Perhearviointi. Kun perhe tarvitsee (tavallista enemmän) tukea

Samankaltaiset tiedostot
Perhearviointi. Perheen voimavarojen, vahvuuksien ja vaikeuksien arviointimenetelmä

Lapset puheeksi neuvonpidolla verkostot tueksi

Ilo ja oppiminen näkyviksi! Pedagoginen dokumentointi työmenetelmänä

Lapset puheeksi Raahen seudulla - järjestöjen ja seurojen merkittävä rooli lapsen hyvän kasvun ja kehityksen tukena

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

HYVÄ PERHEEN KOHTAAMINEN TIETOA JA TOIVEITA AMMATTILAISILLE

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus

OPS Minna Lintonen OPS

Monikulttuurisuus päiväkodissa. Anna Moring, FT Monimuotoiset perheet -verkosto Kaikkien perheiden Suomi -hanke

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Vanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma

TOIMIVA LAPSI&PERHE. - mahdollisuus Kirsi-Marja. Iskandar, Kalliolan misyksikkö Kirsi-marja.iskandar@kalliola.fi

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa

Etelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi

Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa

Perheet, joissa vanhemmalla on tuen tarvetta asioiden oppimisessa ja ymmärtämisessä

TERAPIANÄKÖKULMAN TUOMINEN LASTENSUOJELUTYÖHÖN - SYSTEEMINEN MALLI PSYKIATRIAN NÄKÖKULMASTA

Lapsiperheen arjen voimavarat

Hyvä kohtaaminen, kun vanhempi tarvitsee tukea asioiden oppimisessa ja ymmärtämisessä

Perhe on enemmän kuin yksi

Maahanmuuttajataustaisten perheiden huomioiminen palveluissa

Rajakylän päiväkodin toimintasuunnitelma

Kokemusten, arjen ja hyvien vinkkien jakamista

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017

Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

YHDESSÄ!-ohjelma. Yhteiskehittämispäivä Monitoimijainen perhetyö ja perhekuntoutus Laura Nyyssönen lastensuojelun kehittämisasiantuntija

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kirsi Tarkka

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Kaijonharjun päiväkodin toimintasuunnitelma

Monimuotoiset perheet

PERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Osallistaminen kunnissa. Osallisuustyöryhmä Laura Kelhä

Ilo ja oppiminen näkyviksi

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Vanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori

Perheet, joissa vanhemmalla on tuentarvetta asioiden oppimisessa ja ymmärtämisessä

Suunnitteluistunto Koonti Heikki Karjalaisen ja Mika Niemelän esityksistä

Vuorovaikutus toimimaan nuorten kanssa!

ADHD:N LIITTYVÄN HÄPEÄN ESILLE OTTAMINEN

1. Asiakaslähtöisyys/asiakasohjautuvuus

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Sosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa

MITÄ TYÖNOHJAUS ON? Sivu 1 / 3

Sisällys. Esipuhe Osa 1. Mitä ADHD on?

Esikoulun itsearviointilomakkeiden täyttämisohjeet

Mielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen

Jäntevä ja hyvin johdettu viikkokokous & asiakastyön laatu

Perhetyön päivät Tuula Lampela

OPO-ops T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta

Sijaishuoltopaikkaan tulo

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio

KIIKKU - VAUVAPERHETYÖMALLI

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Kuntouttava asumispalvelu

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA

Kasvatus- ja opetusjohtaja Lari Marjamäki

Lanu-koulutus 5.9, 11.9,

Lempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT

NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Maakunnallinen varhaiskasvatuksen erityisopettajien työkokous. Noora Heiskanen KM, VEO, tutkija, Jyväskylän yliopisto

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut

Itsensä johtaminen uudessa työympäristössä uusin työtavoin

Tytti Solantaus Suomen Mielenterveysseura Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Itsemääräämisoikeus käytännössä

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Asiantuntijuuden siirtäminen mobiiliviestityöskentelyyn

Kasvun kikatusta leikin lumoissa

Mielenterveys voimavarana

Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila

Varhaiskasvatussuunnitelma Pyhäjärven kaupunki Sivistyspalvelut Varhaiskasvatus

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Alakouluhanke Workshop

Oppilaan tukeminen haastavissa tilanteissa

Nuorten elämänhallinnan tukeminen luontoliikunnan avulla

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen. Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki

Lapsi oman elämänsä päähenkilönä

Kodin ja koulun vuorovaikutuksen karikot. näkökulmasta. erikoistutkija Minna Säävälä Väestöliiton Väestöntutkimuslaitos

Transkriptio:

Kun perhe tarvitsee (tavallista enemmän) tukea 31.1.2019 Suomen Mielenterveysseuran Koulutuskeskus Marjukka Laukkanen, Psykoterapeutti VET 1

toimintamalli Perhejärjestelmän sopeutuvuus (roolit ja elämänvaihe) Kehityksen edistäminen Päätöksenteko ja ongelmanratkaisu Riitojen ratkaisu ja hallinta Suhteet sukuun ja yhteisöön Yksilön itsenäisyys ja omanarvontunto yhteys Sukupolvien rajat Parisuhde Vanhemmat Vanhemmat ja lapset; lapset ja järjestäytyminen/ arki Perhetausta ominaisluonne/ elämä vanhemmat Sisarukset Kiintymyssuhteiden luonne Lasten ohjaus, hoito ja rajoittaminen Viestien ilmaiseminen ja vastaanottaminen Osallistuminen Jatkuvuus Tunteiden ilmaiseminen ja vastaanottaminen Ihmissuhteiden luonne Osallistuminen Ilmapiiri 2

Mikä on perhe? Mikä on perhe ja ketä perheeseen kuuluu kuka sen määrittelee? Perhe on luonnollinen, sosiaalinen systeemi ja myös osa laajempaa, ympäröivää sosiaalista systeemiä Jokainen perhe on omanlaisensa ( perheenjäsenten väliset vuorovaikutus- ja tunnesuhteet) ja ainutlaatuinen! Perhe on myös voimavara ja suojaava tekijä tukee ja huolehtii ja sen ympäristön välinen raja on osittain läpäisevä perheen sopeutuminen ja säilyminen vaikeissa elämäntilanteissa joustavat rajapinnat voivat muuttua niin, etteivät perheenjäsenet voi tukeutua riittävästi toisiinsa tai rajat jäykistyvät perhe eristäytyy tai perheenjäsenet eristäytyvät toisistaan 3

voimavarojen, vahvuuksien ja vaikeuksien arviointimenetelmä = (EI perheen arviointi) Tutkitaan yhdessä perheen kanssa, miten perheen arki sujuu (perheen järjestäytyminen) ja minkälaista on perheen elämä (perheen ominaisluonne); minkälaisia ovat perheenjäsenten väliset suhteet; miten perheessä vastataan lasten muuttuviin tarpeisiin ja miten vanhemmuus toimii sekä mikä on perheen toimintakyky Tuetaan ja vahvistetaan perheenjäsenten välistä vuorovaikutusta ja toimintakykyä 4

lapsikeskeinen ja perustuu lapsen kehitykseen lähestymistavaltaan ekologinen, lasta tuetaan ja hoidetaan hänen omassa kehitysympäristössään yhteydessä hänelle kuuluviin ihmissuhteisiin ja arkeen tasa-arvoinen, läpinäkyvä edellyttää työskentelyä koko perheen ja lasten kanssa käsittelee yhtä lailla voimavaroja kuin vaikeuksia soveltuu käytettäväksi moniammatillisessa palvelujen tarjonnassa puolistrukturoitu menetelmä, joka on hyvin sovellettavissa arviointi on hoidollinen ja interventiivinen prosessi enemmän kuin pelkkä arviointi (sana arvioiti voi hämätä!) 5

Mistä arviointi koostuu? PERHEEN TOIMINTAMALLI - Ongelmien ja huolenaiheiden kartoitus ARKI: sopeutuvuus Vanhemmuus ELÄMÄ: Kommunikaatio Tunne-elämä Liittoutumat (perheenjäsenten väliset suhteet) Identiteetti 6

Mistä arviointi koostuu? Perhetausta Perheprofiili Menetelmät perheen vuorovaikutuksen edistämiseksi kysymykset ja perhetehtävät Tallennelomakkeisto ja arviointiasteikko (kirjaaminen!) Käytetään puhekieltä, pois ammattislangista ei oletuksia eikä tulkintoja; kirjataan tarkkoja, yksityiskohtaisia kuvauksia 7

Tunnistettujen ongelmien, huolenaiheiden ja vaikeuksien kartoittaminen - Ongelma / huolenaihe, kunkin perheenjäsenen mielestä - vaikutukset - ratkaisuyritykset - onko jotakin muuta - Mikä tekee tähän perheeseen kuulumisen mukavaksi - Missä perhe ajattelee olevansa hyvä - Jokaiselta kysytään mahdollisuus tulla uudelleenmääritellyksi! 8

toimintamalli järjestäytyminen ja perheen ominaisluonteen osatekijät Vanhemmuus järjestäytyminen Perhetausta ominaisluonne Kehityksen edistäminen, tukeminen Kiintymyssuhteiden luonne Lasten ohjaus, hoito ja rajoittaminen 9

