ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVANMUUTOKSEN SELOSTUS,

ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVANMUUTOKSEN SELOSTUS, joka koskee 7.3.2019 päivättyä asemakaavakarttaa 1092 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot IMATRA, kaupunginosa 33, Karhumäki Asemakaavan muutos: Korttelin 76 laajennus Tonttijaon muutos korttelissa 76 Asemakaavan muutoksella Korttelin 76 tontti 2 muodostuu: Laatija: päällikkö Ulla Karjalainen Puh. 020 617 4457 Osoite: Virastokatu 2, 55100 Imatra Sähköposti: ulla.karjalainen@imatra.fi Kaavoitusinsinööri Timo Könönen Puh. 020 617 4425 Osoite: Virastokatu 2, 55100 Imatra Sähköposti: timo.kononen@imatra.fi Vireilletulo 17.2.2019 Kaavaluonnos nähtävillä 17.3.2019-26.4.2019 Kaupunkikehityslautakunta hyväksynyt kevät 2019 Kaavaehdotus nähtävillä kevät kesä 2019 Kaupunginhallitus hyväksynyt kesä alkusyksy 2019 Kaupunginvaltuusto hyväksynyt syksy 2019 Lainvoimainen syksy syystalvi 2019

1.2 Perustiedot Asemakaavalla ja asemakaavamuutoksella mahdollistetaan päiväkodin laajentaminen jo rakennetun rakennuksen tapaan yksikerroksisena. Kaavalla mahdollistetaan myös lasten käytössä olevan piha-alueen laajentaminen sekä uuden pysäköimispaikan rakentaminen päiväkodin työntekijöiden käyttöön. 1.3 Alueen sijainti Kaava-alue (kuva 1) sijaitsee Karhumäen kaupunginosassa Kirkkokadun ja Peltosirkunkujan välisellä vanhalla peltoalueella. Alueen eteläosa rajautuu asemakaavaan merkittyyn Alapelto -nimiseen katuun, joka on osin rakennettu. Kuva 1. Suunnittelualue opaskartalla

SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Perustiedot...2 1.3 Alueen sijainti...2 2 TIIVISTELMÄ... 5 3 LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1 Alueen yleiskuvaus... 5 3.1.1 Luonnonympäristö... 6 3.1.2 Rakennettu ympäristö... 7 3.1.3 Maanomistus... 9 3.2 Suunnittelutilanne... 9 3.2.1 Maakuntakaava... 9 3.2.2 Yleiskaava... 10 3.2.3 Asemakaava... 11 3.2.4 Rakennusjärjestys... 12 3.2.5 Tonttijako- ja rekisteri... 13 3.2.6 Pohjakartta... 13 3.2.7 Rakennuskiellot... 13 3.2.8 Maanomistus... 14 3.2.9 Suojelupäätökset... 14 3.2.10 Muut selvitykset, suunnitelmat ja päätökset... 14 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 14 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen... 14 4.1.1 Vireilletulo... 14 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 15 4.2.1 Osalliset... 15 4.2.2 Yhteistyö sidosryhmien kanssa... 16 4.2.3 Laatimisvaiheen kuuleminen... 16 4.2.4 Lausunnot ja palautteet... 17 4.2.5 Nähtävilläolo (MRL 65 )... 17 4.2.6 Hyväksyminen (MRL 52 )... 17

4.3 Asemakaavan tavoitteet... 18 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 18 5.1 Kaavan rakenne... 18 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 19 5.3 Aluevaraukset ja mitoitus... 19 5.4 Kaavan vaikutukset... 19 5.4.1 Luonnonympäristö... 19 5.4.2 Rakennettu ympäristö... 19 5.4.3 Muut vaikutukset... 20 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset... 20 5.6 Nimistö... 22 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 22 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 22 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus... 23 LIITTEET... 24 LIITE 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma... 24 LIITE 2 Poistuva kaava ja kaavamääräykset... 24 LIITE 3 Palautelomake... 24 LIITE 4 Vuoksen ranta-alueiden historiallisen ajan muinaisjäännösinventointi... 24

