekijästä: henkilöstä, työstä ja työympäristöstä. Samhallissa henkilön toiminnallista kykyä arvioidaan 25 eri osatekijän kautta. Kyvyn arviointi perustuu kolmeportaiseen arviointiin: korkea, hyvä ja rajoittunut. Osatekijöitä ovat mm. aistitoiminnot (näkö, kuulo, värien erottaminen jne.), kognitiiviset toiminnot (lukeminen, kirjoittaminen, muistaminen, laskutaito, ruotsin kielen taito jne.), psyykkiset toiminnot (keskittymiskyky, itsenäisyys, joustavuus, stressinsieto jne.), sosiaaliset toiminnot (hygienia, tiimityö jne.) sekä fyysiset toiminnot (istuminen, seisominen, kävely, motoriikka, kantaminen jne.). Toiminnallista työkykyä ja työn vaatimuksia verrataan toisiinsa kuvaamalla suhdetta sisäkkäisillä kaavioilla. Vertailusta tehdään soveltuvuusraportti. Samhallin konsepti tuetusta työpaikasta vapaille työmarkkinoille: - työntekijä on valmis ja motivoitunut - hyvä paikallinen työnantajaverkosto - hyvä yhteistyö suurimpien työnantajien kanssa koko maassa - hyvä yhteistyö julkisen työhallinnon kanssa Työmenetelmät: - työntekijän kehittäminen työvalmennuksen ja työn kautta - ponnistelu uusien potentiaalisten työnantajien löytämiseksi - yhteistyö julkisen työhallinnon kanssa - tuki osaavan työvoiman rekrytoinnissa - työntekijälle annetaan mahdollisuus palata Samhalliin vuoden sisällä vapaille työmarkkinoille siirtymisestä Samhallista vapaille työmarkkinoille siirtyvistä tilastotietoja: - 80 %:a siirtyy alle 20 työntekijän yrityksiin - 70 80 %:a siirtyy vapaille työmarkkinoille harjoittelujakson kautta (Samhall maksaa palkan harjoittelujaksolta, joka kestää 2 4 viikkoa) - 70 %:a siirtyy vapaille työmarkkinoille tuetun työllistämisen kautta (esim. palkkatuki) - 65 %:a on miehiä - 35 %:a on naisia - ei eroja kansallisuuden mukaan Samhallissa kohdattuja haasteita: - työntekijät eivät halua lähteä tuetusta työpaikasta - yritysten ennakkoasenteiden muuttaminen - rakenteelliset tuet b) Kanadan näkökulma Puhuja: Lois Peters, Thompson Rivers yliopisto (Kanada) Lois Peters tuli Thompson Riversin yliopistosta Kamloopsista, joka on 4000 asukkaan pikkukaupunki. Yliopisto on kehittänyt ohjelman vajaakuntoisille nuorille. Ohjelman tarkoituksena on antaa opiskelijoille tietoa tulevaisuuden työllistymismahdollisuuksista. Ohjelmaan kuuluu harjoittelua tietyillä aloilla. Ohjelman menestystekijänä ovat arvostetut kumppanuudet työn-
antajien, kouluttajien ja opiskelijoiden välillä. Työnantajat osallistuvat koulutusprosessiin jakamalla ja antamalla myönteisen vaikutuksen. Ohjelmaan kuuluu neljä eri suuntautumisvaihtoehtoa: uravalinta (kun opiskelija ei tiedä, mitä opiskelisi), vähittäistyöntekijä (sis. myyjät ja varastotyöntekijät), keittiöapulainen (ravintolat ja vanhainkodit) sekä autoalan apulainen (autoliikkeen myymäläapulainen, joka tekee mm. puhdistusta ja varastointia). Ohjelmaan osallistuvalla henkilöllä täytyy olla dokumentoitu kognitiivinen vajavuus, joka estää häntä osallistumasta muihin koulutusohjelmiin (autismi, FASD, aivovauriot, mielenterveydellinen seikka jne.). Jos henkilö on eläkkeellä, hän voi yleensä ansaita tietyn summan eläkkeen lisäksi (eri provinsseissa on eroja), eikä hän menetä etuuksiaan tämän takia. Ohjelmassa: - tunnistetaan henkilön mahdolliset puutteet olennaisissa valmiuksissa - tunnistetaan henkilön vahvuusalueet - tunnistetaan täydentävät henkilön kirjalliset ja sosiaaliset (ihmistenväliset) valmiudet, jotka ovat elintärkeitä työpaikassa menestymisessä Eräs yritys on sanonut asian näin: Me palkkaamme