Soidinmäen tuulivoimapuiston osayleiskaava

S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SAARIJÄRVEN KAUPUNKI Soidinmäen tuulivoimapuiston osayleiskaava Tarkistettu 22.5.2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24711

1 (42) Sisällysluettelo 1 Keski-Suomen ELY Keskus... 1 2 Keski-Suomen liitto... 3 3 Keski-Suomen museo... 4 4 Karstulan kunta / Kunnanhallitus... 5 5 Finavia Oyj... 5 6 Fingrid Oyj... 6 7 Keski-Suomen pelastuslaitos... 7 8 Puolustusvoimat... 7 9 Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi... 9 10 Suomen metsäkeskus... 10 11 Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi ry ja MTK Metsälinja... 11 12 Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimi, ympäristölautakunta... 13 13 Kulhaan kupeen asukkaat, 17 allekirjoitusta / Leea Lampinen... 15 14 Yhteismuistutus, 47 allekirjoitusta / Matti Hast... 18 15 Anssi Herttuala... 22 16 Pia Hetekivi-Rutanen ja Pasi Rutanen... 25 17 Konttimäen kyläyhdistys... 28 18 Jukka Lauttamäki... 39 19 Merja Palonen... 40 20 Saarijärvi-Seura r.y... 41 Sähköpostiohjelmasta johtuvan teknisen virheen vuoksi Saarijärvi-Seura r.y:n palaute (nro. 20) käsiteltiin vasta 22.5.2015 ja lisättiin tällöin asiakirjoihin.

1 (41) Soidinmäen tuulivoimapuiston osayleiskaava 1 Keski-Suomen ELY Keskus Lausunnon pääkohdat: 1. Laadittavana olevan Saarijärven kaupungin pienvesistöjen rantaosayleiskaavan ja nyt tämän laadittavana olevan osayleiskaavan yhteensovittamisperiaatteista tulee sisällyttää kaava-asiakirjoihin selvitystä. 2. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella on uutta tietoa liitooravan esiintymisestä nyt laadittavan kaavan alueelle sijoittuvan Saarijärven seurakunnan omistaman tilan 729-406-2-181 alueelta. Kyseessä on todennäköisesti liitooravan lisääntymis- ja levähdyspaikka. Havainnon kaavamerkinnälliseen osoittamiseen liittyvistä järjestelyistä tulee olla yhteydessä Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat-vastuualueeseen. 3. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus esittää edelleen kaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa esiintuodun mukaisesti voimalarunkojen alaosan tummentamisekseen liittyvän kaavamääräyksellisen ohjauksen sisällyttämistä kaavaan Natura -alueeseen kohdistuvien haittavaikutusten lieventämiseksi. 4. Lähialueelle sijoittuvilla Soidinmäen ja Mikonperän alueilla vaikutuksiltaan hallitsevimpina tulisivat olemaan ne lähimmäksi sijoittuvat kolme tuulivoimalaa, joille on jo myönnetty rakennusluvat eli tuulivoimalat nro 2, nro 3 ja nro 4. Laadinnan kohteena olevalla kaava-alueella olemassa olevan maankäytöllisen tilanteen esille tuomiseksi kaavaselostuksen "Nykytilanne "-osiota tulisi täydentää myös selvityksellä alueella jo voimassa olevasta lupatilanteesta. 5. Kaava-asiakirjoihin sisältyvän kaavaselostuksen kohta 4.4.1 sisältää vain lyhyen kuvauksen nykyisen valtakunnallisesti arvokkaaksi luokitellun Saarijärven reitin kulttuurimaisemat -maisema-alueen sijoittumisesta kyseessä olevan tuulivoimahankealueen suhteen. Kohdan sisällöllisenä puutteena on pidettävä sitä, että kohdassa on jäänyt käsittelemättä valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnin laajennusehdotuksen rajauksen suhde hankealueeseen. 6. Kaava-asiakirjojen kaavaselostuksessa ei käsitellä maisemavaikutuksia valtakunnallisesta arvokkaaseen Saarijärven reitin kulttuurimaisemat -maisema-alueeseen eikä maakunnallisesti arvokkaaseen Pajumäen maisema-alueeseen. Edellä esiintuotu huomioon ottaen kaavaselostuksen maisemavaikutusten arviointiosuudessa on katsottava olevan vielä täydentämistarvetta. 7. Laaditun maisemaselvityksen tuottamalla tiedolla ei ole kuitenkaan ollut minkäänlaisia vaikutuksia esim. tuulivoimaloiden sijoitteluun, vaan voimaloiden sijoittamispaikat ovat edelleenkin kaavaluonnoksen mukaiset. Kaava-asiakirjoissa (mm. kaavaselostus) tulee perustella kyseiseen kaavaratkaisuun päätyminen sekä kuvata myös maisemaselvityksen huomioon ottaminen ratkaisussa. Maisemaselvityksen perusteella erityisesti voimalat nro 5 ja nro 8 tulisivat aiheuttamaan maisemakuvallista haittaa, joten ottaen huomioon laadittu maisemaselvitys tulee vielä tutkia tuulivoimaloille mahdollisia vaihtoehtoisia sijoittamispaikkoja sekä tarvittaessa myös maisemakuvaan haitallisimmin vaikuttavien voimaloiden kokonaan poistamista kaavasta.

2 (41) 8. Tulee vielä tarkistaa ympäröivän alueen tämän hetkinen, vireillä oleva tuulivoimahanketilanne (kuvista 9 ja 27 puuttuu ainakin Kyyjärven kunnan alueelle sijoittuva Harsunnevan tuulivoimahanke, aikaisemmalta nimeltään Harsunkankaan tuulivoimahanke) ja tämän jälkeen tulee arvioida tilannetta ja tarvittaessa tulee sitten tarpeenmukaisesti täydentää kaava-asiakirjoihin sisältyvää eri hankkeiden yhteisvaikutusten arviointia. 9. Ottaen huomioon valtakunnan sähköverkkoon liittämisjärjestelyiden kiinteä liittyminen aina kyseisenlaiseen hankekokonaisuuteen, liityntäilmajohdon pituus sekä se, että laadinnan kohteena olevaa osayleiskaavaa ympäröivälle alueelle sijoittuu runsaasti ympäristöön ja luontoon liittyviä erilaisia arvokohteita ja arvoaluekokonaisuuksia, tulee kaava-asiakirjoihin sisällyttää myös mainitusta sähkönsiirtojärjestelystä tarpeenmukaista selvitystä ja vaikutusten arviointia. Vastine: 1. Kaavaselostusta täydennetään seuraavasti: Kaupungin pienvesistöjen rantaosayleiskaavasta on laadittu vasta alustava kaavakartta-aineisto ja Soidinmäen tuulivoimayleiskaava-alue rajataan pienvesistöjen rantaosayleiskaava-alueesta pois. Pienvesistöjen rantaosayleiskaava ei ole ollut nähtävillä valmisteluvaiheen kuulemista varten. Saarijärven kaupunginvaltuusto on hyväksynyt pienvesistöjen rantaosayleiskaavan mitoitus- ja suunnitteluperusteet, joiden mukaisesti rantarakennusoikeudet muodostuvat emätila- ja vesistökohtaisesti. Yleiskaavojen yhteensovittamisen tarve koskee seuraavia vesistöjä: Pihtilampi, Iso- Kortelampi ja Kivilampi. Saarijärven kaupungin hyväksymien mitoitus- ja suunnitteluperusteiden mukaisesti Pihtilammen ranta-alueelle on muodostumassa rantarakennusoikeus vesistön kaakkoisrannalle. Melualueet (35 / 40 db) eivät ulotu Pihtilammen rannalle, mutta sitä vastoin välkemallinnuksen 1-8 tunti/vuosi - välkehaittarajaus ulottuu Pihtilammen alueelle. Suomessa ei ole viranomaisten antamia yleisiä määräyksiä tuulivoimaloiden muodostaman varjostuksen enimmäiskestoista eikä varjonmuodostuksen arviointiperusteista. Käytännössä on pyritty alle 8 tunnin välkevaikutukseen. Pihtilammen ympäristö on hyvin metsäinen, mikä lisäksi vähentää laskennallista välkevaikutusta. Tuulivoimahanke ei aiheuta merkittävää välkehaittaa Pihtilammella. Kivilampi sijoittuu Soidinmäen tuulivoimayleiskaavan alueelle eli kyseistä lampea ei sisällytetä jatkossa pienvesistöjen rantaosayleiskaavan alueelle. Saarijärven kaupungin mitoitus- ja suunnitteluperusteiden mukaisesti Kivilammen rantaan muodostuisi yksi loma-asuntoyksikkö, mutta koska vesistöä ei sisällytetä enää rantayleiskaavaan, ei yksikköä muodostu rannalle. Toimija on laatinut maanvuokrasopimuksen alueen maanomistajan kanssa. Iso Kortelampi sijoittuu Soidinmäen tuulivoimayleiskaavan pohjoispuolelle, mutta kyseiselle vesistölle ei muodostu rantarakennusoikeutta Saarijärven pienvesistöjen rantaosayleiskaavan mitoitus- ja suunnitteluperusteiden mukaisesti. 2. Kaavakartalle on lisätty liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikka. 3. Tiedoksi.

