Luomukanatalouden ja lihasiipikarjan rehukatsaus. ProAgria Etelä-Pohjanmaa Luomuerikoisneuvoja Ulla Maija Leskinen

Samankaltaiset tiedostot
Luomukanapäivä Loimaa Ulla Maija Leskinen Puh luomukotieläinasiantuntija

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät Anssi Laamanen

SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa

Viljan ja valkuaisviljan viljely luomuna

Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa

Luomumunantuotannon trendit eli mitä edessä

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio

Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

Lampaat luomussa. Rokua Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Joensuu Raisioagro Oy Jari Eeva

Luomun kannattavuus ja markkinatilanne. Marraskuu Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry

Hamppu viljelykiertokasvina

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka

Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus

Gluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi Joensuu

Kanojen ruokinta luomussa

Luomukasvintuotannon kannattavuus. ProAgria Etelä-Suomen viljelyryhmien tuloksia. Vyr Luomuviljaseminaari Salo

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille

Luomusiementen saatavuus tulevaisuudessa

Luonnonmukaisen tuotannon ohjeet

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Valkuaisomavaraisuus - Case Mustiala

Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa

Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Valkuaisrehu kokeiden satotuloksia 2017

Kotimaiset palkokasvit ruokana ja rehuna

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke

Luomuvalkuaisen tuotanto

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina

Valkuaisrehu demokokeiden satotuloksia 2016

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma , Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry

Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen

Pellavan esikasviarvo viljelykierrossa

Härkäpapu siipikarjan rehuna

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

Viljelyvarmuutta herneelle. Tero Tolvanen Luomuasiantuntija ProAgria Pohjois-Karjala

Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke

Kokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/

Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria

Luomutilojen tukikoulutus

Peltobiomassan tuotanto

Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Ajankohtaista tuotantoehdoissa Luomusiementuotanto. Luomuiltapäivä

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.

Kokemuksia luomutuotantoon siirtymisestä - keinoja viljelyn tueksi. Yleiskatsaus luomun tilanteeseen

Luomuvakka-hankkeen loppuseminaari Fazer Myllyn luomuviljojen osto Tero Hirvi, Fazer Mylly

Luomukokeet Loviisa Micaela Ström

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri

Palkoviljat lypsylehmien ruokinnassa Tulevaisuustyöpaja, Mustiala Tohtorikoulutettava Laura Puhakka 6.2.

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä

LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY. Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan?

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Rehumaissin viljelyohjeet

Ruisvehnästäkö valkuaispitoista kokoviljasäilörehua?

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä Työnro Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Luomutuotannon kannattavuus

OMAVARA hankkeen loppuseminaari Kotimaiset valkuaislähteet sikojen ruokinnassa. Liisa Voutila, MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Kylvö suoraan vai suojaan?

Satafood kotimaisen valkuaistuotannon edistäjänä Härkäpapu - varteenotettava vaihtoehto viljakiertoon pellonpiennarpäivä

Kaura, ympäristö ja ilmastonmuutos. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU- ja MYTVAS3-hankkeet

Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä

Siemenviljelijän puheenvuoro. Siementuottajapäivä Heikki Perho

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

Luomutilojen EUtuki-Info Lammilla

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Viherryttämisen ekologinen ala Pauli Pethman Haikula Oy 1

Ympäristö ja viljelyn talous

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

Kannattavuus on avainasia. Krister Hildén

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

KOTIMAISEN VALKUAISTUOTANNON NÄKYMÄT. Tarmo Kajander, Hankkija Oy, Vilja- ja raaka-aineryhmä

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Viljalajikkeiden luomulajikekokeet Suomessa

Kylvöaikomukset Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman Työnro Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. ISO sertifioitu

KASVUKAUSI 2008 Millä keinoilla onnistuttiin. Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

Transkriptio:

Luomukanatalouden ja lihasiipikarjan rehukatsaus ProAgria Etelä-Pohjanmaa Luomuerikoisneuvoja Ulla Maija Leskinen

Sisältö Tulevaisuuden näkymät luomurehujen käyttö Rehun hygienia-asiat Rehutilanne tänään ja rehuntuotannon kehitys suunta ja tarpeet

Luomumunantuotanto lisääntyy kulutuksen kasvaessa ja rehuja tarvitaan

Luomusiipikarja koulutus 23.10. 31.10. 07.11. Seinäjoki

Luomusikaneuvontaan ja pienryhmät perustetaan nyt 2012 vuoden loppuun mennessä sekä kiinnostuneita sikatiloja 20 kpal:tta