työntekijät heidän teknisten taitojensa takia ja irtisanomme heidät olennaisten valmiuksien puutteen takia. Ohjelmassa opiskelijat harjoittelevat yrityksen tiloissa. Ohjelmaan kuuluu kartoittaa työpaikka ja -tehtävä ja sovittaa se opiskelijan kykyihin. On tunnettava työkuvaukset hyvin, että voi löytää paremmin työodotuksia vastaavia opiskelijoita. Työnantajille on annettava paljon tietoa opiskelijoista. Yliopisto on kehittänyt lomakkeet työnantajille, joissa annetaan tietoa esim. erilaisista vajavuuksista. Kehittäminen jatkuu, sillä tarvitaan lisää tietoa terveydestä ja turvallisuudesta. Painopiste on kehittää sosiaalisia suhteita työpaikalla ja kontakteja, jotka perustuvat luottamukseen ja yhteisiin arvoihin. c) Vie voimat tai anna ihmisen voimaantua Puhuja: Bertil Johansson, Activa Foundation, Örebro (Ruotsi) Bertil Johanssonin mielestä työllistymistä tukevan henkilön tärkein rooli on rakentaa hyvä työsuhde ja voimaannuttaa työnhakijoita, jotta he ottaisivat ohjat oman uransa suunnittelusta. Voimaannuttamisen määritelmä: - kun yksilöllä on päätöksentekovaltaa (ja -voimaa) - yksilöllä on informaatiota ja resursseja (tai pääsy niihin) - yksilöllä on useita vaihtoehtoja, joista hän voi valita - yksilöllä on itsevarmuutta
- yksilö tuntee, että yksi ihminen voi vaikuttaa (olla toiveikas) - yksilöllä on tunne kuulumisesta ryhmään (ei tunne olevansa yksin) - yksilö ymmärtää oikeutensa - yksilöllä on oppimisvalmiuksia (mm. kommunikointivalmiuksia), joita hän pitää tärkeinä - voidaan muuttaa toisten käsityksiä jonkun ihmisen kyvyistä toimia - kasvu ja muutos jatkuvat (eivät pääty koskaan) ja yksilö vie niitä eteenpäin omaaloitteisesti - yksilön myönteinen omakuva paranee Työvalmentajana toimimisen vaikeuksia: - tuen ja vahvistuksen antaminen - terveyssektorilla työskentely - ajan puute Paras voimaannuttamisprosessi: - hyväksy epätäydellisyytesi - ajattele omaa ihmisyyttäsi suhteessa asiakkaisiisi - varmista, että tukesi pohjautuu asiakkaasi tarpeisiin eikä mihinkään muuhun - varmista, että asiakkaalla on paljon tietoa päätösten teon pohjaksi - tue asiakasta aina, kun hän edistyy - kysy asiakkailta usein tuen tarpeesta - pohdi työtäsi kollegojesi kanssa tai käsikirjan avulla d) Työnantajien kanssa tehtävä työ Puhuja: Angelika Schaft, Norja Norjassa tehdyssä tutkimuksessa on havaittu, että työvalmentajan tuen lakkaaminen vaikuttaa tuetun työllistymisen menetelmällä viedyn työntekijän lisääntyneisiin sairaslomiin sekä työsuhteen katkeamiseen monessa tapauksessa. Näin on käynyt erityisesti mielenterveyskuntoutujien kohdalla. Työhönvalmennuksen haasteeksi on noussut työhönvalmentajien keskittyminen asiakastyöhön eikä työnantajien tukemiseen. Työhönvalmentajien tulisikin enemmän miettiä, kuinka työntekijä saa luonnollisen tuen työpaikalleen hänen tukensa lakattua. Norjassa on perustettu 18 ns. työelämän tukipistettä (Worklife support centers). Seitsemässä tukipisteessä on ohjaaja, joka neuvoo työnantajia työntekijöiden mielenterveysongelmien käsittelyssä, ohjaavat työnräätälöinnissä, henkisen työkyvyn vahvistamisessa ja erilaisten tukimuotojen hankinnassa työntekijöille. Lähestymistapana ilmenneisiin ongelmiin käytetään ratkaisukeskeistä työmenetelmää. Ensimmäisessä vaiheessa keskustellaan työnantajan kanssa mielenterveysongelmista, henkisestä työsuojelusta sekä haasteellisten tilanteiden käsittelemisestä. Tämän jälkeen työntekijä otetaan mukaan miettimään hänelle sopivia toimintatapoja työsuhteen säilymisen takaamiseksi.
