Käyttösuunnitelma 2014

Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue Käyttösuunnitelma 2014 Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta 17.12.2013

84 Asianro 8687/02.02.00/2013 Hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen käyttösuunnitelma vuodelle 2014 Talouspäällikkö Raija Heinonen Kasvun ja oppimisen palvelualue Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 11.11.2013 vuoden 2014 talousarvion sekä toiminta ja taloussuunnitelman vuosille 2014 2017. Talousarvio ja suunnitelma sitovat kaikkia kunnan toimielimiä ja henkilöstöä ja ovat samalla ohjauksen ja valvonnan välineitä. Valtuuston päättämään talousarvioon sisältyy vaatimus talouden tasapainottamisesta ja tuottavuuden parantamisesta. Kaupunginvaltuusto velvoittaa talousarviossa myös kuopiolaisia luottamushenkilöitä omalla toiminnallaan edistämään kaupungin strategisia tavoitteita sekä talouden tasapainottamista ja samalla ajamaan talouden tasapainottamiseen tähtääviä sopeuttamis ja tehostamistoimia. Käyttö ja hankesuunnitelmien laatiminen palvelualueilla Lautakunnat hyväksyvät käyttö ja hankesuunnitelmissa talousarviossa päätettyjen määrärahojen ja tuloarvioiden jaon palvelualueensa avainprosesseille sekä tarvittaessa palveluprosesseille, hankkeille ja kohteille ja hyväksyvät samalla niille tavoitteet. Käyttö ja mahdollisia investointihankesuunnitelmia laadittaessa lautakuntien ja palvelualuejohtajien on huolehdittava, että palvelualueen toiminta suunnitellaan valtuuston päättämien määrärahojen ja tuloarvioiden puitteissa ja että palvelualueille asetettavat osatavoitteet tukevat osaltaan kaupunginvaltuuston hyväksymien strategisten tavoitteiden toteuttamista. Kaupunginvaltuusto edellyttää kasvun ja oppimisen sekä hyvinvoinnin edistämisen lautakunnan valmistelemaan oman toimialueensa verkostoratkaisut viimeistään maaliskuun valtuustossa päätettäväksi siten, että ratkaisut voidaan toteuttaa sekä toiminnallisesti että talousarviossa 2014 pysyen. Muut palvelualueet velvoitetaan tukemaan omilla toimillaan tavoitteiden toteuttamista ja parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamista vallitsevassa taloustilanteessa. Kaupunkiympäristön ja hyvinvoinnin edistämisen palvelualueiden sekä konsernipalvelun talousarvioon sisältyy avainprosessina tai palveluprosessina nettositovia yksiköitä, joiden sitovuustasona on toimintakate. Näiden yksiköiden osalta käyttösuunnitelmat tulee laatia valtuuston päättämään talousarvioon. Mahdolliset muutokset toimintatuloihin ja menoihin tehdään lautakuntien päätettyä käyttösuunnitelmista ns. teknisenä talousarviomuutoksena. Muutokset viedään edelleen kaupunginhallituksen ja valtuuston päätettäväksi, koska palvelualueet ovat valtuustoon nähden bruttositovia.

Käyttösuunnitelmiin tulee sisällyttää talouden tasapainottamiseksi toteutettavat toiminnan sopeuttamis ja tehostamistoimenpiteet. Palvelualueiden tulee määrittää toimenpiteiden etenemisestä vastaavat henkilöt. Mikäli toimenpiteet edellyttävät erillistä päätöksentekoa, tulee ne valmistella huolellisesti ja viivytyksettä päätöksentekoon siten, että toimenpiteiden toteuttaminen mahdollistaa parhaan mahdollisen toiminnallisen ja taloudellisen tuloksen vallitsevassa taloudellisessa tilanteessa. Toimenpiteiden ja niiden vaikutusten toteutumista seurataan kuukausiraportoinnin ja osavuosikatsausten yhteydessä. Lautakunnat ja tilivelvolliset viranhaltijat ovat tulosvastuussa palvelualueensa toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteuttamisesta. Lautakuntien ja kaupunginhallituksen asettamat osatavoitteet, osamäärärahat ja osatuloarviot sitovat toimielimen alaista viranhaltijaa ja työntekijää samalla tavoin kuin muukin toimielimen tekemä päätös. Talousarviomuutokset Vuoden 2014 talousarvioraami: Tilivuoden aikana toiminta tulee toteuttaa siten, että talousarvioon ei tarvita valtuustoon nähden sitovien määrärahojen lisäyksiä tai tuloarvion vähennyksiä. Mikäli talousseurannan yhteydessä ilmenee määrärahavajetta tai ennakoidaan tuloarvion alittuvan, tulee välittömästi valmistella ja toteuttaa toimenpiteet tilanteen oikaisemiseksi palvelualueen talousarvion puitteissa. Talousarviossa pysymiseksi on tarvittaessa tarkistettava palvelualueen toiminta ja käyttösuunnitelmia. Palvelualueen sisällä avainprosessien välisistä osamäärärahamuutoksista ja muista lautakuntaan nähden sitovista osamäärärahamuutoksista päättää lautakunta. Lautakuntien ja palvelualueiden johtoryhmien tulee seurata säännöllisesti talousarvion toteutumista ja ryhtyä välittömiin toimenpiteisiin tilanteen niin vaatiessa. Lautakuntien tehtävänä on jakaa valtuuston päättämät tuloarviot ja määrärahat palvelualueensa prosesseille sekä asettaa samalla valtuuston määrittelemien tavoitteiden kanssa yhdenmukaiset, mutta tarkemmat taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet. Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue on bruttositova, mutta hyvinvoinnin palvelualueen sisällä olevat kansalaisopisto ja musiikkikeskus ovat nettositovia yksiköitä. Kaupunginvaltuuston myöntämä raami hyvinvoinnin edistämisen palvelualueelle: toimintatuotot 9 951 897 toimintakulut 43 646 531 toimintakate 33 694 634

Vuoden 2014 tuottavuutta lisäävät toimenpiteet, painopistealueet ja budjetointi kirjastoverkon supistaminen hyväksytyn suunnitelman mukaisesti, toimitiloja ja aukioloaikoja järjestellään uudelleen ja kirjastoautopalveluita kehitetään tehostetaan tilojen käyttöä korotetaan käyttömaksuja ja taksoja 310 % vähennetään avustuksista 5 % Käyttösuunnitelma sisältää myös kertaluontoista henkilöstömenojen karsintaa n. 0,6 M. Kirjasto ja museopalveluissa painopisteinä ovat yleisötyön ja asiakaspalvelun kehittäminen. Kirjastopalveluissa uuden kirjastojärjestelmän hankinnasta tehdään esiselvitys. Liikunta, ulkoiluja virkistyspaikkaverkoston laajuus ja hoitotaso mitoitetaan käytettävissä olevien resurssien mukaisesti. Palveluverkostoa kehitetään asiakastarpeiden mukaisesti resurssien puitteissa. Kuopion, Siilinjärven ja KoillisSavon Moottorikelkkareittihanke on käynnissä ajalla 2012 2014. Hyvinvointipalveluiden tiedotusta, markkinointia ja viestintää kehitetään ja tehostetaan. Avustusten jaossa painotetaan kansalaistoiminnan edistämistä erityisesti lapset ja nuoret sekä ikäihmiset kohderyhmänä. Kansalaisopiston painopisteenä ovat opetuksen pedagogisen laadun kehittäminen, tarjonnan tarvelähtöinen monipuolistaminen sekä ennaltaehkäisevän toiminnan vahvistaminen. Kaupunginteatterin peruskorjaus ja laajennustyötä jatketaan kesään 2014 saakka. Uudistettu teatteritalo avataan syksyllä 2014 suurmusikaalilla ja uudella kotimaisella kantaesityksellä. Kaupunginorkesteri laajentaa tilaussoittotoimintaa uusien yhteistyökumppaneiden kanssa. Tapahtumapalveluiden painopisteitä ovat mm. Kuopio Nilsiä/Tahko tapahtumakaupungin kokonaiskuvan vahvistaminen, kansallinen ja kansainvälinen verkostoituminen, tapahtumajärjestäjien valmiuksien parantaminen, tapahtumamarkkinoinnin edistäminen ja kaupungin markkinointi tapahtumien avulla, tapahtumien tietovarannon luominen ja tapahtumapalveluiden palveluprosessien kehittäminen. Vuodesta 2014 on tulossa Kuopiolle kaikkien aikojen merkittävin tapahtumavuosi: maaliskuussa järjestetään Puijon Kisat 2014 mäkihypyn maailmancup, kesäkuussa KuopioJukola ja heinäkuussa Kalevan Kisat. Tahkon kesäkauden uudet tapahtumat lisäävät kaupungin kiinnostavuutta asemansa jo vakiinnuttaneiden tapahtumien rinnalla. Kaikkien palveluiden suunnittelussa valmistaudutaan uusiin kuntaliitoksiin (Maaninka 2015). Avustuksiin tehtiin myös 5 % karsinta, vuoden 2014 avustusten määrä on karsinnan jälkeen 2 991 950.

