Aikuisten kielitaito ja työelämä Jyrki Kalliokoski Helsingin yliopisto jyrki.kalliokoski@helsinki.fi
Kieli, globalisaatio ja työelämä Kansainvälisesti verkottuneet, koulutettujen osaajien lingua franca työpaikat (englanti, suomi?) Monikieliset maahanmuuttajien työpaikat. ja kaikkea tältä väliltä Superdiversity (Vertovec 2007) -Globaali muuttoliike -Monikieliset verkostot ja uusi teknologia Kieliyhteisön käsitteen ongelmallisuus
Kielen ja tekstien keskeisyys työelämässä Gumperz & Cook-Guperz 1982(!) : Nykyyhteiskunnassa yhä enemmän sellaisia tilanteita, joissa olemme riippuvaisia (kiellisestä) viestinnästä ventovieraiden kanssa. 2000-luvun suomalaisessa yhteiskunnassa kirjoitetuilla teksteillä, kirjoittamisella yhä keskeisempi asema, myös töissä, joissa näin ei luulisi olevan Tekstualisoituva julkishallinto - hanke, Kotus http://www.kotus.fi/index.phtml?s=394
Kaksinkertainen sosiaalistuminen Työtehtäviin sosiaalistuminen, ammattiosaaminen Työpaikan moniin diskursseihin sosiaalistuminen
Työpaikan diskursseihin sosiaalistuminen 1 C. Roberts (2010): Jokainen on joskus uusi työpaikassa ja joutuu sosiaalistumaan kielellisesti ja kulttuurisesti ympäristöönsä: yrityksen ja sen diskurssiin sosiaalistuminen, ammattiin sosiaalistuminen ja sen diskurssin oppiminen työssä ja työn ulkopuolella (koulutus) Ammatillisen ja sosiaalisen diskurssin yhteen kietoutuminen (pragmaattiset taidot, huumori) Muodollisen koulutuksen ja työssä vaadittavien sosiaalisten viestintätaitojen välillä kuilu?
Työpaikan diskursseihin sosiaalistuminen 2 Kieli (oikeankielitaidon puute) rasitteena (Roberts & Campbell (2006): linguistic penalty ): kaiken muun lisäksi on osattava/opittava myös kieltä ja kielen on oltava oikealla tavalla ammattiin sopivaa. Tähän ei kielitaito-opetus ja työelämävalmennus välttämättä työnhakijaa valmista. Työpaikkahaastattelussa vaaditaan enemmän kuin itse töissä (vrt. Kokkonen, tulossa)
Sosiaalistumisen tukeminen Toisilta, kokeneemmilta oppimista Kokemus : kielitaitoa, työssä tarvittavien ja käytettävien diskurssien hallintaa Oppimiseen tarvitaan tukemista Maahanmuuttajien kieli- ja kulttuurikoulutus ei riitä Koko työyhteisön koulutus (vrt. Roberts ym. 1992)
Mitä tarvitaan välttämättä? J. Simpson (2012): Leedsiläisen lähiön työnantajien, työvoimatoimiston, asuntotoimistojen ja terveyskeskuksen virkailijoiden haastatteluaineisto) 1) Peruskielitaito, arjen toimintojen kieli 2) Erityistoimintojen kieli (terveydenhoidon, asunnonhaun, työnhaun, työympäristön tilanteiden kieli) 3) Sosio-kulttuurinen tieto paikallisista (uuden maan, uuden asuinympäristön) järjestelmistä (systems) ja toimintatavoista
Mitä tarvitaan välttämättä? (jatkoa) Arjen kielenkäyttöön, institutionaalisiin tilanteisiin ja sosio-kulttuurisiin systeemeihin ja toimintatapoihin liittyvien viestinnän normien oppiminen ei ole haasteellista vain maahanmuuttajille. MUTTA kun 1 & 2 puuttuvat, on mahdotonta saada selvää 3:sta!
Mitä tarvitaan (suomalaisten instituutioiden käsityksiä) (Työperäisten) maahanmuuttajien suomen kielen taito tärkeää työn suorittamisen, työyhteisöön integroitumisen, etenemismahdollisuuksien, työpaikassa pysymisen ja työturvallisuuden kannalta. (Vihavainen 2009)
Kielitaidon testaus vallankäytön välineenä Vrt. kansalaisuustestit (esim. Life in the UK): testien sisältö (!!!), testien tekotapa (tietokone?), testien kieli Eurooppalaisen viitekehyksen (suoraviivainen) hyödyntäminen EVK diskriminoinnin välineenä? MUTTA: vrt. Sutina 3/2013, s. 23-26!
