LA USUNTO 1 (3) Viite: Korkeimman hallinto-oikeuden lausuntopyyntö asiassa 5845/1 /18

Transkriptio

1 LA USUNTO 1 (3) Korkein hallinto-oikeus PL HELSINKI korkein.hallinto-oikeus@oikeus.fi MML 103/ /2019 Korkein hallinto-oikeus Saapunu ~iltteltä N0,:, ::,1~\1\~%...,,. Viite: Korkeimman hallinto-oikeuden lausuntopyyntö asiassa 5845/1 /18 MAANMITTAUSLAITOKSEN KESKUSHALLINNON LAUSUNTO Lausuntopyyntö Selostus asiasta Korkein hallinto-oikeus on pyytänyt ta antamaan lausunnon päivätystä valituskirjelmästä. Valitus koskee Maanmittauslaitoksen myöntämää tutkimuslupaa (MML 349/03 04/2017), josta tehdyn valituksen Itä-Suomen hallinto-oikeus on hylännyt päätöksellä (18/0255/3). Lausuntopyynnön jälkeen Maanmittauslaitoksen keskushallinto on varannut asiassa tutkimuslupaa käsitelleelle maanmittausinsinööri {Dl) Tuula Rupposelle sekä tutkimus- ja lunastuslupa-asioista vastaavan tuotantotoimintayksikön rekisterien tulosyksikölle mahdollisuuden selvityksen ja lausunnon antamiseen. Rupposella eikä sanotulla Maanmittauslaitoksen rekisterien tulosyksiköllä ole ollut valituksen johdosta lausuttavaa. on annetulla ratkaisulla myöntänyt Lappeenrannan kaupungille kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastamisesta annetun lain (lunastuslain) 84 :ssä tarkoitetun tutkimusluvan. Tutkimuslupa on myönnetty alueella tehtäviin tutkimuksiin hakemuksen mukaisesti. Tutkimuslupaa on haettu maaperän rakennettavuuden selvittämiseksi Hyväristönmäelle suunnitellulle jätevedenpuhdistamolle. Tutkimuslupa on myönnetty päätöksestä tarkemmin ilmenevin rajoituksin kuten lupaehdoista käy ilmi. Ratkaisussa on todettu, että siitä tehtävä valitus ei estä tutkimuksen suorittamista, jollei valitusviranomainen toisin määrää. Valittajat ovat valittaneet tutkimusluparatkaisusta Itä-Suomen hallinto-oikeuteen, joka on hylännyt valituksen annetulla päätöksellä. Valitus Korkeimmalle hallinto-oikeudelle Valittajat vaativat tutkimuslupaa koskevan päätöksen kumoamista muun ohella uudistamalla asiassa aikaisemmin esittämänsä. Lisäksi valittajat katsovat, että asiassa on sivutettu maakuntakaavan merkitys. Maakuntakaavassa jätevedenpuhdistamo on Toikansuolla eikä Hyväristönmäellä. Edelleen maakuntakaavassa Hyväristönmäen kohdalla on enintään 500 metrin levyinen viheryhteystarve taikka ekologinen käytävä. Urpilainen Sami ( : I 0: 14) Markkula Markku ( : 11 :59)

2 MML MAAN MITTAU«; LAITO LAUSUNTO 2 (3) MML 103/ /2019 Maanmittauslaitoksen keskushallinnon lausunto valituksen johdosta Maanmittauslaitoksen keskushallinto toteaa, että ennen lunastusluvan hakemista, on mahdollisuus hakea tutkimuslupaa alueen soveltuvuuden selvittämiseksi mahdollista tulevaa lunastusta varten. Tästä on säädetty lunastuslain 12 luvun 84 :n 1 momentissa, jonka nojalla ennen lunastuksen toimeenpanoa voidaan myöntää lupa lunastuksen kohteeksi aiotun alueen tutkimiseen. Tutkimusluvan myöntämisellä ei vielä ratkaista kysymystä siitä, onko alue ylipäätään lunastettavissa, vaan lunastuksen edellytysten harkinta tehdään