3 (41) 4. Tiedoksi. 5. Tiedoksi. 6. Tiedoksi. 7. Tiedoksi. 8. Valtakunnallisesti arvokkaaseen Saarijärven reitin kulttuurimaisema-alueeseen kohdistuvien maisemavaikutusten takia tuulivoimalan nro 8 tv-aluevaraus poistetaan kaavakartalta. Kaavaselostuksen ja maisemaselvityksen havainnekuviin merkitään poistettava tuulivoimala. Kaavan melu- ja välkemallinnukset päivitetään siten, että poistettava tuulivoimala huomioidaan mallinnuksissa. 9. Sähkönsiirron eri vaihtoehtojen toteutus ja ympäristövaikutukset selvitetään Energia-markkinavirastoon toimitettavassa hankelupahakemusmenettelyssä. Yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus eivät edellytä vaikutusten arviointia koskien tuulivoimapuiston liittämistä valtakunnalliseen sähköverkkoon enempää kuin Soidinmäen tuulivoimapuiston osayleiskaavan aineistoissa on esitetty. Vaikutus kaavakarttaan: Tuulivoimalan nro 8 tv-aluevaraus poistetaan kaavakartalta. Kaavakartalle on lisätty liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikka. 2 Keski-Suomen liitto Lausunnon pääkohdat: 1. Soidinmäen tuulivoimapuiston kaavaehdotukselle ei ole maakuntakaavallisia esteitä. 2. Ympäristöministeriö jätti 5.12.2014 vahvistamatta Soidinmäen tuulivoimapuiston alueen valtakunnallisesti arvokkaan Saarijärven reitin kulttuurimaisemaan ulottuvien vaikutusten vuoksi. Vahvistamatta jättäminen ei estä alueelle suunnittelemasta ja toteuttamasta alle 10 voimalan tuulivoimapuistoa. 3. Liiton mielestä kaavaehdotuksessa on selvitetty riittävästi maisemallisia vaikutuksia. Vastine: 1. Tiedoksi. 2. Tiedoksi. 3. Tiedoksi. Vaikutus kaavakarttaan: Ei muutosta.

4 (41) 3 Keski-Suomen museo Lausunnon pääkohdat: 1. Ei huomautettavaa osayleiskaavaehdotukseen arkeologisen kulttuuriperinnön eikä rakennetun kulttuuriympäristön osalta. Vastine: 1. Tiedoksi. Vaikutus kaavakarttaan: Ei muutosta.

5 (41) 4 Karstulan kunta / Kunnanhallitus Lausunnon pääkohdat: 1. Ei erityistä lausuttavaa. Vastine: 1. Tiedoksi. Vaikutus kaavakarttaan: Ei muutosta. 5 Finavia Oyj Lausunnon pääkohdat: 1. Esitetään että koko osayleiskaava-aluetta koskeviin määräyksiin lisätään seuraava velvoite: Ennen rakennusluvan myöntämistä tulee kullekin tuulivoimalalle saada ilmailulain (864/2014) 158 :n mukainen lentoestelupa. Vastine: 1. Kaavakarttoihin ei sisällytetä muiden erillislakien kautta tulevia rakennuslupavaiheen lupamenettelymääräyksiä, koska erillislait ja näihin sisältyvät lupamenettelyvelvoitteet ovat voimassa yleiskaavasta riippumatta. Erillislait ja lupamenettelysäädökset saattavat myös muuttua, ja mikäli kaavakartalle sisältyy tällainen erillislakiin viittaava määräys, voi yleiskaavakartan määräys muuttua tuolloin sisällöltään virheelliseksi. Vaikutus kaavakarttaan: Ei muutosta.

6 (41) 6 Fingrid Oyj Lausunnon pääkohdat: 1. Liityntää Fingrid Oyj:n 400 kv voimajohtoon Vihtavuori-Alajärvi on tarkennettava suunnitelmien edetessä. 2. Fingridillä ei ole muutoin huomauttamista osayleiskaavan ehdotuksesta. 3. Edellisessä lausunnossa mainitut asiat liitynnöistä ja voimajohtojen rajoituksista on kuitenkin otettava huomioon myös tarkemmassa suunnittelussa. 4. Muiden kuin Fingrid Oyj:n omistamien voimajohtojen osalta tulee pyytää erillinen lausunto voimajohtojen omistajalta. Vastine: 1. Tiedoksi. 2. Tiedoksi. 3. Tiedoksi. 4. Tiedoksi. Vaikutus kaavakarttaan: Ei muutosta.

7 (41) 7 Keski-Suomen pelastuslaitos Lausunnon pääkohdat: 1. Keski-Suomen pelastuslaitos on aiemmin antanut lausunnon Soidinmäen osayleiskaavan valmistelusta. Vastine: 1. Keski-Suomen pelastuslaitoksen valmisteluvaiheessa antamaan lausuntoon on annettu vastine ennen ehdotusaineiston nähtäville asettamista. Lausunto ei aiheuta muutoksia ehdotusaineistoon. Vaikutus kaavakarttaan: Ei muutosta. 8 Puolustusvoimat Lausunnon pääkohdat: 1. Kaavaehdotuksessa ja -luonnoksissa oleva määräys, jonka mukaan ennen tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämistä on kuultava Puolustusvoimain Pääesikuntaa tuulivoimaloiden toimintaan liittyen, on muutettava muotoon: Ennen tuulivoimalan rakennusluvan myöntämistä on saatava hyväksyntä Puolustusvoimien pääesikunnalta. 2. Tuulivoimaloista tulee aina pyytää Pääesikunnan lausunto hyvissä ajoin ennen rakennushankkeen toteuttamista. 3. Jos toteutettavien tuulivoimaloiden koko (suurempi), määrä (enemmän) tai sijoittelu poikkeaa niistä tiedoista, joilla Puolustusvoimat (Pääesikunnan operatiivinen osasto) on antanut lausunnon hankkeen hyväksyttävyydestä, tulee hankkeelle saada Pääesikunnalta uusi lausunto hyväksyttävyydestä ja selvitystarpeista. 4. Kaavoitukseen ja maankäyttöön liittyen on 1.3.2015 alkaen pyydettävä lausunnot puolustusvoimien lisäksi myös Suomen Turvallisuusverkko Oy: ltä, osoitteesta asiakaspalvelu.stuve@erillisverkot.fi. 5. Rakennus- ym. töitä tehdessä tulee huomioida alueella ja läheisyydessä mahdollisesti kulkevat puolustusvoimien kaapelilinjat. 6. Kaavoituksesta mahdollisesti aiheutuvien olemassa olevien kaapelireittien siirtojen, kaapeleiden rakentamisenaikaisten suojaamisen tai muiden muutosten osalta kustannukset on kohdennettava muutoksen aiheuttajalle. 7. Puolustusvoimat esittää, että Saarijärven kaupunki lisää laadittavaan kunnalliseen rakennusjärjestykseen ja tarvittavilta osin muihin yleiskaavoihin seuraavat lauseet:

8 (41) Vastine: Yli 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeista tuulivoimaloista tulee aina pyytää erillinen lausunto Pääesikunnalta koko kunnan alueella. Yksittäisiä alle 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeita pientuulivoimaloita saa rakentaa, mikäli ne eivät rajoitu puolustusvoimien vakituisessa käytössä oleviin alueisiin. 1. Puolustusvoimat ovat myöntäneet hyväksynnän hakkeelle, päätös nro: 4.4.2014 AK6067256/73/2014. Kaavamääräyksestä on keskusteltu mm. viranomaisneuvottelussa ja määräyksen lainmukaisuuteen on kiinnitetty erityistä huomioita. Määräys esitetään kaavakartalla seuraavassa muodossa: Tuulivoimaloista tulee pyytää aina Pääesikunnan lausunto rakennuslupavaiheessa. Puolustusvoimien pääesikunnan tulee voida tarkistaa tuulivoimalahankkeet rakennuslupavaiheessa, jotta rakennushanke on kaavassa esitetyn mukainen. Jos toteutettavien tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus, määrä, sijoittelu tai muut perustiedot poikkeavat kaavoitusvaiheessa annetuista tiedoista, joilla Puolustusvoimat (Pääesikunnan operatiivinen osasto) on antanut lausunnon hankkeen hyväksyttävyydestä, tulee hankkeelle saada Pääesikunnalta uusi lausunto hyväksyttävyydestä ja selvitystarpeista. 2. Rakennuslupavaiheen kuulemiseen liittyvä kuulemismenettely on huomioitu yleiskaavan yleismääräyksessä: Tuulivoimaloista tulee pyytää aina Pääesikunnan lausunto rakennuslupavaiheessa. Puolustusvoimien pääesikunnan tulee voida tarkistaa tuulivoimalahankkeet rakennuslupavaiheessa, jotta rakennushanke on kaavassa esitetyn mukainen. Jos toteutettavien tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus, määrä, sijoittelu tai muut perustiedot poikkeavat kaavoitusvaiheessa annetuista tiedoista, joilla Puolustusvoimat (Pääesikunnan operatiivinen osasto) on antanut lausunnon hankkeen hyväksyttävyydestä, tulee hankkeelle saada Pääesikunnalta uusi lausunto hyväksyttävyydestä ja selvitystarpeista. 3. Rakennuslupavaiheen kuulemiseen liittyvä kuulemismenettely on huomioitu yleiskaavan yleismääräyksessä: Tuulivoimaloista tulee pyytää aina Pääesikunnan lausunto rakennuslupavaiheessa. Puolustusvoimien pääesikunnan tulee voida tarkistaa tuulivoimalahankkeet rakennuslupavaiheessa, jotta rakennushanke on kaavassa esitetyn mukainen. Jos toteutettavien tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus, määrä, sijoittelu tai muut perustiedot poikkeavat kaavoitusvaiheessa annetuista tiedoista, joilla Puolustusvoimat (Pääesikunnan operatiivinen osasto) on antanut lausunnon hankkeen hyväksyttävyydestä, tulee hankkeelle saada Pääesikunnalta uusi lausunto hyväksyttävyydestä ja selvitystarpeista. 4. Kaavaprosessin aikana kuultavat viranomaiset on todettu kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa eikä aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa tai Puolustusvoimien valmisteluvaiheen lausunnossa tuotu esille tarvetta kuultavien viranomaistahojen lisäämiseksi. Nimen perusteella Suomen turvallisuusverkko Oy on yritys eikä vianomaistaho eli myöskään siten viranomaiskuulemisvelvoite ei koske ko. tahoa. Ehdotusvaiheen kuulemista ei voida enää järjestää Suomen turvallisuusverkko Oy:n osalta, koska ehdotusvaiheen nähtäville asettaminen on päättynyt. Mikäli Puolustusvoimat toimii yhteistyössä Suomen turvallisuusverkko Oy:n kanssa, tulisi kaavahanketta koskeva Puolustusvoimien viranomaislausunto laatia yhteistyössä Suomen turvallisuusverkko Oy:n kanssa.

9 (41) Rakennuslupavaiheessa kuultavat viranomaistahot on määritelty Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja asetuksessa (MRL 133, MRA 60, MRA 65 ja poikkeamismenettely 173 ). Rakennuslupavaiheessa lausunnot pyydetään viranomaisilta, ei yrityksiltä tai yhdistyksiltä. Rakennuslupa-aineistoon liittyen naapureita kuullaan MRA 65 :n edellyttämällä tavalla. Kaavakartalle ei voida lisätä määräystä, joka velvoittaa kuulemaan Suomen Turvallisuusverkko Oy:tä rakennuslupavaiheessa, koska kyseessä ei ole viranomaistaho. Mikäli kaavakartalle merkittäisiin kuultavien yritysten nimiä, joiden nimet voivat muuttua kaavan olleessa voimassa, määräys muuttuisi virheelliseksi yrityksen nimen muututtua. Puolustusvoimien kanta kuulemistarpeesta välitetään kuitenkin rakennusvalvonnalle tiedoksi. Ensisijaisesti, kun rakennuslupahakemuksesta kuullaan Puolustusvoimia ja mikäli Puolustusvoimat toimii yhteistyössä Suomen Turvallisuusverkko Oy:n kanssa, tulisi Puolustusvoimien valmistella rakennuslupahakemusta koskeva lausunto yhteistyössä Suomen Turvallisuusverkko Oy:n kanssa. 5. 6. Tiedoksi. 7. Puolustusvoimien esitys on kirjattu muistiin ja huomioidaan tarvittaessa yleiskaavojen ja rakennusjärjestyksen laadinnassa. Vaikutus kaavakarttaan: Puolustusvoimien kuulemista koskevaa yleismääräystä on muutettu ja täydennetty kaavakartalla. 9 Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Lausunnon pääkohdat: 1. Soidinmäen tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotuksesta ei ole lausuttavaa. Vastine: 1. Tiedoksi. Vaikutus kaavakarttaan: Ei muutosta.

10 (41) 10 Suomen metsäkeskus Lausunnon pääkohdat: 1. Pidetään tärkeänä, että Keski-Suomessa on mahdollisimman hyvät puitteet kannattavan metsätalouden ja kilpailukyisen metsäteollisuuden harjoittamiselle myös tulevaisuudessa. 2. Metsätaloudelle ei aseteta liikaa rajoitteita (maisematyölupa, toimenpidekieltoalueet, "oma-valtaiset" merkinnät). Metsätalousalueilla pitäisi tukeutua lähinnä metsälakiin ja erityistapauksissa Hyvän metsänhoidon suosituksiin. 3. Kaavamerkintöjen ja -määräyksien tulisi olla selkeitä, yksiselitteisiä ja yhdenmukaisia. 4. Kaavojen tulisi olla metsätoimijoiden käytössä digitaalisessa muodossa. 5. Metsänomistajilla ja metsätoimijoilla tulisi olla jo kaavoituksen valmisteluvaiheessa aidot vuorovaikutusmahdollisuudet kaavoitusprosessissa. 6. Viranomaisyhteistyöstä puuttuu kokonaan metsäsektoriviranomainen: Suomen metsäkeskus. Metsäkeskus olisi syytä kutsua tulevaisuudessa viranomaisneuvotteluihin. 7. Metsätalous pitää huomioida alueen tiestön kunnostus- ja rakennustöissä. Tierunkoon on tehtävä riittävä määrä metsäliittymiä, jotta tiestön vaikutusalueen metsiin päästään. Sähköverkon maakaapeloinneissa on myös huomioitava metsätalouden kuljetusten raskaus. 8. Kaavamääräyksiin ei ole erityistä lausuttavaa. Vastine: 1. Tiedoksi. 2. Tiedoksi. 3. Tiedoksi. 4. Saarijärven kaupungin voimaan tulevat kaava-aineistot ovat sähköisessä muodossa ja löytyvät kaupungin nettisivujen kautta pdf-muodossa. Mikäli tarvittavia kaava-aineistoja ei löydy kaupungin kotisivuilta, metsänomistajien ja toimijoiden on hyvä olla suoraan yhteydessä kaupungin kaavoituksen henkilöstöön. 5. Kaavaprosessi on toteutettu maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti ja osin myös laajemmin. Myös vuorovaikutus on tapahtunut MRL:n edellyttämällä tavalla. Kaava-alueen maanomistajia on tiedotettu kirjeitse kolme kertaa ja kaavasta on järjestetty yleisötilaisuuksia. Lisäksi kaava-aineistosta on kuulutettu lehdissä, kaupungin kotisivuilla ja virallisella ilmoitustaululla. Kaavaprosessin aikana toteutettu tiedottaminen on ollut laajempaa kuin mitä Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää ja metsänomistajilla on ollut mahdollisuus ottaa kantaa kaavaasiakirjoihin.