Liikuntapaikkojen käyttömaksuja tullaan korottamaan keskimäärin 3 10 %. Toimintasäännön mukaan palvelupäällikkö päättää tehtäväalueensa asiakas ja muista maksuista lautakunnan vahvistamien perusteiden mukaisesti. Palkankorotusvarausta ensi vuoden määrärahat eivät sisällä, ko. määrärahat tullaan siirtämään teknisenä talousarviomuutoksena vuoden alussa. Sisäisiin vuokriin tuli 1,5 % korotus. Liikuntapalveluiden sisäisten vuokrien budjetoinnissa tapahtui inhimillinen virhe, jonka johdosta sisäisiin vuokriin varattu vuoden 2014 määrärahavaraus ovat 150 952 pienempi kuin tilakeskuksen ilmoittamat vuoden 2014 vuokrakustannukset. Virhe tapahtui siinä vaiheessa, kun kuluvan vuoden vuokrakustannuksia (Nilsiän vuokrat sisältyivät laskelmaan) verrattiin Tilakeskuksen ilmoittamiin vuoden 2014 vuokriin, joista vastaavasti vielä puuttuivat Nilsiän vuokrat. Kun kustannuksia verrattiin, olisi myös kuluvan vuoden vertailuluvusta pitänyt vähentää Nilsiän vuokrakustannukset, koska ne ilmoitettiin myöhemmin erikseen. Budjetointivirhe pyritään korjaamaan talousarviomuutosten kautta ensi vuoden aikana. Vuoden 2014 investoinnit: kalustohankintoihin 500 000 (josta teatteri 270 000 ) taidemuseon taidehankintoihin ja julkisten taideteosten hankintoihin 50 000 urheilu ja virkistysalueet 2 600 000 (sisältää pienvenesatamat, leikkipaikat, urheilu ja ulkoilualueet, reitistöt ja luontopolut, tuloja 500 000 ) lähiliikuntapaikat 100 000 (tuloja 50 000 ) kaupunginteatterin perusparannus ja laajennus 8 900 000 (tuloja 1 262 000 ) Liitteet 1 8687/2013 Hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen käyttösuunnitelma 2014 Valmistelija Raija Heinonen puh. 044 718 4221 etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Pekka Vähäkangas Esitän, että hyvinvoinnin edistämisen lautakunta päättää hyväksyä hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen käyttösuunnitelman, jossa toimintakatteet jakautuvat avain ja palveluprosesseittain seuraavasti:

Omatoimisen hyvinvoinnin palvelut: (1000) 17,813 kirjastopalvelut 5,325 museokeskus 2,945 liikuntapaikkapalvelut 8,734 ulkoilu ja virkistyspalvelut 0,809 Ohjatun hyvinvoinnin ja omaehtoisen oppimisen palvelut: 7,614 kansalaistoiminnan palvelut 4,759 kansalaisopisto 2,855 Taidepalvelut: 7,828 musiikkikeskus 3,282 kaupunginteatteri 4,546 Tapahtumapalvelut 0,111 Tukipalvelut 0,329 YHTEENSÄ 33,695 1. oikeuttaa palvelualuejohtajan päättämään kalustoinvestointimäärärahan (500.000 ) yksityiskohtaisemmasta käyttötarkoituksesta ja jaosta avain ja palveluprosesseille, sekä oikeuttaa museokeskuksen päällikön (tai hänen poissa ollessaan taidemuseon museonjohtajan tehtävien osalta sijaisena toimivan taidemuseon intendentin) päättämään taidehankintamäärärahasta (50 000 ). Hankintavaltuudet on määritelty toimintasäännössä ja hankinnoissa noudatetaan hankintaohjeita. 2. oikeuttaa palvelualuejohtajan tekemään mahdollisia määrärahansiirtoja avainprosessien välillä ja asiakkuusjohtajat palveluprosessien välillä. 3. Käyttösuunnitelma sisältää palveluverkoston supistamista. Mikäli nämä toimenpiteet eivät toteudu täysimääräisenä, edellyttää se vastaavasti muiden talouden sopeuttamiskeinojen löytymistä. Tilivuoden aikana toiminta tulee toteuttaa siten, että talousarvioon ei tarvita valtuustoon nähden sitovien määrärahojen lisäyksiä tai tuloarvion vähennyksiä.

4. velvoittaa asiakkuusjohtajat ja palvelupäälliköt valmistelemaan ja käynnistämään kertaluontoisten henkilöstömenosäästöjen toteuttamisen siten, että talousarvioon sisältyvä n. 0,6 M säästö tulee toteutumaan. Lautakunnalle saatetaan tiedoksi alkuvuoden aikana henkilöstömenosäästöjen toteutustavat sekä niiden mahdolliset vaikutukset toimintaan ja palvelutasoon. Sopeuttamistoimet ja henkilöstösäästöt tulee toteuttaa siten, että tulot voivat toteutua talousarvion mukaisina. Päätös Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta Asiakkuusjohtajat esittelivät toimintaa ja käyttösuunnitelmaa omalta osaltaan. Päätösehdotus hyväksyttiin.

Sisällys Hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen talousarvio 2014 1 (kv. 25.11.2013) Avainprosessien toimintaympäristöjen kuvaus, toiminnan painopisteet sekä toiminnalliset tavoitteet Omatoimisen hyvinvoinnin palvelut 7 Ohjatun hyvinvoinnin ja omaehtoisen 12 oppimisen palvelut Taidepalvelut 19 Tapahtumapalvelut 22 Tuloslaskelmat palveluprosesseittain 25 Mittarit ja suoritteet 36 Henkilöstösuunnitelma 37 Investoinnit Investointiluettelo 40 Yhdyskuntarakentamisen kohdeluettelo 41

Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue TOIMINTAAJATUS Palvelualue kehittää asukkaiden osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja toimintaympäristöjä sekä edistää kaupungin vetovoimaisuutta. Kulttuuri ja liikuntapalveluita kehitetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Palvelut jakaantuvat omatoimiseen ja ohjattuun hyvinvointia edistävään toimintaan sekä taidepalveluihin ja tapahtumapalveluihin. Omatoimisen hyvinvoinnin palveluiden monipuoliset toimintaympäristöt tarjoavat mahdollisuudet ja olosuhteet omatoimiselle tekemiselle, kokemiselle ja harrastamiselle. Palveluita tuottavat kirjastolaitos, museokeskus, liikuntapaikat sekä ulkoilu ja virkistysyksikkö. Ohjatun hyvinvoinnin ja omaehtoisen oppimisen palvelut aktivoivat kaupunkilaisia toimimaan oman ja toistensa hyvinvoinnin edistäjinä. Näitä palveluita tuottavat kansalaistoiminnan yksikkö sekä kansalaisopisto. Taidepalvelut edistävät Kuopion ja ympäristökuntien asukkaiden viihtyvyyttä ja hyvinvointia järjestämällä teatteri, musiikki ja muita kulttuurielämyksiä ja tapahtumia. Palveluita tuottavat kaupunginteatteri ja musiikkikeskus. Tapahtumapalvelut kehittää Kuopiota vetovoimaisena ja tunnettuna tapahtumakaupunkina sekä innostaa tapahtumajärjestäjiä hakemaan ja kehittämään tapahtumia. TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA SEN MUUTOKSET Asukasmäärän kasvu ja kuntaliitoksen myötä laajentunut alue sekä ikääntyneiden suhteellisen osuuden lisääntyminen luovat haasteen palveluiden tuottamiselle. Nuorten tukeminen aktiivisiksi kansalaisiksi vaatii yhteistyötä eri toimijoilta ja palvelualueiden välillä. Kumppanuuteen perustuvien yhteistyöverkostojen rakentaminen on välttämätöntä kaupungin talouden kiristyessä. Tilojen yhteiskäytön edistämiseksi ja tilakustannusten hillitsemiseksi selvitetään mahdollisuutta kirjastojen sijoittumisesta koulujen yhteyteen. Lähikirjastoja suljetaan suunnitelman mukaisesti, myös kirjastojen aukioloaikoja joudutaan vähentämään. Liikuntapaikka sekä ulkoilu ja virkistysverkostoa joudutaan supistamaan ja palvelutasoa laskemaan. Lippujen hintoja ja palvelujen käyttömaksuja korotetaan. Kuopion laajat maaseutualueet asettavat suuria haasteita palveluiden järjestämiselle. Asukastoiminnalla pyritään saamaan eri alueiden asukkaat toimimaan hyvinvointinsa edistämiseksi. Vapaaehtois ja vertaisohjaajatoimintaa kehitetään hankerahoitusta hyödyntäen. Taidepalveluissa otetaan huomioon väestön ikärakenteen muutokset, yleinen taloudellinen tilanne sekä asiakkaiden vaatimustason ja odotusten muutokset. Taidepalveluihin tarvitaan lisää uusia asiakkaita. Asiakaspalvelua sekä kokous ja kongressipalvelua parannetaan. Valmistaudutaan peruskorjatun ja laajennetun teatteritalon avajaisiin syksyllä 2014. Vuodesta 2014 on tulossa Kuopiolle kaikkien aikojen merkittävin tapahtumavuosi: maaliskuussa järjestetään Puijon Kisat 2014mäkihypyn maailmancup, kesäkuussa KuopioJukola ja heinäkuussa Kalevan Kisat. Tahkon kesäkauden uudet tapahtumat lisäävät kaupungin kiinnostavuutta asemansa jo vakiintuneiden tapahtumien rinnalla. Kaikkien palveluiden suunnittelussa valmistaudutaan uusiin kuntaliitoksiin (Maaninka 2015). TUOTTAVUUTTA LISÄÄVÄT TOIMENPITEET Kirjastoverkon supistaminen hyväksytyn suunnitelman mukaisesti, toimitiloja ja aukioloaikoja järjestellään uudelleen sekä kirjastoautopalveluita kehitetään Kaupunginhallitus edellyttää kasvun ja oppimisen sekä hyvinvoinnin edistämisen lautakunnan valmistelemaan oman toimialueensa verkostoratkaisut maaliskuun valtuustossa päätettäväksi siten, että ratkaisut voidaan toteuttaa sekä toiminnallisesti että talousarviossa 2014 pysyen. Muut palvelualueet velvoitetaan tukemaan omilla toimillaan tavoitteiden toteuttamista ja parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamista vallitsevassa taloustilanteessa. 1

Tehostetaan tilojen käyttöä Korotetaan käyttömaksuja ja taksoja 310 % Vähennetään avustuksista 5 % TOIMINNAN PAINOPISTEET Kirjasto ja museopalveluissa painopisteinä ovat yleisötyön ja asiakaspalvelun kehittäminen. Kirjastopalveluissa uuden kirjastojärjestelmän hankinnasta tehdään esiselvitys. Pääkirjastossa tutkitaan palautusautomaatin käyttöönotto. Valmistellaan Maaningan kirjaston liittyminen kaupunginkirjastoon vuonna 2015. Museokeskuksen toiminnassa painotetaan yleisötyön kehittämistä sekä museoiden ja museoaineistojen saavutettavuuden parantamista. Liikunta, ulkoilu ja virkistyspaikkaverkoston laajuus ja hoitotaso mitoitetaan käytettävissä olevien resurssien mukaisesti. Palveluverkostoa kehitetään asiakastarpeiden mukaisesti resurssien puitteissa. Erityisenä kehittämisalueena on Tahkon alueen ympärivuotisten lähiliikuntaolosuhteiden kehittäminen. Kuopion, Siilinjärven ja KoillisSavon Moottorikelkkareittihanke on käynnissä ajalla 2012 2014. Hyvinvointipalveluiden tiedotusta, markkinointia ja viestintää kehitetään ja tehostetaan. Terve Kuopio kioskin, Savonia Viretorin ja 3. sektorin asiantuntijoiden yhteistyötä tehostetaan. Avustusten jaossa painotetaan kansalaistoiminnan edistämistä erityisesti lapset ja nuoret sekä ikäihmiset kohderyhmänä. Kansalaisopiston painopisteenä ovat opetuksen pedagogisen laadun kehittäminen, tarjonnan tarvelähtöinen monipuolistaminen sekä ennaltaehkäisevän toiminnan vahvistaminen. Kaupunginteatterin peruskorjaus ja laajennustyötä jatketaan kesään 2014 saakka. Syksyllä 2014 uudistettu teatteritalo avataan suurmusikaalilla ja uudella kotimaisella kantaesityksellä. Kaupunginorkesteri laajentaa tilaussoittotoimintaa uusien yhteistyökumppaneiden kanssa. Tapahtumapalveluiden painopisteitä ovat mm. Kuopio Tahko tapahtumakaupungin kokonaiskuvan vahvistaminen, kansallinen ja kansainvälinen verkostoituminen, tapahtumajärjestäjien valmiuksien parantaminen, tapahtumamarkkinoinnin edistäminen ja kaupungin markkinointi tapahtumien avulla, tapahtumien tietovarannon luominen ja palveluprosessien kehittäminen. TOIMINNAN PAINOPISTEIDEN VAIKUTUKSET OSAAMIS JA HENKILÖSTÖTARPEESEEN Palvelualueen henkilöstösuunnitelmassa selvitetään tarkemmin toimintojen uudelleenjärjestelyt ja osaamistarpeen muutokset sekä henkilöstövähennykset yksikkökohtaisesti. Osa valtionosuudesta on sidottu henkilöstömäärään (museokeskus, orkesteri, teatteri). Automaation lisäämisellä kirjastopalveluissa pyritään vapauttamaan henkilökuntaa uusiin tehtäviin, kuten sisällöntuotantoon verkkokirjastossa ja yksilölliseen asiakaspalveluun. Selvitetään voisiko asukastupien vastuuhenkilöiksi saada esimerkiksi kaupungin työkyvyttömyyssyistä eläköitymisuhan alla olevia henkilöitä. Tällöin kaupunkitasolla voitaisiin saada säästöä varhemaksusta. HENKILÖSTÖN JA OSAAMISEN SAATAVUUS Luovan ja ammattitaitoisen henkilökunnan saaminen riippuu olennaisesti Kuopion kaupungin ja sen palvelujen vetovoimaisuuden kehityksestä. SUUNNITELMA ULKOISTEN PALVELUJEN KÄYTÖSTÄ Ulkoisia palveluita käytetään mm. liikunta, ulkoilu ja virkistysalueiden hoidossa sekä asukastupatoiminnassa. Kaikissa palveluissa tutkitaan kolmannen sektorin ja elinkeinoelämän mahdollisuudet tuottaa palvelu tai osallistua palvelukumppanuuteen. Taidepalveluiden omaa tuotantoa täydennetään vuokraamalla tiloja ja tekemällä yhteistyötä tuottajien kanssa. Kokous ja kongressipalveluita kehitetään kaupunkitasoisesti. Tiloja vuokraamalla taidepalvelut tukee luovaa taloutta ja liikeelämää ja päinvastoin. 2

