A n n a N i k u p e t e r i, L a p i n y l i o p i s t o Y h t e i s k u n t a t i e t e i d e n t i e d e k u n t a

Transkriptio

1 L a s t e n s u o j e l u n a v o h u o l l o n y h t e i s k e h i t t ä m i s p ä i v ä t K u o p i o Lasten, nuorten ja perheiden osallisuus monitoimijaisen yhteistyön mahdollisuuksina ja haasteina A n n a N i k u p e t e r i, L a p i n y l i o p i s t o Y h t e i s k u n t a t i e t e i d e n t i e d e k u n t a

2 Esityksen sisältö Mistä olemme olleet kiinnostuneita? Tutkimusaineisto Tutkimustuloksia osallisuuden näkökulmasta Osallisuuden mahdollisuuksia ja haasteita

3 Mistä olemme olleet kiinnostuneita? Tutkimuskysymys: Mitä lapsi- ja perhelähtöiselle tiedolle perustuva monitoimijainen yhteistyö ja sen johtaminen edellyttävät? Monitieteinen tutkijatiimi o Laitinen Merja, professori, sosiaalityö, vastuututkija o Kallinen Kati, yliopistonlehtori, sosiaalityö o Lantela Lauri, nuorempi tutkija, kasvatustiede o Leinonen Jaana, yliopistonlehtori, hallintotieteet o Nikupeteri Anna, tutkijatohtori, sosiaalityö o Nurmi Henna, yliopisto-opettaja, hallintotieteet o Turunen Tuija, professori, kasvatustiede, erityisesti opettajankoulutus

4 Lapsi- ja perhelähtöinen tieto monitoimijaisessa yhteistyössä Lasten, nuorten ja perheiden arjen osallisuus ja palveluosallisuus (Romakkaniemi, Lindh & Laitinen 2018). o Osallisuus sosiaalisena, eri elämän alueita kattavana osallisuutena ja kokemus osallisuudesta. o Osallisuus eri tasoilla lisää yksilön hyvinvointia (Raivio & Karjalainen 2013). Monitoimijainen yhteistyö o Perustuu jaetulle tiedolle ja asiantuntijuudelle, jossa lapset, nuoret ja perheet voivat saada kehittäjä- ja vaikuttaja-asiakkaiden rooleja (Turunen ym. 2014; Pohjola ym. 2017). o Tiedon tuottamisen kumppanuus o Monitoimijuus edellyttää, että ammattilaiset yhdistävät asiantuntijuutensa yli sektorirajojen ja mahdollistavat yhteistyösuhteita (Pohjola ym. 2017).

5 Tutkimusaineistot

6 Keväällä 2018 kerätyt tutkimusaineistot Asiakkaiden yksilö-, pari-, ja ryhmähaastattelut (N=18) Laadullinen aineisto 5-6-vuotiaiden päiväkotiryhmäaineisto (N=63 lasta) luokkalaisten ryhmäaineisto (N=52 lasta) Lapsi- ja perhelähtöinen tieto Ammattilaisten yksilö- /fokusryhmähaastattelut (N=32) Määrällinen aineisto Vanhempien hyvinvointi- ja osallisuuskysely (N=273) Nuorten hyvinvointi- ja osallisuuskysely (N=440)

7 Tuloksia nuorten ja vanhempien kyselyistä

8 Lappilaisten nuorten hyvinvointi- ja osallisuuskysely 2018 Toteutettu yhteistyössä Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (Poske) kanssa Yhdeksäsluokkalaiset nuoret (15-16 v) Vastaajia 440 Webkyselyn toteutusaika Kyselyn teemat o Osallisuus ja vaikuttaminen o Arjen sujuvuus ja koulunkäynti o Perhe- ja kaverisuhteet o Hyvinvointi o Vapaa-aika ja harrastukset Kyselyn tuloksia:

9 Nuoret palveluiden kehittäjinä 40 % nuorista on sitä mieltä, että nuorten asiantuntijuutta palveluiden kehittämisessä hyödynnetään liian vähän. 38 % nuorista saa vain harvoin tai ei juuri koskaan tietoa siitä, miten nuorille suunnattuja palveluita kehitetään tai miten niiden kehittämiseen osallistutaan. 40 % nuorista saa vain harvoin tai ei juuri koskaan vaikuttamismahdollisuuksia tai kannustusta osallistumiseen. Noin kolmanneksella nuorista on näkemys palveluiden kehittämiseen ja halua vaikuttaa palveluihin. Nuorissa on paljon heitä, joilla on aikaa (21 %) ja voimavaroja (22 %) palveluiden kehittämiseen melko usein tai usein. Miten nuoret haluavat osallistua palveluiden kehittämiseen? Haluaisin olla osa tiimiä, jossa on nuoria, jotka suunnittelevat nuorille suunnattuja tapahtumia.

10 Perheiden hyvinvointi- ja osallisuuskysely lappilaisille vanhemmille/huoltajille 2018 Toteutettu yhteistyössä Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (Poske) kanssa Vastaajia 273 Webkyselyn toteutusaika Kyselyn teemat o Osallisuus ja vaikuttaminen lapsi- ja perhepalveluissa o Arjen sujuvuus o Perhesuhteet ja tukiverkko o Parisuhde ja erotilanteet o Hyvinvointi o Vapaa-aika ja harrastukset Kyselyn tuloksia:

11 Vanhempien palvelukokemuksia Neljännes vanhemmista kokee, ettei omaa tarvetta ole ymmärretty ja joka viides, ettei lapsen tarvetta ole ymmärretty kunnolla apua tai tukea haettaessa. Vajaa neljännes kertoo, että työskentelytavat eivät ole mahdollistaneet osallisuutta omassa (23 %) tai lapsen asiassa (24 %). 31 % vastaajista kertoo, että ongelmat auttavien tahojen välisessä yhteistyössä ovat estäneet avunsaantia varhaisessa vaiheessa vähintään jonkin verran ja 37 % kokee, ettei ole saanut riittävästi tietoa siitä, kuinka oma asia etenee eri auttavien tahojen välillä. Vastaajien mukaan avun ja tarpeiden kohtaamista edistäisi entistä ennakkoluulottomampi kuunteleminen ja yhdessä ratkaisujen etsiminen sekä parempi perheen yksilöllisyyden ja kokonaistilanteen huomioiminen.

12 Palveluiden kehittäminen 60 % vastaajista on ainakin toisinaan aikaa ja halua palveluiden kehittämiseen. Mieluisimpia osallistumistapoja ovat kyselyihin osallistuminen (65 %), keskustelutilaisuudet (38 %), keskustelut palvelutilanteissa (33 %) ja osallistuminen sosiaalisen median kautta (30 %). Asenteiden muuttuminen siihen suuntaan että eri tahot käsittävät minkälainen kokonaisuus yksilön elämä on ja olisi mielenkiintoa tehdä yhteistyötä eikä aina niin tiukasti siinä omassa työnkuvassaan. Kunnallisessa päätöksenteossa tiedottamisen jo lapsiperheitä koskevien asioiden valmisteluvaiheessa tulisi olla paljon nykyistä aktiivisempaa, jotta todellinen vaikuttaminen ennakkoon olisi perheille mahdollista.

13 Lasten tieto ja osallisuus

14 Lasten hyvinvointitieto väylänä osallisuuteen Rauhan ja hyvän olon tunne Kuulluksi ja ymmärretyksi tulemisen tarve Kavennettu tietäjyys ja toimijuus Toiveikkuus ja innostunut ideointi Kallinen, K., Lantela, L.., ym. 2018: Lasten hyvinvointitiedon narratiivit. Työn alla oleva artikkelin käsikirjoitus.

15 Asiakkaiden tieto ja osallisuus

16 Palveluiden saavutettavuus osallisuuden väylänä Tasavertaiset osallistumisen mahdollisuudet Palveluiden lähellä olo Kaikille yhteiset avun ja tuen tarpeet versus erityiset tuen tarpeet Yhteisön ja vertaisten tuki Asiakaslähtöisyys Nikupeteri, A & Nurmi H. ym. 2018: Lapsiperheiden lähipalveluiden saavutettavuus hyvinvointipalvelujärjestelmässä. Työn alla oleva artikkelin käsikirjoitus.