11 (41) 6. Tiedoksi. Suomen metsäkeskus lisätään viranomaisiin kaava-asiakirjoihin. Suomen metsäkeskusta on tiedotettu kaava-aineistojen nähtäville asettamisen yhteydessä sekä valmistelu- että ehdotusvaiheessa. 7. Tiedoksi. 8. Tiedoksi. Vaikutus kaavakarttaan: Ei muutosta. 11 Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi ry ja MTK Metsälinja Lausunnon pääkohdat: 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman viranomaisten joukosta puuttuu kokonaan metsäsektoriviranomainen eli Suomen metsäkeskus. Metsäkeskus on kuitenkin selkeästi valtiohallinnon metsäsektoriviranomainen, joka tulisi korjata kaavaasiakirjoihin. 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa yhteisöjen joukosta puuttuu paikallinen tuottajayhdistys eli MTK Saarijärvi. 3. Kunnan tulee ottaa huomioon maanomistajien tasapuolinen kohtelu niin kaavoituksessa kuin rakennuslupia myöntäessäänkin. Erityistä harkintaa tarvitaan juuri tuulivoimaloiden osalta, koska tuulivoimalat tulevat rajoittamaan naapurikiinteistöjen tulevaa maankäyttöä ja rakentamista tavallista voimakkaammin ja laajemmalla vaikutusalueella. Vaikutusalueeksi lasketaan yleisesti 5*tuulivoimalan lapojen halkaisija. Tämä tarkoittaa keskimäärin 600m sädettä voimalan ympärillä. 4. On erittäin suositeltavaa, että maanvuokrasopimukset on tehty tai tehdään kaikkien vaikutusalueella olevien maanomistajien kanssa, eikä vain tuulivoimalakiinteistöjen maanomistajien kanssa. 5. Kunnan tulee huolehtia rakennuslupia myöntäessään, että tuulivoimatuotannon päättyessä voimaloiden purkamisiin, maisemointeihin tai muihin jälkitoimenpiteisiin liittyvät toimet tai niiden kustannukset eivät tule missään mahdollisissa tapauksissa maanomistajien ja kiinteistönomistajien vastuulle. Kunnan on otettava vastuu tehtävistä toimenpiteistä ja niiden kustannuksista kokonaan itselleen jo rakennuslupia myöntäessään. 6. Kaavaa varten laaditussa luontoselvityksessä on paljon epätäsmällisyyksiä erityisesti metsälain 10 :n kohteiden osalta. Useimmat luontoselvityksen mukaiset kohteet ovat vain paikallisesti arvokkaita luontokohteita. Monille arvokkaille, mutta ei metsälain mukaisille kohteille, esitetään niiden säilyttämistä koskemattomina. Tällaisten maankäyttösuositusten antaminen ei perustu mihinkään lainsäädäntöön ja ei ole siksi hyväksyttävää. 7. Nähtävillä olevaan Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston osayleiskaavaan ei esitetä varsinaisia korjauksia tai muutoksia. Kaavamerkinnät ja -määräykset ovat asiallisesti tehtyjä ja sopusoinnussa metsätalouden harjoittamisen kanssa.

12 (41) Vastine: 1. Lisätään Suomen metsäkeskus OAS:n viranomaisten listaan. Suomen metsäkeskusta on tiedotettu kaava-aineistojen nähtäville asettamisen yhteydessä sekä valmistelu- että ehdotusvaiheessa. 2. Lisätään MTK Saarijärvi OAS:n yhteisöjen listaan. 3. Tiedoksi. 4. Maanvuokrasopimukset ovat yksityisoikeudellisia sopimuksia, joita ei käsitellä kaava-aineistoihin liittyvinä asioina tai asiakirjoina eli asiaa ei sisällytetä vastineisiin. 5. MRL:n rakennuslupamenettely ei sisällä purkuvakuuksia velvoittavia tai mahdollistavia pykäliä tuulivoimaloita koskien. Purkuvakuudet hoidetaan yksityisoikeudellisin sopimuksin ja niitä ei käsitellä kaava-aineistoon liittyvinä asioina tai asiakirjoina eikä siten myöskään huomioida vastineissa käsiteltävinä asioina. Keski-Suomen ELY keskuksen ohjauksen mukaisesti: Tuulivoimarakentamiseen sovelletaan samoja säännöksiä kuin muuhunkin rakentamiseen eikä tuulivoimalaa voida asettaa erilaiseen asemaan, ellei siitä säädetä laissa. Kaavaan ei voida ottaa määräystä, joka velvoittaisi purkamaan tuulivoimalan sen käytön päätyttyä. Tuulivoimayleiskaava on voimassa toistaiseksi ja kaavan aluevaraus osoittaa sen, mihin tarkoitukseen alueet on suunniteltu käytettäväksi. Kaava on laadittava siitä lähtökohdasta, että kaavassa osoitetulla tuulivoimalan rakennuspaikalla saa olla tuulivoimala, jota saa ja täytyy pitää kunnossa. Rakennuspaikalle saa rakentaa kaavan mukaisen uudenkin tuulivoimalan siihen saakka, kun tuulivoimayleiskaava on voimassa. Kiinteistön omistajan harkinnassa ja tulevaisuuden teknisen kehityksen varassa on se, hyödyntääkö ja pystyykö kiinteistönomistaja hyödyntämään uudisrakentamisessa olemassa olevaa tuulivoimalaa. MRL 166 :ssä on säännökset rakennuksen kunnossapidosta ja MRL 170 :n 2 momentissa on säännös, jonka mukaan rakennuspaikka ympäristöineen on saatettava sellaiseen kuntoon, ettei se vaaranna turvallisuutta tai rumenna ympäristöä, jos rakennuksen käyttämisestä on luovuttu. Kun laissa on säännös, miten pitää toimia silloin, kun rakennuksen käyttämisestä on luovuttu, kaavaan ei voida ottaa määräystä, joka poikkeaa tästä lain säännöksestä. 6. Luontoselvityksiä ei laadita metsätalouden näkökulmasta vaan tarkoitus on inventoida tutkimusalueen erilaiset lakien mukaan suojeltavat arvokohteet sekä muuten paikallisesti arvokkaat luontotyypit. Luontoselvitys tehdään siis nimenomaan sen vuoksi, että myös paikallisesti arvokkaat kohteet voidaan huomioida hankkeen suunnittelussa. Raporteissa esitetään, että tällaisille kohteille annetut maankäyttösuositukset eivät perustu lakeihin, joten niiden huomioiminen on vapaaehtoista. Arvokohteille tulee aina antaa maankäyttösuositukset asianmukaisissa luontoselvitysraporteissa. 7. Tiedoksi. Vaikutus kaavakarttaan: Ei muutosta.

13 (41) 12 Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimi, ympäristölautakunta Lausunnon pääkohdat: 1. Tuulivoimalat tulee sijoittaa alueelle siten, että ne ovat mahdollisimman kaukana asutuksesta. Mikäli suojavyöhyke lähimpään asutukseen on n. 2 km, haitoista voitaisiin hyvin suurella todennäköisyydellä välttyä. 2. Tuulivoimaloiden käytönaikainen sekä asuinrakennusten sisälle kantautuvien meluhaittojen ehkäisy tulee huomioida kaavamääräyksissä. Muutos kaavamääräykseen: Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi alueen suunnittelussa, toteuttamisessa ja tuulivoimaloiden käytössä on noudatettava valtiovaltioneuvoston päätöstä melutasojen ohjearvoista, ympäristöministeriön tuulivoimarakentamista koskevia ulkomelutason suunnitteluohjearvoja sekä Sosiaali- ja terveysministeriön asettamia sisämelun tavoitearvoja. Voimalat tulee olla teknisesti säädettävissä ja pysäytettävissä niin, että haitallisia vaikutuksia ei synny. 3. Melumallinnuksessa käytetyn tuulivoimalan lähtömelutaso tulee huomioida kaavamääräyksissä. Kaavassa osoitetaan tarkasti tuulivoimalan sijainti. Mikäli toimija valitsee toteutukseen lähtömelutasoltaan meluisamman voimalan kuin melumallinnuksessa on käytetty, laajenee myös mallinnuksen mukainen melualue ja meluhaitat mutta osayleiskaava ei mahdollista tuulivoimalan siirtämistä kauemmas haitan kärsijästä. 4. Mikäli tuulivoimaloita sijoitetaan kaavaehdotuksen mukaisille paikoille, ympäristönsuojeluviranomaisen tulisi tehdä ympäristöluvan tarveharkinta asutusta lähempien tuulivoimaloiden osalta. 5. Tuulivoimaloiden aiheuttama melu tulee mallintaa uudelleen ja tarkemmin, mikäli ympäristöluvan tarveharkinta edellyttää luvan hakemista. Ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014 mukaisesti (kpl 4.2.) Melumallinnuksen tulokseen tulisi tehdä varovaisuusperiaatetta noudattaen +5 db lisäys ennen vertaamista ohjearvoihin. Tällä lisäyksellä pyritään kompensoimaan melumalleissa havaittuja puutteita. 6. Terveydensuojelulain 26 1mom. mukaan asunnon ja muun sisätilan sisäilman puhtauden, lämpötilan, kosteuden, melun, ilmanvaihdon, valon, säteilyn ja muiden vastaavien olosuhteiden tulee olla sellaiset, ettei niistä aiheudu asunnossa tai sisätilassa oleskeleville terveyshaittaa. 7. Terveydensuojeluviranomainen voi joutua tuulivoimalasta tehdyn meluvalituksen johdosta määrätä terveydensuojelulain 27 perusteella tehtäväksi riittävät melumittaukset. Saman pykälän perusteella voidaan tarvittaessa joutua määräämään tuulivoimalalle käyttörajoituksia melusta johtuvan terveyshaitan poistamiseksi. 8. Ympäristölautakunta katsoo, että siirtämällä tuulivoimalat riittävän kauas asutuksesta voidaan melusta johtuvan terveyshaitan riskiä pienentää merkittävästi. Jälkeenpäin melusta johtuvan terveyshaitan selvittäminen ja poistaminen on hankalaa ja kallista.