2 TIIVISTELMÄ Tainionkosken päiväkodin asemakaavan laajennus- ja muutosprosessi lähti liikkeelle tarpeesta laajentaa Tainionkosken päiväkotia. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen laatiminen on käynnistetty Mitra Imatran Rakennuttaja Oy:n 16.11.2018 tekemästä aloitteesta (kaavoitusaloite 6/18) ja sitä on työstetty Imatran Arkkitehtuuritoimistossa tehdyn Tainionkosken päiväkodin laajentamissuunnitelman pohjalta. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 1 ha ja sen omistaa kokonaisuudessaan Imatran kaupunki. Asemakaavalla päiväkodin tontti laajenee vanhalle peltoalueelle noin 3 476 m 2 ja rakennusoikeus kasvaa 1 300 k-m 2 :stä 2 000 k-m 2 :iin. Alueen eteläreunaan Alapelto kadun varteen rakennetaan uusi pysäköintialue päiväkodin henkilökunnan käyttöön. Päiväkodin lasten käytössä oleva piha-alue laajenee ja monipuolistuu. Alueen rakentaminen voidaan käynnistää heti asemakaavan ja asemakaavan muutoksen saatua lainvoimaisuuden, tontin lohkomisen ja rekisteröimisen sekä vuokrasopimuksen tarkistamisen jälkeen. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualueen itäosassa sijaitsee vuonna 2014 valmistunut noin 800 kerrosneliömetrin (k-m 2 ) kokoinen Tainionkosken nykyinen päiväkoti, länsiosa on rakentamatonta vanhaa peltoaluetta. Alueen länsipuolella on pientalovaltainen asuinalue. Pohjoispuoli on Juskunmäenkadulle asti suurilta osin peltoa. Alueen itäpuolella on asuinalueita, puisto sekä kirkollista ja mielenterveyspalveluiden toimintaa. Suunnittelualueelta on matkaa keskusliikenneasemalle noin kilometri ja Imatrankoskelle noin neljä kilometriä.

3.1.1 Luonnonympäristö Alueen lähiympäristössä on lehtipuuvaltaisia pieniä metsäkaistaleita ja laajempia peltoalueita. Alueen kasvillisuus on vanhojen peltojen kasvillisuutta, joiden reunoilla saattaa olla joitakin puutarhoista levinneitä lajeja. Suunnittelualueen asemakaavattomassa länsiosassa kasvaa nuoria koivuja (kuva 2). Kaava-alue on maastoltaan melko tasaista. Alueen etelä-, pohjois- ja itäpuolella on matalahkot kumpareet, joiden korkeuserot kaava-alueeseen ovat noin kolme metriä. Kuva 2. Suunnittelualuetta lännestä päin kuvattuna 5.1.2019. Vasemmalla asemakaavattomalla alueella oleva koivutaimikko ja oikeassa reunassa Alapelto kadun rakentamattomalla osalla oleva polku.

Suunnittelualue on suurilta osin erittäin korkean radontason alueella (kuva 3), minkä vuoksi radonsuojaus tulee ottaa rakentamisessa huomioon. Kuva 3. Radonalueet pohjakartalla. Suunnittelualue on rajattu likimääräisesti sinisellä viivalla. 3.1.2 Rakennettu ympäristö Suunnittelu alueen vieressä itäpuolella sijaitsee Imatran Toimitilat Oy:n omistama vuonna 1930 valmistunut hirsirakenteinen Imatran klubitalo, jossa Etelä-Suomen Klubitalot ESKOT ry järjestää kuntouttavaa työpainotteista toimintaa. Kauempana itäpuolella sijaitsevat vuonna 1932 rakennetut Tainionkosken kirkko ja pappila, vuonna 1967 rakennettu seurakuntakeskus sekä Ritikankosken asuntoalue. Suunnittelualueen lounaispuolella, Käenkadun varrella on vuonna 1984 valmistuneita vanhusten asuintaloja ja vuonna 2000 rakennettu palvelutalo.

