Kalmaja 1
ITS FACTORY DAY 29.5.2012 Sähköisen liikenteen uudet mahdollisuudet 1. Autoistumisen toinen aalto 2. Miten tämä koskettaa Suomea 3. Mitä nyt on tekeillä 4. Mutta sähköä vai älyä 2
1. Autoistumisen toinen aalto 3
Auton ensimmäinen aalto synnytti maailman suurimman liiketoiminnan, toiseen aaltoon Suomikin voi päästä mukaan 2000 1900 4
Auto oli 20. vuosisadan innovaatiokone Hevosta parempi Valmistuksen ja johtamisen menetelmät Jakeluverkostot ja palvelut Rahoitus ja vakuutukset Raaka-aineet ja teknologia Öljyteollisuus Tie- ja katuverkot sekä yhdyskuntarakentaminen 5
Ration ja busineksen rinnalla emootio on tehnyt autoilusta vieläkin merkittävämmän tekijän Yhteisöllisyyttä Elämyksiä Muistoja Statusta ja symboliikkaa Kokemuksia Sankareita Ajamisen iloa 6
1. Miten tämä koskettaa Suomea 7
Sähköinen liikenne on noussut teollisuuspoliittisen agendan kärkeen
Liikennejärjestelmiltä odotetaan päästöjen vähentämistä ja turvallisuuden sekä sujuvuuden lisääntymistä -60% CO 2 Vuoteen 2050 Päästövähenemästä puolet järjestelmistä, puolet ajoneuvoteknologiasta -50% Polttomoottoriautoja 2030 kaupunkialueilla. Täyskielto 2050-50% tieliikenne-kuolemia 2020. Kuolemat nollaan 2050 Lähde: Liikenteen valkoinen kirja, EU:n komissio, 28.3. 2011 EU:n valkoinen kirja linjaa radikaaleja tavoitteita lähitulevaisuudelle Liikenteeltä vaaditaan 60 %:n päästövähennystä 2050 mennessä 1990 tasoon verrattuna Ajoneuvoihin ja liikenteen hallintaan liittyvät uudet teknologiat ovat avaintekijä liikennepäästöjen alentamiseksi Uusia käyttövoimajärjestelmiä kehitettävä ja otettava käyttöön Tavanomaisia polttoaineita käyttävien autojen käyttö puolitetaan kaupunkiliikenteessä 2030 mennessä ja poistetaan kaupungeista asteittain 2050 mennessä Matkaketjun hallintaan panostettava ovelta ovelle Liikenteen tehokkuuden lisääminen tietojärjestelmien avulla Liikennetiedon tuominen käyttäjälle Aiheuttaja maksaa periaate otetaan täysimääräisesti käyttöön tämä tarkoittanee myös tie- ja muita käyttöperusteisia maksuja. 9
Sähköautot ja ladattavat hybridit tekevät tuloaan Suomeen 1 000 000 900 000 800 000 700 000 600 000 500 000 400 000 300 000 200 000 100 000 0 Sähkö- ja hybridiajoneuvojen kannan ennuste (VTT-SGEM Perus skenaario) PHEV EV 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030 Vuonna 2020 noin 10% uusista autoista on täyssähköautoja tai verkosta ladattavia hybridiautoja. Verkosta ladattavien ajoneuvojen määrä kasvaa vuoden 2020 jälkeen nopeasti seuraavan vuosikymmenen aikana. Tämä tarjoaa energiayhtiöille ja koko infrastruktuurin hallinnalle suuria haasteita ja mahdollisuuksia. 10
Sähköautot ovat tänä kesänä Suomen markkinoilla tarjonta on vielä vähäistä Mercedes e-smart (kesäkuu 2012) Peugeot ion Citroen C-Zero Mitsubishi imiev (Kesäkuu 2011) Nissan Leaf (Huhtikuu 2012) Opel Ampera (Toukokuu 2012) Mercedes Vito (Kesäkuu 2012) 25 000? 30 000 40 000 50 000 1 600 /kk Näiden lisäksi: -Valmet Think -Fisker Karma -Bussit: Espoon linja n:o 11 -Sähköiset työkoneet, mm. Normet 11
Sähköautot ladataan pääasiassa kotona tai työpaikalla tärkeintä on mahdollisuus lataamiseen kaupungilla Kotilataus, kadunvarsi Avoin kaupallinen lataus (julkinen P-alue/halli) Kotilataus, pientalo Suljettu kaupallinen lataus (yksityinen P-alue/halli) EV and PHEV Charging in Finland 2020 1 753 927 $ 526 178 $ 1 753 927 $ 2 630 890 $ 10 874 347 $ CLOSED HOME CHARGING OPEN COMMERCIAL CHARGING CLOSED COMMERCIAL CHARGHING STREET WAY CHARGING (MODE 2/3) FAST PUBLIC CHARGING (MODE 4) Kotilataus, kerrostalo Suljettu toimistolataus Avoin toimistolataus 12
3. Mitä nyt on tekeillä? 13