vasta, mikäli lunastuslupa tulee myöhemmin haettavaksi. Lunastuslaissa eikä sen esitöissä ole tarkemmin määrätty tutkimusluvan myöntämisen edellytyksistä. Oikeuskäytännössä (KHO /2041) on tutkimusluvan edellytysten katsottu täyttyvän, kun tutkimuslupaa koskeva hanke saattoi lunastuslain 4 :ssä tarkoitetulla tavalla olla yleisen tarpeen vaatima ja kun tutkimus oli tarpeellinen lunastuksen toimittamisen selvittämiseksi. Toisaalta tutkimuslupaa ei saada myöntää, jos on ennakolta selvää, ettei lunastamisen edellytyksiä ole olemassa (Ks. Kuusiniemi, Kari - Peltomaa, Hannu: Lunastuslainsäädäntö ja korvausjärjestelmä, Helsinki 2000, s. 132). Maanmittauslaitoksen keskushallinto lausuu, ettei tämän pidemmälle menevää lunastuksen edellytysten harkintaa tutkimusluvan myöntämisen yhteydessä tule tehtäväksi. Maanmittauslaitoksen keskushallinto lausuu lisäksi, että maakuntavakaavan ja muutoinkin alueiden käytön huomioon ottaminen on ratkaistu lunastuslaissa siten, että maakuntakaavan laativalla ja hyväksyvällä maakunnan liitolla on mahdollisuus lausua lunastuslupaa koskevasta asiasta. Lunastuslain 8 :n 2 momentin mukaan on asianomaiselle kunnalle sekä, jos hankkeella on seudullista merkitystä, maakunnan liitolle ja elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskukselle varattava tilaisuus antaa lausunto ennen lunastuslupaa koskevan asian ratkaisemista. Edellä selostetun perusteella maakuntakaavan vaikutukset tulevat arvioitavaksi vasta tutkimuslupaa mahdollisesti seuraavassa lunastuslupavaiheessa, mikäli maakuntakaavalla katsotaan olevan asiassa merkitystä. Maakuntakaavan oikeusvaikutuksista muuhun suunnitteluun ja viranomaistoimintaan säädetään puolestaan maankäyttö- ja rakennuslain, 132/1999, 32 :ssä. Lainkohdan 1 momentin mukaan maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Lainkohdan 2 momentin mukaan viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Maanmittauslaitoksen keskushallinto toteaa, että kun tutkimus- ja lunastusluvan myöntämisen edellytykset ratkeavat kuitenkin erityislainsäädännön eli K<Xipaikka Helsinki

3 LAUSUNTO 3 (3) MML 103/ /2019 lunastuslain nojalla, ei edellä todettu maankäyttö- ja rakennuslain 32 :n 2 momentin säännös ole velvoittavuudeltaan ehdotonta oikeutta (ks. säännöksen velvoittavuudesta esim. Ekroos - Majamaa, Maankäyttö- ja rakennuslaki, 2018, s ). Muutoinkin maakuntakaavalla yleispiirteisenä suunnitelmana alueiden käytöstä maakunnassa on lähinnä toimintaa ohjaavaa vaikutusta, mutta ei kuitenkaan vahvasti sitovaa vaikutusta alueiden käyttöön. Siltä osin kuin valittajat ovat Korkeimmalle hallinto-oikeudelle osoittamassaan valituksessa uudistaneet Itä-Suomen hallinto-oikeuteen osoittamansa valituksen, Maanmittauslaitoksen keskushallinto viittaa lausuntonaan myös asiassa Itä-Suomen hallinto-oikeudelle annettuun lausuntoon (liite 1 ). Edellä esille tuotujen seikkojen ja asiassa Itä-Suomen hallinto-oikeudelle annetussa lausunnossa esitetty huomioon ottaen, ei valituksessa esitetyillä seikoilla