1 (5) Luonnos 22.2.2019 Dnro LPR/283/23/2019 Korkein hallinto-oikeus / korkein.hallinto-oikeus@oikeus.fi Viite ASIA Selityspyyntö 4.2.2019, korkeimman hallinto-oikeuden diaarinumero 5845/1/18 Lappeenrannan kaupungin selitys korkeimmalle hallinto-oikeudelle maaperän tutkimuslupaa koskevassa asiassa Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätöksestä tehdyn valituksen ja Maanmittauslaitoksen lausunnon johdosta Selityksen antaja Lappeenrannan kaupunki (y-tunnus 0162193-3) PL 11, 53101 Lappeenranta p. (05) 6161 kirjaamo@lappeenranta.fi Muutoksenhaunalainen päätös Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätös 9.11.2018 nro 18/0255/3, jolla hallinto-oikeus on hylännyt valituksen. Valitus Yksityishenkilöt ja Hanhijärven osakaskunta ovat valittaneet hallintooikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmästä tarkemmin ilmenevin tavoin muutoksenhakijat ovat uudistaneen aikaisemman materiaalin, jossa on esitetty perusteluja päätöksen kumoamiselle. Muutoksenhakijat ovat kiinnittäneet huomiota maakuntakaavan merkityksettömyyteen asian käsittelyssä. Muutoksenhakijoiden mukaan kansalaisilla tulee olla kaavoihin luottamus sekä ennakoitavuus oikeusvaltiossa. Muutoksenhakijoiden mukaan tässä asiassa maakuntakaava on sivuutettu sekä myös se, että Itä-Suomen hallinto-oikeus on kumonnut Hyväristönmäen osayleiskaavan. Muutoksenhakijat ovat lausuneet, että maakuntakaavassa jätevedenpuhdistamo on Toikansuolla eikä Hyväristönmäellä. Edelleen he ovat lausuneet, että Hyväristönmäen kohdalla on vähintään 500 metrin levyinen viheryhteystarve/ekologinen käytävä, joka on valituskirjelmästä tarkemmin ilmenevin tavoin todettu esimerkiksi puhdistamoaluetta koskevassa luontoselvityksessä. Muutoksenhakijat ovat lausuneet, että heitä ihmetyt- Konsernihallinto PL 11, 53101 Lappeenranta Villimiehenkatu 1 puh. 05 6161 kirjaamo@lappeenranta.fi www.lappeenranta.fi
2 (5) tää, että lupaviranomainen on myöntänyt tutkimusluvan suunnitteluhankkeelle, jolla ei ole kaavallista eikä ympäristöluvan myöntämisen edellytyksiä. Maanmittauslaitoksen keskushallinnon lausunto 25.1.2019 Maanmittauslaitoksen keskushallinto on antanut valituksen johdosta lausunnon korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Lausunnossaan maanmittauslaitos on esittänyt valituksen hylkäämistä perusteettomana. SELITYS Vaatimus Selityksenään valituksen ja Maanmittauslaitoksen lausunnon johdosta Lappeenrannan kaupunki esittää seuraavan: Kaupunki vaatii valituksen hylkäämistä perusteettomana seuraavilla perusteilla: Jätevedenpuhdistamohankkeen vaiheista Lappeenrannan kaupunginvaltuusto on päätöksellään 8.12.2014 116 päättänyt sijoittaa Lappeenrannan uuden jätevedenpuhdistamon Hyväristönmäelle (Hanke). Hankkeen toteuttaminen edellyttää eri vaiheissa useita erilaisia toimenpiteitä ja päätöksiä. Hanketta varten on tällä hetkellä vireillä muun muassa osayleiskaava-, asemakaava-, ympäristölupa-, lunastuslupa- ja ennakkohaltuunottolupaprosessit. Lappeenrannan kaupunki on hakenut Maanmittauslaitokselta 13.1.2017 lunastuslain 84 :n mukaista tutkimuslupaa noin 22,3 hehtaarin suuruiselle alueelle maaperän rakennettavuuden selvittämiseksi Hyväristönmäelle suunnitellulle jätevedenpuhdistamolle. Maanmittauslaitos on päätöksellään 16.5.2017 (MML 349/03 04/2017) myöntänyt Lappeenrannan kaupungille tutkimusluvan alueella tehtäviin tutkimuksiin hakemuksen mukaisesti. Hankkeen vaiheita koskevina tutkimusluvan kohdealueeseen liittyvinä uusina tietoina kaupunki haluaa tuoda esille seuraavan: Hankkeen toteuttamiseksi kaupunki on päättänyt 10.9.2018 käyttää etuosto-oikeutta Hyväristönmäen alueella myytyyn ja tutkimusluvan noin 22,3 hehtaarin suuruisella kohdealueella osittain sijaitsevaan kiinteistöön 405-408-1-30 (liite 1). Etuosto-oikeuden käyttämistä koskevasta päätöksestä on valitettu Itä-Suomen hallinto-oikeuteen, joten päätös ei ole vielä lainvoimainen. Kyseisen kiinteistön ostajat ovat ilmoittautuneet muutoksenhakijoiksi valituskirjelmässä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valituksen käsittelyssä tulee huomioida, että kiinteistön ostajilla ei etuostomenettelystä johtuen ole lainhuutoa kyseiseen kiinteistöön.