Vanhemmuus Kohtuulliset vahvuudet Kohtuulliset vahvuudet ja vaikeudet Huomattavat vaikeudet Vanhemmat ja huoltoajat ilmaiset lämpimiä tunteita lapsia kohtaan, kohtuullisesti virikkeitä Jonkin verran lämpimiä tunteita, virikkeitä ja rohkaisua vanhempien ja huoltajien taholta, mutta samalla jonkin verran epäjohdonmukaisuutta, arvostelua, tunnekylmyyttä ja virikkeiden puutetta Lämmön, virikkeiden ja rohkaisun puutetta. Näyttöä tunnekylmyydestä, vähäisistä virikkeistä tai huomattavan kriittisestä asenteesta lapsia kohtaan Merkitse sopiva taso 10

toimintamalli järjestäytyminen ja perheen ominaisluonteen osatekijät sopeutuvuus Perhejärjestelmän sopeutuvuus (roolit, perheen elämänvaihe) järjestäytyminen Perhetausta ominaisluonne Päätöksenteko ja ongelmanratkaisu Riitojen ratkaisu ja hallinta Suhteet sukuun ja yhteisöön 11

toimintamalli järjestäytyminen ja perheen ominaisluonteen osatekijät kommunikaatio järjestäytyminen Perhetausta ominaisluonne Viestien ilmaiseminen ja vastaanottaminen Osallistuminen Jatkuvuus 12

toimintamalli järjestäytyminen ja perheen ominaisluonteen osatekijät järjestäytyminen Perhetausta ominaisluonne Tunne-elämä Tunteiden ilmaisu ja vastaanottaminen Ihmissuhteiden luonne Emotionaalinen osallistuminen ilmapiiri 13

toimintamalli järjestäytyminen ja perheen ominaisluonteen osatekijät liittoutumat Parisuhde järjestäytyminen Perhetausta ominaisluonne Vanhemmat Vanhemmat lapsi suhde, Lapsi vanhempi suhde Sisarussuhde 14

toimintamalli järjestäytyminen ja perheen ominaisluonteen osatekijät identiteetti Yksilön itsenäisyys ja omanarvontunto järjestäytyminen Perhetausta ominaisluonne yhteys Sukupolvien väliset rajat 15

Perhetausta Sukupuu Kasvuperheiden kokoonpano ja asema sisarussarjassa Merkittävät suhteet ja tapahtumat kasvuperheessä ja niiden vaikutukset Merkittävät suhteet ja tapahtumat viimeaikoina ja niiden vaikutukset Selviytymiskeinot 16

Perheprofiili Kootaan, analysoidaan ja arvioidaan kaikki se tieto, jota arviointiprosessin aikana on kerääntynyt yhteenveto-osio Kokonaisarvio perheen elämästä ja ihmissuhteista Tunnistaa, miten perheen vahvuudet ja vaikeudet vaikuttavat perheen kykyyn vastata lasten tarpeisiin omat kommentit Auttaa suunnittelemaan tulevaa työskentelyä ja tunnistamaan perheen elämässä ja ihmissuhteissa tarvittavat muutokset 17

Perhearvioinnissa käytettäviä kysymyksiä Se, millä tavalla kysytään, on merkityksellistä keskustelun kannalta tavoitteena on lisätä perheenjäsenten välistä keskustelua, kahdenvälisen (työntekijä ja yksittäinen perheenjäsen) keskustelun sijaan Tavoitteena on saada selkeämpi kuva perheen näkemyksistä sekä saada tietoa perheen vahvuuksista ja vaikeuksista Työntekijä voi vaikuttaa käyttämillään kysymyksillä keskustelun kulkuun ja siihen, että kaikilla perheenjäsenillä on mahdollisuus osallistua keskusteluun kaikkien ääni kuuluville 18

Perhetehtävät Perheelle annettavia tehtäviä, jotka auttavat hankkimaan tietoa perheen arjen ja elämän eri osatekijöistä tehtävän suorittaminen tuo esiin perheen vahvuuksia ja vaikeuksia sekä perheenjäsenten välistä vuorovaikutusta Työntekijä ei osallistu perhetehtävän tekemiseen vaan toimii havainnoijana nostaen esiin vahvuuksia ja vaikeuksia - keskustellaan 1 perhetehtävä / istunto; perhe tekee perhetehtävää n.5-10 minuuttia ja kaikkinensa perhetehtävän äärellä työskennellään n.20-30 minuuttia 19

Erilaisia perhetehtäviä Toimintatehtävät Ajatuksia perheestä kokemukset Perheelle tärkeät kysymykset 20

