Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös 15/0789/3, Antero Pohjonen, Antti Annala, Kaija Asunmaa, Kyösti Rahkonen

Transkriptio

1 KORKEIMMALLE HALLINTO-OIKEUDELLE ASIA Kunnallisasiaa koskeva valitus MUUTOKSENHAUN KOHTEENA OLEVA PÄÄTÖS VALITTAJA VASTAPUOLI Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös 15/0789/3, Keuruun kaupunki Antero Pohjonen, Antti Annala, Kaija Asunmaa, Kyösti Rahkonen VALITUKSEN MÄÄRÄAIKA Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös on saapunut Keuruun kaupungille , joten valituksen määräaika on VAATIMUKSET Keuruun kaupunki vaatii kunnioittavasti, että korkein hallinto-oikeus kumoaa valituksenalaisen Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksen. VAATIMUSTEN PERUSTEET Hämeenlinnan hallinto-oikeuden keskeiset perustelut Hämeenlinnan hallinto-oikeus on todennut, että Keuruun kaupunginvaltuuston päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä asianosaisen kuulemiseen ja valtuutetun tiedonsaantioikeuden epäämiseen liittyvistä syistä. Tilapäisen valiokunnan vastaanottamat sivistyslautakunnan jäsenten lausunnot ovat viranomaiselle asian käsittelyä varten toimitettuja selvityksiä ja ne ovat tulleet julkisuuslain mukaisesti julkiseksi, kun tilapäinen valiokunta vastaanotti ne, lukuun ottamatta niihin mahdollisesti sisältyviä yksittäisiä salassa pidettäviä asioita. Asian ratkaisevan toimielimen, valtuuston, jäsenet eivät ole julkisuuslain 22 :ssä tarkoitettuja sivullisia, joten päätöksentekoon osallistuneilla valtuutetuilla, on ollut kuntalain 43 :ssä säädetyn luottamushenkilön tiedonsaantioikeuden nojalla oikeus saada selvitykset nähtäväkseen ennen valtuuston kokousta. Asianosaisilla on lisäksi ollut oikeus saada kyseiset asiakirjat julkisuuslain 11 :n mukaisen asianosaisen tiedonsaantioikeuden nojalla.

2 Hämeenlinnan hallinto-oikeus toteaa päätöksessään, että tilapäisen valiokunnan saamat lausumat ovat voineet vaikuttaa asian käsittelyyn, joten Pohjosen olisi asianosaisena ja valtuutettuna pitänyt saada pyynnöstä tutustua niihin ja lausua niistä ennen asian ratkaisemista, vaikka hänen kuulemistaan kyseisistä selvityksistä ei olisi asian luonteen vuoksi pidetty tarpeellisena. Sama oikeus on ollut muilla asian käsittelyyn valtuustossa osallistuneilla asianosaisilla, jos he ovat pyytäneet asiakirjoja. Valitusperusteet Asiassa on olennaisilta osin kyse siitä, onko asianosaisten kuuleminen tapahtunut hallintolain edellyttämällä tavalla ja onko asianosaisen ja valtuutetun tiedonsaantioikeuden toteutumatta jääminen menettelyvirhe, jonka merkitys on sellainen, että valtuuston päätös tulisi kumota. Tilapäinen valiokunta asetettiin ja sen tuli saada työnsä valmiiksi mennessä. Kaupunginhallitukselta pyydettiin kuntalain mukaisesti lausuntoa asiassa (liitteet 2 ja 5). Asianosaisille, sivistyslautakunnan jäsenille ja varajäsenille, varattiin hallintolain 34 :n 1 momentin mukainen tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta. Selvityspyyntö (liite 3) lähetettiin sivistyslautakunnan jäsenille ja varajäsenille kirjeitse ja sähköpostin välityksellä Lausunnon on saanut toimittaa postin tai sähköpostin välityksellä mennessä. Lisäksi asianosaisille on varattu tilaisuus lausua asiassa suullisesti ja myös tähän suulliseen kuulemistilaisuuteen tuodut kirjalliset lausumat on huomioitu. Kaikki sivistyslautakunnan jäsenet toimittivat kirjalliset lausumat määräajassa (liite 4) ja osa saapui suulliseen kuulemistilaisuuteen. Keuruun kaupunki on valituksen jo vireillä ollessa selvittänyt asianosaisen tiedonsaantioikeuteen liittyviä kysymyksiä ja todennut, että asianosaisten tiedonsaantioikeutta ei ole toteutettu julkisuuslain 11 :ssä säädetyllä tavalla. Asiakirjapyynnön esittäneille asianosaisille on ilmoitettu sähköpostitse, että heille varataan tilaisuus tutustua asiakirjoihin. Valittajat ovat tätä tilaisuutta myös käyttäneet. Julkisuuslakiin perustuva tiedonsaantioikeus on näin ollen toteutunut päätöksenteon jälkeen. Kysymys on siitä, olisiko asianosaisille tullut edelleen varata tilaisuus tutustua lausuntoihin ja lausua niistä oma näkemyksensä ennen asian ratkaisemista. Asianosaisia on pyydetty lausumaan siitä, onko sivistyslautakunnan jäsenten välisessä työskentelyssä vallalla luottamuspula ja jonkinasteinen kahtiajako sekä onko sivistyslautakunta toimintakykyinen. Saatujen selvitysten ei voida yksiselitteisesti katsoa olevan hallintolain 34 :n 1 momentissa tarkoitettuja vaatimuksia tai selvityksiä, jotka saattavat vaikuttaa asian käsittelyyn ja joista asianosaisten olisi edelleen tullut antaa selityksensä. Hallituksen esityksen perustelujen (HE 72/2002, yksityiskohtaiset perustelut, 34 1 momentti) mukaan