Syksyllä 2010 Ulrika Köngäs on tehnyt Imatran kaupungin tilaamana inventoinnin Vuoksen ranta-alueiden historiallisen ajan muinaisjäännöksistä. Suunnittelualue on osa Siitolan kyläpaikan muinaisjäännösalueen alakohdetta tonttimaa 1 (kuva 4), jota Museoviraston muinaisjäännösrekisterissä kuvataan seuraavasti: Ritikankosken länsipuolella on omakotitalotonttien pihoilla ja tonttien välisillä pelloilla voinut säilyä arkeologisesti mielenkiintoisia kerroksia (isojakokartan tontit G, Q, D, E). Asuinrakennusten pihoissa on säilynyt myös vanhaa rakennuskantaa. Alueen läpi kulkee kapea kärrypolku, joka noudattelee isojakokartassa näkyvän tien linjausta. Alueen itäosassa on kärrypolun pohjoispuolella moderni noin 7x13 m kokoinen kivijalka. Suunniteltu tontin laajennus on pinta-alaltaan pieni ja sijoittuu lähes yksinomaan vanhalla peltoalueella kasvavalle koivutaimikolle. Päiväkotirakennuksen laajennus puolestaan sijoittuu lähes kokonaan nykyisen tontin alueelle. Edellä mainituista syistä johtuen alueelle ei tehdä erillistä arkeologista selvitystä, mutta mahdollisten löytöjen varalta kaikki rakentaminen tontilla on tehtävä tarkkaavaisesti. Kuva 4. Suunnittelualueen sijainti muinaisjäännösrekisterin Siitolan kyläpaikan tonttimaa 1:llä.

Lähialueen autoliikenne painottuu pääkaduille: Joutsenonkadulle, Tainionkoskentielle sekä näiden väliselle Kirkkokadulle. Kaavasuunnittelualue on Kirkkokatuun liittyvän Alapelto kadun varrella. Alueen läheltä kulkevat kaikki kuusi Imatran paikallisliikenteen linjaa. Linjojen 1,2, 5 ja 6 lähin pysäkki sijaitsee noin 200 metrin päässä Joutsenonkadulla. Linjojen 3 ja 4 lähin pysäkki sijaitsee noin 700 metrin päässä Tainionkoskentiellä. Kaikki linjat kulkevat keskusliikenneaseman ja Imatrankosken kautta. Kaavoitettava alue kuuluu valmiin kunnallistekniikan piiriin. 3.1.3 Maanomistus Suunnittelualueen omistaa kokonaisuudessaan Imatran kaupunki. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Maakuntakaava Ympäristöministeriön 21.12.2011 vahvistamassa Etelä-Karjalan maakuntakaavassa kaava-alue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi (A). Alue kuuluu myös kaupunki- ja taajamarakenteen kehittämisen kohdealueeseen (kk) ja kasvukeskusalueen laatukäytävään (lk). Kuva 5. Ote maakuntakaavasta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on merkitty sinisellä soikiolla.

