Monilukutaidon vahvistaminen esi- ja perusopetuksessa

Samankaltaiset tiedostot
Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät Marina Congress Center

Monilukutaito opetussuunnitelmien perusteissa

Arkistot ja kouluopetus

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Monilukutaito ja uusi opetussuunnitelma. Opetusneuvos Minna Harmanen Opetushallitus Monilukutaito, OPS, kirjastot ja koulu 23.4.

Monilukutaito. Marja Tuomi

Matkalla monilukutaitoon

Aikuisten perusopetus

Opetussuunnitelman perusteiden päälinjaukset

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka

Uudet OPSit- uusi lukutaito?

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt

Opetushallituksen terveiset opetussuunnitelmatyöstä ja muista ajankohtaisista asioista

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Ilmaisun monet muodot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa

Uusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat. Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki

Opetussuunnitelmasta opettajille Mikä muuttuu ja miksi?

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Pitkä ja monivaiheinen prosessi

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Lahden kv-syyspäivät etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin

Lasten ja nuorten kirjallisuutta monilukutaidolla. FT, yliopistonlehtori Reijo Kupiainen Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda

Opetussuunnitelmien uudistaminen antaa mahdollisuuden miettiä oman työn lähtökohtia, tavoitteita, toteuttamista

OPStuki TYÖPAJA Rauma

Opetushallituksen kuulumiset

OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

OPS2016 Koulu katsoo tulevaisuuteen

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Äidinkieli ja kirjallisuus. Tuntijakotyöryhmän kokous Prof. Liisa Tainio Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Maahanmuuttajien koulutuksen kehittämissuuntia

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.

Lahden kv-syyspäivät Eväitä ja innostusta opetussuunnitelmatyöhön, näkökulmana kansainvälisyys

Uutta tietoa suomen kielen opetukseen

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen ajankohtaisia asioita

Varhaiskasvatussuunnitelma johtamisen välineenä

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2

LIITE 1 PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN SAAMEN KIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI

TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

Monilukutaito, OPS, kirjastot ja koulu

OPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen

Kielikasvatus ja OPS2016

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu

Kasvatus- ja opetuslautakunta Liite 1 13

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri

OPETTAJA VERKOSSA: Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET

Uudistuva esiopetus osana oppimisen polkua

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen. Oppilas osaa ilmaista itseään ja mielipiteitään tutuissa vuorovaikutustilanteissa.

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat Tiina Tähkä, Opetushallitus

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan?

Toimenpiteet luku- ja kirjoitustaidon parantamiseksi: laaja-alaista ja jatkuvaa kehittämistä

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa luokilla

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.

Turvapaikanhakijat ja koulutus avaintietoa Unesco-kouluille

#LUKULIIKE. Pia Lumme, Lukuliike-koordinaattori. Belinda Kardén, Lukuliikekoordinaattori (sve) Seuraa meitä: Facebookissa Instagramissa

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään

Työskentelyohjeita: Suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen. liittyvät sisältöalueet

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Tiistai klo

kehittämässä: -oppimäärä Arvioinnin kielitaitoa suomen kieli ja kirjallisuus

PED005 Opetuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi II: TVT

S2-opetus aikuisten perusopetuksessa - aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöönottoa tukeva koulutus 15.5.

Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kirsi Tarkka

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen

eops Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

Laaja-alainen osaaminen osana oppiaineiden opetuksen kehittämistä Minna Harmanen Majakka-seminaari, Tampere

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Vanhempainiltakiertue Iissä syyskuu 2017 Alarannan koulu Vuosiluokat 0-6 Jaana Anttonen

Perusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista

½-veson OPS-työpaja Liipola-Kaikuharjun koulun henkilökunta

Transkriptio:

Monilukutaidon vahvistaminen esi- ja perusopetuksessa Minna Harmanen, Opetushallitus Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 9.12.2014 Messukeskus, Helsinki

Monilukutaitoesimerkki: Kirja Leena Krohn, Sfinksi vai robotti (1999) On paikkoja, jotka ovat täynnä sanoja ja silti ne ovat hiljaisia. Niitä kutsutaan kirjastoiksi. Yksi kirja vie vähän tilaa, vain jonkun sentin. Mutta kun kirjan avaa, se alkaa kasvaa. Se saattaa kasvaa maailman kokoiseksi. Mutta niin tapahtuu vain siinä tapauksessa, että avaaja osaa lukea. Niille, jotka eivät osaa, kirja on pelkkä esine. Se on pino yhteen sidottua paperia, eivätkä sen merkit merkitse mitään. Mutta aina tulee joku, joka osaa lukea. Hän tarttuu kirjaan ja sytyttää siihen valon.