3 (5) Hankkeen toteuttamiseksi kaupunki on lisäksi ostanut noin 22,3 hehtaarin suuruiselta tutkimusluvan kohdealueelta 27.12.2018 noin 8,7 hehtaarin suuruisen määräalan kiinteistöstä 405-408-1-52. Kaupunki on saanut 28.12.2018 lainhuudon kyseiseen määräalaan 405-408-1-52-M601 (liite 2). Kaupan myötä kaupunki omistaa myös itse maata tutkimusluvan kohdealueelta. Tutkimusluvan myöntämisen edellytysten arvioinnista Valituskirjelmän johdosta Maanmittauslaitoksen keskushallinnon antamassa lausunnossa 25.1.2019 on käsitelty tutkimuslupaa koskevaa sääntelyä, oikeuskäytäntöä, edellytyksiä, tutkimusluvan ja lunastuksen erillisyyttä sekä maakuntakaavan ja muutoinkin alueidenkäytön huomioon ottamista lunastuslain mukaisessa menettelyssä sekä valituskirjelmässä esitettyjen seikkojen merkitystä tutkimusluvan myöntämistä arvioitaessa. Maanmittauslaitoksen keskushallinnon lausunnossa on esitetty muun muassa seuraavaa: Ennen lunastusluvan hakemista on mahdollisuus hakea tutkimuslupaa alueen soveltuvuuden selvittämiseksi mahdollista tulevaa lunastusta varten. Tutkimusluvan myöntämisellä ei vielä ratkaista kysymystä siitä, että onko alue ylipäätään lunastettavissa, vaan lunastuksen edellytysten harkinta tehdään vasta, mikäli lunastuslupa tulee myöhemmin haettavaksi. Oikeuskäytännössä (KHO 13.6.1990/2041) on tutkimusluvan edellytysten katsottu täyttyvän, kun tutkimuslupaa koskeva hanke saattoi olla yleisen tarpeen vaatima ja kun tutkimus oli tarpeen lunastuksen toimittamisen selvittämiseksi. Toisaalta tutkimuslupaa ei saada myöntää, jo on ennakolta selvää, että lunastamisen edellytyksiä ei ole olemassa. Tämän pidemmälle menevää lunastuksen edellytysten harkintaa tutkimusluvan myöntämisen yhteydessä ei tule tehtäväksi. Maakuntakaavan ja muutoinkin alueiden käytön huomioon ottaminen on ratkaistu lunastuslaissa siten, että maakuntakaavan laativalla ja hyväksyvällä maakunnan liitolla on mahdollisuus lausua lunastuslupaa koskevasta asiasta. Maakuntakaavan vaikutukset tulevat arvioitavaksi vasta tutkimuslupaa mahdollisesti seuraavassa lunastuslupavaiheessa, mikäli maakuntakaavalla katsotaan olevan asiassa merkitystä. Tutkimus- ja lunastusluvan myöntämisen edellytykset ratkeavat erityislainsäädännön, eli lunastuslain nojalla, eikä maankäyttö- ja rakennuslain säännös maakuntakaavan oikeusvaikutuksista muuhun suunnitteluun ja viranomaistoimintaan
4 (5) (MRL 32 :n 2 momentti) ole velvoittavuudeltaan ehdotonta oikeutta. Muutoinkin maakuntakaavalla yleispiirteisenä suunnitelmana alueiden käytöstä maakunnassa on lähinnä toimintaa ohjaavaa vaikutusta, mutta ei kuitenkaan vahvasti sitovaa vaikutusta alueiden käyttöön. Maanmittauslaitos on lisäksi viitannut asiassa aiemmin Itä- Suomen hallinto-oikeudelle antamaansa lausuntoon. Valituksessa esitetyillä seikoilla ei toisaalta ole merkitystä tutkimusluvan myöntämistä arvioitaessa. Toisaalta valituksessa esitettyjen