3.2.2 Yleiskaava Imatran kaupunginvaltuuston 19.4.2004 hyväksymässä yleiskaavassa "Kestävä Imatra 2020" asemakaava-alueen eteläosa on merkitty kerrostalovaltaiseksi asuinalueeksi (AK) ja pohjoisosa on lähivirkistysaluetta (VL). Alueen itäosa on julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY). PY-alue on osoitettu kansallisen kaupunkipuiston intressialueeksi kulttuuri- ja luonnonmaiseman kauneuden, historiallisten ominaispiirteiden ja muiden erityisarvojen säilyttämiseksi (kp). Kaupunginvaltuuston päätöksellä 21.2.2011, 17, kansallisesta kaupunkipuistohankkeesta on luovuttu. Voimassa olevan asemakaavan suunnitteluun liittyvässä 1.2.2013 pidetyssä valmisteluvaiheen viranomaisneuvottelussa suunnitellun aluevarauksen todettiin poikkeavan yleiskaavakartan rajauksista. Poikkeamaa ei kuitenkaan pidetty merkittävänä, joten yleiskaavan muutosta ei pidetty välttämättömänä. Päiväkodin tonttivarauksen todettiin sijoittuvan vain vähäisessä määrin yleiskaavassa merkityn laajemman lähivirkistysalueen reuna-alueelle. Suunnitellun aluevarauksen ei tuolloin nähty estävän kulkuyhteyttä virkistysalueelle, jolloin asemakaava vastaa yleiskaavan kokonaistavoitetta. Nyt suunnitteilla oleva Tainionkosken päiväkodin laajennusta varten tehtävä tonttivaraus laajentaa päiväkodin tonttia edelleen lähivirkistysalueen reunaalueella vain vähäisessä määrin. Suunniteltu aluevaraus ei myöskään estä kulkuyhteyttä lähivirkistysalueelle. Yleiskaavan muutosta on siis tarkoituksenmukaista tarkastella kokonaisuutena Kirkkokadun, Tainionkoskentien, Juskunmäenkadun, Kiirunankujan, Peltopyynkujan ja Alapelto -kadun välisellä, pääosin ilman asemakaavaa olevalla alueella.

Kuva 6. Ote yleiskaavasta. Suunnittelualue on rajattu likimääräisesti punaisella. 3.2.3 Asemakaava Alueen itäosassa on voimassa Imatran kaupunginvaltuuston 19.8.2013 hyväksymä kaava 1052, jossa kaavamuutosalue on kokonaan yleisten rakennusten korttelialuetta (Y). Päiväkodin rakennusala sijaitsee alueen pohjoisosassa ja rakennusoikeutta sillä on 1300 k-m 2. Rakennuksen suurin sallittu kerrosluku on yksi. Alueen kaakkoiskulmassa on pysäköimispaikka, jolla alueen sisäinen huoltoliikenne on sallittu (p-5). Loput alueesta on suurimmaksi osaksi leikki- ja oleskelualueeksi varattua alueen osaa (le). Alapelto kadun varressa pysäköimispaikasta länteen on ajoneuvoliittymäkielto sekä säilytettävä / istutettava puurivi. Alueen länsiosalle ja aivan pohjoisreunalle ei ole laadittu asemakaavaa.

Kuva 7. Ote ajantasa-asemakaavasta. Suunnittelualue rajattu likimääräisesti punaisella. 3.2.4 Rakennusjärjestys Imatran rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.8.2016. (KV 20.6.2016, 52).

3.2.5 Tonttijako- ja rekisteri Korttelissa on voimassa v. 2013 laadittu tonttijako. Tontin lohkominen on rekisteröity 24.9.2013. 3.2.6 Pohjakartta Pohjakartta täyttää MRL 54a vaatimukset. 3.2.7 Rakennuskiellot Osa suunnittelualueesta on ilman asemakaavaa. Imatran kaupunkikehittämislautakunta on päätöksellään 28.3.2017 ( 25) jatkanut rakennuskieltoa kahdella vuodella eli 26.4.2019 saakka myös niillä alueilla, joilla on asemakaavan laatimistarve ja joiden 26.4.2017 päättynyt rakennuskielto perustui teknisen lautakunnan 3.3.2015 ( 18) tekemään rakennuskieltojen jatkamispäätökseen. Kuva 8. Kaava-alueen ympäristön suunnittelutarve- ja rakennuskieltoalueet pohjakartalla.