toisaalta ole merkitystä tutkimusluvan myöntämistä arvioitaessa. Valituksessa esitettyjen seikkojen ei liioin toisaalta voida katsoa olevan sellaisia, että niiden perusteella olisi ennakolta selvää, ettei lunastuksen edellytyksiä ole olemassa. Edellä mainitun johdosta esittää lausuntonaan kysymyksessä olevan valituksen hylkäämistä perusteettomana. Maanmittausneuvos Markku Markkula Lakimies Sami Urpilainen LISÄTIETOJA Lisätietoja antaa tarvittaessa asian esittelijä Sami Urpilainen ( ) LIITTEET Maanmittauslaitoksen lausunto Itä-Suomen hallinto-oikeudelle TIEDOKSI Maanmittauslaitoksen tuotantotoimintayksikön rekisterien tulosyksikkö Maanmittauslaitoksen tuotantotoimintayksikön rekisterien tulosyksikön eteläisen Suomen vastuualue Maanmittausinsinööri (Dl) Tuula Rupponen

4 LAUSUNTO 1 (6) Itä-Suomen hallinto-oikeus PL KUOPIO ita-suomi.hao@oikeus.fi KHO HFD Viite: Itä-Suomen hallinto-oikeuden lausuntopyyntö , Dnro 01690/17/4301 ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ TUTKIMUSLUPA-ASIASSA Itä-Suomen hallinto-oikeus on pyytänyt ta antamaan lausunnon tutkimusluvan myöntämisestä tehdyn päivätyn valituksen sekä päivätyn kirjelmän johdosta. Valitus koskee Maanmittauslaitoksen antamaa päätöstä (MML 349/03 04/2017) tutkimusluvan myöntämisestä Lappeenrannan kaupungille maaperään rakennettavuuden selvittämiseksi Hyväristönmäelle suunnitellulle jätevedenpuhdistamolle. on hankkinut asiassa Maanmittauslaitoksessa lunastusja tutkimuslupa-asioita käsittelevän tuotantotoimintayksikön rekisterien tulosalueen selvityksen ja lausunnon ja Hallinto-oikeuden lausuntopyynnön johdosta palauttaa ohessa lausuntopyynnössä pyydetyt asiakirjat, liittää lausuntoon kaikki asiassa kertyneet asiakirjat sekä lausuu seuraavaa. Valitus Itä-Suomen hallinto-oikeudelle päivätyssä valituksessaan valittajat katsovat Maanmittauslaitoksen tutkimuslupapäätöstä koskevan ratkaisun olevan virheellinen ja heikkotasoinen. Valittajat perustelevat valitustaan ensinnäkin sillä, että tutkimuslupaa koskeva hakemus ja Maanmittauslaitoksen päätös ovat ristiriidassa keskenään tutkimusalueen osalta eikä asiassa ole riidatonta se, koskeeko tutkimusalue osayleiskaavan mukaista kaava-aluetta vaiko kysymyksessä olevan kaavan ET-aluetta. Valittajat katsovat, että Maanmittauslaitoksen päätös tutkimuslupa-alueesta käsittää kaava-alueen kokonaisuudessaan, kun taas tutkimuslupahakemuksessa olisi tarkoitettu nimenomaan kaavan ET-aluetta. Valittajat tuovat myös esiin, että päätöksessä mainittu tieto hankkeen ympäristöluvan myöntäjästä on virheellinen. Valittajat katsovat, että ympäristöluvan on myöntänyt Etelä-Suomen aluehallintovirasto eikä päätöksessä mainittu Etelä-Savon aluehallintovirasto. Lisäksi valittajat katsovat, että päätök- Urpilainen Sami ( :15:23) Niskala Maija-Lii a ( :39:14)

