L a p i n L A P E - s e m i n a a r i, R o v a n i e m i 1. - 2. 1 1. 2 0 1 8 Osallisuus ja tieto tulevaisuuden monitoimijaisessa yhteistyössä L a u r i L a n t e l a & A n n a N i k u p e t e r i & H e n n a N u r m i
Monitieteinen tutkijatiimi Laitinen Merja, professori, sosiaalityö, vastuututkija Kallinen Kati, yliopistonlehtori, sosiaalityö Lantela Lauri, nuorempi tutkija, kasvatustiede Leinonen Jaana, yliopistonlehtori, hallintotieteet Nikupeteri Anna, tutkijatohtori, sosiaalityö Nurmi Henna, yliopisto-opettaja, hallintotieteet Turunen Tuija, professori, kasvatustiede, erityisesti opettajankoulutus
Lapsi- ja perhelähtöinen tieto monitoimijaisessa yhteistyössä Tiedon moninäkökulmaisuus o Palveluiden kehittämistä koskeva tieto eri näkökulmista (Laitinen & Niskala 2013). o Lähtökohtana on, että asiakkaalla on tietoa omasta tilanteesta ja tarpeista (Baillergeau & Duyvendak 2016; Palsanen & Kääriäinen 2015). Lasten, nuorten ja perheiden arjen osallisuus ja palveluosallisuus (Romakkaniemi, Lindh & Laitinen 2018). o Osallisuus sosiaalisena, eri elämän alueita kattavana osallisuutena ja kokemus osallisuudesta o Osallisuus eri tasoilla lisää yksilön hyvinvointia (Raivio & Karjalainen 2013).
Lapsi- ja perhelähtöinen tieto monitoimijaisessa yhteistyössä Monitoimijainen yhteistyö o Perustuu jaetulle tiedolle ja asiantuntijuudelle, jossa lapset, nuoret ja perheet voivat saada kehittäjä- ja vaikuttaja-asiakkaiden rooleja (Turunen ym. 2014; Pohjola ym. 2017). Kokemustieto yhteisillä vuorovaikutusareenoilla rakentunut, muuttuva ja kehittyvä resurssi tiedon tuottamisen kumppanuus. o Monitoimijuus edellyttää, että ammattilaiset yhdistävät asiantuntijuutensa ja mahdollistavat yhteistyösuhteita (Pohjola ym. 2017).
Mistä olemme olleet kiinnostuneita? Mitä lapsi- ja perhelähtöiselle tiedolle perustuva monitoimijainen yhteistyö ja sen johtaminen edellyttävät? Lapset, nuoret ja perheet - Millaisia kokemuksia palvelujen toimivuudesta ja eri ammattilaisten kanssa työskentelystä? - Millaisia kokemuksia omasta roolista asiakkaana, vaikuttajana ja palveluiden kehittäjänä? - Millaisia toiveita palveluiden kehittämiselle? Tieto Osallisuus Monitoimijainen yhteistyö Ammattilaiset, esimiehet ja johtajat - Miten lasten, nuorten ja perheiden kokemustietoa käytetään? - Millaisia kokemuksia eri ammattilaisten välisestä yhteistyöstä? - Mitä asiakkaita osallistava monitoimijainen yhteistyö ja johtaminen edellyttävät? - Toiveita tai odotuksia perhekeskustoimintamalli n suhteen?