Torstai 16.6., Kööpenhamina EUSE:n konferenssi, 2. päivä Rahalliset korvaukset ja tuetun työllistymisen kulut ja Metodit tuetun työllistymisen kulujen pienentämiseen ja hyötyjen parantamiseen Robert Cimera, Erityisopetuksentohtori, Illinois n yliopisto, USA Puheenvuoroissaan Cimera käsitteli sitä a) Onko tuettu työllistyminen kustannustehokasta veronmaksajien näkökulmasta ja b) Hyötyvätkö vajaakuntoiset rahallisesti työskentelystään yhteisöissään? Cimera on tehnyt useampia, otannoiltaan eri suuruisia, tutkimuksia tuetun työllistymisen piirissä. Pohja-aineistona hänellä oli 250 000 henkilön tiedot Yhdysvalloista. Yhteenvetona voidaan sanoa, että taloudellisesti tuettu työllistyminen on aina kannattavampaa kuin esimerkiksi työpaja- tai työkeskustyöskentely. Tuetun työllistymisen kautta työmarkkinoille siirtyneiden henkilöiden työllistymisprosentti on hieman parempi, työllistyminen on ollut nopeampaan ja työsuhteet ovat kestäneet pidempään. Cimeiran mukaan työllistymispalveluiden vaikuttavuutta voidaan lisätä siten, että - työyhteisö koulutetaan antamaan tuki työntekijälle - valmennus ja kuntoutus tehdään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa oikeassa työyhteisössä ja luonnollisessa työympäristössä - työkeskukset ja -pajat oppimispaikkana skipataan Tuettu työllistyminen Pohjoismaissa: Vahvuudet ja heikkoudet Oystein Spjelkaviik, Sosiologi ja vanhempi tutkija (Norja) Yhteispohjoismaisen hankkeen, Tuettu työllistyminen Pohjoismaissa (2008 2010) taustalla on ollut tarve luoda yhtenäinen pohja Pohjoismaiden tuetulle työllistymiselle ja sen keskeisille elementeille, jotta voidaan käydä entistä avoimempaa ja puolueetonta keskustelua sen vahvuuksista ja heikkouksista. Oystein Spjelkaviikin esitys keskittyi projektin lopputuloksiin; etenkin tuetun työllistymisen vahvuuksiin ja heikkouksiin Pohjoismaissa. Projektissa löydettiin seuraavia haasteita: - Tuettua työllistymistä ei vielä tunneta tarpeeksi. - Tuetun työllistymisen menetelmää (sijoita valmenna) ei pääsääntöisesti tehdä, vaan Pohjoismaissa yhä keskitytään pitkiin valmennusjaksoihin. Tätä tukee myös ostopalveluna tehtyjen hankintojen sisällöt. - Työhönvalmentajat osaava asiakastyön, mutta eivät hallitse työnantajan kanssa tehtävää yhteistyötä. - Työnantajayhteistyö on haasteellista työhönvalmentajille ja tämän takia he myös suosivat enemmän valmennusta. - Työnantajat kokevat haasteelliseksi palkkauksen, koska pelkäävät kustannuksia ja ns. yksinjäämistä haasteiden edessä.
- Palveluiden vaikuttavuutta tulisi seurata aktiivisemmin. - Työhönvalmentajien koulutuksen pitäisi perustua tuetun työllistymisen laatustandardeihin, jolloin menetelmän perusteet tulisivat selviksi. Työnhakijoita haastateltaessa havaittiin heidän haluavan tuetun työllistymisen palveluita, koska työnhakijat haluavat palkkatyöhön avoimille työmarkkinoille. Heidän mielestään hyvä työhönvalmentaja näyttää, miten järjestelmä toimii, löytää työ- ja uramahdollisuuksia, auttaa myös työnantajia ja tukee työnaloittamista työpaikalla. Tuetun työllistymisen menetelmää käyttävät työhönvalmentajat olivatkin saaneet Pohjoismaissa hyviä työllistymisen tuloksia. Tuetun työllistymisen työkalupakki Mike Evans, EUSE:n puheenjohtaja (Iso-Britannia) EUSE:n yhteistyöverkostoon kuuluu esimiehiä ja ammattilaisia, jotka edustavat kansallisia, alueellisia ja paikallisia tuetun työllistymisen palveluiden tuottajia joka puolelta Eurooppaa. Nämä tahot ovat verkostoituneet EUSE:n kautta ja tuottavat parhaillaan ammatillista koulutusta tai tuetun työllistymisen palveluja joko alueellisissa tai paikallisissa yhdistyksissä tai kansallisen tuetun työllistymisen yhdistyksen kautta. Yhteistyöverkoston tarkoituksena oli tuottaa eurooppalaisen tuetun työllistymisen työkalupakki, joka sisältää ohjelmia/kannanottoja sekä oppaita, joiden tarkoituksena on lisätä tuetun työllistymisen ammattilaisten tietoja ja taitoja. Työkalupakki on tarkoitettu etenkin tuetun työllistymisen palveluja tuottaville tahoille heidän