3.2.8 Maanomistus Kaava-alueen omistaa Imatran kaupunki. Nykyinen korttelin 76, tontti 1 on vuokrattu 16.9.2013 Imatran Toimitilat Oy:lle. Vuokrasopimus on voimassa 15.9.2063 saakka. 3.2.9 Suojelupäätökset Alueeseen ei kohdistu suojelupäätöksiä. 3.2.10 Muut selvitykset, suunnitelmat ja päätökset Vuoksen ranta-alueiden historiallisen ajan muinaisjäännösinventointi (Ulrika Köngäs 2010) Imatran rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.8.2016 (KV 20.6.2016, 52): https://www.imatra.fi/sites/default/files/atoms/files/rakennusjärjestys%20 20160801.pdf Tainionkosken päiväkodin rakentamisohje (15.1.2013) Tainionkosken päiväkodin laajennuksen suunnitelmaluonnos, vaihtoehto 3 (Pekka Partinen, Imatran Arkkitehtuuritoimisto 2018) 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen Asemakaavan laajennus- ja muutosprosessi lähti liikkeelle tarpeesta laajentaa Tainionkosken päiväkotia. Asemakaava on käynnistetty Mitra Imatran Rakennuttaja Oy:n 16.11.2018 tekemästä aloitteesta (kaavoitusaloite 6/18). 4.1.1 Vireilletulo Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu kuulutuksella kaupunkilehti Uutisvuoksessa, kaupungin ilmoitustaululla ja internetsivuilla 17.2.2019.

4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan (62 ) osallisia ovat ne maanomistajat, joiden omistamia alueita kuuluu kaavoitettavaan alueeseen, sekä ne henkilöt, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaavahanke saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia Tainionkosken päiväkodin asemakaavamuutoksessa ovat: 1. Imatran kaupungin hallintokunnat Kaupunkikehitys- ja tekniset palvelut (kaupunkisuunnittelu, kaupunkiinfra, rakennusvalvonta, Imatran Vesi) Imatran seudun ympäristötoimi Imatran seudun kehitysyhtiö Oy Mitra Imatran Rakennuttaja Oy Imatran Lämpö Oy Kulttuuri-, vapaa-aika- ja hyvinvointipalvelut 2. Viranomaiset Etelä-Karjalan liitto Etelä-Karjalan pelastuslaitos Kaakkois-Suomen ELY-keskus Museovirasto 3. Maanomistajat, vuokralaiset ja naapurit 4. Alueen asukkaat, yrittäjät ja yhdistykset Päiväkodin henkilökunta ja lasten vanhemmat Imatran seudun vammaisneuvosto Imatran vanhusneuvosto Imatran nuorisovaltuusto Etelä-Suomen Klubitalot ESKOT ry

5. Muut Puhelin- ja sähköyhtiöt 4.2.2 Yhteistyö sidosryhmien kanssa Kaavaluonnoksesta on pyydetty palautetta osallisilta vakiintuneen käytännön mukaisesti. Sidosryhmäkokous järjestettiin 18.1.2019. 4.2.3 Laatimisvaiheen kuuleminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on asetettu yleisesti nähtäville, jolloin osallisilla on ollut mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtötiedoista ja suunnitellusta aikataulusta sekä lausua mielipiteensä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään nähtävillä koko kaavaprosessin ajan Imatran kaupungin internetsivuilla (https://www.imatra.fi/asuminen-ja-ympäristö/kaavoitus/asemakaavat). Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa päivitetään suunnittelun edetessä. Kaavaluonnoksen esittely ja tiedottaminen järjestetään keväällä 2019, tiedottaminen Uutisvuoksessa, Imatran kaupungin ilmoitustaululla ja kaupungin internetsivuilla. Lisäksi kaava-alueen ja naapurikiinteistöjen omistajille ja haltijoille lähetetään kirjeitse tieto esittelytilaisuudesta. Kaavan esittelytilaisuudessa esitellään kaavamuutoksen lähtökohtia. Esillä tilaisuudessa on mm. kaavaluonnos, osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaselostuksen luonnos. Kuulemisen jälkeen asemakaavaluonnosta tarkistetaan saatujen mielipiteiden ja lausuntojen perusteella ja laaditaan asemakaavaehdotus. Kaavaehdotus pidetään MRA 27 :n mukaisesti nähtävillä 30 päivän ajan. Kuulemisen jälkeen asemakaavaa voidaan tarkistaa saatujen muistutusten ja lausuntojen perusteella. Tämän jälkeen kaava viedään kaupunginhallituksen käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi.