Ruokinta ja rehunhinta Luomukanan päivittäinen rehun tarve on kasvu- ja tuotantovaiheesta riippuen 105-135 g /päivässä, se on hieman korkeampi kuin häkkikanojen päivittäinen rehuntarve, koska linnut voivat liikkua enemmän. Kotoisen rehun tuotantokustannus ja ostorehujen hankintahinnat ovat korkeammat kuin tavanomaisessa. Rehut ja ruokinta muodostavat luomukanatilan muuttuvista kustannuksista on noin 65-70 %. broilereilla luomutuotantoon jalostettua eläinainesta vaikea saada; muulla aineksella kasvatusaika tavanomaiseen verrattuna yli kaksinkertainen (luomussa vähintään 81 vrk, tavanomaisessa n. 35-40 vrk)

Kanat ja lihasiipikarja Luomuun peltoa/ eläimet ha 1000 kanaa = 8 eläinyk 1,00 2000 kanaa = 16 eläinyk 0,94 3000 kanaa = 30 eläinyk 0,66 6000 kanaa = 48 eläinyk 0,75 Yli 0,5 eläinyksikköä niin saa luomukotieläintuen 126 / ha + valkuaisrehut, kivennäiset ja kalajauhot tai tiiviste rehua päivässä ja vuodessa 40 kg 14 600 kg 8 ha 80 kg 29 000 kg 15 ha 120 kg 44 000 kg 20 ha 240 kg 144 000 kg 64 ha Rehuntuotannossa luomusääntöjen mukaan Omavaraisuus: 20 % omavaraisuus Ehkä 40 % omavaraisuus 2014

Kriittinen piste valkuaisen saatavuus Luomuvalkuaista tuotu: Romania ( rapsipuriste) Italia( rapsipuriste) Viro (rypsi - ja rapsipuriste) Kiina( soijapuriste) Tanska (täys -ja täydennysrehut

Positiivista Tuontirehut ja raaka-aineet tutkitaan salmonellan varalta Kuljetuskaluston ja varaston puhtautta koskevat laatusopimukset voimassa. Valmistuksen laadunvalmistussuunnitelma

100 % luomurehu + valkuaisrehut mitä voisi käyttää? Vehnä 35-52 % Maissi 17 % Auringonkukansiemenkakku 10,0 % Kärpäsentoukkajauhe 5 %> ei saa käyttää Rapsi 5 % Guinoia 5 % Hamppu 5 % Simpukkajauhe 5 % Seesamkakku 5 % Sinimailasjauhe 2 % + kalsium & vitamiinit metioniini optimoitu, valkuainen +0,07 g/kana/vrk

Monipuolisemmat rehuseokset Rehukaali ja muuta kaalikasvit kesä laitumeen ovat metioniinin lähteitä Hyvät ulkotarhat! Tanskalaisen tutkimuksen mukaan jopa 30 % päivän metioniinin tarpeesta ulkotarhasta Lisääntyvä paikallinen rehuyhteistyö Omat rehut Suomessa suuri etu! Kuinka paljon kana pystyy kompensoimaan valkuaisen puutetta? Entä valitsemaan parempia rehuja?

Luomurehujen hinnat 2012 syksy Herne 370 / tonni H-papu 380 / tonni Hernekaura 280-330 / tonni Kaura 260-300 / tonni ( hl panosta riippuen) Ohra rehu 280 - mallasohra 360 Rehuvehnä 270-320 / tonni Seosvilja Herne 270-320 / tonni

Kannattavuustekijät Kanojen ja siipikarjan tuotostaso Rehun käytön biologinen tehokkuus Kanojen ja siipikarjan ruokinta Rehun hinta Kanojen munintakauden ja siipikarjan kasvatuskauden pituus Kanalan ja lihasiipikarjarakennuksen olosuhteet Kanalan ja siipikarjarakennuksen yksikkökoko

Myyntipaikka ProAgrian netti sivustoilla osta ja myy on Agronetissä

Seosviljan ja nurmen perustaminen Raeheinä 15 kg Puna-apila,valo ja alsike 6-8 kg Nurminata 7 kg Ruokonata 4-6 kg Viljan siemen Hernettä 100 kg (Stokki) Kaura 70 kg Suomi/ Fia Ohra 60-70 kg Erkki Vehnä 60-70 kg Anniina