Pohdi monilukutaitoa! Miten lukeminen ja kirjoittaminen ovat muuttuneet viime vuosina? Miten internet on muuttanut lukemista ja kirjoittamista oppimista ja opiskelua? Miten koulussa näkyy nuorten tekstimaailman muuttuminen? Mitä ajatuksia monilukutaito-käsite herättää? Millä tavoin jokainen opettaja on monilukutaidon opettaja?

Opetussuunnitelman perusteiden uudistamisen taustaa Tutkimus- ja arjen havainnot: oppimistulosten, luku- ja kirjoitustaidon heikkeneminen; erot tyttöjen ja poikien luku- ja kirjoitustaidossa; lukuharrastuksen väheneminen; koulun ja nuorten tekstimaailmojen kuilu; (audio)visuaalinen kulttuuri Perinteinen käsitys luku- ja kirjoitustaidosta tai lukutaidon opetus ei enää riitä -> lukuja kirjoitustaidon käsitteen laajentaminen ja monipuolistaminen

Monilukutaitoesimerkki: Internetlukeminen (Carita Kiili 2012) Kun internetiä käytetään kirjoitelman lähteenä, vaarana on, että työskentely jää pinnalliseksi faktojen kopioimiseksi. Oppimistehtävien tulisi haastaa opiskelijoita ajattelemaan ja kehittelemään ajatuksiaan yhdessä opiskelijatovereidensa kanssa. Yhdessä lukeminen, jonka tavoitteena oli tarkastella kiistanalaista asiaa eri näkökulmista, tuki syvällistä sisältöjen tarkastelua. https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2012/08/tiedote-2012-08-17-12-06-53- 863777

Monilukutaitoesimerkki: Verkkotekstit täydentävät lukutaitoa (Kaisa Leino 2014) Perinteisen lukutaidon arvioinnissa parhaiten menestyivät ne, jotka lukivat monipuolisesti painettuja tekstejä, erityisesti kertomakirjallisuutta. Hyvin sijoittuivat myös ne oppilaat, jotka painettujen tekstien rinnalla lukivat paljon erilaisia verkkotekstejä. Perinteistä lukutaitoa tuki selvästi tiedon hakeminen internetistä. - - Erityisesti poikien usko omiin tietoteknisiin taitoihin näyttäisi olevan merkityksellinen myös lukutaidon näkökulmasta. https://ktl.jyu.fi/ajankohtaista/vaitos-11.10.-verkkotekstit-taydentavatlukutaitoa-leino

Monilukutaidon vahvistamiseksi tarvitaan strategioita selviytyä tiedon kasvavan määrän kanssa että vahvistusta identiteetille valtavassa tietotulvassa tiedonhankinnan ja käsittelyn taitoja, kriittistä lukutaitoa eri symbolijärjestelmien tulkin ja tiedonalojen kieleen ohjaamista kykyä tuottaa tietoa ja tekstejä yksin ja vuorovaikutuksessa toisten kanssa ja toimia verkostoissa ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja -> kaikissa oppiaineissa!

Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen - tiedot - taidot - arvot - asenteet - tahto 7. Osallistuminen ja vaikuttaminen 6. Työelämätaidot ja yrittäjyys 1. Ajattelu ja oppimaan oppiminen 2. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Ihmisenä ja kansalaisena kasvaminen 3. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu 4. Monilukutaito Perusteluonnos 2014 IRMELI HALINEN 5. Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

Perusopetuksen toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet Mahdolliset paikalliset painotukset Vastuu ympäristöstä ja tulevaisuuteen suuntautuminen Hyvinvointi ja turvallinen arki Oppiva yhteisö Osallisuus ja demokraattinen toiminta Vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus IRMELI HALINEN

Mitä on monilukutaito? 1) Kyky hankkia, muokata, tuottaa, esittää ja arvioida tietoa erilaisissa oppimisympäristöissä ja -tilanteissa = erilaisten tekstien tulkinnan ja tuottamisen taidot 2) Arkikielen hallinnasta tiedonalojen yhteisen kielen (academic language) hallintaan, käsitteellisyyden lisääntyminen, eri oppiaineiden käsitteellistämis- ja ajattelutapojen hallinta (tiedonalojen kieli, diciplinary literacies)

Monilukutaito edellyttää laajaa tekstikäsitystä Tietoa voidaan tuottaa ja esittää sanallisten, kuvallisten, auditiivisten, numeeristen ja kinesteettisten symbolijärjestelmien ja näiden yhdistelmien avulla.