5 " LAUSUNTO 2 (6) MAANMITTAUSLAITOKSEN LAUSUNTO sen sanamuotoa tulisi tarkentaa siltä osin kuin siinä mainitaan, että kohdealue on pääosin taajamatoimintojen alueella. Valittajat katsovat, että kohdealue on kokonaan taajamatoimintojen alueella. Valittajat katsovat, että lupaviranomaisena toimiva olisi perustellut hakemusta hakijan puolesta ratkaisemalla asian lunastuslain 4 :n nojalla, vaikka hakija on vedonnut hakemuksessaan vain sanotun lain 84 :ään. Valittajat myös katsovat, että perustelut ovat virheellisiä eikä lunastuslain 4 :n nojalla tutkimuslupaa olisi tullut myöntää. Lisäksi valittajat katsovat, että Hyväristönmäki ei ole hankkeelle ainoa vaihtoehtoinen sijainti, joten hanke ei ole valittajien mukaan yleisen tarpeen vaatima. Valittajat perustelevat valitustaan myös sillä, että Maanmittauslaitoksen ratkaisu ei ole maakuntakaavan mukainen. Jätevedenpuhdistamon sijainti on vahvistettu maakuntakaavassa toisaalle, Toikansuolle. Valittajat tuovat esiin, että mikäli maakuntakaava ja ympäristövaikutusten arviointi tunnustetaan päätöksenteossa, lunastusta ei saa panna toimeen lunastuslain 4 :n 1 momentin nojalla, jolloin myös tutkimuslupa on tarpeeton Hyväristönmäen alueelle. Edelleen valittajat tuovat esiin, että Lappeenrannan kaupunki on jo aikaisemmin tehnyt kysymyksessä olevalle hankkeelle Hyväristönmäellä maanomistajien luvalla kaksi erillistä poraustutkimusta viideksi vuodeksi. Valittajat myös katsovat, että päätöksessä on sivuutettu ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) 13, jonka perusteella muun muassa lunastusta ei saa panna toimeen eikä tutkimuslupaa tulisi tässä tilanteessa myöntää. Valituksen kohteena olevasta tutkimusluvasta on annetulla päätöksellä myöntänyt Lappeenrannan kaupungille kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastamisesta annetun lain (lunastuslain) 84 :ssä tarkoitetun tutkimusluvan. Tutkimuslupa on myönnetty alueella tehtäviin tutkimuksiin hakemuksen mukaisesti. Hakemuksen mukaan tutkimuslupaa on haettu maaperän rakennettavuuden selvittämiseksi Hyväristönmäelle suunnitellulle jätevedenpuhdistamolle. Tutkimuslupa on myönnetty päätöksestä tarkemmin ilmenevin rajoituksin (lupaehdot). Päätöksessä on todettu, että siitä tehtävä valitus ei estä tutkimuksen suorittamista, jollei valitusviranomainen toisin määrää. Sovellettavasta laista Lunastuslain 12 luvun 84 :n 1 momentin mukaan ennen lunastuksen toimeenpanoa voidaan myöntää lupa lunastuksen kohteeksi aiotun alueen tutkimiseen. Tutkimustyössä ei toisen oikeuteen saa puuttua enempää kuin tutkimuksen tuloksen saavuttamiseksi on välttämätöntä, eikä omistajalle tai oikeudenhaltijalle saa aiheuttaa tarpeetonta häiriötä. Lupapäätöksessä on Kotf)aikka Helsinki

6 LA USUNTO 3 (6) tarvittaessa yksilöitävä, millaisiin toimenpiteisiin lupa on annettu ja millaisia rajoituksia työn suorittamisessa on noudatettava. Hallituksen esityksessä lunastuslainsäädännön uudistamiseksi (HE 179/ vp.) on tutkimuksen suorittamista koskevien :n yksityiskohtaisissa perusteluissa lausuttu, että kun arvioidaan tietyn hankkeen toteuttamisen edellytyksiä yleensä ja erityisesti sitä, mikä alue olisi parhaiten tarkoitukseen soveltuva, lunastettavaksi aiotun omaisuuden lähempi