14 (41) Vastine: 1. Tiedoksi. Tuulivoimaloiden suojaetäisyyttä ei ole määritelty yksiselitteisesti Maankäyttö- ja rakennuslaissa, voimassa olevissa säädöksissä tai ympäristöministeriön ohjeissa mihinkään tiettyyn etäisyyteen. Kaavaehdotuksen aikana tehtyjen selvitysten perusteella ei noussut esille sellaisia huomioita, että vähimmäisetäisyyden tulisi olla yleisesti käytössä olevia käytäntöjä suurempi. Yleisesti käytössä oleva etäisyys muodostuu usein tuulivoimayleiskaavoissa melumallinnuksen desibelirajauksen mallinnuksen tuloksena, sekä varjostusmallinnuksen välkehtimisrajana (noin 8h/a), ellei muita syitä nouse esiin. 2. Kyseiset asiat ohjaavat jo itsessään tuulivoimayleiskaavan laatimista ja vaikutusten arviointia. Näin ollen itsestäänselvyyksien kirjaamista kaavamääräyksiin päällekkäisenä ohjauksena ei yleisesti ottaen pidetä tarkoituksen mukaisena asiana, koska ne eivät tuo mitään lisäarvoa itse suunnitteluun, kaavan sisältöön tai ohjausvaikutukseen. 3. Kaavamääräyksiä tarkistetaan seuraavasti: Rakennuslupa voidaan myöntää suoraan yleiskaavan perusteella voimalatyypille, joka on kaavoitusprosessin aikana tarkastelussa ollut voimalavaihtoehto tai vaikutuksiltaan kyseistä voimalatyyppiä vastaava tai vaikutukseltaan vähäisempi sekä tuulivoimalapuistokokonaisuudelle, jonka tuulivoimaloiden yhteisvaikutukset melun ja muiden vaikutusten osalta eivät ylitä kaavaratkaisun perusteena olevien mallinnusten ja selvitysten raja-arvoja. 4. Kaavan laadintaa ohjaa Maankäyttö- ja rakennuslaki eikä ko. laki sisällä ympäristölupatarveharkintaa kaavaprosessiin liittyen. Ympäristölupamenettelyt (sekä tähän liittyvä viranomaisvalvonta) ovat eri lainsäädännön alaisia menettelyjä eikä kaavakartalla voida esittää eri lainsäädännön alaisia lupavelvoitteita. Yleiskaavan laatimisen yhteydessä tehty melumallinnus on laadittu Ympäristöministeriön ohjeen 2/2014 mukaisesti. Melumallinnuksen mukaan meluarvot eivät ylity rakennuspaikkojen kohdalla eivätkä asumisterveysohjeen mukaiset raja-arvot ylity. Näiden perusteiden mukaan ympäristöluvalle ei nähdä tarvetta. Välkehtimisvaikutukset on kuvattu kaavan selvitysaineistossa. Varjostuksen osalta Suomessa ei ole olemassa raja-arvoja, jotka hankkeen tulisi täyttää. Yleisesti käytetyn tavoitearvon 8 h/ vuosi ei ylity yhdessäkään kohteessa, joten tämä ei ole tarkoituksenmukainen peruste ympäristöluvan asettamiselle. 5. Melumallinnus on laadittu osayleiskaavaa varten YM ohjeen 2/2014 mukaisesti. Melumallinnusta ei laadita ympäristölupaa varten, koska näkemyksemme mukaan ympäristöluvalle ei nähdä tarvetta. Ks. vastine 11.4 Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen luvun 4.1 Melumallinnus ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä ja yksityiskohtaisessa kaavoituksessa kohdassa 4.1.1 Tuulivoimaloiden melupäästö todetaan amplitudimodulaatio seuraavaa: Melun impulssimaisuuden ja merkityksellisen sykinnän (amplitudimodulaatio) vaikutukset sisältyvät lähtökohtaisesti valmistajan ilmoittamiin melupäästön takuuarvioihin, eikä niiden tarkastelua tässä yhteydessä edellytetä. Sanktio voi-

15 (41) daan huomioida laskennan lähtöarvoissa, mikäli tiedetään tuulivoimalan melupäästön sisältävän kapeakaistaista / tonaalisia komponentteja ja voidaan arvioida näiden erityispiirteiden olevan kuulohavainnoin erotettavissa ja ohjeistuksen mukaisesti todennettavissa melulle altistuvalla alueella. Mallinnus on raportoitu tarvittavine tietoineen kaavaselostuksen kohdassa 10.10 Lähtötietojen perusteella tuulivoimalan melupäästö ei sisällä kapeakaistaista / tonaalisia komponentteja eikä sen ole ilmoitettu olevan impulssimaista tai sisältävän merkittävää sykintää, kuten melu- ja varjostusmallinnusliitteen sivulla 4. oleva taulukko kertoo. Tulkintamme mukaan meluvaikutusten arviointi on tehty asianmukaisesti ja riittävässä laajuudessa tuulivoimarakentamista ohjaavan yleiskaavan tarkoitus ja sisältövaatimukset huomioiden. 6. Tiedoksi. 7. Tiedoksi. 8. Tiedoksi. Vaikutus kaavakarttaan: Lisätään yleismääräys: Rakennuslupa voidaan myöntää suoraan yleiskaavan perusteella voimalatyypille, joka on kaavoitusprosessin aikana tarkastelussa ollut voimalavaihtoehto tai vaikutuksiltaan kyseistä voimalatyyppiä vastaava tai vaikutukseltaan vähäisempi sekä tuulivoimalapuistokokonaisuudelle, jonka tuulivoimaloiden yhteisvaikutukset melun ja muiden vaikutusten osalta eivät ylitä kaavaratkaisun perusteena olevien mallinnusten ja selvitysten raja-arvoja. 13 Kulhaan kupeen asukkaat, 17 allekirjoitusta / Leea Lampinen Muistutuksen pääkohdat: 1. Edellisten muistutusten eivät vakuuttaneet. 2. Paikallinen väestö on syystäkin edelleen huolissaan tuulivoimaloiden haitoista. 3. Ehdotetaan tuulivoimaloiden viemistä kauemmaksi ihmisasutuksesta, mistä ei tule välitöntä haittaa. 4. Vaihtoehtoja sähköntuotantoon löytyy myös muitakin kuin tuulivoimalat, Äänekosken biotuotetehdas tuottaa valmistuessaan kolme kertaa enemmän sähköä kuin Suomen tuulivoimalat yhteensä. 5. Arvokkaasta ja ainutlaatuisesta Kulhanvuoren luonnonsuojelualueesta on suuri huoli. Erämaa tuhoutuu hiljaisena ja rauhallisena luonnonsuojelualueena. 6. Tiedustellaan miksi Kangasharjun alue on niin suojeltu, että ei soraa saa ottaa siltä alueelta, kun samaan aikaan olisi lupa rakentaa valtavia tuulivoimaloita samalle alueelle.