EVK:n kritiikkiä The Common European Framework for Languages has in a very short time become an industry standard for measuring language competence far beyond Europe, and it is applied as an objective tool for measuring progress in language learning, the benchmarking and accreditation of language experts such as teachers and interpreters, the readiness to integrate of new immigrants as well as the degree of integration of recent residents. [- - - ] such measuring instruments are a form of science fiction. They have only a tenuous connection with the real competences of people, the way they are organized in actual repertoires, and the real possibilities they offer for communication. This is because they measure only part of language knowledge, a part that is privileged for socio-economic reasons, not for inherent linguistic ones. (Blommaert & Backus 2011: 24.; vrt. Kalliokoski 2011) http://www.kcl.ac.uk/innovation/groups/ldc/publications/workingpapers/67. pdf
Portinvartijat ja normit Työpaikkahaastatteluissa (Marja Kokkonen 2007, 2009, tulossa, Halonen & Kokkonen 2008) Virkailijat asiakaspalvelussa (Salla Kurhila 2006) Pienestä pitäen: S2-puhuja auktoriteettina (Salla Kurhila 2006) Opettajat, natiivit opettajat ja oppijaksi asettaminen (Vilhelmiina Koho 2010)
Tapaustutkimuksia (HY:n suomen kielen graduja) Millaista koulutusta halutaan Aura Vihavainen: Näkemyksiä työperäisten maahanmuuttajien suomen kielen opetuksesta (2009) Maahanmuuttajataustaisten työelämään työntekijöiden sosiaalistamisen keinojen toimivuus käytännössä Jouni Nylander: Itellan varhaisjakajina työskentelvien maahanmuuttajien ymmärrys- ja viestintäongelmia (2010) Kielitaito ja sukupuoli maahanmuuttajanaisten tarinoita kielenoppijana Elli Kulmala: Toisen kielen oppijan identiteetti ja arkielämän vuorovaikutustilanteet (2011) Instituution rajat, kielitaidon kehittä/ymisen rajat Anne Leino: Kielenoppija keskustelussa aktiivinen toimija vai toimintojen kohde? (lokakuu 2012)
Käsityksiä työperäisten maahanmuuttajien kielenopetuksesta (Vihavainen 2009) Vuonna 2008 kerätty haastatteluaineisto työnantajilta, ammattiliitoilta, ministeriöistä jne. Kaikki yhtä mieltä tarpeesta, eri käsityksiä siitä, kenen pitää maksaa, miten paljon osaksi työtä. Suomen opetuksen tulisi olla työhön liitettyä, kommunikaatiotaitojen opetukseen painottuvaa, yksilölliset erot huomioivaa. Koko työyhteisön otettava vastuuta. Englanti: voi helpottaa esimiesten ja alaisten yhteistyötä (esimiesten englanninkoulutus tarpeen!) mutta suomen kieli tarpeen asiakkaiden kanssa
Kielitaito ja yksin työskentely (Varhaisjakelijat, Nylander 2010) Tutkimuskohteena varhaisjakelijoille suunnattu kirjallinen ohjeistus (multimodaalinen viestintä valtaväestön näkökulmasta; kielen yksinkertaisuus vs lyhenteet ym.) ja jakelijoiden käsitys (haastattelut) työstään ja kielitaidosta Esimiehen tavoittamattomuus, ohjeistuksen keskeinen asema työtehtävissä selviytymisessä Työnantajan viestien ymmärrettävyys, työntekijän viestien läpimeno. Kontaktin puute, vuorovaikutustilanteiden vähäisyys sisääntuloammatti jossa pysytään.
Työharjoittelussa Anne Leino Tapaustutkimus työharjoittelusta, fokus alku- ja loppuarviokeskusteluissa Kaikkia yksiselitteisesti Saraylle omistetuja vuoroja yhdistää se, että ne ovat joko kysymyksiä, neuvoja tai sanan merkityksen selostuksia. Työsopimuksesta keskusteltaessa maahanmuuttajaharjoittelija ulkopuolinen Pyrkimystä (puheessa) päiväkodin aikuisten joukkoon ei tueta kielen tasolla: Pronominien käyttö ja osallistujakehikon muutokset Aiemman profession tunnustaminen puutteellista, kakkoskielisyys nostetaan keskustelussa esiin ammatillisuuden kustannuksella Pelko puhua, kun pelkää etteivät muut jaksa kuunnella Harjoittelija jätetään yksin vaikka yhdessä voisi saada enemmän aikaan
Lomake: esimerkki elämästä Työskentelyn arviointi (heikko, tyydyttävä, hyvä, erinomainen) Opiskelijan työskentelytaidot annetuissa tehtävissä Huolellisuus ja tarkkaavaisuus annetuissa tehtävissä Oma-aloitteisuus Motivoituneisuus, asenne annettuihin tehtäviin Soveltuvuus alalle
Lomake: esimerkki elämästä B. Sosiaaliset taidot Sopeutuminen työympäristöön (sääntöjen ja normien noudattaminen) Suomalaisen tapakulttuurin noudattaminen (pukeutuminen, ajat, tavat) Yhteistyökykyisyys ja kontaktit työtovereihin Henkilön soveltuvuus alalle (persoonana)
Lomake: esimerkki elämästä Kielelliset taidot Ohjeiden ja tehtävien ymmärtäminen ja ymmärtämisen osoittaminen Harjoittelijan kyky käyttää suomea työtehtävien eri vaihe (ohjeiden kysyminen, asiakaspalvelu jne.) Motivoituneisuus käyttää suomea työtehtävissä (= ei karta puhumista) Motivoituneisuus käyttää suomea työpaikan sosiaalisissa tilanteissa (esim. ruoka-, kahvitauot yms. tilanteet)
Teksti ja vuorovaikutus Kaavakkeet representoivat vallitsevia diskursseja. (Anne Leino, tulossa) Kaavakkeisiin kirjatut kielelliset valinnat puolestaan ohjaavat keskustelua ja synnyttävät uuden tilanteisen diskurssin. (mt.) Vrt. tekstien keskeisyys työelämässä kaikkialla!