Kylvetään kauraa 120 kg/ha Rehuhernettä 60-80 kg Raeheinää 15-20 kg/ ha ja rehumailasta kaalikasveja Yksivuotinen laidun

Ulkoilutarha ja laidun Tautiriski: Newcastlen tauti, lintuinfluenssa. Salmonella ja Kampylobakteeri Sikaruusu märkä, multainen ja ulosteiden täyttämä alue lisää riskiä Aidattu/ verkotettu terassialue Katetut rehu ja vesiastiat Laitumen vaihto 2-3 vuoden välein ja kasvipeitteisyys

Öljy-pellavan viljely Peittaamattoman siemen tilaus/ hankinta on ajankohtainen Lohkon valinta kaikki kasvit eivät sovi esikasviksi nurmet, herne ja härkäpapu typpeä liikkaa ja lakoontumisuhka. Syyskyntö on varmin tapa välttää rikkaongelmat luomupellavassa. Voi rikka- äestää Voi viljellä rypsin kanssa seosviljana. Sato noin1000-1500 kg/ha 800 kg >puristetta 1000 kg siementä. Joka 4 vuosi viljelykiertoon. Aukea kasvupaikka Syyspellavaa on kylvetty ja kokemuksia odotetaan Luomuna Tuusulalainen Pentti Mattila Luomuöljyhampusta maksetaan 550 / tonni tavanomainen ja 400 / luomulisä= 950 / tonni.

Pellava ph < voi OLLA ALLE 6 Kylvö kosteaan maahan Ei ole hallan arka Jos itävyys on 95 %> 46 kg/ ha Ei multaville eikä poutiville lohkoille Siemen kannattaa uusia vähintään kolmen vuoden välein. Rikka- äestää voi kun kasvusto 10-15 cm pitkää Hyvä esikasvi arvo.

Pellava lajikkeet Laser 1 Laser 2 Comtess Sunrise Taurus 2502 kg/ ha 2433 kg/ ha 1906 kg/ha 2071 kg/ha 2245 kg/ha

Hamppu Hamppu arvostaa karjan lantaa Öljyhampun viljely Öljyhamppu: Pois puitu 03.10 ja helppo tapahtuma puiminen. Käyntiin lähdössä helppoliukoista typpeä ja on kova juurinen sekä kerää ravinnetta. 10 /siemenhinta kg. 75 kg ha kylvetty / 3 ha. 10 15 hl /1 heh. noin 500 kg. Finola Kuopiossa ostaa öljyhamppua. Raeheinä alle

Härkä-papu seosvilja Härkäpapu seosvilja 60 kaura 60 kg, ohra 60, vehnä kg ja h-papu 120 kg = 300 kg ha. Seoskasvustoon soveltuu pitkän kasvukauden viljalajit, tukevakortiset ja pystyssä pysyvät lajikkeet. Käytetään murskeviljoina ja parhaan tuloksen murskauksessa saa hiertävällä murskeviljalaitteella, jolloin pavut rikkoutuvat. Sadon määrä 3 500 5 000 kg/ha. Luomukarjatilat ostavat tuoreen suoraan murskaukseen. Kana ja sikatilat ostavat sen kuivana.

Lupiinin viljely luomuna Kelta, sini ja valkolupiini Raiviot ja muut happamat maat Lupiinin viljely Lupiini rehuna ja voidaan odottaa seimenvaiheeseen ja puida: Valkolupiinista on tehty 2012 rehua jota on tullut ha 17 000 kg/ha. Rehumaa on raivio ja happamuus ph 5,0 pintaan. Tykkää happamasta maasta. 100 kg lupiinin siementä/ ha 60 kg kauran siementä / ha Nurmi alle tai raeheinä

Kanat ja lihasiipikarja Markkinat ja seurantamenetelmät hyvinvoinnista ja ruokinnasta luomusiipikarjan osalta ovat melko kehittymättömät. Varsinaista ruokinta suunnitelmia ja rehustuksen tilatason dataa on vain rajallisesti saatavilla. Vertailu tavanomaiseen ja luomun välillä sekä mistä eläin jää paitsi ruokinnassa ja tuotantoluvuissa Kannattavan lihaliiketoiminnan perusedellytyksenä on suunnitelmallinen ja hallittu siipikarjanlihan ja munantuotanto.

Yhdessä munimalla tämä rehustus onnistuu Kiitos