Keväällä 2018 kerätyt tutkimusaineistot Asiakkaiden yksilö-, pari-, ja ryhmähaastattelut (N= 18) Laadullinen aineisto 5-6-vuotiaiden päiväkotiryhmäaineisto (N=63 lasta) 4.-5.-luokkalaisten ryhmäaineisto (N=52 lasta) Lapsi- ja perhelähtöinen tieto Ammattilaisten yksilö- /fokusryhmähaastattelut (N=32) Määrällinen aineisto Vanhempien hyvinvointi- ja osallisuuskysely (N=273) Nuorten hyvinvointi- ja osallisuuskysely (N=440)
Lappilaisten nuorten hyvinvointi- ja osallisuuskysely 2018 Toteutettu yhteistyössä Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (Poske) kanssa Yhdeksäsluokkalaiset nuoret (15-16 v) Vastaajia 440 Webkyselyn toteutusaika 31.1.-2.3.2018 Kyselyn teemat olivat o Osallisuus ja vaikuttaminen o Arjen sujuvuus ja koulunkäynti o Perhe- ja kaverisuhteet o Hyvinvointi o Vapaa-aika ja harrastukset Kyselyn tuloksia: http://www.sosiaalikollega.fi/uutiset/perheiden-sekayhdeksasluokkalaisten-hyvinvointi-ja-osallisuuskyselyn-2018-tuloksia
Nuorten kysely: nuoret palveluiden kehittäjinä 40 % nuorista on sitä mieltä, että nuorten asiantuntijuutta palveluiden kehittämisessä hyödynnetään liian vähän. 38 % nuorista saa vain harvoin tai ei juuri koskaan tietoa siitä, miten nuorille suunnattuja palveluita kehitetään tai miten niiden kehittämiseen osallistutaan. 40 % nuorista saa vain harvoin tai ei juuri koskaan vaikuttamismahdollisuuksia tai kannustusta osallistumiseen. Noin kolmanneksella nuorista on näkemys palveluiden kehittämiseen ja halua vaikuttaa palveluihin. Nuorissa on paljon heitä, joilla on aikaa (21 %) ja voimavaroja (22 %) palveluiden kehittämiseen melko usein tai usein. Miten nuoret haluavat osallistua palveluiden kehittämiseen? Haluaisin olla osa tiimiä, jossa on nuoria, jotka suunnittelevat nuorille suunnattuja tapahtumia. Jakamalla ideoita.
Nuorten kysely: koulu nuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden tukena Nuorten luottamus koulua kohtaan on korkea. Koulun aikuiset (esim. opettaja, terveydenhoitaja, koulukuraattori) olivat useimmin valittu vaihtoehto silloin, jos nuori tarvitsisi apua hyvinvointiinsa, kaverisuhteisiinsa, suhteisiinsa vanhempiensa kanssa, perheen ilmapiiriin tai arkensa kuormittavuuteen liittyvissä asioissa. Keitä aikuisia nuoret toivovat kouluun? Nuoriso- tai vapaa-ajan ohjaaja, mielenterveyden asiantuntijan puheenvuoroa tai läsnäolo kouluissa, kuunteleva mukava aikuinen, erityisopettaja ja opo, opiskelijat (nuoret aikuiset) Esimerkiksi urheilijoita, jotka vetäisivät jotain ja koska täälläkin on aika vähän harrastusmahdollisuuksia, vaikka liikuntapaikkoja olisi, niin ei oikein ikinä järjestetä mitään. Miten koulua voitaisiin kehittää hyvinvointia ja osallisuutta paremmin tukevaksi? Koulun arkeen ja opiskeluun toivottiin usein vaihtelua; välitunneille tekemistä ja harrastustoimintaa koulupäivään. Maininnat liittyivät useimmiten liikuntaan. Tekemistä ja erilaisempia tunteja kuin vaan istumista.
Perheiden hyvinvointi- ja osallisuuskysely lappilaisille vanhemmille/huoltajille 2018 Toteutettu yhteistyössä Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (Poske) kanssa Vastaajia 273 Webkyselyn toteutusaika 1.2.-19.3.2018 Kyselyn teemat: o Osallisuus ja vaikuttaminen lapsi- ja perhepalveluissa o Arjen sujuvuus o Perhesuhteet ja tukiverkko o Parisuhde ja erotilanteet o Hyvinvointi o Vapaa-aika ja harrastukset Kyselyn tuloksia: http://www.sosiaalikollega.fi/uutiset/perheiden-sekayhdeksasluokkalaisten-hyvinvointi-ja-osallisuuskyselyn-2018-tuloksia
Vanhempien kysely: palvelukokemuksia Neljännes vanhemmista kokee, ettei omaa tarvetta ole ymmärretty ja joka viides, ettei lapsen tarvetta ole ymmärretty kunnolla apua tai tukea haettaessa. Vajaa neljännes kertoo, että työskentelytavat eivät ole mahdollistaneet osallisuutta omassa (23 %) tai lapsen asiassa (24 %). 31 % vastaajista kertoo, että ongelmat auttavien tahojen välisessä yhteistyössä ovat estäneet avunsaantia varhaisessa vaiheessa vähintään jonkin verran ja 37 % kokee, ettei ole saanut riittävästi tietoa siitä, kuinka oma asia etenee eri auttavien tahojen välillä. Vastaajien mukaan avun ja tarpeiden kohtaamista edistäisi entistä ennakkoluulottomampi kuunteleminen ja yhdessä ratkaisujen etsiminen sekä parempi perheen yksilöllisyyden ja kokonaistilanteen huomioiminen.
