~IMATAA RAJAT YLITTÄVÄÄ VOIMAA

Samankaltaiset tiedostot
IMR/80/ /2018 Kosken koulukeskuksen tilahallinnalliset ja pedagogiset ratkaisut. Valmistelijat: Rovio Minna; Koskensalo Marjatta

Skenaariot Meilahden ja Pikku Huopalahden kouluverkon kehittämiseksi

Yläkoulun samanaikaisopetus: iloja ja haasteita aineenopettajan ja erityisopettajan yhteistyössä

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

Tarja Ängeslevä-Furst / Laaja-alainen erityisopettaja Paula Loukkola / Erityisluokanopettaja

Kolin yhtenäiskoulu hankkeesta pysyväksi toiminnaksi

Hyvinvointilautakunta Julkinen

Nivelvaiheet. Johanna Wahlman Pontuksen päiväkotikoulu, Lappeenranta

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

JOROISTEN YHTENÄISKOULU - HANKEPROSESSI

LINNAKANGASTALONKOULUN JA YLIKYLÄN YHTENÄISKOULUN OPETUKSEN JÄRJESTELYT LUKUVUONNA

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU

PARKANON YHTENÄISKOULU

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

Mitä osallisuus voisi olla?

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Tulevaisuuden koulu Askolan kouluverkko

Mitä yhtenäiskoululla tarkoitetaan ja tavoitellaan Ehnroos / Myllymäki

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta

Kysely Piispanlähteen alakoulun vanhemmille Lapsemme on

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

Katsaus kouluinvestointien pedagogiikkasuunnitteluun ja lapsi- ja sidosryhmävaikutusten arviointeihin. Teknisen johtajan ajankohtaisasiat

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Kauniainen. Tammikuu 2015

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

Palveluverkon uudistaminen. Kuulemistilaisuus

Jyväskylän normaalikoulu - opetusharjoittelu 2

Monikulttuuristen lasten hyvinvointi opetuksen näkökulmasta. Monikulttuurisuusasioiden neuvottelukunta

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu

Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET

Hyvän ohjauksen kriteerityö

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

VANHEMPAINILTA Opsii!

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko

Espoon kaupunki Pöytäkirja Henttaa-Suurpellon alueen perusopetuksen järjestäminen alkaen

Alueellisen yhteistyön malli

Toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Karhi-Pajamäki

Munkkiniemen ala-aste

JYVÄSKYLÄN NORMAALIKOULUN PERUSKOULUN JA LUKION OHJAUSSUUNNITELMA. 1. Ohjauksen järjestämisen rakenteet ja toimintatavat

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS

(8) KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2014 ALAKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa 2014 Lappeenranta 2014, 2013 ja 2012 KOULUN TILAT JA TOIMINTA

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista?

YHTENÄISKOULUHANKE, VAIKUTUSTEN ARVIOINTIA VAIHTOEHTOJEN 2+ JA UUSI VÄLILLÄ

Arviointikulttuuri. Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Katriina Sulonen

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Vesa Närhi. Koko luokan ohjaaminen, työrauhan perusta

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista

Haapaveden kaupungin kouluverkon kehittäminen Kouluverkkovaihtoehtojen oppilasvaikutukset ja toiminnalliset vaikutukset

Esi- ja perusopetuksen kouluverkkoselvitys

Hyvinvointilautakunta Julkinen

Tiedotus- ja kuulemistilaisuus liittyen Länsimäen ja Rajakylän koulujen vuosiluokkaratkaisuihin Länsimäen koulussa

KOSKEN TL KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2015

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja , Turku

Oppimisympäristöt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia

Keskustelu luokissa. Ohjeen työstänyt: Leena Pöntynen Kuntaliitto ja Ulla Siimes Vanhempainliitto

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka

Utajärven esiopetuksen opetussuunnitelma 2016

TERVETULOA LIELAHDEN KOULUUN 7. LUOKALLE

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN / TOIMINTASUUNNITELMA:

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

Kontiolahden koulu

Hiukkavaaratalo. Elina Väisänen

KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILIT 2015 ALAKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Lappeenranta 2015, 2014, 2013 koko maa 2015 KOULUN TILAT JA TOIMINTA

TOINEN ASTE - nuoret, vanhemmat ja koulu. Taina Lehtonen Lasten terveyskäräjät Helsinki

KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILIT 2016 ALAKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Lappeenranta 2016, 2015, 2014 koko maa 2016 KOULUN TILAT JA TOIMINTA

Opetussuunnitelmakysely - Huoltajat 1-2 / 2019 yhteenveto/kaikki koulut Mäntsälä n = 666