4.2.4 Lausunnot ja palautteet Kaavaluonnoksesta pyydetään lausunnot Kaakkois-Suomen ELY-keskukselta, Etelä-Karjalan liitolta, Museovirastolta, vammais- ja vanhusneuvostolta, rakennusvalvontajaostolta, ympäristöviranomaiselta sekä palautetta muilta osallisilta. Kaavaehdotuksesta pyydetään tarvittaessa uudet em. viranomaisilta, mikäli hanke on muuttunut merkittävästi. Luonnosvaiheessa saadut palautteet ja lausunnot vastineineen kirjataan kaavaselostuksen liitteeseen vuorovaikutusraportti. 4.2.5 Nähtävilläolo (MRL 65 ) Asemakaavaehdotus asetetaan nähtäville vähintään 30 päivän ajaksi; kuulutus kaupungin virallisessa ilmoituslehdessä Uutisvuoksessa, kaupungin ilmoitustaululla ja Imatran kaupungin kotisivuilla internetissä. Aineisto on nähtävillä: www.imatra.fi/asuminen-jaympäristö/kaavoitus/asemakaavat/nähtävillä-olevat-kaavat Kaavaehdotus asetetaan nähtäville myös Asiakaspalvelu Imatraan (kaupungintalo 1.kerros), jolloin on mahdollisuus muistutusten tekoon. Mahdolliset muistutukset kaavaehdotusta vastaan on tehtävä kirjallisena ja jätettävä Imatran kaupunginhallitukselle osoitettuna kaupunginkanslian kirjaamoon kaupungintalossa, osoite Virastokatu 2, 55100 Imatra tai kirjaamo@imatra.fi. 4.2.6 Hyväksyminen (MRL 52 ) Kaavaehdotuksesta saadun palautteen ja siitä kaupungin tekemien päätösten perusteella tehdään vähäiset tarkistukset kaavaehdotukseen. Jos kaavaehdotusta on olennaisesti muutettu sen jälkeen, kun se on asetettu julkisesti nähtäville, se on asetettava uudelleen ehdotuksena nähtäville. Uudelleen nähtäville asettaminen ei kuitenkaan ole tarpeen, jos muutokset koskevat vain yksityistä etua ja niitä osallisia, joita muutokset koskevat, kuullaan erikseen.