Electric Traffic Helsinki Test Bed, PSL EERA Eco Urban Living Synocus, EUL WintEVE Centria National virtual test Bed, EVELINA Hermia Commercial Electric Vehicles, ECV VTT Suomessa on viiden yhteistyöhankkeen kokonaisuus rakentamassa sähköisen liikenteen tulevaisuutta Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation A community of electric vehicle and support system developers with close contacts to international research and business networks. 22 Proj 14 M (2013) 5 Proj 3,9 M (2012) 7 Proj 3,5 M (2013) 16 Proj 3,2 M (2012) 8 Proj 5,5 ME (2013) Developing test environments and standards for the industry. National Test Bed Vehicles and infra 15 M Ministry of Trade direct subsidy 4,9 M Vehicles and infra 14 M Ministry of Trade direct subsidy 4,7 M
Pääkaupunkiseutu* tarjoaa toteutusalustan ensimmäiselle suurelle sähköisen liikenteen testiympäristölle Suomessa LAHTI MARJA-VANTAA 40 x 30 km LENTOASEMA SUURPELTO AVIAPOLIS T3 ÖSTERSUNDOM FINNOO KALASATAMA JÄTKÄSAARI * Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Lahti 15
Lähes samanaikaisesti turvataan mahdollisuus matkata muihin Etelä-Suomen suuriin kaupunkeihin Nykyiset sähköautoilijat toivovat pikalatausasemia pääväylien varrelle. Tämän koettiin merkittävästi parantavan sähköajoneuvojen toimintasädettä ja käyttöä mm. syöttöliikennevälineenä. Tärkeimmät maantiereitit olivat : Helsinki Porvoo Helsinki Lahti Helsinki Tampere Helsinki Turku Porvoo Kotka Lahti Heinola Turku Pori Tampere Pori Turku Heinola Lahti Kotka Porvoo PK-Seutu 16
Aiheutetaanko samalla uhka joukkoliikenteelle? Vannoutunee t autoilijat 12% x 0 = 0% Autoilijat Joukkoliikenteen käyttäjät Eri liikennemuotojen sekakäyttäjät (72 %) Autoilijat 30% x 0,8 = 24% Yli 40 % käyttää autoa pääasiallisena liikkumismuotona Joukkoliikenteen Multimodaalit kanta-asiakkaat 21% 23% x 0,97 x 0,7 =20% =16% Yli 60 % käyttää sekä autoa että joukkoliikennettä, jopa 30 % päivittäin Lähde: Liikenne- ja Viestintäministeriön eri lähteet 2007 Jalankulkijat, pyöräilijät Jalankulkijat ja pyöräilijät 14% x 0,89 =12% Kaksi kolmesta jalankulkijasta ja pyöräilijästä käyttää myös joukkoliikennettä Merkittävin joukkoliikenteen kasvupotentiaali piilee liikennemuotojen sekakäyttäjissä Vannoutunut autoilija (12 15 %) ei käytä joukkoliikennettä lainkaan. Päivittäin pääkulkumuotonaan autoa käyttävät Autoilijat (30 %). Heistä 80 % käyttää joukkoliikennettä ainakin satunnaisesti. Liikkujista 21 % on multimodaaleja eli sekakäyttäjiä, jotka käyttävät sekä autoa että joukkoliikennettä päivittäiseen liikkumiseen. 70 % joukkoliikenteen kantaasiakkaista käyttää autoa ainakin satunnaisesti. Yli 60 % pääkaupunkiseudun 18 64- vuotiaista käyttää sekä autoa että joukkoliikennettä säännöllisesti. 74 % jalankulkijoista ja pyöräilijöistä käyttää autoa ja 89 % joukko-liikennettä satunnaisesti. 17
4. Mutta sähköä vai älyä? 18
Sähköinen liikenne integroituu osaksi laajempaa älykästä rakennettua ympäristöä ja käyttäjän arkea 3. osapuolien ohjelmistokehittäjät Käyttäjän tietopalvelut Älyliikenne Käyttöperusteiset maksut Verotus LIIKENNE SOVELLUKSET PALVELUT Käytön raportointi, seuranta ja hallinta Varaus- ja kyselypalvelut Lataustapahtuman etähallinta ja -seuranta Kiinteistön energianhallinta Kiinteistöautomaatio Energiatehokkuus Tilanhallinta Kysyntäjousto Hajautettu ja paikallinen tuotanto KIINTEISTÖ AJONEUVO Huipuntasaus ja bufferiakustot Kaksisuuntainen sähkö ja tietoliikenne Käyttäjän tarpeiden tunnistaminen ja ennakointi Älysähköverkko Hajautettu tuotanto Huipuntasaus Siirto- ja jakeluverkon tehokkuuden parantaminen Kaksisuuntainen sähkö ja tietoliikenne VERKKO ENERGIAYHTIÖ LATAUS Tunnistus Mittaus Tapahtumahallinta Vika- ja poikkeustilannehallinta Sähkön kysynnän ennustaminen Sähkön lisämyynti Ympäristöystävällinen tuotanto Huipuntasaus ja bufferiakustot Kysyntäjousto