henkilöstönsä kouluttamiseen. IASE National Job Shadow Initiave Työn varjostaminen David Ryan, Irlanti David Ryan kertoi miten job shadow eli varjostaminen on toteutettu Irlannissa viimeisten neljän vuoden aikana. Ongelmaksi havaittiin, että maahanmuuttajilla ja työmarkkinoilta poissa olleilla henkilöillä ei ollut realistista näkemystä työn sisällöistä. Varjostaminen on tarjonnut uuden välineen löytää asiakkaille konkreettista tietoa työntekemisestä. Varjostamisen ideana on, että henkilö seuraa ammattilaisen työntekoa yhdestä päivästä kahteen viikkoon saaden näin tietoa työn ja työtehtävien käytänteistä. Varjostamista on tehty myös tempauspäivien muodossa. Tällöin tavoitteena on ollut myös erityisryhmien työllistymiskysymysten esille nostaminen yleiseen keskusteluun. Irlannin varjostamismallin lisäksi ryhmässä esitettiin Belgian tempauspäivinä tuotettu varjostaminen. Myös tempauspäivien kautta on saatu työllistettyä henkilöitä avoimille työmarkkinoille. Irlannissa vuonna 2008 osallistu 358 työnhakijaa ja 238 työnantajaa tempauspäivään. Päivän perusteella solmittiin 24 työsopimusta. Belgiassa vuonna 2010 37 yritystä osallistui päivään ja 5 henkilöä työllistyi. Vastaavasti vuonna 2011 316 yritystä osallistui ja 10 henkilöä työllistyi päivän perusteella ja lisäksi avotöihin yrityksiin siirtyi 20 henkilöä. Tulevaisuudessa on tarkoituksena järjestää Euroopan laajuinen varjostamispäivä.
Perjantai 17.6., Kööpenhamina The Ministry of Refugee, Immigration and Integration Affairs Esittelijä: Rasmus Nygaard Ministeriössä saimme kattavan kuvan Tanskan maahanmuuttajapolitiikan kehittymiseen viimeisten vuosikymmenten aikana. Tanskan tiukentunut suhtautuminen maahanmuuttajiin on aiheuttanut paljon keskustelua koko Euroopassa. Kärjistetysti voidaan sanoa, että Tanskan rajat ovat sulkeutuneet kaikilta muilta paitsi ammattitaitoisilta henkilöiltä. Tanskassa otettiin käyttöön myös maahanmuuttajien pisteytysjärjestelmä, jonka perusteella henkilöiden maahantuloa sekä maassa pysymistä arvioidaan. Vähimmäispistemäärä on 100 ja pisteyttävinä tekijöinä pidetään koulutusta (max 80), kielitaitoa (max 30), työkokemusta (max 15), ikää (max 15) ja sopeutuvaisuutta tanskalaiseen yhteiskuntaan. Kuulimme lisäksi myös ministeriön tavasta tehdä töitä ja ennaltaehkäistä sekä puuttua mm. viharikoksiin. The Association Newdanes Esittelijä: Lotte Holck Newdanes on voittoa tavoittelematon yhdistys, joka pyrkii parantamaan uustanskalaisten mahdollisuuksia luoda kontakteja työelämään sekä parantaa heidän työllistymismahdollisuuksiaan vaikuttamalla työnantajien asenneilmapiiriin. Yhdistyksen päätehtävänä on rakentaa työnantajayhteistyötä yhteistyössä integraatioministeriön kanssa. Yhdistyksen toimintaa rahoittavat integraatioministeriö ja työministeriö sekä yksityiset rahoittajat eli jäsen yritykset. Jäsenenä on 120 yritystä. Heidän vuosimaksu on 2000 kruunua. Loppurahoitus tulee projekteista ja konsultoinneista. Toimihenkilöitä on 7 sekä lisäksi sihteeri ja toiminnanjohtaja. Toiminta sisältää: 1. yrityskonsultoinnin 2. tutkimuksen 3. mentoroinnin 4. erikoisohjelmat (projektit) Tavoitteena on lisätä tietoutta maahanmuuttajista työntekijöinä. Esimerkkinä tiedotustoiminnasta saimme työllistymistarinoista tehdyn kirjasen. Siinä työnantajat kertovat onnistuneista rekrytoinneista työnantajien kielellä tuoden esille sen lisäarvon, jonka maahanmuuttaja on konkreettisesti tuonut heidän yritystoimintaansa. Tällä hetkellä isot yritykset rekrytoivat aktiivisesti maahanmuuttajia. Pk-yritykset eivät rekrytoi niinkään paljon. Erikoisohjelmista meille kerrottiin syrjäytymisvaarassa oleville maahanmuuttajapojille suunnatusta projektista, jossa yritykset järjestävät eri asuinalueen poikaporukoille aktiviteettejä ja yritysvierailuja.
Yrityskonsultointi sisältää mm. neuvontaa, jota maahanmuuttajien työllistämisessä on huomioitava, monikulttuurisuus strategioiden laadinnan, kulttuuritietouden jakamista sekä neuvontaa kulttuurien välisten ristiriitojen käsittelyyn.