16 (41) 7. Tuulivoimaloiden päätarkoitus, siis sähköntuotto kannattavasti ja taloudellisesti, on hataralla ja epämääräisenä pohjalla. Ehdotamme lisäaikaa vaihtoehtojen kartoittamiseen, Äänekoskella saadaan sähköä ilman isoja myllyjä takapihalla. Ehdotetaan lisäaikaa vaihtoehtojen kartoittamiseen. 8. Tiedustellaan pitääkö paikkansa väite että työ ja materiaalit ovat paikallisia ja tulevat läheltä. 9. Tiedustellaan minkä summan kunta saa (7000 /tomi/vuosi) ja paljonko korvausta tornien lähellä asuvat asukkaat saavat melu-, välke- tai maisemahaitasta. 10. Tiedustellaan mikä on Soidinmäen tuulipuiston 2 -vaiheen suunnitelma ja aikataulu. Vastine: 1. Kaava-aineiston tarkistuksessa huomioidaan viranomaispalautteet ja muistutukset ja niiden sisältöä ja vaatimuksia verrataan tuulivoimayleiskaavoituksen laadintaa ohjaaviin säädöksiin ja määräyksiin. Kaava-aineiston laadintaa ohjaa voimassa olevat ympäristöministeriön ohjeet ja MRL:n säädökset. Kaavaaineistoa tarkastellaan myös viranomaisneuvotteluissa sisällön ja vaikutusten osalta. Mikäli palaute ei ole vaikuttanut kaavaratkaisuun, ei kaavakartalta ole tarkistuksessa löytynyt säädösten ja ympäristöministeriön ohjeiden vastaisia ratkaisuja. Kaikki palautteet kuitenkin käsitellään ja huomioidaan tarkistustyössä. 2. Tiedoksi. 3. Tuulivoimaloiden etäisyyttä ei ole määritelty Maankäyttö- ja rakennuslaissa, voimassa olevissa säädöksissä tai ympäristöministeriön ohjeissa yksiselitteisesti mihinkään tiettyyn etäisyyteen. Kaavaluonnoksen aikana tehtyjen selvitysten perusteella ei noussut esille sellaisia huomioita, että vähimmäisetäisyyden tulisi olla yleisesti käytössä olevia käytäntöjä suurempi. Yleisesti käytössä oleva etäisyys muodostuu usein tuulivoimayleiskaavoissa melumallinnuksen desibelirajauksen mallinnuksen tuloksena, sekä varjostusmallinnuksen välkehtimisrajana (noin 8h/a), ellei muita syitä nouse esiin. Ympäristöministeriö on julkaissut ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014; Tuulivoimaloiden melun mallintaminen. Ohje on tullut voimaan 28.2.2014 ja on voimassa toistaiseksi. Soidinmäen tuulivoimapuistohankkeen melumallinnukset on laadittu ohjetta noudattaen. Melun merkittävyys riippuu monesta seikasta, kuten esimerkiksi siitä, kuinka kauan alueella vietetään aikaa, tuulen voimakkuudesta sekä suunnasta ja kokemisen subjektiivisuudesta. Varjostusmallinnuksen välkehtimisrajana käytetään Suomessa noin 8h/a, ellei muita syitä nouse esiin. Huomionarvoinen seikka tässä on se, että välkehtimisestä annettu raja noin 8 h/a ei ole virallinen säädös vaan käytäntö, jota Suomessa soveltaen ja tapauskohtaisesti käytetään arvioinnin yhteydessä. Soidinmäen kaava-asiakirjoissa em. kohdat on huomioitu. Tuulivoimaloista koetun haitan merkittävyys riippuu monesta seikasta, kuten esimerkiksi etäisyydestä voimaloista sekä kokemisen subjektiivisuudesta. Soidinmäen hankkeen merkittävimmät sosiaaliset vaikutukset ovat asumisviihtyvyyteen ja virkistykseen (metsästys, marjastus, ulkoilu) kohdistuvia. Lisäksi ih-

17 (41) misiin kohdistuvia vaikutuksia voi syntyä tuulivoimalaitosten melun ja välkkeen kokemisesta, maiseman muutoksesta sekä voimajohtojen koetuista terveysvaikutuksista. Taloustutkimus Oy teetti vuonna 2014 kyselytutkimuksen tuulivoimaloiden lähialueella asuvien suhtautumisesta tuulivoimaan. Kaikista vastaajista 81 % suhtautuu tuulivoimaan erittäin tai melko myönteisesti (lisätietoja: www.tuulivoimayhdistys.fi). Kyselyn perusteella voidaan osin todeta, että tuulivoimaloiden sijaitseminen lähimaisemassa ei automaattisesti heikennä lähiasukkaiden elinympäristöä. 4. Tiedoksi. 5. Osana tuulivoimayleiskaava hanketta on laadittu niin sanottu Natura tarveharkinta-arviointi. Arvioinnissa on tutkittu hankkeen suhdetta Natura-alueisiin mukaan lukien Kulhavuoren alue. Tässä selvityksessä on tutkittu erityisesti vaikutuksia Natura-alueiden luontoarvoihin. Kyseisen arvioinnin johtopäätöksenä todetaan, että: Tuulipuistohankkeen toteuttaminen ei aiheuta merkittäviä välittömiä tai välillisiä vaikutuksia tarkastellun Natura-alueen suojeluperusteena esitetyille luontotyypeille tai luontodirektiivin liitteen II-lajistolle, jolloin niiden levinneisyyden ja edustavuuden alueella ei arvioida muuttuvan lainkaan. Näin ollen luonnonsuojelun näkökulmasta ei ole tarpeen arvioida esitettyä suunnitteluratkaisua uudelleen. 6. Osayleiskaavan laatimisen yhteydessä ei ole noussut esiin maa-ainesten ottolupia kaava-alueelta. Osayleiskaavassa ei oteta kantaa soranottolupiin. 7. Kaupungin päätöslinjaukset koskien tuulivoimayleiskaavahankkeiden käynnistämistä kuuluvat kaupunginhallitukselle. Kaupunginvaltuusto päättää kaavojen hyväksymisestä tai hyväksymättä jättämisestä kaavaprosessin loppuvaiheessa. Soidinmäen tuulivoimayleiskaavoituksen käynnistämispäätöksen yhteydessä ei todettu mitään seikkoja, minkä vuoksi kaavaprosessia tulisi viivästyttää. Kaavaprosessi etenee siten normaalisti MRL:n säädösten tarkoittamalla tavalla. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä 11.9-13.10.2014 ja kaavaehdotus on ollut nähtävillä 26.3-26.4.2015. Ehdotusvaiheen palautteet eivät aiheuta kaava-aineistoon sellaisia oleellisia muutoksia, että kaava-aineisto olisi tarpeen asettaa uudestaan nähtäville. 8. Osayleiskaavassa tai kaava-aineistoa koskevissa vastineissa ei oteta kantaa itse tuulivoimapuiston rakentamiseen yksityiskohtaisesti. Suomen tuulivoimayhdistys on koonnut perustietoa tuulivoimapuiston kustannuksista ja maarakennustöiden osuudesta. Maarakennustöiden lisäksi tuulivoimapuiston rakentamiseen osallistuvien työmiesten majoitus, ruokailut sekä muut välilliset tulot ovat seutukunnalle jäävää tuloa. Tuulivoimayhdistyksen mukaisesti: Maalle rakennettaessa tuulivoimalan investointikustannuksen voi karkeasti laskea olevan noin 1,5 miljoonaa euroa / MW. 3 MW:n laitoksen investointikustannukset ovat optimiolosuhteissa kuivalla maalla noin 4,5 miljoonaa euroa. Syöttötariffityöryhmä [1] arvioi, että tuulivoiman investointikustannukset ovat noin 1300-1400 /kw maalla. Itse tuulivoimalaitosten osuus kokonaisinvestoinnista on kuivalla maalla tyypillisesti 65-80 %. Loppuosa koostuu maarakennustöiden (perustukset, tiet, nosto- ja asennusalueet) kustannuksista (noin 13 %), sähkötöistä ja kaapeloin-