Vanhempien kysely: palveluiden kehittäminen 60 % vastaajista on ainakin toisinaan aikaa ja halua palveluiden kehittämiseen. Mieluisimpia osallistumistapoja ovat kyselyihin osallistuminen (65 %), keskustelutilaisuudet (38 %), keskustelut palvelutilanteissa (33 %) ja osallistuminen sosiaalisen median kautta (30 %). 80 % vastaajista pitää tärkeää, että perheille suunnatut palvelut ovat saatavilla yhdestä paikasta Asenteiden muuttuminen siihen suuntaan että eri tahot käsittävät minkälainen kokonaisuus yksilön elämä on ja olisi mielenkiintoa tehdä yhteistyötä eikä aina niin tiukasti siinä omassa työnkuvassaan. Toimintamallit ja yhteistyökuviot täytyy olla selvät, sillä ei saa tulla viivästymisiä eikä turhia jonotusaikoja. Yhdessä tekemällä voidaan onnistua. Kunnallisessa päätöksenteossa tiedottamisen jo lapsiperheitä koskevien asioiden valmisteluvaiheessa tulisi olla paljon nykyistä aktiivisempaa, jotta todellinen vaikuttaminen ennakkoon olisi perheille mahdollista.
Esimiesten ja johtajien haastattelut Kolme tapauskuntaa Yhteensä 18 johtavaa viranhaltijaa (yksilöhaastattelut 10 kpl) ja esimiestä (kaksi fokusryhmähaastattelua, joissa neljä osallistujaa) Haastateltavat toimivat järjestöissä (N=2), kuntajohdossa (N=1), maakunnan muutostyössä (N=1), varhaiskasvatuksen, koulun tai nuorisotyön toimialalla (N=8), sosiaali- ja perhetyössä (N=3) tai terveystoimialalla (N=3). Kiinnostuksen kohteena tieto monitoimijaisessa yhteistyössä ja johtamisessa
Kokemustieto monitoimijaisena ja -vaiheisena prosessina Tietoprosessi tiedon 1) keruuna, 2) jakamisena ja jalostamisena sekä 3) hyödyntämisenä (Orzano ym. 2008). Tiedon keruu asiakkailta määrällisesti ja laadullisesti Tiedon jakaminen ja jalostaminen määrittyy kriittiseksi vaiheeksi, kun kokemustietoa tuotetaan monitoimijaisessa yhteistyössä Kokemustiedon hyödyntämisen vaiheessa yhdessä tunnistettuihin kehittämistarpeisiin reagoidaan monitoimijaisesti. Nurmi, H., Nikupeteri, A., Leinonen, J., Kallinen, K., Lantela, L. & Laitinen, M. (2018): Kerättyä, jalostettua, hyödynnettyä? Kokemustieto lapsi- ja perhepalveluiden monitoimijaisessa yhteistyössä. Artikkelin käsikirjoitus.
Johtaminen kokemustiedon aseman vahvistajana Monitoimijaisen tiedon tuottamisen vahvistaminen Asiakkaiden osallisuus mahdollistuu, kun heidän kokemuksensa päätyy systemaattisesti palveluiden kehittämisen tueksi. Johtamisella voidaan tukea asiakkaiden tiedon aseman vahvistamista palveluiden kehittämisessä. Johtamisen edellytykset Tahtotilan luominen Yhteistyötä tukevien rakenteiden muodostaminen ja ylläpitäminen Sektorirajat ylittävä hyvinvointityö Nurmi, H., Nikupeteri, A., Leinonen, J., Kallinen, K., Lantela, L. & Laitinen, M. (2018): Kerättyä, jalostettua, hyödynnettyä? Kokemustieto lapsi- ja perhepalveluiden monitoimijaisessa yhteistyössä. Artikkelin käsikirjoitus.