Tieto hyväksymisestä lähetetään niille, jotka ovat kirjallisesti sitä pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa. Jos saman kirjelmän on allekirjoittanut useampi henkilö, tieto hyväksymisestä lähetetään vain kirjelmän ensimmäiselle allekirjoittajalle (MRL 67 ). Koska kaavamuutos on vaikutuksiltaan merkittävä, asemakaavan hyväksyy Imatran kaupunginvaltuusto. Kaavan hyväksymispäätöksestä on mahdollisuus valittaa Itä-Suomen hallinto-oikeudelle osoitteella: Itä-Suomen hallinto-oikeus PL 1744 70101 Kuopio Mikäli kaavasta ei ole muistutettu ja kaava on edennyt muutoin oletetun aikataulun mukaisesti, kaava saanee lainvoiman syksyllä 2019. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Kaavan tavoitteena on mahdollistaa Tainionkosken päiväkodin laajentaminen. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaava-alue on kokonaan yleisten rakennusten korttelialuetta (Y), jonka ainoa kortteli (76) ja ainoa tontti (2) on varattu Tainionkosken päiväkodin käyttöön. Kaavamerkinnän mukaisesti alueelle voidaan rakentaa julkisen hallinnon ja julkisten palvelujen rakennuksia. Peltosirkunkujan ja Alapelto kadun rakentamattoman osan rajaamasta kulmasta jätettiin pieni alue kaavoittamatta tulevaisuudessa mahdollisesti kaavoitettavaa risteystä varten. Alueelle kulku ohjautuu pääkatujen, Joutsenonkadun, Tainionkoskentien ja Kirkkokadun suunnasta. Päiväkodin rakennukselle varattu ala myötäilee pääasiassa tontin pohjoisreunaa. Tontilla on kaavassa kaksi pysäköimispaikkaa: nykyinen, myös huoltoliikenteelle tarkoitettu (p-5) alueen itälaidalla ja uusi (p), päiväkodin työntekijöille tarkoitettu alueen eteläreunassa päiväkodin länsipuolella. Autopaikkoja on varattava vähintään 1ap/100 k-m². Huoltoliikenteelle sallitun pysäköimispaikan länsireunalla on

jalankululle varattu osa (jk) Alapelto kadulta päiväkodille. Muilta osin Alapelto - kadulle on merkitty liittymäkielto. Tontin länsikulma sekä pohjois- ja itäreunat ovat istutettavaa aluetta. Tontin länsi- ja eteläreunalle on merkitty istutettava/säilytettävä puurivi. Loput piha-alueesta on varattu leikki- ja oleskelualueeksi (le). 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaava mahdollistaa Tainionkosken päiväkodin laajentamisen sekä uuden leikkipihan ja pysäköintialueen rakentamisen. Lisäksi alueen länsiosan koivutaimikkoa siistimällä lasten käytössä olevaa piha-alue saadaan entistä monipuolisemmaksi. 5.3 Aluevaraukset ja mitoitus Kaava-alueen pinta-ala yhteensä: 10 668 m 2 Yleisten rakennusten korttelialue (Y): 10 668 m 2 Kortteleita/tontteja: 1/1 Rakennusoikeus: 2 000 k-m 2 Rakennusala, jolle saa sijoittaa päiväkodin (pk): 3 822 m 2 Pysäköimispaikat (p ja p-5): 1 864 m 2 Leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa (le): 2 033 m 2 Istutettava alue: 2 636 m 2 Alueen sisäiselle jalankululle varattu alueen osa (le): 313 m 2 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Luonnonympäristö Kaavalla osin matalapuustoista vanhaa peltomaata siirtyy päiväkodin käyttöön noin 3 476 m 2, josta noin 1 734 m 2 on istutettavaa aluetta. Yhteensä istutettavaa aluetta kaavassa on noin 2 636 m 2. Kaavan pienestä pinta-alasta johtuen kaavalla ei ole merkittävää vaikutusta luonnonympäristöön. 5.4.2 Rakennettu ympäristö Kaavalla mahdollistetaan päiväkodin laajennus noin 862 k-m 2 :stä suunnitelman mukaisesti noin 1 552 k-m 2 :iin sekä uuden pysäköimisalueen rakentaminen. Laajennussuunnitelmaan mahdollisesti tulevia muutoksia varten kaavassa on annettu rakennusoikeutta reilusti. Lisäksi päiväkotirakennuksen laajennusosan päädyn ja uuden pysäköimispaikan väliin voidaan rakentaa uusi leikkipiha, jolle