3 tällä lainkohdalla tarkoitetaan, ettei asiaa saa ratkaista varaamatta asianosaiselle tilaisuutta tulla kuulluksi muiden tekemistä vaatimuksista ja asian ratkaisemiseen mahdollisesti vaikuttavista selvityksistä. Asianosaiset ovat kyenneet lausumaan pyydetyistä kysymyksistä ja tuomaan oman näkemyksensä esille omissa lausumissaan jo yhdellä kuulemiskerralla. Lähtökohtaisesti kaikilla asianosaisilla on ollut samat tiedot niistä sivistyslautakunnan sisäisistä tapahtumista, jotka ovat johtaneet tilapäisen valiokunnan perustamiseen ja lopulta lautakunnan erottamiseen. Jokainen on omassa lausumassaan saanut tuoda esille oman näkemyksensä näistä tapahtumista ja siitä, katsovatko he sivistyslautakunnan toiminnassa olleen vallalla luottamuspula, kahtiajako tai onko lautakunta toimintakykyinen. Asianosaisten lausumat eivät näin ollen sisältäneet mitään ulkopuolelta tullutta selvitystä, josta kukin ei olisi osannut lausua jo yhdellä kuulemiskerralla. Lisäksi on huomioitava, että lautakunnan erottamisessa on aina kyse kollektiivisesta päätöksestä koko lautakunnan osalta. Sivistyslautakunnan jäsenten lausumien perusteella on arvioitu sivistyslautakunnan toimintaedellytyksiä toimielimenä. Lautakunnan jäsenten antamat lausumat ovat vaikuttaneet tilapäisen valiokunnan tekemään kokonaisarvioon, eikä yksittäisellä lausumalla ole ollut vaikutusta erityisesti yhden jäsenen asemaan tai oikeuksiin. Vaikka asiassa katsottaisiin tapahtuneen kuulemisvirhe ja asianosaisten olisi tullut saada vielä lausua näkemyksensä toistensa lausunnoista, tällaisen menettelyvirheen on katsottava olevan hyvin vähäinen kyseisessä asiassa eikä valtuuston päätöstä ole sen vuoksi syytä kumota. Asianosaisten kuulemista ei ole sivuutettu, vaan jokaisella on ollut tilaisuus lausua mielipiteensä asiassa. Kaupunki viittaa korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuun 3009/2014 (KHO ). Tapauksessa oli kyse sosiaali- ja terveyslautakunnan erottamisasiassa tapahtuneesta kuulemisvirheestä (asianosaiset eivät saaneet lausua viranhaltijoiden selvityksistä), jonka ei kuitenkaan katsottu olevan sen laatuinen, että valtuuston päätöstä olisi ollut syytä kumota. Tässä tapauksessa arvioitiin lautakunnan jäseniin nähden ulkopuolisen tahon, viranhaltijoiden lausuntoja, ja todettiin niiden olevan sellaisia selvityksiä, joilla on voinut olla vaikutusta asian ratkaisemiseen ja asianosaisille olisi pitänyt siksi varata tilaisuus lausua vielä viranhaltijoiden selvitysten johdosta. Siitä huolimatta korkein hallinto-oikeus arvioi, ettei valtuuston päätöstä ollut syytä kumota. Nyt kyseessä olevassa asiassa on tarkasteltavana erilainen tilanne sen vuoksi, että Hämeenlinnan hallinto-oikeuden toteaman puutteellisen kuulemisen kohteena ovat asianosaisten omat lausumat. Jos asiassa katsottaisiinkin olevan kuulemiseen liittyvä menettelyvirhe, sen merkitys on vielä vähäisempi kuin mainitussa KHO:n ratkaisussa. Hallinto-oikeuden mukaan valtuuston päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä myös sen vuoksi, että valtuutetun kuntalain 43 :ään perustuva tiedonsaantioikeus on evätty. Valtuuston päätöksestä valittaneilla, jotka ovat se-