Kielen oppiminen, identiteetti ja sukupuoli (Kulmala 2011) Hänen [= informantti] identiteettinsä oli [- -] ristiriidassa kotoutumiskoulutuksessa tarjotun identiteettiposition kanssa. Panostus (kielen oppimiseen, uuteen identiteettiin) Vrt. Gillette (1994): Menestystä kielenoppimisessa ei erottaa henkilökohtaisesta historiasta ja elämäntilanteesta (vrt. myös esim. Blommaert & Rampton 2012) Vastarinta (kielen oppimista, oppijan roolia kohtaan) Pääsy (kieleen, kohdekielisiin yhteisöihin) Vaientaminen (natiivipuhujien reaktioiden pelko) Toisen kielen oppimisen paradoksi: Kehittääkseen kielitaitoaan on päästävä kohdekielisten yhteisöjen jäseneksi, tämä ei onnistu, ellei osaa kieltä (vrt myös Klein 1986) (B. Norton. Identity and language learning, 2000)
Tutkimuksen avulla tästä eteenpäin Monikielisyyden tunnustaminen Kielitaito yksilön resursseina, jotka käyttöön vuorovaikutuksessa Pelissä ovat sekä maahanmuuttajan että valtaväestön suomen kielen taidot (kielitaito, viesitntätaito, tekstitaidot ) Emansipatorinen ote mukaan onnistuu yhteistyössä tutkittavien, opéttajein, (työ)yhteisön kanssa
Kirjallisuutta Blommaert, J. & A. Backus 2011 : Repertoires revisited: Knowing language in superdiversity. Working Papers in Urban Language & Literacies 67. http://www.kcl.ac.uk/innovation/groups/ldc/publications/workingpapers/67.pdf Campbell, S. & C. Roberts 2007: Language socialization in the workplace. Discourse and Society 18, 243-272. Gumperz., J. & J. Cook-Gumperz 1982: Introduction. Language and teh communication of social identity. Language and social identity. Toim. J. Gumperz. Cambridge UP, 1-21. Halonen, M. & M. Kokkonen 2008: Loppu-n:t puuttuu! Toivotaan sujuvaa puhetta! Lapsi- ja aikuisoppijoiden kielenoppimis- ja arviointikontekstien erot. Kakkoskieli 6. Toim. J. Tanner & M. Kokkonen, 109-140. Kokkonen, M. 2007: Vaatimuksena sujuva suomi. Virittäjä 111:2, 253-261. Kokkonen, M. 2009: Työelämän kielitaito ja ääntäminen -työnantajien havaintoja. Puheen ja kirjoituksen moninaisuus. AFinLA:n vuosikirja 67. Toim. J. Kalliokoski, T. Nikko, S. Pyhäniemi & S. Shore, 97-117. Kurhila, S. 2006a: Maahanmuuttajataustaiset asiakkaat Kelan toimistossa. Arjen asiointia. Toim. M-L Sorjonen ja L. Raevaara. Tietolipas 210. Helsinki:SKS, 285-312. Kurhila, S. 2006b: Kenen suomi on oikeaa? Lasten korjauksista monietnisissä päiväkotiryhmissä. Kieli 17. Toim. S. Kurhila & A. Mäntynen, 30-54. Roberts, C. 2010: Language socialization in the workplace. Annual Review of Applied Linguistics 30, 211-227. Roberts, C., E. Davies & T. Jupp 1992: Language and discrimination. A study of communication in multiethnic workplaces. London: Longman. Simpson, J. & A. Whiteside 2012: Politics, policy and practice: ESOL in the UK and the USA. Working Papers in Urban Language & Literacies 87. ttp://www.kcl.ac.uk/innovation/groups/ldc/publications/workingpapers/67.pdf Vertovec, S. 2007: Super-diversity and its implications. Ethnic and Racial Studies 30:6, 1024-1054.