tutkimus on usein tarpeellinen. Siltä varalta, ettei kysymyksessä olevan omaisuuden omistaja tai haltija myöntäisi lupaa tutkimuksen suorittamiseen, laissa on annettava viranomaiselle mahdollisuus myöntää sanottu lupa. Tämän vuoksi ehdotettiin säädettäväksi, että ennen lunastuksen toimeenpanoa voidaan suorittaa lunastuksen kohteeksi aiotun omaisuuden tutkimus. Hallituksen esityksessä lunastuslain muuttamiseksi (HE 33/1996 vp.) on lain 84 ja 85 :n yksityiskohtaisissa perusteluissa lausuttu, että lunastuslakiin ei alun perin ole sisältynyt säännöksiä siitä, millaisiin tutkimustoimenpiteisiin lääninhallituksen antama tutkimuslupa oikeuttaa. Tästä on aiheutunut ristiriitoja esimerkiksi siinä suhteessa, missä määrin tutkimuslupa oikeuttaa puuston kaatamiseen. Tämän vuoksi 84 :n 1 momenttiin ehdotettiin lisättäväksi säännökset siitä, että tutkimus tulee rajoittaa sellaisiin toimenpiteisiin, jotka ovat välttämättömiä tuloksen saavuttamiseksi, sekä siitä, että lupapäätöksessä on tarvittaessa yksilöitävä sallitut tutkimusta varten tarpeelliset toimenpiteet. Hallituksen esityksessä lunastuslain muuttamiseksi (HE 265/2009 vp.) on 84 :ää koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa lausuttu, että ennen lunastushakemuksen tekemistä on usein tarpeen suorittaa lunastuksen kohteeksi aiotun alueen tutkimus sen selvittämiseksi, että alue soveltuu aiotulle hankkeelle, sekä lunastuksen kohteeksi tarvittavan alueen ulottuvuuden määrittämiseksi. Tällainen tutkimustarve koskee erityisesti lain 9 :n 4 momentissa tarkoitettuja johtojen rakentamishankkeita. Lunastuslaissa eikä sen esitöissä ole tarkemmin määrätty tutkimusluvan myöntämisen edellytyksistä. Oikeuskäytännössä (KHO /2041) on tutkimusluvan edellytysten katsottu täyttyvän, kun tutkimuslupaa koskeva hanke saattoi lunastuslain 4 :ssä tarkoitetulla tavalla olla yleisen tarpeen vaatima ja kun tutkimus oli tarpeellinen lunastuksen toimittamisen selvittämiseksi. Lunastuslain 4 :n mukaan lunastaa saadaan, kun yleinen tarve sitä vaatii. Lunastusta ei kuitenkaan saa panna toimeen, jos lunastuksen tarkoitus voidaan yhtä sopivasti saavuttaa jollain muulla tavalla taikka jos lunastuksesta yksityiselle edulle koituva haitta on suurempi kuin siitä yleiselle edulle saatava hyöty. Lain esitöiden (HE 179/ vp.) 4 :ää koskevien perusteluiden ja oikeuskirjallisuuden (ks. Kuusiniemi, Kari - Peltomaa, Hannu: Lunastuslainsäädäntö ja korvausjärjestelmä, Helsinki 2000, s ) mukaan yleistä Kotipai<ka Helsinki

7 LAUSUNTO 4 (6) tarvetta ei ole tarkasti määritetty, vaan sen käsillä olo on ratkaistava tapauskohtaisesti. Huomioon on otettava muun muassa eri ajankohtina vallitsevat olosuhteet. Lunastuksen tarkoituksen tulee liittyä yhteiskunnan tehtävistöön. Tutkimuslupa palvelee tulevaa lunastusta. Oikeuskirjallisuudessa ja oikeuskäytännössä on katsottu tutkimusluvan myöntämisen edellytykseksi, että hanke periaatteessa saattaa aikanaan saada lunastusluvan. Tutkimuslupaa ei saada myöntää, jos on ennakolta selvää, ettei lunastamisen edellytyksiä ole olemassa (Ks. Kuusiniemi, Kari - Peltomaa, Hannu: Lunastuslainsäädäntö ja korvausjärjestelmä, Helsinki 2000, s. 132). Tutkimusluvan kohteena oleva alue lausuu, että tutkimuslupa on päätöksen mukaan myönnetty Lappeenrannan kaupungille alueella tehtäviin tutkimuksiin hakemuksen mukaisesti. Päätös on siten tehty hakemuksen mukaisesti. Päätöksen hakemusta kuvaavassa osiossa on hakemuksen tutkimusalueesta todettu, että "tutkimuslupaa haetaan liitekartan mukaiselle alueelle. Maastotutkimuksia varten esitettävän alueen pinta-ala on n. 22,3 ha. Tutkimusalue muodostuu kokonaisuudessaan Hyväristönmäen osayleiskaavan mukaisesta kaava-alueesta. - - Lappeenrannan kaupunginvaltuusto hyväksyi Hyväristönmäen osayleiskaavan, jossa alue kuuluu yhdyskuntateknisen huollon alueeseen (ET)". lausuu, että tutkimuslupa on myönnetty Lappeenrannan kaupungin hakemuksen liitekarttaan viitaten n. 22,3 ha:n suuruiselle alueelle. Tutkimusalue muodostuu kokonaisuudessaan Hyväristönmäen osayleiskaavan mukaisesta kaava-alueesta, millä tarkoitetaan päätöksessä sitä, että tutkimusalue sisältyy kokonaan kysymyksessä olevan osayleiskaavan kaava-alueeseen. Päätöksen tekstissä on tarkennettu, että tutkimuksen kohde on osayleiskaavassa tarkoitettu ET-alue. Kaavanmukainen ET-alue on kooltaan noin 22,3 ha. lausuu, että tutkimusluvan kohdealue käy päätöksestä ilmi eikä ristiriitaa päätöksen ja hakemuksen välillä siten ole tältä osin. Virhe päätöksen tekstissä lausuu, että päätöksen tekstissä on valituksessakin todettu kirjoitusvirhe siitä, että HYVÄ-hanke olisi saanut ympäristöluvan Etelä- Savon aluehallintovirastolta. Luvan myöntänyt virasto on Lappeenrannan kaupungin hakemuksestakin ilmenevä Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Tutkimusluvan myöntämisen edellytykset toteaa, että tutkimuslupa on myönnetty päätöksestä ilmenevästi lunastuslain 84 :n nojalla. Lisäksi tutkimuslupaa koskevan Y-tunnus

8 LA USUNTO 5 (6) hankkeen on päätöksessä katsottu olevan yleisen tarpeen vaatima, jonka johdosta asiassa on viitattu lunastuslain 4 :ssä säädettyyn yleisen tarpeen vaatimukseen. Tämän pidemmälle menevien lunastuksen edellytysten selvittäminen ei ole ollut perusteltua tutkimuslupaa koskevan hakemuksen käsittelyssä. lausuu, että valituksessa esitetty näkemys siitä, että olisi perustellut hakemusta hakijan puolesta, on perusteeton. Päätöksessä on esitetty ne lainkohdat, joihin tutkimusluvan myöntäminen perustuu. Edellä todetusti tutkimusluvan myöntämisen edellytyksistä ei ole lunastuslaissa tarkemmin säädetty. Korkeimman hallinto-oikeuden antaman päätöksen (taltionumero 2041) mukaan tutkimusluvan myöntäminen edellyttää sitä, että hanke periaatteessa saattaa aikanaan saada lunastusluvan ja että tutkimuksen tulee liittyä lunastuksen edellytysten selvittämiseen. katsoo, että tutkimus on tarpeellinen lunastuksen toimittamisen selvittämiseksi. Tutkimuslupaa on haettu maaperän rakennettavuuden selvittämiseksi suunnitellulle jätevedenpuhdistamolle. Tutkimusluvan