4 kä asianosaisen että valtuutetun asemassa, olisi ollut sekä julkisuuslain 11 :n että kuntalain 43 :n perusteella oikeus saada tutustua tilapäisen valiokunnan saamiin lausumiin. Kaupunki toteaa, että tiedonsaantioikeuden epäämiseen liittyvä virhe ei kuitenkaan ole sillä tavoin merkittävä, että valtuuston päätös tulisi sen vuoksi kumota. Valtuuston selkeä enemmistö on katsonut saaneensa asiasta riittävän selvityksen, jonka perusteella on voinut tehdä päätöksen sivistyslautakunnan erottamisesta. Arvioitaessa perusteita kumota valtuuston päätös on huomioitava asian poliittinen luonne. Valtuuston toimivaltaan on kuulunut sen arvioiminen, onko tilapäisen valiokunnan selvitystyö ja asian valmistelu ollut riittävää niin, että sen perusteella sivistyslautakunnan erottamista koskeva päätös on voitu tehdä. Päätös on koskenut koko lautakuntaa toimielimenä. Kysymys on ollut sivistyslautakunnan nauttiman poliittisen luottamuksen arvioinnista ja tällaisessa asiassa valtuuston harkintavalta on suuri. On ilmeistä, että valtuuston päätöksen lopputulos ei olisi muuttunut, vaikka tilapäisen valiokunnan saamat kirjalliset lausumat olisi ennen päätöksentekoa annettu nähtäväksi asianosaisen ja luottamushenkilön tiedonsaantioikeuteen perustuen niille, jotka olivat vaatineet saada nähdä ne. Valtuuston päätös (liite 6) syntyi selkeällä enemmistöllä Valtuusto on nimenomaisesti todennut erottamispäätöstä tehdessään, että tilapäisen valiokunnan toteuttama valmistelu on ollut riittävää. Valtuusto ei ole ylittänyt sille kuuluvaa harkintavaltaa ja päätös osoittaa selkeän enemmistön kannan sille, että sivistyslautakunnan ei ole enää katsottu nauttineen valtuuston luottamusta. Yllä esitetyillä perusteilla Keuruun kaupunki katsoo, että valtuuston päätöksen kumoamiselle ei ole perusteita ja vaatii, että Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös tulee kumota. Keuruulla Tero Mäkelä vt. kaupunginjohtaja

5 Korkeimmalle hallinto-oikeudelle toimitettava aineisto: Liite 1: Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös, saapumisleimalla Liite 2: Tilapäisen valiokunnan lausuntopyyntö kaupunginhallitukselle liitteineen Liite 3: Tilapäisen valiokunnan selvityspyyntö asianosaisille Liite 4: Tilapäisen valiokunnan saamat asianosaisten lausunnot 7 kpl (leimattu salaiseksi) Liite 5: Kaupunginhallituksen lausunto tilapäiselle valiokunnalle Liite 6: Ote valtuuston pöytäkirjasta