18 (41) nista (8 %), sähköverkkoon liittämisen kustannuksista (6 %), suunnittelun ja valvonnan kustannuksista (1%), asennus- ja käyttökustannuksista (1 %) sekä vakuuttamisesta (1 %). 9. Tuulivoimapuiston maanvuokrasopimuksiin liittyen yleiskaavaprosessiin ei voida sisällyttää yksityisoikeudellisten sopimusten käsittelyjä eikä yleiskaavoissa voida määräyksillä viitata yksityisoikeudellisiin sopimuksiin. Yksityisoikeudelliset sopimusasiat eivät kuulu kuitenkaan yleiskaavan vastineissa käsiteltäviin asioihin. 10. Osayleiskaavassa ei ole erikseen vaihetta 1 tai vaihetta 2. Kaavaluonnoksessa on ollut 9 voimalaa, samoin kaavaehdotuksessa. Soidinmäen alueelle on aiemmin myönnetty rakennusluvat kolmelle tuulivoimalalle suunnittelutarveratkaisumenettelyllä ja kyseiset tuulivoimalat sisältyvät yleiskaavakartalle. Suunnittelutarveratkaisumenettely on erillinen lupamenettely ja yleiskaavoitus on kokonaisuudessaan erillinen prosessi, vaikka jo rakennusluvan saaneet tuulivoimalat sijoittuvat yleiskaavan alueelle. Osayleiskaavalla luodaan edellytykset myöntää rakennuslupa 8 tuulivoimalalle Soidinmäen alueelle ja näistä kolmelle tuulivoimalle on rakennusluvat myönnetty aiemman suunnittelutarveratkaisumenettelyn kautta. Vaikutus kaavakarttaan: Ei muutosta. 14 Yhteismuistutus, 47 allekirjoitusta / Matti Hast Muistutuksen pääkohdat: 1. Tuulivoimapuiston voimalat 9 kpl aiheuttavat mahdollisesti terveyshaittoja lähialueilla asuville, kesäasukkaille ja virkistyskäyttäjille. 2. Tiedustellaan miksi kaavaratkaisu tehdään ennen ministeriöiden tekemien lisäselvityksien ja tutkimuksien tutkimustulosten julkaisua. 3. Tuulivoimapuiston rakentaminen merkitsee maisemallista haittaa puistoalueen läheisyydessä oleville perinteisille maa- ja metsätalousmaisemille sekä Kulhan erämaalle. Haitat kohdistuvat eniten asukkaille, jotka asuvat Mahlun korkeimmilla paikoilla. 4. Tuulivoimapuisto aiheuttaa kiinteistöjen omistajille taloudellisia menetyksiä. 5. Alueen vetovoima on heikentynyt. 6. Alueella on yksi maakotkapariskunta, joiden elinpiiri tuhoutuisi voimaloiden myötä. 7. Soidinmäen tuulivoimapuisto aiheuttaa kaikille veronmaksajille lisää taloudellisia menetyksiä, koska hankkeelle myönnettäisiin sekä valtion investointituki että syöttötariffi (takuuhinta). Nämä miljoonatuet maksettaisiin veroista. 8. Tuleva Äänekosken biotuotetehdas tuottaa sähköä 2,4-kertaisesti omaan kulutukseensa nähden ilman fossiilisia polttoaineita ja kolme kertaa enemmän kuin

19 (41) kaikki Suomessa sijaitsevat tuulivoimalat yhteensä. Tiedustellaan miksi tuetaan tuulivoimaa. 9. Tiedustellaan miksi hyväksyä yleiskaavaehdotus nyt, vaikka valtioneuvoston hyväksymä uusi asetus rakentamisen säädöksistä puuttuu edelleen. 10. Pyydetään, että edellä mainitut perustelut huomioidaan eikä yleiskaavaehdotusta vahvisteta. Lisäksi lupaa rakentaa voimalat ei myönnetä. Vastine: 1. Tuulivoimalamelun terveysvaikutuksia on tutkittu epidemiologisin tutkimusmenetelmin vuodesta 1993 lähtien. Niissä on kerätty kyselyjen avulla tietoa asukkailta alueilla, joissa oletettavasti on havaittavissa tuulivoimaloiden ääntä. Äänitasot asuntojen pihamaalla on yleensä määritetty mallintamalla. Tutkimusten 1 perusteella tuulivoimalamelun äänitaso on yhteydessä melun häiritsevyyteen. Yksilölliset erot melun kokemisessa ovat kuitenkin erittäin suuria. Noin 10 % väestöstä kokee tuulivoimalamelun häiritseväksi asunnon sisäpuolella, kun A-painotettu äänitaso ulkona ylittää 40 db. Tätä korkeampien äänitasojen osalta ei ole olemassa luotettavaa tietoa, koska vastaajamäärät ovat erittäin pieniä. Tuulivoimalamelu koetaan yhtä häiritseväksi kuin tasoltaan samanlainen lentoliikennemelu mutta hieman häiritsevämmäksi kuin tasoltaan samanlainen tieliikennemelu. Yhteyttä tuulivoimalamelun äänitason ja unenlaadun välillä ei ole löytynyt. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteivätkö herkimmät yksilöt voisi kokea tuulivoimalamelun häiritsevän unta. Suurin osa kyselyihin vastanneista sijaitsee alueella, jossa tuulivoimaloiden äänitaso on alle 40 db LAeq. Tässä tilanteessa melun häiritsevyyttä näyttäisivät selittävän äänitasoa paremmin erilaiset väliin tulevat muuttujat kuten tuulivoimalan näkyminen asuntoon tai pihamaalle, asenteet tuulivoimaloiden maisemavaikutuksia kohtaan, odotukset asuinalueen rauhallisuuden suhteen ja taloudellinen hyötyminen tuulivoimaloista. Soidinmmäen Tuulivoimapuiston osayleiskaavan melu- ja varjostusvaikutus ei ylitä käytössä olevia raja-arvoja. 2. Osayleiskaavan laadinnassa on noudatettu voimassa olevia lakeja ja ohjeita (mm. YM OH 2/2014). Voimassa olevia lakeja ja ohjeita noudattaen, ei ole mitään estettä Soidinmäen tuulivoimapuiston osayleiskaavan laadinnalle. Ks. myös vastine 13.1. Laadinnassa oleva valtakunnallinen meluasetus ei alustavien tietojen perusteella tiukenna melumääräyksiä nyt käytössä oleviin ympäristöministeriön ohjeisiin verraten. 3. Niin melun kuin maisemallisen haitan merkittävyys riippuu monesta seikasta, kuten esimerkiksi etäisyydestä voimaloista sekä kokemisen subjektiivisuudesta. Tuulivoimalaan lähimaisemassa suhtautuminen vaihtelee hyvin positiivisesta hy- 1 Pedersen ja Persson Waye (2004, 2007, 2008), Pedersen ja Larsman (2008), Pedersen ym. (2009,2010), Pedersen (2011), Janssen ym. (2011), Shepherd ym. (2011), Bakker ym. (2012), Nissenbaum ym. (2012), Persson Waye ja Öhrström (2002), Lee ym. (2011), Sakamoto ym. (2013), Bolin ym. (2014)