on kaavassa varattu noin 795 m 2. Alapelto katua ei ole tarkoitus jatkaa lähitulevaisuudessa. 5.4.3 Muut vaikutukset Kaavamuutos ei aiheuta erillisten paikoitusalueiden rakentamista; pysäköinti kaavamuutosalueella tapahtuu tontin sisällä. Päiväkodin laajennuksen ja uuden pysäköimispaikan rakentaminen saattaa aiheuttaa hetkellisiä melu- ja pölyhaittoja sekä liikenteen lisääntymistä. Kaavamuutos ei aiheuta pysyvästi merkittävää liikennemäärien lisääntymistä kaava-alueen ympäristössä. Kaava mahdollistaa päiväkodin lasten käytössä olevan piha-alueen suurentamisen ja nykyistä monipuolisemman käytön uuden leikkipihan ja istutettavana säilytettävän alueen ansiosta. 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset Yleisten rakennusten korttelialue. Alueelle voidaan rakentaa julkisen hallinnon ja julkisten palvelujen rakennuksia. Koko suunnittelualue on tätä korttelialuetta. Korttelitunnuksen yhteydessä oleva roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman kerrosluvun. Roomalaisen numeron alla oleva luku ilmoittaa rakennusoikeuden kerrosalaneliömetreinä. Korttelin sisällä oleva kooltaan suurin numero on korttelin numero. Istutettavat alueiden osat on täytetty pistein. Myös muiden alueiden rakentamattomat osat on säilytettävä istutettuna tai istutettava. Rakennusala, jolle saa sijoittaa lasten päiväkodin. Leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa. Merkinnällä osoitetaan rakennettavien leikkipihojen sijainti.

p aluemerkinnällä osoitetaan uuden, päiväkodin henkilökunnan käyttöön tarkoitetun pysäköimispaikan sijainti. Alue on kaavassa suurempi kuin päiväkodin laajennussuunnitelmassa, jotta liittymä pysäköimispaikalle voidaan järjestää jatkamatta Alapelto katua. p-5 aluemerkinnällä osoitetaan pysäköimispaikka, jolla alueen huoltoliikenne on sallittu. Alueen sisäiselle jalankululle varattu alueen osa. Säilytettävä/istutettava puurivi. Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. 3 metriä kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero. Yleismääräykset: Autopaikkoja on varattava vähintään 1 ap/100 k-m 2 Istutettavaksi merkityille alueille saa järjestää kulkuyhteyden sekä sijoittaa maanalaisia johtoja ja laitteita. Rakennusten, kulkuteiden, leikkipihojen ja pysäköintialueiden ulkopuolelle jäävä tontin osa tulee säilyttää luonnonmukaisena tai istuttaa. Radonriskit on otettava huomioon suunnittelussa ja rakentamisessa.

Rakennusluvan yhteydessä tulee esittää suunnitelma hulevesien hallinasta ja johtamisesta. Kaava-alueen tonttijako on sitova. 5.6 Nimistö Asemakaavalla ja asemakaavamuutoksella ei ole vaikutuksia nimistöön. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Päiväkodin laajentamiselle on laadittu kolme vaihtoehtoista suunnitelmaa. Suunnitelmista on valittu vaihtoehto 3 kaavan suunnittelun pohjaksi (kuva 9). Kustannussyistä uusi paikoitusalue on kaavassa sijoitettu suunnitelmasta poiketen siten, että sille voidaan rakentaa liittymä jatkamatta Alapelto katua.

Kuva 9. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen perustana ollut Tainionkosken päiväkodin laajennuksen suunnitelmaluonnos (Pekka Partinen, Imatran Arkkitehtuuritoimisto 2018). 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Alueen rakentaminen voidaan käynnistää heti asemakaavan ja asemakaavan muutoksen saatua lainvoimaisuuden, tontin lohkomisen ja rekisteröimisen sekä vuokrasopimuksen tarkistamisen jälkeen.

LIITTEET LIITE 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LIITE 2 Poistuva kaava ja kaavamääräykset LIITE 3 Palautelomake LIITE 4 Vuoksen ranta-alueiden historiallisen ajan muinaisjäännösinventointi