STRATEGISET TAVOITTEET VUONNA 2014 Vetovoima, kilpailukyky ja kasvu Kriittiset menestystekijät Arviointikriteeri Tavoite Toimenpiteet Ohjelma Innovaatio ja Houkuttelevuus Opiskelijoiden kotouttaminen. Järjestetään opiskelijoille opiskelukaupunki opiskelupaikkakuntana kohdennettuja aktivoivia tapahtumia ja tilaisuuksia. Tiedotetaan opiskelijoille kansalaisopiston tarjonnas Kuopiokuva Tulokselliset yhteistyöverkostot Kuopiolaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen käytäntöjen levittäminen. ta. Yhteistyö Terve kunta verkostossa, WHO Healthy Cityverkostossa, Kuntaliiton (mm. Arkeen voimaa), eri ministeriöiden, valtakunnallisten järjestöjen ja vertailukaupunkien kanssa. Kuopiokuva Kasvua ja vetovoimaa tukeva markkinointi Ylläpidetään kaupungin houkuttelevuutta ja vahvistetaan jo hyvää imagoa Laaditaan tapahtumakaupungille kokonaissuunnitelma vuoteen 2025 saakka. Hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen palvelut toimivat merkittävänä osana Kuopiokuvan rakentamista, vetovoimaa ja kaupungin markkinointia. Asukkaat ja palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteeri Tavoite Toimenpiteet Ohjelma Asiakaslähtöiset ja ennaltaehkäisevät Palvelujen asiakaslähtöi Palvelutapoja kehitetään asukkaat mukaan ottaen. Vapaaajanpalveluiden kehittämissuunnitelman (museot, Tuottavuusohjelmtuuta palvelut. syys Asukkaiden omaa vas terveydestään ja kirjasto, liikuntapaikka ja ulkoilu ja virkistysverkosto) hyvinvoinnistaan lisätään. toteuttaminen. Asiakaslähtöiset ja ennaltaehkäisevät palvelut. Palvelujen asiakaslähtöisyys Kuntalaisten sähköisiä asiointimahdollisuuksia parannetaan. Lähidemokratian ja osallisuuden kehittäminen. Uuden kirjastojärjestelmän hankinnan esiselvitys. Pääkirjaston palautusautomaatin käyttöönoton tutkiminen ja mahdollinen käyttöönotto. Tuottavuusohjelma Avustusten sähköisen hakemisen saaminen käyttöön, LiikuntaHellewin käytön tehostaminen. Selvitetään mahdollisuus opiston kurssimaksujen maksamiseen sähköisenä online. Asiakaslähtöiset ja ennaltaehkäisevät palvelut. Palvelukumppanuus järjestöjen ja yritysten kanssa Palvelujen tuottaminen yhteistyöllä tehokkaammaksi ja vaikuttavammaksi. Asukastupaverkoston laajentaminen seurakuntien ja muiden palvelualueiden tiloja yhteiskäyttäen. Monipuolinen yhteistyö oppilaitosten kanssa. Tuottavuusohjelma 3

Resurssit, johtaminen ja henkilöstö Tasapainoinen talous Arviointikriteeri Tavoite Toimenpiteet Ohjelma Kriittiset menestystekijät Tasapainoinen talous Tuottavuusohjelman toteuttaminen Tuottavuusohjelma Tuottavuusohjelman toteuttaminen Toteutetaan tuottavuuden kehittämistoimenpiteitä ja toimitaan käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Tilahallintaa ja tilankäyttöä tehostetaan. Tarpeettomista tiloista luovutaan. Palveluverkostojen tehokkuutta lisätään. Suunnitellaan ja toteutetaan toiminta budjetin mukaisesti. Reagoidaan nopeasti havaittuihin muutoksiin. Tilojen ja lähiliikuntaalueiden yhteiskäyttöä kehitetään Tila ja palveluverkoston suunnitelman mukaisesti. Tulevien rakennushankkeiden suunnittelussa painotetaan tilojen monimuotoisuutta eri käyttäjäryhmät huomioiden, mikä mahdollistaa tilojen yhteiskäytön ja nostaa niiden käyttöastetta. Laaditaan ja käynnistetään toimintamalli, jossa liikuntakäyttöön soveltuvat tilat käsitellään ja luovutetaan asiakkaiden käyttöön yhtenä kokonaisuutena yhteisten pelisääntöjen mukaisesti. Tuottavuusohjelma Tasapainoinen talous Tasapainoinen talous Tasapainoinen talous Tuottavuusohjelman toteuttaminen Tuottavuusohjelma Tuottavuusohjelman toteuttaminen Henkilöstöohjelma Tuottavuusohjelman toteuttaminen Toimintoja (palveluprosesseja) arvioidaan kriittisesti, tehostetaan ja järkeistetään. Päällekkäisyyksiä palveluprosesseissa poistetaan. Päätöksentekoon tuodaan rohkeita uusia avauksia tuottavuuden kehittämiseksi. Henkilöstön eläköityminen ja muu poistuma hyödynnetään tehokkaasti tuottavuuden parantamisessa. Palvelujen tuottamistapoja arvioidaan kriittisesti (ostopalvelun ja oman toiminnan arviointi) Palveluita kehitetään jatkuvasti resurssien puitteissa ja tarvelähtöisesti yhdessä asiakkaiden ja kumppaneiden kanssa. Kaikissa palveluissa selvitetään elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin mahdollisuudet. Henkilöstösuunnittelun kehittäminen. Tuottavuusohjelma Määrätietoinen kokonaisjohtaminen Kokonaisjohtaminen Työtä ja toimintatapoja kehitetään kaikilla tasoilla palvelutapauudistuksen tavoitteiden mukaisesti. Palvelujen tuotteistusta jatketaan vertailtavuuden ja arvioinnin parantamiseksi. Kaikkien avainprosessien kesken säännönmukaisten yhteistyömuotojen sopiminen ja toteuttaminen. Tuottavuusohjelma Määrätietoinen kokonaisjohtaminen Kokonaisjohtaminen Henkilöstö ymmärrytetään ja sitoutetaan tuottavuuden parantamiseen. Henkilöstö osallistuu palveluiden kehittämiseen, järjestetään henkilöstöaloitteiden kerääminen. Säännölliset työpaikkakokoukset koko henkilöstön kanssa, kehityskeskustelut. Tuottavuusohjelma 4

TULOSLASKELMAOSA TP TA+TAMU TPE/08 TA Muutos% 2012 2013 2013 2014 Tpe13Ta14 Myyntituotot 1 007 348 2 217 620 2 177 477 2 234 620 2,6 % Maksutuotot 3 711 313 3 683 828 3 593 033 4 804 633 33,7 % Tuet ja avustukset 335 096 859 254 1 042 998 916 154 12,2 % Vuokratuotot 1 654 276 1 511 732 1 660 915 1 511 732 9,0 % Muut toimintatuotot 494 671 514 758 428 967 484 758 13,0 % TOIMINTATUOTOT 7 202 705 8 787 192 8 903 390 9 951 897 11,8 % Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot 12 932 147 14 203 341 14 162 295 14 570 212 2,9 % Henkilösivukulut Eläkekulut yhteensä 3 102 514 3 409 166 3 357 515 3 448 457 2,7 % Muut henkilösivukulut 786 047 892 353 804 579 909 388 13,0 % Henkilöstömenot yhteensä 16 820 708 18 504 860 18 324 389 18 928 057 3,3 % Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot 0 20 200 3 638 20 200 455,3 % Muut palvelujen ostot 5 112 055 6 168 369 6 290 029 6 380 680 1,4 % Palvelujen ostot yhteensä 5 112 055 6 188 569 6 293 667 6 400 880 1,7 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 146 442 1 469 882 1 485 891 1 469 882 1,1 % Avustukset 1 765 870 3 210 070 3 241 753 3 328 190 2,7 % Vuokrakulut 11 992 795 12 622 868 12 510 328 13 401 054 7,1 % Toiminnan muut menot 143 158 118 423 172 852 118 468 31,5 % TOIMINTAKULUT 36 981 028 42 114 672 42 028 880 43 646 531 3,8 % TOIMINTAKATE 29 778 323 33 327 480 33 125 490 33 694 634 1,7 % Toimintatuottojen 10,0 milj. jakautuminen Tuet ja avustukset 9 % Vuokratuotot 15 % Muut toimintatulot 5 % Myyntitulot 23 % Maksutulot 48 % 5

Toimintakulujen 43,6 milj. jakautuminen Vuokrakulut 31 % Toiminnan muut kulut 0 % Henkilöstömenot yhteensä 43 % Avustukset 8 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 3 % Palvelujen ostot 15 % Avainprosessien talousarvio sekä tuottojen ja menojen osuus palvelualueella (1000 ) Hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen avainprosessit TA 2014 Tulot TA 2014 Menot TA 2014 Toimintakate Toiminta tuottojen % osuus Toiminta kulujen % osuus Omatoimisen hyvinvoinnin palvelut 5 388 23 201 17 813 54,1 % 53,2 % Ohjatun hyvinvoinnin ja omaehtoisen oppimisen palvelut 2 276 9 890 7 614 22,9 % 22,7 % Taidepalvelut 2 288 10 115 7 828 23,0 % 23,2 % Johdon tukipalvelut 0 329 329 0,0 % 0,8 % Tapahtumapalvelut 0 111 111 0,0 % 0,3 % Yhteensä 9 952 43 646 33 695 100 % 100 % 6

Omatoimisen hyvinvoinnin palvelut TOIMINTAAJATUS Omatoimisen hyvinvoinnin palveluiden keskeisenä toimintaajatuksena on tarjota monipuolinen toimintaympäristö, mahdollisuus ja olosuhteet omatoimiselle tekemiselle, kokemiselle, tiedonhaulle ja harrastamiselle. Omatoimisen hyvinvoinnin palvelut käsittävät kirjastopalvelut, liikuntapaikkapalvelut, museopalvelut ja ulkoilu ja virkistyspalvelut. Kirjastotoiminta tukee osaamista, hyvinvointia ja viihtymistä. Kuopion kaupunginkirjasto tarjoaa asiakkailleen tietoa, taitoa ja tarinoita. Toiminta edistää luku, ja kirjallisuus ja musiikkiharrastusta, elinikäistä oppimista sekä tietoverkkojen käyttöä asuinpaikasta riippumatta. Kirjastotilat toimivat asukkaiden kulttuurisena ja sosiaalisena tilana edistäen viihtyvyyttä ja yhteisöllisyyttä sekä ehkäisevät syrjäytymistä. Liikuntapaikkapalvelut tuottavat laadukkaita sisä ja ulkoliikuntapaikkapalveluja sekä näyttely, messu ja kokouspaikkapalveluita kaikille kuopiolaisille ja koko maakunnan asukkaille sekä yrityksille ja muille yhteisöille. Museokeskus vastaa Kuopion kaupungin museopalveluista, jotka tuotetaan museoiden toimintaajatuksiin perustuen, ottaen huomioon kunkin museoalan vaatiman erityisasiantuntemuksen ja alueellisia tehtäviä koskevat sopimukset. Ulkoilu ja virkistyspalveluiden yksikön toimintaajatuksena on monipuolisten ja laadukkaiden ulkoilu ja virkistyspalveluiden tuottaminen sekä Kuopion että koko maakunnan asukkaille, yrityksille ja muille yhteisöille. TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA SEN MUUTOKSET Kirjastopalvelu on lakisääteinen peruspalvelu ja eniten käytetty kunnallinen palvelu. Kirjastojen tärkeimpiä toimintaympäristöön vaikuttavia muutoksia ovat verkkopalvelujen kehitys, koulutustason nousu, väestön ikääntyminen, maahanmuuton ja kieliryhmien lisääntyminen, aineiston erilaiset formaattimuodot, uudet mediatyypit sekä kuntakentän ja aluehallinnon uusiutuminen. Kaupungin säästö ja sopeutustoimet vaikuttavat kirjaston toimintaan vähentämällä kirjastoverkkoa. Lisäksi eteläisen Kuopion alueella tarkastellaan Pyörön ja Jynkän kirjastojen tilannetta; löytyykö alueelta tilat aluekirjastolle, johon yhdistetään Jynkän ja Pyörön kirjastot. Toisena vaihtoehtona tarkastellaan kirjastojen säilyttäminen erillisinä lähikirjastoina. Lisäksi selvitetään Neulamäen kirjaston sijoittamista Neulamäen koulun yhteyteen. Kirjastoautojen reititys muuttuu ja Aulis siirtyy kahteen vuoroon. Liikuntapaikkapalvelut tuottavat liikuntapaikkapalveluita sisä ja ulkoliikuntapaikoilla. Sisäliikuntapaikkakohteita ovat Kuopiohalli, Kuopion uimahalli, Lippumäen uima ja jäähalli, Niiralan jäähalli, Studentia (kaupungin osittainen omistus), Nilsiän liikuntatalo ja väestönsuojien liikuntatilat. Lisäksi kuntosalit sijaitsevat Karttulassa, Nilsiässä, Riistavedellä ja Vehmersalmella. Ulkoliikuntapaikat käsittävät kattavan jääkiekko, luistinrata, nurmikenttä, sorakenttä, ulkokoripallokenttä ja tenniskenttäverkoston sekä lähiöiden mäkihyppypaikat. Lisäksi liikuntapaikkapalvelut hallinnoi Heinjoen ampuma ja moottoriratakeskusta, Lippumäen liikuntakeskusta, Keskuskentän jalkapallostadionin kenttiä, Kuplahallia, Minna Canthin kaarihallia, Neulamäen FK rataa, Puijon pesäpallostadionia, Puijon talviurheilukeskusta ja Sorsasalon ratsastuskeskusta. Lisäksi liikuntapaikkapalvelut hallinnoi Puijon laskettelurinteitä. Antikkalan laskettelukeskuksen toiminta on järjestetty yksityisen yrityksen toimesta. Kaupungin säästö ja sopeutustoimet vaikuttavat maksullisten liikuntapaikkojen käyttömaksoihin maksuja korottavasti. Keskeisen kaupunkialueen mäkihypyn olosuhteet keskitetään Puijon talviurheilukeskukseen ja lähiöiden (Petonen, Neulamäki ja Telkko) mäkihyppypaikat poistetaan liikuntapaikkapalveluiden verkostosta. Liikuntapaikkojen liikuntapaikkaverkosto täydentyy Painija Eino Leinon lähiliikuntapuiston liikuntapaikoilla vuoden 2014 aikana. Museokeskuksen muodostavat Kuopion kulttuurihistoriallinen museo, Kuopion luonnontieteellinen museo ja Kuopion taidemuseo. Museokeskuksen museokohteita ovat Kuopion museo, Kuopion korttelimuseo, J.V. Snellmanin kotimuseo ja Kuopion taidemuseo. Museokeskuksella on yhteinen hallinto ja museokohteiden asiakaspalvelusta huolehtiva henkilökunta. Museoiden toimintaan tuovat haasteita museoalan toimintalinjaukset ja valtakunnallinen ja alueellinen museoyhteistyö sekä erityisesti kasvava vastuu koko maakunnan museopalveluista. Kustannustason nousu ja toimintaan jäävän määrärahan pienuus uhkaavat erityisesti näyttelytoiminnan kehittämistä ja pidemmän aikavälin suunnittelua. Asiakaspalvelu ja aukioloajat on sopeutettu vakinaisen henkilöstömäärän mukaan. 7

Ulkoilu ja virkistysyksikkö järjestää omatoimisen hyvinvointipalvelujen palvelualueella ulkoilu ja virkistyspalveluita vesistöpalveluina: pienvenesatamat, puistovenepaikat, rantautumispaikat, retkisatamat, kalamajat, melontareitit, uimarannat ja paikat sekä matonpesupaikat, puistopalveluina: leikkipaikat, lähiliikuntapaikat, koirapuistot, pieneläinhautausmaa ja viljelypalstat sekä maastopalveluina: ulkoilu ja latureitit, luontopolut, ympärivuotiset kävelypolut, vaellusreitit, laavut, nuotiopaikat, näkö ja lintutornit sekä maastopyöräily, moottorikelkka, ratsastus ja pyöräilyreitit. Yksikkö kuuluu toiminnallisesti sen ja hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen omatoimisen hyvinvointipalvelujen liikuntapaikkayksikön sekä kaupunkiympäristön palvelualueen rakentamisen ja kunnossapitopalveluiden muodostamaan tilaajatiimiin, joka tilaa kaupungin tarvitsemat yhdyskuntatekniset rakentamis ja kunnossapitopalvelut joko sisäisesti Kuopion kaupungin kuntatekniikkaliikelaitokselta tai ulkoisesti alan yrityksiltä tai muilta yhteisöiltä. Kaupungin säästö ja sopeutustoimet vaikuttavat maksullisten ulkoilu ja virkistyspaikkojen sekä palveluiden käyttömaksoihin maksuja korottavasti. TOIMINNAN PAINOPISTEET Kahden lähikirjaston lakkauttaminen Uuden kirjastojärjestelmän hankinnan esiselvitys Pääkirjaston palautusautomaatin käyttöönoton tutkiminen ja mahdollinen käyttöönotto Valmistellaan Maaningan kirjaston liittyminen kaupunginkirjastoon 2015 Kirjastoautojen reittien uudelleen järjestely Museokeskuksen toiminnassa painotetaan yleisötyön kehittämistä sekä museoiden ja museoaineistojen saavutettavuuden parantamista. Museot tarjoavat monipuolista asiantuntemusta rakennettuun, luonnonympäristöön ja julkiseen taiteeseen liittyvissä paikallisissa ja alueellisissa tehtävissä sekä kulttuurin ja taiteen terveyttä ja hyvinvointia edistävissä ennaltaehkäisevissä palveluissa. Laaditaan museoiden yhteinen tilasuunnitelma ja valmistaudutaan Kuopion museon peruskorjaukseen yhteistyössä tilakeskuksen kanssa. Monipuoliset ja laadukkaat palvelut. Liikunta, ulkoilu ja virkistyspaikkaverkoston laajuus ja hoitotaso mitoitetaan käytettävissä olevien resurssien mukaisesti. Palveluverkostoa kehitetään asiakastarpeiden mukaisesti resurssien puitteissa. Erityisenä kehittämisalueena on Tahkon alueen ympärivuotisten lähiliikuntaolosuhteiden kehittäminen. Uuden yhteistoimintamallin kehittäminen. Liikuntapaikkapalveluissa sekä ulkoilu ja virkistyspalveluissa toimintamallin, työnjaon eri toimijoiden välillä, toimintatapojen yhtenäistämisen ja lisääntyneen yhteistoiminnallisuuden kehittäminen jatkuu vuoden 2014 aikana. Ulkoilu ja virkistyspalvelut toteuttaa ajalla 2012 2014 Kuopion, Siilinjärven ja KoillisSavon Moottorikelkkareittien virallistaminen ja rakentaminen hankkeen, johon kaupungin vetovastuusta kaupunginhallitus päätti kokouksessaan kh 29.11.2010 647. Elykeskus on myöntänyt hankkeelle 80 %:n rahoituksen sen 1.777.350 :n kustannuksiin. Lisäksi kaupungin kustannettavaksi tulevat maastoliikennelain mukaisten reittitoimitusten kustannukset ja maanomistajakorvaukset. Hankkeeseen on palkattu määräaikainen henkilöstö. TOIMINNAN PAINOPISTEIDEN VAIKUTUKSET OSAAMIS JA HENKILÖSTÖTARPEESEEN Toteutetaan pääkirjaston uuden palautusautomaatin hankinta. Automaation lisääminen vaikuttaa pitkässä juoksussa rutiinitöiden vähenemiseen ja henkilöstön toimenkuviin. Automaation lisäämisellä pyrimme vapauttamaan henkilökuntaa uusiin tehtäviin, kuten sisällöntuotantoon verkkokirjastoon, kirjallisuuden sisältöjen avaamiseen asiakkaille esim. kirjavinkkauksen ja lukupiirien avulla ja henkilökohtaiseen ja yksilölliseen asiakaspalveluun. Lakkautettavien kirjastojen henkilöstöresurssit siirretään resurssipulasta kärsiville osastoille. Museokeskuksen osalta museoihin kohdistuneet palveluodotukset edellyttävät henkilöstön työnkuvien kehittämistä ja henkilöstön kouluttamista. Rekrytoinneissa ja koulutuksessa huolehditaan henkilöstön ammattitaidon turvaamisesta ja ylläpitämisestä palvelutarpeiden mukaisesti. 8

HENKILÖSTÖN JA OSAAMISEN SAATAVUUS Kirjaston henkilöstöä kehitetään kirjastoasetuksen suuntaisesti. Tätä edellyttää myös kirjastorutiinien väheneminen ja siirtyminen yksilölliseen asiakaspalveluun. Kirjastoammatillisen henkilöstön ydinosaaminen on nyt enemmän kuin koskaan keskeinen osa kaikkea oppimista. Henkilöstön osaamisen lisääminen on tärkeää uuden toimintaympäristön haasteisiin vastaamiseksi. Museoammatillisen henkilöstön osaaminen on erityisen tärkeää käynnissä olevan valtakunnallisen museoiden kokoelma ja tietopalveluiden ja tiedonvälityksen kehitystyössä. Osassa alueellisista tehtävistä museohenkilöstöllä on keskeinen asema alansa ainoana asiantuntijana koko toimintaalueella. SUUNNITELMA ULKOISTEN PALVELUJEN KÄYTÖSTÄ Ulkoisia palveluita käytetään ulkoliikuntapaikka ja ulkoilu ja virkistysalueiden hoidossa. Toiminnalliset tavoitteet Arviointikriteeri Tavoite Toimenpide Henkilöstösuunnitelman toteutuminen Tarkoituksenmukainen henkilöstörakenne ja määrä Henkilöstösuunnitelma uudistetaan toimintaympäristön muutosten mukaiseksi. Henkilöstökustannusten hallinta Rekrytointi, sisäisen liikkuvuuden kehittäminen sekä työvoiman saatavuuden varmistaminen Henkilöstön sijoittuminen ja hankinta organisaation tehtäviin tapahtuu suunnitelmallisesti siten, että henkilöstön osaaminen, määrä, rakenne ja sijoittelu vastaavat määriteltyä palvelutasoa, ennakoituja palvelutarve ja toimintatapamuutoksia. Henkilöstösuunnitelman osana laaditaan rekrytointisuunnitelma, joka perustuu toimintaympäristön ja asiakastarpeiden muutoksiin ja näihin tekijöihin mukautettuun palvelutuotantoon. Henkilöstön suunnitelmallinen kehittäminen Kannustavan palkkauksen kehittäminen Osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen Joutuisa ja asiantunteva sisäinen ja ulkoinen rekrytointi Henkilöstön osaaminen vastaa asiakas ja palvelutarpeita Palkkausjärjestelmää käytetään johdonmukaisesti johtamisen välineenä kaupungin strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi, työhyvinvoinnin edistämiseksi ja työmotivaation parantamiseksi Henkilöstön osaamista kehitetään suunnitelmien ja tarpeiden mukaisesti. Tarkistetaan työnvaativuuden arvioinnit tehtävissä, joissa tapahtuu olennaisia muutoksia. Resurssien mukainen verkosto Resurssit ja verkosto ovat tasapainossa. Kirjastoverkoston tarkastelu; kirjastoverkkoa supistetaan ja selvitellään Neulamäen kirjaston siirtäminen koululle ja eteläisen Kuopion aluekirjaston mahdollinen perustaminen. Kirjastoautojen reitit uudistetaan. 9

Arviointikriteeri Tavoite Toimenpide Työhyvinvoinnin jatkuva parantuminen Palvelupäällikkö vastaa palveluprosessiensa työterveyshuolto, työhyvinvointi ja työturvallisuuskäytännöistä. Lähiesimies toteuttaa aktiivisesti työyksikkönsä kehittämissuunnitelmaa. Henkilöstö osallistuu aktiivisesti työyhteisön kehittämiseen, työpaikkakokouksiin, kehitys ja arviointikeskusteluihin sekä työhyvinvoinnin toimintamallien toteuttamiseen. Hyvinvoiva ja työssään viihtyvä, motivoitunut henkilöstö Turvallinen työympäristö Toteutetaan kehityskeskustelut ja järjestetään säännöllisesti työpaikkakokouksia. Laaditaan yhteistyössä henkilöstön kanssa työyksikön kehittämissuunnitelma, jonka toteutetaan ja kehitetään aktiivisesti. Työyksikön kehittämissuunnitelman toteuttamista käsitellään työpaikkakokouksissa. Tilojen käytön tehostaminen Hyvinvoinnin edistämisen sekä Kasvun ja Oppimisen palvelualueiden liikuntakäyttöön soveltuvat tilat muodostavat kokonaisuuden ja tilojen käyttöaste vapaaajankäytössä on korkea. Kehitetään toimintamallia, jossa liikuntakäyttöön soveltuvat tilat käsitellään ja luovutetaan asiakkaiden käyttöön yhtenä kokonaisuutena yhteisten pelisääntöjen mukaisesti. Palveluverkosto, tuotanto ja laatutaso. Palveluverkosto Palveluverkosto, tuotanto sekä liikunta, ulkoilu ja virkistyspaikkojen hoidon taso sopeutetaan resurssien tasolle. Valmistellaan Maaningan kirjaston liittyminen Kuopion kaupunginkirjastoon 2015 Ulkoliikuntapaikka ja ulkoilu ja virkistyspalveluiden palvelusopimuksen ja palvelutuotantoon liittyvien tehtäväkorttien laatiminen resurssien tasolle ja palvelutuotannon toteuttaminen tehtäväkorttien mukaisesti. Valmistellaan Maaningan kirjastojärjestelmän conversio Kuopion kanssa Palveluverkostoa koskevaa suunnittelua tehostetaan. Vapaaajanpalveluiden kehittämissuunnitelman (museot, kirjastot, liikuntapaikka sekä ulkoilu ja virkistysverkosto) toteuttaminen. Palveluverkostoa kehitetään asiakastarpeiden mukaisesti huomioiden tulevien vuosien käytettävissä olevat hoito ja ylläpitoresurssit. Asiakaslähtöisyyden kehittäminen Asiakaslähtöisyyden kehittäminen. Uuden kirjastojärjestelmän hankinnan esiselvitys Pääkirjaston palautusautomaatin käyttöönoton tutkiminen ja mahdollinen käyttöönotto Selvitetään avoimen lähdekoodin ja kaupallisten järjestelmien vaihtoehdot Selvitetään, onko mahdollista hankkia pääkirjastolle palautusautomaatti ja mihin se sijoitetaan. 10

Arviointikriteeri Tavoite Toimenpide Palvelujen asiakaslähtöisyys. Yhteinen maksupolitiikka, asiakaspalvelun kehittäminen. Osallistutaan kaupunkitasoisen asiakaspalvelutyön kehittämiseen. Hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen liikuntapaikkapalveluiden maksut yhdenmukaistetaan soveltuvin osin Kasvun ja Oppimisen palvelualueen kanssa. Elämyksiä ja tietoa museoiden näyttelyillä. Perusnäyttelyiden lisäksi museot tuottavat vaihtuvia näyttelyjä. Omat näyttelytuotannot ja monipuolinen yhteistyö (paikallinen, alueellinen, valtakunnallinen). Vetovoimaisuuden palvelualueen markkinoinnin kanssa tehtävällä hankekohtaisella yhteistyöllä vahvistetaan näyttelytoiminnan rahoitusta ja näkyvyyttä sekä lisätään koko kaupungin vetovoimaa. Kaupunkikulttuurin ja hyvinvoinnin edistäminen. Laadukas tietopalvelu tukeutuu kokoelmiin ja tutkimukseen. Asiantuntijapalvelut sekä kulttuuri, ympäristö ja taidekasvatustyö lisäävät museoiden saavutettavuutta, edistävät kestävää kehitystä ja tuovat taiteen osaksi arkiympäristöä. Kulttuuri ja luonnonperinnön sekä kuvataiteen dokumentointi ja tutkimus sekä museoaineistojen digitointi etenee tavoitteiden mukaisesti. Museot tuottavat kohderyhmäpalveluita erilaisille asiakasryhmille (lapset, nuoret, ikääntyneet). Museot ovat asiantuntijoina aktiivisesti mukana kulttuuri ja luonnonympäristön sekä julkisen taiteen yhteistyöhankkeissa paikallisesti ja alueellisesti. Dokumentointia, tutkimusta ja digitointia tehdään suunnitelmallisesti alan valtakunnalliset linjaukset ja velvoitteet ja mahdollisuudet huomioonottaen, museoalan yhteistyötä hyödyntäen. Kokoelmatoiminnan kehittäminen. Maakunnallinen ja valtakunnallinen yhteistyö. Museot huolehtivat kokoelmistaan kokoelmapoliittisten suunnitelmien mukaisesti ja museoalan yhteisiä linjauksia noudattaen sekä osallistuvat valtakunnalliseen kokoelmatyön ja dokumentoinnin kehittämiseen. Museot osallistuvat valtakunnalliseen maakuntamuseo ja aluetaidemuseotyön kehittämiseen. Suunnitelmallinen kokoelmatyö ja osallistuminen alan yhteistyöhön. Esimerkkinä osallistuminen Museo 2015 hankkeeseen. 11

Ohjatun hyvinvoinnin ja omaehtoisen oppimisen palvelut TOIMINTAAJATUS Hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen tehtävänä on kaupungin strategian mukaisesti aktivoida kaupunkilaiset toimimaan oman ja toistensakin hyvinvoinnin edistäjinä. TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA SEN MUUTOKSET Kaupungin asukasmäärän kasvu ja alueen laajeneminen kuntaliitoksien myötä sekä ikääntyneiden suhteellisen osuuden lisääntyminen ovat yhteinen haasteemme. Nuorten tukeminen eheään elämään vaatii yhteistä paneutumista eri palvelualueilta. Monipuolisten yhteistyöverkostojen rakentaminen on välttämätöntä. Tätä edellyttää myös kaupungin talouden kiristyminen. Kuopion laajat maaseutualueet asettavat suuria haasteita hyvinvointia ja terveyttä edistävien palveluiden järjestämiselle. Koska maaseutualueilta on poistunut monia palveluita, on jatkossa tärkeää mm. asukastupatoiminnan kautta saada alueen asukkaille yhteistä kokoontumistilaa ja aktivoivaa toimintaa. Vapaaehtois/ vertaisohjaajatoiminta on avainasemassa. Tuusniemen ja Juankosken liittymistä Kuopioon valmistellaan hyvinvoinnin edistämisen palveluiden osalta. Kehittämisen kannalta olennaista on olemassa olevien ja uusien hankkeiden hyödyntäminen. Mm. KASTE kehittämistoimintaan kuuluvan Terveempi ItäSuomi 2020 eli Tervishankkeeseen pyritään saamaan mukaan aiheeseen liittyviä osakokonaisuuksia mm. PAKKA paikallista alkoholipolitiikkaa, TAKUULLA! taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia lapsille ja nuorille, asukastupatoiminnan sisällön kehittäminen jne. Metsähallituksen Luonto liikuttamaan hanke tarjoaa myös mielenkiintoisen yhteistyöfoorumin ilman omarahoitusosuutta. KKI kunnossa kaiken ikää kautta on saatu 30.000 terveysliikuntaneuvonnan aloittamiseen. ArkeenVoimaa itsehoitoryhmiä toteutetaan vuonna 2014 kahdeksan ja yksi ohjaajakoulutus. SEKE hankkeessa kehitetään laajasti seurojen toimintaa. Uusina toimintoina kansalaistoiminnan aktivoinnin vastuulle on tullut Kuopion vanhusneuvostosta vastaaminen (asiakkuusjohtaja esittelijänä, hyvinvointikoordinaattori sihteerinä). Vanhusneuvoston toiminnan lakisääteisyys tuli voimaan 1.7.2013 alkaen. Samoin ennaltaehkäisevä päihdetyö on nyt vastuutettu kansalaistoiminnan yksikköön. Nilsiän kuntaliitoksen myötä järjestettäväksi tuli Nilsiän musiikki ja tanssileiri, mikä on toiminut yli 50 vuoden ajan. Kuntalaki ja terveydenhuoltolaki edellyttävät että kaupungeissa tehdään toiminnasta hyvinvointikertomus. Kuopiossa sähköisen hyvinvointikertomuksen kokoamisesta vastaa kansalaistoiminnan yksikkö. Kansalaisopistossa useat kuntaliitokset ja toimialueen laajeneminen sopimuskuntiin (Juankoski, Kaavi, Rautavaara ja Tuusniemi) on tuonut esille tarpeen arvioida nykyistä organisaatiomallia. Vuoden 2014 aikana opiston organisaatiota tarkastellaan huomioiden myös Maaningan kuntaliitos. Liitosprosessi edellyttää kansalaisopiston ylläpitämisluvan muutosta. Muutoksen hakemiseen on saatava lupa myös yhteistyökunnilta. Opisto on saanut laatu ja kehittämisrahaa opetushallitukselta. Kehittämisen kohteeksi on valittu kansalaisopistoopetuksen pedagoginen laatu. Projektissa ovat mukana Kuopion kansalaispiston lisäksi Kaskikuusen kansalaisopisto Lapinlahdelta, SiilinjärviMaaningan kansalaisopisto, SisäSavon kansalaisopisto, Snellman kesäyliopisto ja ItäSuomen yliopisto. TOIMINNAN PAINOPISTEET Hyvinvointipalveluiden tiedotusta, markkinointia ja viestintää kehitetään ja tehostetaan. Kulttuuriin ja liikunnan aktivoinnissa tarvelähtöinen toiminta kohdistetaan ennaltaehkäiseviin palveluihin niille asiakasryhmille, joissa toimenpiteiden vaikuttavuus on suurin sekä talouden, että hyvinvoinnin kannalta arvioituna. mm. ikäihmiset, lapset ja nuoret, erityisryhmät, työttömät, syrjäytymisvaarassa olevat. Liikuntapalveluissa toimitaan uuden liikuntapalvelusuunnitelman mukaisesti: Aktivoidaan uusia käyttäjiä ja ohjataan heidät intervention jälkeen muiden palveluntarjoajien toiminnan piiriin tai omaehtoisiin palveluihin asiakasvaikuttavuuden parantamiseksi. Liikuntapalveluketjun toimintaa vahvistetaan. Liikuntapalveluiden monipuoliseen tarjoamiseen pyritään myös maaseutualueilla. 12

Kulttuurin aktivoinnin puolella yhteisötaiteilijoiden toimintaa järjestetään yhteistyössä perusturvan ja terveydenhuollon kanssa mm. asukastuvilla, sairaaloissa, kodeissa sekä nuorisotoimen kanssa eri yhteyksissä. Järjestö ja avustuspalveluissa avustusten kohdentaminen erityisesti lasten ja nuorten toimintaan sekä ikäihmisille tarjottavien palvelujen tukemiseen. Ohjataan järjestöjen toimintaa avustettavan toiminnan osalta kaupungin strategian mukaiseksi/ yhteistyöpalaverit, kehityskeskustelut. Sähköisen hakuprosessin saaminen käyttöön. Terve Kunta verkosto ja Healthy Cities toimintojen kehittäminen verkostosuunnitelmien mukaisesti, Toiminnan koordinointi, hyvien käytäntöjen jakaminen WHO tapahtumissa ja verkostossa. WHOn Euroopan konferenssin hakua Kuopioon syys lokakuussa 2014 valmistellaan. Vertaistuki/ vapaaehtoistoiminnan koordinointi ja koulutus Kuopiossa (myös Arkeen voimaa ryhmät) yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Vapaaehtois/ vertaisohjaajatoiminnan julkaisualusta käytössä. Päihteiden käytön ennaltaehkäisy, PAKKAtoimintamallin toteuttaminen ja Savuton Kunta. Asukastupa, lähiö ja kylätoiminnan painopisteenä asukastuvilla vastuuhenkilöstön vakiinnuttaminen/ uudelleen sijoitettavat. Terve Kuopio kioskin, Savonian Viretorin ja 3. sektorin asiantuntijoiden yhteistyö. Koko toiminnan kehittäminen ja monipuolistaminen yhteistyössä eri palvelualueiden, seurakuntien ja 3. sektorin kanssa. Asukastuvaverkoston vahvistaminen yhteistyössä erityisesti maaseutualueilla. Osallisuuden osaamisen vahvistetaan kaupunkiorganisaatiossa läpivietävän koulutuksen avulla. Kuopio on mukana oikeusministeriön ja kuntaliiton vetämässä valtakunnallisessa kehittämisverkostossa. Kuntaliitoksien yhteyteen kehitetään uusia osallisuuden malleja. Kansalaisopistossa toiminnan painopisteenä ovat kansalaisopistoopetuksen pedagogisen laadun kehittäminen, yhteistoimintakuntien ja Kuopion kansalaisopistotarjonnan tarvelähtöinen monipuolistaminen sekä edelleen ennaltaehkäisevän toiminnan vahvistaminen. Kansalaisopiston CAFarviointijärjestelmän vakiinnuttaminen on toiminnan yleisen vaikuttavuuden kannalta tärkeä painopistealue. Maaningan kuntaliitoksen valmisteluun on myös paneuduttava huolella. TOIMINNAN PAINOPISTEIDEN VAIKUTUKSET OSAAMIS JA HENKILÖSTÖTARPEESEEN Asukastuville tarvitaan vastuuohjaajiksi henkilöitä (5), mielellään kaupungin sisältä (uudelleensijoittavat) Henkilöstöä on perehdytettävä CAFlaatuajatteluun ja kansalaisopistopedagogiikan kehittäminen vaatii opettajien laajaa lisäkoulutusta. Maaningan kansalaisopistopalveluiden suunnittelu vaatii lisää henkilöstöresurssia hallintoon ja opetuksen suunnitteluun jo vuonna 2014. HENKILÖSTÖN JA OSAAMISEN SAATAVUUS Kansalaisopistossa on n. 350 tuntiopettajaa, joita on ollut helppo saada Kuopion ja Nilsiän keskustaalueille. Haasteena on saada myös maaseutualueille päteviä opettajia tulevaisuudessa. SUUNNITELMA ULKOISTEN PALVELUJEN KÄYTÖSTÄ Setlementti Puijola ry hoitaa asukastupien henkilöstön rekrytoinnin sekä toiminnan järjestämisen. Kuopio Festivals ry hoitaa Kuopio juhlii tuotannon. 13

Toiminnalliset tavoitteet Arviointikriteeri Tavoite Toimenpide Houkuttelevuus opiskelupaikkakuntana Opiskelijoiden kotoutuminen. Kansalaisopisto tarjoaa myös opiskelijoille monipuolisia opiskelumahdollisuuksia. Tulokselliset yhteistyöverkostot Kuopiolaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen käytäntöjen levittäminen, verkostoissa oppiminen ja kehittyminen. Järjestetään opiskelijoille kohdennettuja aktivoivia tapahtumia ja tilaisuuksia. Yhteistyö Terve kuntaverkostossa, WHO Healthy Cityverkostossa, Kuntaliiton (mm. Arkeen Voimaa), eri ministeriöiden, valtakunnallisten järjestöjen ja vertailukaupunkien kanssa. Mahdollinen haku WHOn Euroopan konferenssin järjestäjäksi syksylle 2014. Kasvua ja vetovoimaa tukeva markkinointi Yhteistyöhakuinen ja avoimesti viestivä Kuopio Palvelujen asiakaslähtöisyys Palvelujen asiakaslähtöisyys Ennakoivat, ennaltaehkäisevät ja omaehtoisuuteen kannustavat palvelut Palvelukumppanuudet järjestöjen ja yhteisöjen kanssa Ylläpidetään kaupungin houkuttelevuutta ja vahvistetaan jo hyvää imagoa Kaupunkilaisilla on ajankohtainen tieto hyvinvointia ja terveyttä edistävistä palveluista ja aktivoivista toimintamahdollisuuksista sekä kansalaisopiston palveluista. Avainprosessin palvelutapoja ja kansalaisopiston toimintaa kehitetään asukkaat mukaan ottaen. Asukkaiden omaa vastuuta terveydestään ja hyvinvoinnistaan lisätään. Kuntalaisten sähköisiä asiointimahdollisuuksia parannetaan Ennaltaehkäiseviä palveluja ja toimintatapoja kehitetään edelleen Palvelujen tuottaminen yhteistyöllä tehokkaammaksi ja vaikuttavammaksi Tehdään yhteistyötä opistojen Osaavaverkostossa sekä ItäSuomen vapaan sivistystyön yhteistyöfoorumissa. Palvelutuotanto vastaa kansalaisten tarpeisiin Hyvinvointipalveluiden ja kansalaisopistopalveluiden tehokas markkinointi kohderyhmittäin. Lähidemokratian ja osallisuuden kehittäminen lautakunnan hyväksymän osallisuussuunnitelman mukaisesti. Kaupungin henkilöstön kouluttaminen osallisuus osaamisessa. Yhteistyö osallisuushanke Sallin kanssa. Asukkaiden toiveet huomioidaan kurssisuunnittelussa. Opiston alueellisessa tarjonnassa hyödynnetään opistoyhteyshenkilöiden verkostoa. Avustusten sähköisen hakemisen saaminen käyttöön, LiikuntaHellevin käytön tehostaminen. Selvitetään tietohallinnon kanssa mahdollisuus kansalaisopiston kurssimaksujen maksamiseen sähköisenä onlinenä. Ks. palveluprosessin toimenpiteet Lisätään yhteistyötä paikallisen toimijoiden kanssa palvelutuotannossa. Asukastupaverkoston laajentaminen seurakuntien ja muiden palvelualueiden tiloja yhteiskäyttäen. Monipuolinen yhteistyö oppilaitosten kanssa. Avustusprosessiin liittyvä yhteistyö avustusasiakkaina olevien järjestöjen kanssa. Yhteistyöryhmät mm. ennaltaehkäisevä päihdetyö, PAKKA (=paikallista alkoholipolitiikkaa), turvallisuus, seksuaaliterveys, seurafoorumi... 14