seikkojen ei liioin voida katsoa olevan sellaisia, että niiden perusteella olisi ennakolta selvää, ettei lunastuksen edellytyksiä ole olemassa. Kaupunki yhtyy Maanmittauslaitoksen keskushallinnon lausunnossa 25.1.2019 esitettyyn. Kaupungin näkemyksen mukaan tutkimusluvan myöntämisedellytysten arviointi on ollut Maanmittauslaitoksen päätöksessä lain ja oikeuskäytännön mukaista ja kaupungin on tullut tutkimuslupa saada. Tutkimuslupaa koskeva asia on ratkaistu Maanmittauslaitoksen päätöksellä aivan oikeansisältöisesti. Hallinto-oikeus on päätöksellään vahvistanut tämän. Hallinto-oikeus on lausunut päätöksessään, että Maanmittauslaitoksen päätös ei ole epäselvä eikä muiltakaan osin sillä tavoin virheellinen, että päätös tulisi epäselvyydestä ja virheellisyydestä esitettyjen valitusperusteiden johdosta kumota. Edelleen hallinto-oikeus on lausunut, että tutkimuslupaa myönnettäessä ei vielä arvioida lunastusluvan edellytyksiä sekä, että tutkimuslupaa koskevalla päätöksellä ei ratkaista jätevedenpuhdistamon sijaintia, vaan että tutkimuslupa oikeuttaa ainoastaan tutkimuksiin toisen omistamilla kiinteistöillä. Hallinto-oikeuden mukaan riittävää on, että hanke periaatteessa saattaa saada aikanaan lunastusluvan. Hallinto-oikeus on lausunut, että sillä seikalla, että Hyväristönmäen osayleiskaava on vailla lainvoimaa, ei ole tässä asiassa merkitystä. Hallinto-oikeus on lausunut, että hakemuksen mukainen tutkimus liittyy hankkeeseen, jonka tarkoituksena on jätevedenpuhdistamon rakentaminen, sekä edelleen, että kysymyksessä oleva hanke saattaa olla yleisen edun tarpeen vaatima ja tutkimukset tarpeellisia mahdollisen lunastuksen toimittamisen selvittämiseksi. Hallinto-oikeus on aivan oikein arvioinut, että maanmittauslaitos on voinut myöntää tutkimusluvan ja että Maanmittauslaitoksen päätöstä ei ole aihetta kumota.
5 (5) Viittaaminen hallinto-oikeusvaiheessa kaupungin antamaan lausuntoon Siltä osin kuin valittajat ovat valituskirjelmässään uudistaneet Itä-Suomen hallinto-oikeudelle osoittamansa valituskirjelmän, kaupunki viittaa selityksenään myös Itä-Suomen hallinto-oikeudelle 24.10.2017 antamaansa vastineeseen (liite 3). Yhteenveto Edellä esitettyyn perustuen Lappeenrannan kaupunki katsoo, että muutoksenhakijoiden valituskirjelmässä ei ole esitetty perustetta Itä- Suomen hallinto-oikeuden päätöksen 9.11.2018 nro 18/0255/3 kumoamiselle. Lappeenrannan kaupunki vaatii, että muutoksenhakijoiden valitus hylätään kaikilta osin perusteettomana. Luettelo kaupungin selityksen liitteenä olevista asiakirjoista Liite 1: Lainhuutotodistus 405-408-1-30 ja rasitustodistus 405-408-1-30 Liite 2: Lainhuutotodistukset 405-408-1-52-M601 ja 405-408-1-52 Liite 3: Kaupungin vastine Itä-Suomen hallinto-oikeudelle 24.10.2017 (vastineen liitteet ovat asian aiemmassa aineistossa) Lappeenrannassa x. päivänä maaliskuuta 2019 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI