Toimintasuunnitelma. Fagerstan kunnan suomen kielen hallintoalue

Samankaltaiset tiedostot
Trosan kunnan suomen kielen hallintoalueeseen liittyvä toimintasuunnitelma

KUNNANJOHTOTOIMISTO Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset vähemmistöt

Tiivistelmä toimintasuunnitelmasta

Toimintasuunnitelma 2018

KUNNANJOHTOTOIMISTO Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset vähemmistöt

Kansallisia vähemmistöjä koskeva toimintaperiaate Upplands Väsbyn kunnassa

HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015

Toimintasuunnitelma Suomen kielen hallintoalue Borlänge kommun

Toimintasuunnitelma 2017

VÄHEMMISTÖ JA VÄHEMMISTÖKIELTEN TYÖN TOIMINTASUUNNITELMA Suomenkielinen käänös / Finsk översättning av Dnr:

Toimintasuunnitelma suomen kielen hallintoalue

Kehitystyöohjelma kansallisia vähemmistöjä koskevissa kysymyksissä Johdanto, taustaa

Ruotsinsuomalaista vähemmistöä koskevien asioiden kehitysohjelma

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa

Toimintasuunnitelma. Suomen kielen hallintoalue Ludvikan kunta Ludvika framtidens, tillväxtens och möjligheternas kommun.

Vähemmistöpoliittinen ohjelma Ruotsinsuomalaiset Malmön kaupunki

VÄHEMMISTÖ JA VÄHEMMISTÖKIELTEN TYÖN TOIMINTASUUNNITELMA

Johdanto. Tarkoitus ja tavoitteet

Ohjesääntö. Suomen kielen hallintoalueen neuvonpitoryhmä. Mariestad. Neuvonpitoryhmä hyväksynyt Mariestad

TULOKSET TARVEKARTOITUS. Hallstahammars kommun

KANSALLISET VÄHEMMISTÖT JA VÄHEMMISTÖKIELET

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Vähemmistökielten toimintaohjelma

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUETYÖN TOIMINTASUUNNITELMA

Muistiinpanot kokouksesta suomen kielen hallintoalueen neuvotteluryhmän kanssa

Kokouspäivämäärä Allekirjoitukset Sihteeri Pykälät 9-14 Jessica Hedlund

Kunnan ohjeet äidinkielenopetuksesta peruskoulun luokalla Sigtunan kunnassa

Uutiskirje maaliskuussa 2017 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Toisen kotimaisen kielen kokeilu perusopetuksessa huoltajan ja oppilaan näkökulmasta

Tutkimus 2: Informaatiota ja palveluita suomeksi

Suomalaisen hallintoalueen neuvotteluryhmän kokouksessa tehtyjä muistiinpanoja 27. marraskuuta 2014

Kielilaissa (423/2003) säädetään

Ruotsin kielilainsäädäntö ja kieliolot. Kaisa Syrjänen Schaal

Toimintakertomus 2016 suomalainen hallintoalue

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Vähemmistökieliohjelma Haaparanta

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki

Suomen kielimaisema muuttuu Kielelliset oikeudet Suomessa

Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS

Suomen kielen merkitys on kasvanut Ruotsin

HE 15/2017 ja HE47/2017 Kielelliset oikeudet

Muistio, Ruotsinsuomalainen neuvosto

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö

Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Uutiskirje huhtikuussa 2016 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa

Lainsäädäntöä maahanmuuttajaoppilaiden opetukseen

Myönteistä kehitystä ruotsinsuomalaisen kansallisen vähemmistön sekä ryhmän oikeuksien osalta, mutta vain tietyissä kunnissa Ruotsissa

KANSALLISETVÄHEMMISTÖ TsuomenkielenhallintoalueNEUVON. MMISTÖTÄHEMMISTÖTuomen. NSALLISETVÄHEMMISTÖTsu Sisältää vuoden 2014 toimintakertomuksen

POSTADRESS FAKTURAADRESS TELEFON E-POSTADRESS PLUSGIRO

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen?

Surahammarin kunnan vähemmistöpoliittinen toimintasuunnitelma

Peter Hoxell, kulttuuri- ja vapaa-ajanhallinto Eva-Lena Carlsson, sosiaali- ja koulutushallinto Cecilia Lantz, hoito- ja hoivahallinto Jessica Hedlund

ROMANIKIELEN KIELIPOLIITTINEN OHJELMA. Jouko Lindstedt Romanikielen lautakunta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Englanninkielinen ylioppilastutkinto. HE 235/2018 / Oma kieli -yhteisö / Sivistysvaliokunta

Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon

Suomen kulttuurivähemmistöt

Viittomakielet lainsäädännössä Lyhyt katsaus

Asiakirja neuvonpidosta, joka ja rjestettiin ruotsinsuomalaisen ryhma n kanssa Malmo n kaupungissa 11. maaliskuuta 2015

Sisällys. Johdanto I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki

Espoon kaupunki Pöytäkirja 82

Kokousmuistio Yhteistyökokous suomen kielen hallintoalue. Paikka ja aika: Trosan kunnantalo, klo. 14:00 15:00

Varhaiskasvatus lapsen oikeuksien näkökulmasta

SAAMELAISOPETUS 2000 LUVUN POHJOISMAIDEN PERUSKOULUISSA - Vertaileva tutkimus kielellisten ihmisoikeuksien näkökulmasta Saamen tutkimuksen seminaari

Espoon kaupunki Pöytäkirja 252. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

KUNNANJOHTOTOIMISTO. Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset. vähemmistöt. Toimintaraportti

ND ^^'` -^ QP s^, ^ ^^^^^^, -v VAHEMMI S TOKIELIOHJELMA Hyväksytty Kunnanvaltuustossa ,,^ 8

Läsnäolijat: Saara Jokinen, Eliisa Kytölä, Kyllikki Härkönen, Julia Sverke, Lauri Kuusinen, Anja Nyman, Maria Syväjärvi, Mari Forsberg

Omat kielelliset oikeudet - lainsäädännöllinen viitekehys

Suomen kielen hallintoalueen yhteistyöryhmän kokousmuistiinpanot 22. toukokuuta 2014

Kartoitusanalyysi, yleinen kysely

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

Mitä mieltä olette viittomakieltä käyttävän määritelmästä?

Neuvonpito suomen kielen hallintoalue

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

KIRJASTOISSA JÄRJESTETTÄVÄT TAPAHTUMAT JA TILANKÄYTTÖ SEKÄ KIRJASTOTYÖN EETTISET PERIAATTEET SAVINAINEN PÄIVI, KUOPION KAUPUNGINKIRJASTO

Esko Kalliomäki (-) Se nästa sida. Niina Slagner (S) Seppo Järvinen (-) ANSLAG/BEVIS. Sverigefinska rådet Sammanträdesprotokoll 1(13)

KANNANOTTO VÄHEMMISTÖJEN KIELIKOULUTUKSESTA. Kieliverkosto

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta. Tervetuloa kauden aloituskokoukseen!

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

Yhteenveto ruotsinsuomalaisen ryhma n kanssa ja rjestetysta neuvonpidosta Malmo n kaupungissa 3. syyskuuta 2015

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta

Kansalliset vähemmistökielet eturiviin - selvitys kansallisten vähemmistökielten

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

Svenska rum -lautakunta / /2014

Saamentutkimus Norjassa

Tulkkipalveluun liittyvä lainsäädäntö

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS

Transkriptio:

Toimintasuunnitelma Fagerstan kunnan suomen kielen hallintoalue 2019 2021

Toimintaperiaatteet 1 Johdanto Ruotsin valtiopäivät päätti joulukuussa 1999, että Ruotsi sitoutuu noudattamaan Euroopan neuvoston kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevaa puiteyleissopimusta (puitesopimus) ja Euroopan alueellista tai vähemmistöjen suojelua koskevaa peruskirjaa (vähemmistösopimus). Puitesopimuksen tavoitteena on suojata kansallisten vähemmistöjen jatkuvuutta. Vähemmistösopimuksen tavoite on suojata Euroopan kulttuurista monimuotoisuutta. Valtiopäivät tunnusti siten juutalaiset, romanit, saamelaiset, tornionlaaksolaiset ja ruotsinsuomalaiset Ruotsin kansallisiksi vähemmistöiksi sekä romanikielen, jiddišin, saamen, meänkielen ja suomen kansallisiksi vähemmistökieliksi. Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä (SFS 2009:724) tuli voimaan tammikuussa 2010. Hallituksen vähemmistöpolitiikan päämääränä on vahvistaa vähemmistöjen mahdollisuuksia vaikuttaa, suojata kansallisia vähemmistöjä ja tukea historiallisia vähemmistökieliä siten, että ne säilyvät Ruotsissa. Fagerstan kunnasta tuli 1. helmikuuta 2014 suomen kielen hallintoalue, joten kunnalla on erityinen vastuu suomen kielen aseman turvaamisesta. Hallintoalueen ruotsinsuomalaisilla on erityisiä lakisääteisiä oikeuksia käyttää suomen kieltä asioidessaan kunnan kanssa. Kunnan vastuulla on muun muassa tarjota esikoulu ja vanhustenhoito joko kokonaan tai olennaisin osin suomen kielellä. Fagerstan kunnan 13 415 asukkaasta (Ruotsin tilastokeskus SCB 30.9.2018) 914 on syntynyt Suomessa, mikä vastaa noin 7 prosenttia väestöstä. Asukkaista 22 prosentilla on suomalainen yhteys (yli 3 000 henkilöä 13 415 asukkaasta), eli he ovat joko syntyneet Suomessa tai vähintään yksi isovanhempi tai äidin/isän isovanhempi on syntynyt Suomessa. Tavoite Toimintasuunnitelma sisältää toimintaperiaatteet ruotsinsuomalaisten kielellisen ja kulttuurisen aseman vahvistamiseksi Fagerstassa. Rahoitus Kansallisia vähemmistöjä koskeva työ rahoitetaan pääasiassa valtionavustuksella, jonka myöntää Tukholman lääninhallitus. Saamelaiskäräjien lisäksi sillä on hallituksen toimeksianto seurata vähemmistötyötä Ruotsin vähemmistölain ja kielilain perusteella. Fagerstan hallintoalueella on vuosittainen raportointivelvollisuustukholman lääninhallitukselle. Valtionavustus on tarkoitettu nimenomaisesti kustannuksiin, jotka katsotaan vähemmistötyön aiheuttamiksi lisäkustannuksiksi. Toisin sanoen valtionavustusta ei saa käyttää kattamaan kustannuksia, jotka ovat sisältyneet kunnan budjettiin jo aiemmin. Valtionavustusta voidaan käyttää myös yksittäisiin toimiin suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin edistämiseksi.

Toimintaperiaatteet 2 Kohderyhmät Lapset ja nuoret ovat ratkaisevan tärkeitä suomen kielen aseman ja kehityksen turvaamiseksi. Heille on varmistettava todelliset mahdollisuudet kaksikielisyyteen ja äidinkielen hallintaan Suomen kulttuurin, uskonnon ja historian tuntemisen lisäksi. Kunnan tehtävänä on säilyttää ja kehittää suomen kieltä sekä edistää suomalaista kulttuuria. Vanhukset toimivat usein kielen, kulttuurin ja perinteiden säilyttäjinä. Siksi on tärkeää, että suomea puhuvat vanhukset ja vammaiset voivat käyttää kieltään myös jatkossa. Ikääntymiseen kuuluu ajan kuluessa vahvistuva riski, että vanhus menettää kyvyn puhua ja ymmärtää muita kieliä kuin äidinkieltään. Se aiheuttaa kunnalle erityisiä vaatimuksia vanhustenhoidon järjestämiseksi. Suomen kielen hallintoalueena Fagerstan kunta tarjoaa suomen kieltä puhuvia työntekijöitä henkilöille, jotka pyytävät mahdollisuutta saada hoito- ja terveydenhuoltopalvelut kokonaan tai olennaisin osin suomeksi. Vanhusten ja vammaisten on saatava elää aktiivista elämää myös kielellisesti. Heillä tulee olla vaikutusmahdollisuuksia yhteiskunnassa ja arjessaan, heidän on saatava elää turvallista ja itsenäistä elämää sekä heillä on oltava oikeus hyvään hoitoon ja huolenpitoon omalla kielellään. Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä Ruotsin valtiopäivien päätös kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä perustuu Euroopan neuvoston puitesopimuksiin. Kansallista vähemmistöä ei ole määritelty tarkasti, mutta uskonto, kieli, perinteet ja kulttuuriperintö ovat kansallisten vähemmistöidentiteettien tärkeitä tekijöitä. Hallitus täydensi näitä kriteerejä lisäämällä, että kansallisilla vähemmistöillä tulisi olla erityinen yhteenkuuluvuus ja historiallisia tai pitkäaikaisia sidoksia Ruotsiin. Perussuoja muodostuu oikeuksista, jotka kattavat kaikki viisi kansallista vähemmistöä: Hallintoviranomaisten tulee tarvittaessa tiedottaa kansallisia vähemmistöjä heidän oikeuksistaan siihen sopivalla tavalla. Yhteisöllä on erityinen vastuu suojata ja edistää kansallisia vähemmistökieliä. Lisäksi sen tulisi edistää kansallisten vähemmistöjen mahdollisuuksia säilyttää ja kehittää kulttuuriaan Ruotsissa. Erityisesti lasten kulttuuri-identiteetin kehitystä ja oman vähemmistökielen käyttöä on edistettävä. Hallintoviranomaisten tulee antaa kansallisille vähemmistöille mahdollisuus vaikuttaa heitä koskeviin kysymyksiin ja kuulla tällaisissa kysymyksissä vähemmistöjen edustajia mahdollisuuksien mukaan.

Toimintaperiaatteet 3 Strategia Vähemmistöjen oikeuksia koskevat toimenpiteet toteutetaan ensisijaisesti paikallisella tasolla, joten toimiva vuoropuhelu kunnan kanssa on tärkeää. Fagerstan kunnan suomenkielinen neuvotteluryhmä perustettiin 30. tammikuta 2014. Neuvotteluryhmän tavoitteena on antaa kunnalle lisää tietoa suomenkielisen vähemmistön edellytyksistä ja tarpeista. Neuvotteluryhmän näkökulmat ja ehdotukset välitetään kunnan organisaatioon. Neuvotteluryhmässä keskustellaan myös valtionavustuksen käytöstä. Neuvotteluryhmä kokoontuu vähintään viisi kertaa vuodessa. Fagerstan kunnan suomen kielen hallintoalueen koordinaattori osallistuu suomen kielen hallintoalueiden koordinaattoreiden kansalliseen verkostoon. Fagerstan kunnan suomen kielen hallintoalueen koordinaattori osallistuu läänin suomenkielisten hallintokuntien verkostoon. Fagerstan kunnan suomen kielen hallintoalueen koordinaattori osallistuu Finnet-verkostoon (kulttuuriverkosto). Tiivis yhteistyö suomen kielen neuvotteluryhmän ja kunnan vähemmistökysymyksiä koskevien toimintojen välillä on tärkeää. Sisäisen työryhmän tulee koostua suomen kielen hallintoalueen koordinaattorista ja eri toimintoihin osallistujista. Tarkoituksena on kehittää yhdessä suomenkielistä toimintaa Fagerstan kunnassa, saavuttaa toimintasuunnitelman päämääriä ja täyttää siten lainmukaisia pyrkimyksiä.

Toimintaperiaatteet 4 Tavoitteet ja toiminta Kunnan yleiset tavoitteet Suunnitellut toimenpiteet Tiedot ja viestintä Fagerstan kunta tiedottaa aktiivisesti kunnassa asuvien suomenkielisten lainmukaisista oikeuksista. Esikoulu Fagerstan kunnan tulee tarjota esikoulutoimintaa, jossa opetus järjestetään joko kokonaan tai olennaisin osin suomeksi, jos lapsen huoltaja sitä pyytää. Pyrimme aktiivisesti siihen, että yhä useammat lapset hakeutuvat suomenkieliseen kotikielen opetukseen. Lisäksi tukea tarjotaan myös suomeksi. Suomenkielinen puhelinpalvelu saatavilla joka viikko soittamalla tiettyyn puhelinnumeroon Kotisivusto www.fagersta.se, tiedot suomeksi Mahdollisuus kääntää kunnan asiakirjoja suomeksi Mainonta, mainosjulisteet ja markkinointi tarpeen mukaan Tietoa suomen kielen hallintoalueesta ja sen tarkoituksesta kaikissa sellaisissa tapahtumissa ja toiminnoissa, joissa se on mahdollista. Esikoulussa tulee painottaa aktiivisesti, että suomenkieliseen vähemmistöön kuuluvilla lapsilla on mahdollisuus olla kaksikielisiä. Vanhempien tapaamisissa huoltajille kerrotaan kaksikielisten lasten suomenkieliseen opetukseen osallistumisen hyödyistä ja mahdollisuuksista osallistua suomenkieliseen esikoulutoimintaan tai saada opetusta suomeksi. Toimintaan tulisi sisältyä kulttuuriin liittyvää ja pedagogista materiaalia myös suomeksi. Tietojen kääntäminen suomen kielelle Esikoulutoiminnasta tiedottaminen suomeksi kunnan kotisivustossa

Toimintaperiaatteet 5 Koulu Fagerstan kunnan tulee tarjota suomenkieliseen vähemmistöön kuuluvalle oppilaalle äidinkielen opetusta suomeksi. Fagerstan kunnan on tiedotettava huoltajille aktiivisesti kaikkien peruskoulun oppilaiden oikeudesta äidinkielen opetukseen sekä Fagerstan kunnan oppilaiden mahdollisuudesta kansallisten vähemmistöjen kulttuurin, kielen, uskonnon ja historian perustietojen oppimiseen. Sosiaalihallinto Sosiaalihallinto on jaettu seuraaviin toimintaalueisiin: yksilö- ja perhepalvelut, sosiaalinen kestävyys sekä hoidon ja terveydenhuollon osasto. Viranomaistoiminnassa tarjotaan suomea puhuvia työntekijöitä, jos palveluiden käyttäjät sitä tarvitsevat. Sosiaalihallinnon tulee tarjota suomen kieltä hallitsevia työntekijöitä vanhustenhoidon järjestämiseksi kokonaan tai olennaisin osin suomeksi, jos sitä pyydetään. Peruskoulussa on varmistettava aktiivisesti, että suomenkieliseen vähemmistöön kuuluvilla oppilailla on mahdollisuus olla kaksikielisiä. Vanhempien tapaamisissa huoltajille kerrotaan kaksikielisten lasten suomenkieliseen opetukseen osallistumisen hyödyistä ja mahdollisuuksista saada opetusta suomeksi. Koulun tulisi tarjota kulttuuriin liittyvää ja pedagogista materiaalia myös suomeksi. Suomea äidinkielenään puhuville oppilaille, jotka osallistuvat äidinkielen opetukseen, tarjotaan suomen kielikoe vieraiden kielten taitovaatimusten perusteella. Siten on mahdollista saada arvosana sekä äidinkielestä että vieraasta kielestä suomen kielen taitojen perusteella. Tämä on mahdollista, jos oppilas ei opiskele toista vierasta kieltä, koska vieraista kielistä voidaan antaa vain yksi arvosana. Ikään perustuva äidinkielen opetus Kotisivusto fagersta.se sisältää suomenkielistä tietoa sosiaalihallinnon toiminnasta. Sekä suullista että kirjallista laadullista tietoa on saatavilla suomeksi. Suomen kielen osaaminen katsotaan eduksi, kun sosiaalihallintoon haetaan uusia työntekijöitä. Kaikilta sosiaalihallinnon uusilta asiakkailta/asianomaisilta/potilailta kysytään, mikä heidän äidinkielensä on, ja kerrotaan oikeudesta kaksikieliseen palveluun.

Toimintaperiaatteet 6 Kunnan on huolehdittava, että vanhukset saavat osallistua suomenkieliseen kulttuuriin. Henkilöstösuunnitelma Kaikki toiminnot voivat nimetä vähintään yhden suomea puhuvan yhteyshenkilön. Kaikkien työntekijöiden on tiedettävä, että Fagerstan kunta kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen, ja hallittava siihen kuuluvat perusasiat. Ruokapalvelu Suomalaisten ruokalajien tai jälkiruokien tarjonnan lisääminen tiettyinä päivinä Hoito- ja terveydenhuoltotoiminnan tulee tarjota suomenkielistä kulttuuriin liittyvää ja pedagogista materiaalia. Suomen kieltä osaavien työntekijöiden kielen kehitystä tuetaan ja kannustetaan siten, että he voivat käyttää kieltä työssään tai yksittäisissä toimissa. Fagerstan kunnan työnhakuilmoituksissa on mainittava tarvittaessa: suomen kielen osaaminen katsotaan eduksi. Sen lisäksi voidaan mainita tarvittaessa: Fagerstan kunta kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen, mikä tarkoittaa, että kunnan vastuulla on myös tarjota suomenkielisiä palveluita niitä pyytäville henkilöille. Siksi tavoitteenamme on lisätä suomea osaavien työntekijöiden määrää organisaatiossamme. Vappuaatto Isänpäivä: sama päivämäärä kuin Ruotsin kalenterissa 24. joulukuuta: jouluaatto Joulutorttuja joulukuussa Kaikki ruokalajit tarjoillaan kaikille sosiaalihallinnossa. Vuosina 2019 2021 selvitetään, tarvitaanko suomenkielinen ruokalista myös kotipalvelussa ja koulussa.

Toimintaperiaatteet 7 Kulttuuri Suomen kielen hallintoalue tekee yhteistyötä erilaisten tapahtumien järjestämiseksi Fagerstan kirjaston, kulttuurikoulun, lasten ja nuorten kulttuuriryhmän sekä kulttuuriosaston kanssa. Kulttuuritoiminnoissa tehdään yhteistyötä eri toimijoiden kanssa suomalaisen kulttuuritarjonnan kehittämiseksi. Fagerstan kunnan tulee varmistaa suomenkielisen vähemmistön kaikkien ikäryhmien vaikutusmahdollisuudet kulttuuritoiminnan suunnittelun yhteydessä. Suomenkielistä kirjallisuutta tulee tukea Fagerstan kunnassa, ja suomenkielisiä kirjoja tulee olla saatavilla Fagerstan kirjastossa. Fagerstan kirjaston tulee tarjota puhe- ja äänikirjoja suomeksi. Fagerstan kirjastossa tulee olla suomenkielistä lastenkirjallisuutta. Fagerstassa olevat järjestöt voivat hakea välineitä hankkeisiin ja tapahtumiin, joiden tavoitteena on vahvistaa suomen kieltä ja suomalaista kulttuuria. (Hakukriteerit ovat osoitteessa fagersta.se/suomeksi. Hakemus osoitetaan suomen kielen hallintoalueelle.) Suomen kielen hallintoalue toimii yhteistyössä neuvoa-antavien ryhmien ja kunnan muiden toimijoiden kanssa erilaisten tapahtumien järjestämiseksi.

Toimintaperiaatteet 8 Edellisen toimintasuunnitelman 2015 2017 saavutetut tavoitteet Hoito ja terveydenhuolto Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon tarjoaminen suomeksi Viranomaistuen tarjoaminen suomeksi Suomenkielisten kulttuuritapahtumien tarjoaminen Kohtaamispaikkojen tarjoaminen suomenkielisille, joilla on diagnosoitu dementia Erityisasumisen suomenkielisen osaston tarjoaminen Ruokapalvelu Suomalaisten ruokalajien/jälkiruokien tarjoaminen Sollidenin suomenkielisellä Milan/Miilu-osastolla: 24. helmikuuta: ruotsinsuomalaisten päivä 28. helmikuuta: Kalevalan päivä, suomalaisen kulttuurin päivä Äitienpäivä: suomalaisen kalenterin mukaisesti 6. joulukuuta: Suomen itsenäisyyspäivä Suomalaisen keiton tarjoilu kaikille ruokapalvelun asiakkaille Esikoulu Huoltajille annettu mahdollisuus hakea paikkaa suomenkieliseen esikoulutoimintaan Hypernetverkkopalvelun kautta Esikoulujen vuosittaisten kaksikielisten tapahtumien tarjoaminen Toimintasuunnitelman ulkopuolinen kehitys Ennaltaehkäisevän NESTORI-terveydenhuoltoneuvonnan aloittaminen Malmenissa Edellisen toimintasuunnitelman aikana saavutetut tavoitteet säilytetään uudessa toimintasuunnitelmassa. Tavoitteena on säilyttää ja mahdollisesti myös kehittää näitä tavoitteita. Jatkotoimenpiteet Kansallisia vähemmistöjä koskevan lain täytäntöönpano on pitkäaikaista ja jatkuvaa työtä. Siksi toimintasuunnitelma tarkistetaan kolmen vuoden välein tai tarvittaessa. Jokainen hallinto vastaa toimintasuunnitelman voimassa olevien tavoitteiden toteuttamisesta ja vähemmistölain pyrkimysten täyttämisestä. Jokainen toimikunta vastaa toimintasuunnitelman tavoitteiden vuosittaisesta rahoituksesta ja järjestämisestä. Kunnanhallitus tarkistaa vuosittain, että suunnitelman tavoitteet täytetään.

Toimintaperiaatteet 9