Osallisuuden edellytykset K O H T A A M I N E N Tieto - Tiedonsaanti - Tiedonkulku - Tiedottaminen Kannustaminen - Molemminpuolinen yhteistyöhön kannustaminen - Ammattilaisten, esimiesten ja johtajien merkitys yhteistyöhön kannustamisessa Osallisuuden edellytykset Osallistumisen väylät - Viralliset ja epäviralliset tilaisuudet ja kokoontumiset - Anonyymit osallistumisen mahdollisuudet Perhelähtöisyys - Perheen yksilöllisyyden ja ainutlaatuisuuden tunnistaminen - Perheen tukeminen kokonaisuutena, perheen jäsenen kohtaaminen yksilöllisesti Y H D E N V E R T A I S U U S Kallinen, K., Laitinen, M., Lantela, L., Leinonen, J., Nikupeteri, A., Nurmi, H. & Turunen, T. (2018) Lasten, nuorten ja perheiden osallisuus monitoimijaisen yhteistyön haasteina ja mahdollisuuksina. Käsikirjoitus. Tulossa THL:n Uudistuva lastensuojelu -julkaisuun.
Osallisuus ja tieto tulevaisuudessa Miten saadaan palveluiden kehittämisen voimavarat käyttöön? o Lasten, nuorten ja perheiden arjen ympäristöjen potentiaalin hyödyntäminen osallisuuden lisäämisessä Millaiset/Mitkä tekijät vahvistavat tiedon yhdenvertaista tuottamista? Missä vaiheessa monitoimijainen yhteistyö opitaan? o Asiantuntijuuksien ja erilaisen tiedon verkostoituminen Miten osallisuus juurrutetaan palveluiden kehittämisen vahvaksi eettiseksi periaatteeksi?
Kiitos! l a u r i. l a n t e l a @ u l a p l a n d. f i a n n a. n i k u p e t e r i @ u l a p l a n d. f i h e n n a. n u r m i @ u l a p l a n d. f i
Kirjallisuus Baillergeau, Evelyne & Duyvendak, Jan W. (2016). Experiential knowledge as a resource for coping with uncertainty: evidence and examples from the Netherlands. Health, Risk & Society, Vol. 18, No. 7-8, s. 407-426. Laitinen, Merja & Niskala, Asta (toim.) (2013). Asiakkaat toimijoina sosiaalityössä. Tampere: Vastapaino. Orzano, John A., McInerney, Claire R., Scharf, Davida, Tallia, Alfred F. & Crabtree, Benjamin F. (2008). A knowledge management model: Implications for enhancing quality in healthcare. Journal of the American Society for Information Science and Technology, Vol. 59, No. 3, 489 505. Palsanen, Kati & Kääriäinen, Aino (2015). Asiakkaiden ja ammattilaisten yhteistoiminnallisten työskentelyn merkitykset ja seuraukset. Janus, Vol. 23, No. 2, s. 190 205. Pohjola, Anneli, Kairala, Maarit, Lyly, Hannu & Niskala, Asta (toim.) (2017). Asiakkaasta kehittäjäksi ja vaikuttajaksi. Asiakkaiden osallisuuden muutos sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tampere: Vastapaino. Raivio H & Karjalainen J (2013) Osallisuus ei ole keino tai väline, palvelut ovat! Osallisuuden rakentuminen 2010-luvun tavoite- ja toimintaohjelmissa. Teoksessa Taina Era (toim.): Osallisuus oikeutta vai pakkoa? Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 156. Romakkaniemi, Marjo & Lindh, Jari & Laitinen, Merja (2018) Nuorten aikuisten osallisuus ja sosiaalinen kuntoutus Lapissa. Sosiaalija terveysturvan tutkimuksia 147. Helsinki: Kela. Turunen, Tuija A., Laitinen, Merja, Lakkala, Suvi, Kangas, Hennariikka, Pulju, Marja & Valanne, Eija (2014). Monitoimijuusmalli Kuvaus yhteistyön rakentumisesta. Teoksessa Lakkala, Suvi, Kangas, Hennariikka & Pulju, Marja (toim.), Yhdessä toimimalla kohti hyvinvoivaa koulua: Koulun toimintakulttuurin kehittäminen monitoimijuuden avulla. Rovaniemi: Lapin yliopisto, s. 35 47.