Sähköisen liikenteen hankkeilla on yhteinen alusta tutkimustiedon keräämiseksi ja jakamiseksi 1 Tutkimustiedon kerääminen ja jakaminen SeeMoto Ajoneuvolaite (PSL) Tiedonkeruu laite (Muu hanke) Muu tiedonkeruu laite SeeMoto järjestelmä JAETUT TIEDOT HANKE- KOHTAISET TIDEOT WWW ipad/ Android Tieto rajapinnat Raportointi 2 Sähköautospesifit uudenlaiset älyliikenteen palvelut Käyttäjäpalvelut Käyttäjätoiminnallisuus Älyliikenne LATAUSJÄRJESTELMÄ TOIMINNALLISUUDET
Ensimmäiset ajoneuvot on varustettu älylaitteistolla
Joka mahdollistaa käyttäjän havainnoimisen reaaliajassa Battery SOC vs. Energy & Regenerated Energy per trip vs. distance vs. speed CASE: Two short 2kWh trips with short break in between
23
KIITEISTÖVERKKO Latausjärjestelmän yhteiskäyttö edellyttää älyä myös sähköltä WWW-rajapinnat 3. osapuolien sovellukset Ajoneuvorajapinta Operaatiot Roaming & Clearing Laskutus Help desk Myynti ja markkinointi White list tietokanta Palveluiden Roaming Tuotteistus Latausverkon IT -järjestelmä As. tunnistus Verkon hallinta Latausverkon NOC Mittaus ja Raportointi Datavarasto 3 osapuolen tuloutus SMS ja RFID tunnistus Sähköverkon IT -järjestelmä Kuorman hallinta Älylataus Laskutus ja hinnoittelu Mittaus ja raportointi Varaston (akut) hallinta SÄHKÖVERKKO Latausverkosto Suunnittelu Rakennus Huolto & korjaus Logistiikka Latauspisteiden hallintajärjestelmä Kotilataus Työpaikkalataus Julkinen lataus Kaupallinen lataus
4. Onko näillä asioilla joku yhteys? 25
Sähköisen liikkumisen palvelukartta tuo perinteiseen autoon nähden paljon uusia mahdollisuuksia Energia Jakelu, lataus, rahastus, lähienergia Kulkuväline Ostaminen, rahoitus, vakuutus, takuu, huolto, tiepalvelu, katsastus, jälleenmyynti, kierrättäminen Käyttäjä Autoilijan perustarpeet, viihde, kommunikointi, yhteisöllisyys, elämykset Liikennejärjestelmä Väylät, älyliikenne, integrointi, navigointi, pysäköinti, kannusteet Sähköistyvä kaupunkiliikenne
Sähköisen liikenteen ystäviä ovat kaikki ELINKEINOELÄMÄ LIIKENNE JA VIESTINTÄ Infrastruktuuri Liikennepolitiikka Julkinen liikenne LVM TYÖVOIMA JA ELINKEINOELÄMÄ Energia Teollisuus ja palvelut Innovaatio OPETUS JA TUTKIMUS TEM OKM KÄYTTÄJÄT Yksityiset Yhteisölliset YMPÄRISTÖN JA ILMASTON MUUTOS KAUPUNGIT Liikenneratkaisut Joukkoliikenne Erityisryhmät JULKISHALLINTO YMPÄRISTÖT Rakennettu ympäristö Kaavoitus Luonnonympäristö YM JULKINEN TALOUS Julkinen kulutus Julkiset investoinnit Verotus SUOMI-KUVA VM UM
Lopuksi: Yhteistyössä voimme kehittää Suomesta maailmanluokan osaajan Liikenteen palveluliiketoiminta on tulevaisuuden eräs keskeisimpiä yhteiskuntarakenteen tukipilareita Liikenteessä valinnat eivät ole joko-tai vaan sekä-että Sähköisen liikenteen mahdollisuudet voidaan parhaiten hyödyntää osana palveluekosysteemiä, jossa älyliikenteellä on keskeinen rooli. 28
Electric Traffic Helsinki Test Bed Finnish platform for open innovation for introducing new sustainable traffic systems Please contact us for information Elias Pöyry Project Director, Eera +358 500 426 125 elias.poyry@eera.fi Tina Nyreen Coordinator, Eera +358 40 730 7176 tina.nyreen@eera.fi Aki Toivanen Consultant, Eera +358 40 825 4212 aki.toivanen@eera.fi Martti Malmivirta Managing Partner, Eera +358 40 555 4720 martti.malmivirta@eera.fi Pertti Laine Senior Adviser +358 400 506 977 pertti.laine@eera.fi Risto Särelä Consultant, Eera +358 50 340 0451 risto.sarela@eera.fi