17 Johtajien ja esimiesten näkemyksiä asiakkaiden tiedosta ja osallisuudesta

18 Kokemustieto monivaiheisena tietoprosessina (esim. Orzano ym. 2008) Tiedon keruu asiakkailta määrällisesti ja laadullisesti Tiedon jakaminen ja jalostaminen kriittisenä vaiheena Tiedon hyödyntäminen, jolloin reagoidaan kehittämistarpeisiin Johtaminen lasten, nuorten ja perheiden tiedon aseman vahvistamisessa Nurmi, H., Nikupeteri, A., Leinonen, J., Kallinen, K., Lantela, L. & Laitinen, M. (2018): Kerättyä, jalostettua, hyödynnettyä? Kokemustieto lapsi- ja perhepalveluiden monitoimijaisessa yhteistyössä. Artikkelin käsikirjoitus.

19 Osallisuuden mahdollisuuksia ja haasteita K O H T A A M I N E N Tieto - Tiedonsaanti - Tiedonkulku - Tiedottaminen Kannustaminen - Molemminpuolinen yhteistyöhön kannustaminen - Ammattilaisten, esimiesten ja johtajien merkitys yhteistyöhön kannustamisessa Osallisuuden edellytykset Osallistumisen väylät - Viralliset ja epäviralliset tilaisuudet ja kokoontumiset - Anonyymit osallistumisen mahdollisuudet Perhelähtöisyys - Perheen yksilöllisyyden ja ainutlaatuisuuden tunnistaminen - Perheen tukeminen kokonaisuutena, perheen jäsenen kohtaaminen yksilöllisesti Y H D E N V E R T A I S U U S Kallinen, Kati & Laitinen, Merja & Lantela, Lauri & Leinonen, Jaana & Nikupeteri, Anna & Nurmi, Henna & Turunen, Tuija 2018: Lasten, nuorten ja perheiden osallisuus monitoimijaisen yhteistyön haasteina ja mahdollisuuksina. Teoksessa Petrelius, P. & Eriksson, P. (toim.): Uudistuva lastensuojelu kohti asiakkaiden ja ammattilaisten yhteistoimintaa. Työpaperi 32/2018. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos,

20 Kiitos! a n n a. n i k u p e t e r u l a p l a n d. f i

21 Kirjallisuus Laitinen, M. & Niskala, A. (toim.) (2013). Asiakkaat toimijoina sosiaalityössä. Tampere: Vastapaino. Orzano, John A., McInerney, Claire R., Scharf, Davida, Tallia, Alfred F. & Crabtree, Benjamin F. (2008). A knowledge management model: Implications for enhancing quality in healthcare. Journal of the American Society for Information Science and Technology, 59 (3), Pohjola, Anneli, Kairala, Maarit, Lyly, Hannu & Niskala, Asta (toim.) (2017). Asiakkaasta kehittäjäksi ja vaikuttajaksi. Asiakkaiden osallisuuden muutos sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tampere: Vastapaino. Raivio H & Karjalainen J (2013) Osallisuus ei ole keino tai väline, palvelut ovat! Osallisuuden rakentuminen 2010-luvun tavoite- ja toimintaohjelmissa. Teoksessa Taina Era (toim.): Osallisuus oikeutta vai pakkoa? Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 156. Romakkaniemi, M. & Lindh, J. & Laitinen, M. (2018) Nuorten aikuisten osallisuus ja sosiaalinen kuntoutus Lapissa. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 147. Helsinki: Kela. Turunen, T. A., Laitinen, M., Lakkala, S., Kangas, H., Pulju, M. & Valanne, E. (2014). Monitoimijuusmalli Kuvaus yhteistyön rakentumisesta. Teoksessa Lakkala, S., Kangas, H. & Pulju, M. (toim.), Yhdessä toimimalla kohti hyvinvoivaa koulua: Koulun toimintakulttuurin kehittäminen monitoimijuuden avulla. Rovaniemi: Lapin yliopisto, s