Työskentely perhetehtävän kanssa 1. Anna tehtävä perheelle napakasti ja selkeästi vakuuta mikäli perhe yrittää vetää mukaan, vetäydy 2. Lopeta tehtävä ja kiitä 3. Kysy perheeltä samanlaisuudet ja erilaisuudet 4. Työntekijä kertoo havaintonsa vahvuuksista ja vaikeuksista ja niistä keskustellaan ( hampurilaismalli ) 21

Työskentely perhetehtävän kanssa Työntekijä kertoo havaintonsa ( hampurilaismalli ): Vahvuudet perheestä kokonaisuutena, aikuisista parina ja vanhempana sekä lapselle suhteessa tehtävään ja muihin perheenjäseniin Vaikeudet keskeiset vaikeudet, tutkitaan ja keskustellaan niistä yhdessä perheen kanssa Lopuksi myönteinen näkemys perheestä Mutta -sanan käyttö on kielletty! 22

ainutlaatuisuus menetelmän käytön kannalta on keskeistä ymmärtää ja tavoittaa jokaisen perheen ainutlaatuisuus Perhe voi järjestäytyä ja tulla toimeen keskenään äärettömän monin tavoin ei yhtä oikeaa tapaa On tärkeää, että perheiden kanssa työskentelevä pyrkii tunnistamaan ja arvostamaan perheiden välisiä eroja ja sitä, miten kukin perhe järjestää elämänsä Syys-seuraussuhdetta kiinnostavampia ovat perheen vuorovaikutuksen kuviot ja niiden vaikutus perheenjäsenten välisiin suhteisiin ja perheen kokonaistoimintaan ja perhe-elämän kompleksisuus haastavaa ja antoisaa Laaja-alainen perheen määrittely lapsesta käsin 23

Työntekijä luo turvallisen perustan Ymmärretään ja tuetaan, tutkitaan yhdessä luottamukseen perustuva yhteistyösuhde Läsnäoleva, kuunteleva ja perhettä kunnioittava lähestymistapa työntekijä ja perheenjäsenet pyrkivät yhdessä ymmärtämään perheen tilannetta Työntekijä luo yhteistyösuhteen jokaiseen perheenjäseneen erikseen ja perheeseen kokonaisuutena Työntekijä on tutkija ja yhteistyökumppani työntekijä lähtee ei-tietämisen asenteesta, jolloin perhe on omien asioidensa asiantuntija elämää tarkastellaan monesta näkökulmasta Työntekijän tärkein tehtävä on toimia niin, että hän edistää perheenjäsenten välistä vuorovaikutusta monipuolinen kysymysten asettelu, jokaiselta kysytään 24

Työntekijä luo turvallisen perustan Työntekijä on asiantuntija siinä, miten luoda tilaa perheenjäsenten väliselle vuoropuhelulle ja miten helpottaa vuoropuhelun prosessia Työntekijä on kiinnostunut kaikkien mielipiteistä; kysyy saman asian jokaiselta perheenjäseneltä, pitäen erilaiset näkökulmat mielessään ja sietää myös perheenjäsenten ristiriitaisia näkemyksiä samasta asiasta Katsotaan myös sitä, mikä toimii ja mikä on hyvin myönteinen asenne motivoi ja sitouttaa Annetaan tilaa monenlaiselle keskustelulle menetelmä tuo rakennetta keskusteluun työntekijällä on olemassa selkeä struktuuri, jolla vie keskustelua eteenpäin (puolistrukturoitu työtapa) 25

, avainsanat Lapsikeskeinen Työskennellään koko perheen kanssa ainutlaatuisuus ja sen kunnioittaminen Perhe aktiivisena osallistujana perheen osallisuus Perheellä on mahdollisuus tulla uudelleenmääritellyksi Tutkitaan yhdessä, myötä puolelta Kiinnostuksen kohteena on perheen vuorovaikutus ja perheenjäsenten väliset suhteet (systeeminen työote) Voimavarat ja vahvuudet Konkretia ja arjen korostaminen Läpinäkyvyys ja avoimuus Yhteistyösuhde 26

toimintamalli Perhejärjestelmän sopeutuvuus (roolit ja elämänvaihe) Kehityksen edistäminen Päätöksenteko ja ongelmanratkaisu Riitojen ratkaisu ja hallinta Suhteet sukuun ja yhteisöön Yksilön itsenäisyys ja omanarvontunto yhteys Sukupolvien rajat Parisuhde Vanhemmat Vanhemmat ja lapset; lapset ja järjestäytyminen/ arki Perhetausta ominaisluonne/ elämä vanhemmat Sisarukset Kiintymyssuhteiden luonne Lasten ohjaus, hoito ja rajoittaminen Viestien ilmaiseminen ja vastaanottaminen Osallistuminen Jatkuvuus Tunteiden ilmaiseminen ja vastaanottaminen Ihmissuhteiden luonne Osallistuminen Ilmapiiri 27