tarkoituksena on mahdollistaa hankkeen yksityiskohtainen suunnittelu ja lunastusluvan hakemista varten tarvittavien tietojen hankkiminen. Valituksessa esitetyt seikat eivät estä tutkimusluvan myöntämistä, vaan ovat enemmälti lunastuslupaa koskevassa harkinnassa huomioon otettavia. Asiassa esitetty valitus koskee muun muassa jätevedenpuhdistamon sijaintia. Maanmittauslaitoksen myöntämä tutkimuslupa koskee sen sijaan jätevedenpuhdistamon suunnittelun vaatimia maastotutkimuksia. Tutkimuslupapäätöksellä ei siten tehdä esimerkiksi sijoittelua koskevia ratkaisuja, vaan nämä asiat ratkaistaan mahdollisesti myöhemmin tapahtuvassa lunastusmenettelyssä. Näin ollen tutkimusluvan myöntämistä koskevaan vaiheeseen eivät kuulu eri sijaintivaihtoehtojen arviointi. Tutkimuslupa oikeuttaa vain tutkimuksiin toisen omistamilla kiinteistöillä ennen myöhemmin mahdollisesti tapahtuvaa lunastusta. lausuu, että vasta lunastuslupaa haettaessa selvitetään ne seikat, täyttyvätkö lunastusluvalle lunastuslaissa säädetyt edellytykset. Lunastuslain 7 :n mukaan /unastuslupaa haettaessa on esitettävä selvitys, jonka nojalla voidaan arvioida lunastuksen tarpeellisuus tai todeta lunastusoikeuden olemassaolo. Lunastuslain 8 :n 2 momentin mukaan asianomaiselle kunnalle sekä, jos hankkeella on seudullista merkitystä, maakunnan liitolle ja elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukselle on varattava tilaisuus antaa määräajassa lausunto asiassa. Lunastuslain 2 luvun 5 :n 3 momentin mukaan lunastuslupaa koskevaan hakemukseen on liitettävä lainkohdassa tarkoitetussa tilanteessa ympäristövaikutusten arviointiselostus ja yhteysviranomaisen perusteltu päätös. Ottaen huomioon edellä mainitut säännökset ja edellä esiin tuodut hallituksen esityksen perustelut, oikeuskäytäntö ja oikeuskirjallisuudessa esitetyt kannanotot, ei valituksessa esitetyillä seikoilla ole merkitystä tutkimusluvan

9 LA USUNTO 6 (6) myöntämistä arvioitaessa. Valituksessa esitettyjen seikkojen ei toisaalta voida katsoa olevan sellaisia, että niiden perusteella olisi ennakolta selvää, ettei lunastuksen edellytyksiä ole olemassa. Edellä mainitun johdosta esittää lausuntonaan kysymyksessä olevan valituksen hylkäämistä perusteettomana. LISÄTIETOJA Lisätietoja antaa tarvittaessa asian esittelijä Sami Urpilainen ( ). Maanmittausneuvoksen sijaisena oikeuspalvelujen vastuualuepäällikkö Maija-Liisa Niskala Lakimies Sami Urpilainen LIITTEET 1) Lappeenrannan kaupungin tutkimuslupahakemus liitteineen 2) Maanomistajien päivätty lausunto Maanmittauslaitokselle 3) Lappeenrannan kaupungin vastine maanomistajien lausuntoon ) Asiakkaan tiedustelu viimeisestä valituspäivästä ja siihen annettu vastaus. 5) Tutkimuslupapäätös (MML 349/03 04/2017) 6) Tutkimuslupa-asian käsittelijän lausunto sekä lunastuslupatiimin esimiehen lausunto TIEDOKSI Tuotantotoimintayksikön rekisterien tulosyksikkö Tuotantotoimintayksikön rekisterien tulosyksikön läntisen Suomen vastuualue Rekisteri-insinööri (Dl) Tuula Rupponen fi/yhteystiedot