1. Missä koulussa lapsesi on tai mihin kouluun esikoululaisesi on menossa? Vastaajien määrä: 22

Toivomme, että palveluverkon kehittämisessä huomioidaan seuraavat seikat:

SIMO JANUARY 08, 2015

Digihyvinvointi perheissä

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

Kuntalaiskyselyn tulokset

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Helsinki. Maaliskuu 2014

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

Arjen tietoyhteiskunta - hanke

Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa

TAHTO. Tueksi Oppimisessa. Koulutoimenjohtaja Esa Santakallio, Pedagoginen suunnittelija Heini Majaranta Riihimäen kaupunki

Ohjaussuunnitelma Esi- ja perusopetus

Vetelin kunnan OPS-kyselyn yhteenveto. Arvoilta vanhempainilta

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Nuorisotyö ja koulu ne yhteen soppii!

OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET JA OPPILASHUOLTOLAKI Yhteisöllisyyden, hyvinvoinnin, osallisuuden ja työrauhan tukena miten toteutetaan käytännössä?

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja , Jyväskylä

Nilsiän yhtenäiskoulu Heikki Kinnunen

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Naistenmatkan koulun toimintakulttuuri ja oppimisympäristöt

Oppilaanohjauksen malli

Transkriptio:

~IMATAA

Yhteiset hyödyt Lyseo/la + tasapuolisuus: molempien koulujen oppilaatja henkilökunta kahdessa talossa + pienet oppilaat saavat toimia heille mitoitetuissaja heidän tarpeensa huomioivassa Lyseossa -> ei tarvita suuria uudistuksia ja muutoksia rakennuksessa (kuraeteisetja kuivaustilatjo valmiina) -> taloudellisuus + pienet hyötyvät rajatuimmista tiloista: kaikilla oma "kotipesä" sekä yhteinen monitoimitila (Lyseon sali) + päiväkodista tuttu kaveripiiri pysyy valtaosalla oppilaista, vaikka koulu olisikin eri -> luonnollinen jatkumo koulupolkuun + Lyseon tilankäyttösuunnitelmajo hyvässä vauhdissa (henkilökunta aloittanut omaaloitteisesti) + Koski ja ISK voivat yhdessä rakentaa aamu- ja iltapäivätoimintaa + mikäli kielisuihkuhanke jatkuu, saa ISK myös tahtoessaan hyödyn siitä + Kosken vanhempaintoimikunta kannattaa yksimielisesti 0-4 -luokkien sijoittumista Lyseolle + turvallinen pienille: leikkipiha lähellä, selkeä kulkureitti ruokalaan

Haasteet Lyseo/la osa opettajista vastustaa: Koskella osa alakoulun opettajista, koska ovat joutuneet muuttamaan jo kahdesti (Teppanalasta Savikantaanja sieltä Lyseolle) osa ISK:n opettajista vastustaa: pelätään yhtenäiskoulun "hajoamista" (kaksi luokkaa nyt Lyseolla, loput päärakennuksessa) Kosken alakoulu o-6 "hajoaa" kun luokat 5-6 siirtyvät moduuliin yläkoulun mukana (toisaalta Koskella virallisesti yhtenäiskoulu o-g) uusi toimintakulttuuri: yhteistyötä tehtävä enemmän ja vanhat tottumuksetja tavat täytyy tarkastaa ja omaksua uusia käytänteitä-> pelko lisääntyvästä työn kuormittavuudesta työtapojen ja opetustyylien erilaisuus kahden koulun välillä: luo paineita opettajille ja ohjaajille, mutta toisaalta yhteistyössä voidaan päivittää tietotaitoa ja luoda oppilaita hyödyttäviä ratkaisuja

Yhteiset hyödyt moouaossa + 5. luokka kasvatuspsykologisesti hyvä ikä vaihtaa pienempien luota isompien luo -+ nivelvaihe ala- ja yläkoulun välillä helpottuu-> ei osu vahvan murrosiän aikaan ja luokanopettaja on mukana siirryttäessä uusiin tiloihin ja isompien oppilastovereiden joukkoon -+ kannustaa vanhempia oppilaita käyttäytymään vastuullisemmin -+ mahdollistaa luokan- ja aineenopettajien tiiviimmän yhteistyön -+ helpottaa uuden OPS:n käyttämistä molemmissa kouluissa: molempien koulujen henkilökunnan synergia ja tietotaito käytettävissä ilmiöpohjaisissa- ja laaja-alaisissa oprnnoissa -+ sosiaalinen media hävittänyt koulu- ja asuinaluerajat: oppilaiden luontevaa toimia yhdessä, vaikka opiskelevatkin hallinnollisesti eri kouluissa -+ moduulivaiheen aikana mahdollisuus kokeilla eri käytänteitä ja toimintatapoja uutta koulurakennusta silmällä pitäen