20 (41) vin negatiiviseen henkilöstä riippuen. Taloustutkimus Oy teetti vuonna 2014 kyselytutkimuksen tuulivoimaloiden lähialueella asuvien suhtautumisesta tuulivoimaan. Kaikista vastaajista 81 % suhtautuu tuulivoimaan erittäin tai melko myönteisesti (lisätietoja: www.tuulivoimayhdistys.fi). Kyselyn perusteella voidaan osin todeta, että tuulivoimaloiden sijaitseminen lähimaisemassa ei automaattisesti heikennä lähiasukkaiden elinympäristöä. 4. Tuulivoimaloiden suhdetta kiinteistön arvoon on käsitelty ruotsalaisessa tutkimuksessa Vindkraftens påverkan på människors intressen (ISBN 978-91-620-6497-6, ISSN 0282-7298. Alla oleva on yhteenveto kyseisen tutkimuksen sivuilta 70-71. Huoli oman kiinteistön arvon laskusta tuulivoimapuiston läheisyyden johdosta on noussut esille useissa keskusteluissa alueen asukkaiden kanssa. Henningsson (2012) on vertaillut viisi vuosina 2000-2009 tehtyä tutkimusta tuulivoiman vaikutuksesta kiinteistön arvoon. Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa aineistona käytettiin 4352 taloa joista tiedettiin kiinteistön arvo, sijainti ja maisemaominaisuudet. Tutkimuksen tulokset vahvistivat maiseman vaikutusta kiinteistön arvoon, mutta nostivat esille että maisema ja näkyvät yksityiskohdat etäämmällä kuin 100-200 metriä kiinteistöstä vaikuttivat sen hintaan merkityksettömästi. Tutkimuksen mukaan metsällä ja peltomaisemalla oli positiivinen vaikutus kiinteistöarvoon, kun taas lähellä sijaitsevat tiet vaikuttivat kielteisesti kiinteistön arvoon. (Henningson ym. 2012) Henningsonin ym. (2012) mukaan on olemassa vain vähän selvityksiä joissa on tutkittu kiinteistöjen arvoa ennen ja jälkeen tuulivoimapuiston perustamista alueella. Ruotsissa on vuonna 2010 tehty tutkimus, jossa analysoitiin 42 000 pientalomyyntiä viiden kilometrin sisällä yhteensä 120 voimalasta. Nämä verrattiin referenssikohteisiin vastaavissa kunnissa, tarkoituksena selvittää vaikuttaako tuulivoimaloiden läheinen sijainti kiinteistöjen arvoon negatiivisesti. Tutkimus toteutettiin aikana, jolloin pientalokiinteistöjen arvonnousu oli vahvaa. Tutkimus osoitti, että tuulivoimaloiden lähellä sijaitsevien kiinteistöjen arvon-nousu oli suunnilleen samalla tasolla kuin vertailualueen kiinteistöillä. Niillä kiinteistöillä, jotka sijaitsivat 1-3 km rakennetuista tuulivoimaloista, voitiin tutkimuksessa todeta noin 2-4 % kiinteistön arvon lasku. Tutkimusta tarkennettiin vielä tutkimalla kiinteistöjen myyntihintoja kolmelta vuodelta ennen kuin tuuli-voimalat rakennettiin. Tämä osoitti, että tällä alueella (1-3 km tuulivoimalasta) sijaitsevien kiinteistöjen arvo oli matalampi kuin ympäröivällä alueella myös ennen tuulivoimaloiden rakentamista. Niiden kiinteistöjen osalta, joiden arvo todettiin laskeneen, ei voitu tarkemmassa tarkastelussa todeta, että arvon lasku olisi johtunut tuulivoimaloiden suorasta tai epäsuorasta vaikutuksesta. Tutkimuksessa ei voitu näyttää, että tuulivoiman läheisellä sijainnilla olisi vahvaa suhdetta kiinteistön hinnan kehitykseen. Edellä on kuvattu perusteet sille, miksi yleiskaavaprosessin aikana on tehty tulkinta siitä, että Soidinmäen tuulivoimayleiskaavan vaikutus kiinteistön arvoon mahdollisessa myyntitilanteessa on vähäinen, eikä missään tapauksessa kohtuuton. 5. Niin melun kuin maisemallisen haitan merkittävyys riippuu monesta seikasta, kuten esimerkiksi etäisyydestä voimaloista sekä kokemisen subjektiivisuudesta. Tuulivoimalaan lähimaisemassa suhtautuminen vaihtelee hyvin positiivisesta hyvin negatiiviseen henkilöstä riippuen. Taloustutkimus Oy teetti vuonna 2014 kyselytutkimuksen tuulivoimaloiden lähialueella asuvien suhtautumisesta tuulivoi-

21 (41) maan. Kaikista vastaajista 81 % suhtautuu tuulivoimaan erittäin tai melko myönteisesti (lisätietoja: www.tuulivoimayhdistys.fi). Kyselyn perusteella voidaan osin todeta, että tuulivoimaloiden sijaitseminen lähimaisemassa ei automaattisesti heikennä lähiasukkaiden elinympäristöä. 6. Osana tuulivoimayleiskaavan laatimista alueelle on tehty maakotkaseuranta keväällä 2014 toukokuun ja kesäkuun välisenä aikana. Kyseinen raportti ei ole julkista aineistoa vaan ainoastaan viranomaiskäyttöön. Kyseisen selvityksen johtopäätökseksi on kirjattu, että Soidinmäen tuulivoimapuistoa ei voida pitää uhkatekijänä pesiville kotkille eikä sen myötä voida olettaa syntyvän populaatiotason riskejä. Yleiskaavan laadintaprosessia ohjaavat sektoriviranomaistahot eivät ole kritisoineet lausunnoissaan huomiota maakotkiin tai työn aikana laadittuun selvitykseen, joten tältä osalta voimme olettaa selvitysten riittävyyden ja tarkkuustason olevan riittäviä. 7. Tiedoksi. Osayleiskaavalla ei oteta kantaa valtion investointitukiin. 8. Osayleiskaavalla ei oteta kantaa Suomen energiapolitiikkaan. Saarijärven kaupunginhallitus päättää tuulivoimayleiskaavoitusten käynnistämisestä ja kaupungin linjauksista tuulivoiman osalta. Kaupunginvaltuuston toimivallassa on kaavojen hyväksymiskäsittely. 9. Osayleiskaava on laadittu nykyisiä voimassa olevia lakeja ja ohjeita noudattaen. Vastineessa viitataan todennäköisesti uuteen tulevaan meluasetukseen. Meluasetusluonnoksesta on pyydetty lausunnot loppuvuodesta 2014. Varmuudella ei pystytä sanomaa, koska uusi asetus tulee voimaan. Siihen saakka noudatetaan voimassa olevia lakeja ja ohjeita. Laadinnassa oleva valtakunnallinen meluasetus ei alustavien tietojen perusteella tiukenna melumääräyksiä nyt käytössä oleviin ympäristöministeriön ohjeisiin verraten. 10. Tiedoksi. Vaikutus kaavakarttaan: Ei muutosta.

22 (41) 15 Anssi Herttuala Muistutuksen pääkohdat: 1. Saarijärven kaupungin ei tule hyväksyä ja vahvistaa Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy:n Saarijärven Mahlun kylän alueelle laadituttamaa osayleiskaavaa, sisältäen kaksi erillistä, lähekkäistä tuulivoima-aluetta. 2. Vantaalaisen Megatuuli Oy:n tytäryhtiön, Saarijärvelle rekisteröidyn Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy:n aiempien kaavavaiheiden jälkeen yhtiön toimesta ei ole tehty alueella mitään uusia luontoselvityksiä, ainoastaan kiistetty muiden kuin yhtiön esittämät luontoarvot, kuten alueella edelleenkin oleva maakotkareviiri. 3. Kaava-alueella on useita, kaavaehdotukseen merkittyjä, luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä alueita, jopa aivan tuulivoimaloissa kiinni, ja joita ei voida kaavassa turvata. 4. Läntisemmän kaava-alueen sisällä, sen lounaisosassa virtaa Syväoja-niminen puro, jossa elää Suomessa uhanalainen purotaimen. Suunniteltu lounaisin tuulivoimala tulisi aivan kiinni tähän puroon, mitä ei voi pitää hyväksyttävänä. Haittana olisivat lisäksi tiestön rakentaminen. 5. Kaavaehdotus tulee edelleenkin liian lähelle Kulhanvuoren Natura 2000 alueita, ja vaikuttaa haitallisesti Natura-alueiden luontoon. 6. Varsinaiselta Kulhanvuorelta avautuva maisema pilaantuisi täysin. 7. Tässä kaavaehdotuksessa tuulivoimalat tulisivat aivan liian lähelle - n.800 metriä - alueella olevia maatiloja, asuinrakennuksia ja loma-asuntoja. Tuulivoimalat aiheuttavat huomattavaa haittaa korkealla, epätasaisella melullaan ja päiväsaikaisella välkkeellään. 8. Maatalouden näkökulmasta kaavasta on lisäksi unohdettu maatalouden mahdollisesti tarvitsema lisämaan tarve. 9. Esittää vaatimuksen korvaksen saamiseksi, jos Kulhanvuoren alueelta avautuva maisema ja meluttomuus pilataan. Vastine: 1. Tiedoksi. 2. Suunnittelualueelle on laadittu seuraavat luontoselvitykset: Luontoselvitykset 2013 (Ahlman Group Oy): Kasvillisuusselvitys lepakkoselvitys lepakoiden kevätmuutto lepakoiden syysmuuttoselvitys lintujen kevätmuuttoselvitys lintujen syysmuuttoselvitys pesimälinnusto, viitasammakko ja liito-oravaselvitys maakotkaseuranta (2014)