Haasteet moouaossa erilaisten opetustapojenja -tyylien käyttäminen avartuvissa tiloissa-> opettajajohtoisesta opetuksesta on siirryttävä uusiin tapoihin -> haaste osalle opettajista osa ISK:n opettajista kokee kunnan koulun integroidut oppilaat häiriötekijänä todellisen yhteistyön tekemisen esteenä saattaa olla henkilökunnan sitoutuminen omiin tuttuihin käytänteisiin ja toimintatapoihin osa ISK:n henkilökunnasta huolissaan koulunsa ja koulukulttuurinsa säilymisestä molempien koulujen henkilökunnalta vaaditaan joustavuutta, koska yhteiset käytänteet hioutuvat vähitellen suuri muutos tämänhetkiseen tilanteeseen: tiiviit luokkatilat muuttuvat avartuvammiksija oppilaiden työtavat muuttuvat itseohjautuvammiksi -> edellyttää opettajien täydennyskoulutusta

Yhteenveto -Kosken koulun ja ISK:n siirtyminen yhdessä Lyseolle ja moduuli in ikäkausittain jaetussa kokoonpanossa on tasapuolinen ratkaisu molemmille kouluille kumpikin koulu säilyy itsenäisenä, mutta yhteistyötä päivitetään ja tiivistetään yhteisopettajuutta kokeillaan esim. 1 tunti / vko. Henkilökunnan kiinnostuksen, innostuksen ja toisiinsa tutustumisen myötä eri koulujen välinen yhteisopettajuus ja yhteistoiminta voi Lisääntyä Lyseon tiloissa suunnittelu 0-4 -luokkien osalta hyvässä vauhdissa joillakin aineryhmillä yhteissuunnittelu varsin pitkällä niin tilojen kuin oppimiskokonaisuuksienkin suhteen moduuleissa vaatii joustavuutta molemmilta kouluilta: tietyistä perinteistä ja käytänteistä voidaan joutua joustamaan, jotta saadaan luotua aidosti yhteisöllistä toimintaa kun päätös tiloista saadaan, on molempien koulujen henkilökunnan sitouduttava siihen ratkaisuvaihtoehto 5 on hyvä askel kohti uutta koulurakennusta ja uutta oppimiskäsitystä: nyt on mahdollisuus ja aikaa kokeilla sekä tarkastella toimintatapoja ennen varsinaiseen uuteen kouluun siirtymistä

Vaihtoehto 5 Luokat 0-4 sekä ISK:sta että Koskelta Lyseolleja loput molemmista kouluista moduuleihin + oppilaiden ikä: luokkien 0-4 oppilaat kehityspsykologisesti latenssivaiheessa. Esipuberteetti alkaa n. 10-11-vuotiaana-> oppilaat valmiimpia siirtymään "isojen" joukkoon + alle 10 -vuotiaat hyötyvät opiskelussa enemmän rajatuista tiloista eli Lyseon nykyisistä opetustiloista kuin vanhemmat (Raija Kattilakosken väitöskirjatutkimus) + yli 10 v. oppilaat hyötyvät avoimemmista oppimisympäristöistä (Raija Kattilakosken väitöstutkimus) +ala-ja yläkoulun nivelvaiheen madaltaminen: helpompi siirtyä tuttuun yläkouluun (tutut tilatja opettajat) + yhteinen pedagoginen kokeiluvaihe matkalla varsinaiseen uuteen kouluun -> mahdollistaa laajamittaisen uuden OPS:n toteuttamisen sekä erilaisten yhteistyömuotojen kokeilun ja suunnan korjaamisen vielä ennen varsinaista, lopullista koulurakennusta + tasapuolinen sekä ISK:n että Kosken oppilaille ja opettajille (uusiin tiloihin opettajat ja oppilaat molemmista kouluista) + kannustaa opettajia yhteisopettajuuteen sekä ikäluokkien sisällä että välillä + pienten leikkipaikat lähellä sekä ISK:n että Kosken pienille oppilaille + kuraeteisetja pienille mitoitetut pesu- ja wc-tilat valmiina sekä ISK:n että Kosken pienille oppilaille osalle opettajista haasteellista siirtyä tutusta ympäristöstä uusiin tiloihin ja kohdata naapuri koulun oppilaita "paine" toimintakulttuurin muuttamiseen suurin -> vaatii pitkäkestoista valmentautumista ja kouluttamista eli tarvitsee tukitoimia-> toisaalta ainutlaatuinen tilaisuus oppia uutta ja hioa toimintaa ennen varsinaiseen kouluun siirtymistä Ti!atarve: Lyseo/la 5 /SK ryhmää ja 10 Kosken ryhmää ja moduulissa 5 /SKnja 13 Kosken ryhmää.