Monilukutaidon oppimisella ei ole ala- eikä yläikärajaa Kuvallinen lukutaito alkaa kehittyä jo varhain ennen kirjoitetun kielen lukutaitoa, kuullun ymmärtäminen edeltää luetun ymmärtämistä. Monilukutaidon oppiminen on elinikäinen prosessi.

Monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologia Tieto- ja viestintätekniikan käyttötaitoa ei nimittäin voi ajatella erillisenä ja irrallisena teknisenä taitona. Ennemminkin on kyse siitä, että tieto- ja viestintäteknologia tarjoaa opiskelulle uudenlaisen ympäristön, jossa toimitaan tekstien ja kielen avulla. Teknologisesti tuetut toimintaympäristöt eri välineineen ja muotokielineen ovatkin monilukutaitoisuuden kehittymisen kannalta keskeisessä asemassa. Minna-Riitta Luukka, Opetussuunnitelmat uudistuvat: tekstien lukijasta ja kirjoittajasta monilukutaituriksi (www.kieliverkosto.fi verkkolehti 12/2013)

Monilukutaitoesimerkki: Mediapaasto Ihmiskoe: 17-vuotias sulki netin viikoksi, HS 1.12.2014 Nettipaastolla Ronja Halmeelle pulpahteli mieleen 140 merkin ajatuksia. Yksi oire on Twitter-ajattelu, 140 merkin ajatukset. Kun jotain mielenkiintoista tapahtuu, Ronjan mieleen tulee automaattisesti, miten hän kirjoittaisi siitä Twitteriin. Hänen aivonsa tuntuvat skannaavan koko ajan ympäristöstä jotain päivitettävää. http://www.hs.fi/sunnuntai/a1417152321743

Monilukutaito-käsite literacy, multiliteracies, new literacies sosiokulttuurinen lähestymistapa tekstien tulkintaan ja tuottamiseen Kirjoitetun ja puhutun tekstin lukutaito (literacy), matemaattinen lukutaito (numeracy), kuvanlukutaito, medialukutaito ja digitaalinen lukutaito laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot, laajaalaiset tekstikäytänteet, uudet lukutaidot, tekstitaidot, tekstilajitaidot, tekstivalmiudet (Tieteen termipankki)

Miksi ja miten monilukutaitoa? tulkita ympäröivää maailmaa hahmottaa kulttuurista monimuotoisuutta tukea kriittisen ajattelun ja oppimisen taitojen kehittymistä tarkastella ja pohtia eettisiä ja esteettisiä kysymyksiä perinteiset ja monimediaiset, teknologiaa eri tavoin hyödyntävät oppimisympäristöt kaikessa opetuksessa

Monilukutaitoesimerkki: Kulttuurinen lukutaito Meemit Rivieralla -elokuva on ebin Alarik Sarvi 10.10.2014 (YLÄASTEEN ATK-LUOKKA) Tänään ensi-iltansa Suomessa saava Meemit Rivieralla -animaatio on kerännyt haltioituneen vastaanoton. Suomalaisen sarjakuvan suuren nimen Jonne Sakolut:den rakastettuihin hahmoihin perustuvan piirroselokuvan on arvioissa nähty olevan muun muassa ebin, ebig ja ebun. http://lehtilehti.fi/osasto/kulttuuri/

Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella Monilukutaitoa opitaan koulussa kielitietoisen opetuksen avulla, mutta paljon myös koulun ulkopuolella (informaali oppiminen). Opetuksen kielen, oppitunnin vuorovaikutuksen ja opetustekstien kielen pedagoginen havainnoinnin tulisi olla osa jokaisen opettajan ammattitaitoa. Kaikkien oppiaineiden opetuksen ytimessä oppiaineelle ominaisen kielen, kielenkäyttötapojen ja tekstitaitojen sekä oppimista edistävien oppimisstrategioiden opettaminen = eri tiedonalojen kieli.

Monilukutaito kaikkien oppiaineiden opetuksessa kehittää erilaisten viestien tulkitsemisen ja tuottamisen taitoja jatkumona, kun edetään perustaidoista laaja-alaisuuteen etenee arkikielen hallinnasta kohti tiedonalojen käsitteellistä kieltä, tekstikäytäntöjä liittyy ajatteluntaitoihin: kykyyn hankkia, muokata, tuottaa, arvioida ja arvottaa tietoa hyödyntää uudistuvaa teknologiaa sekä perinteisiä käsin ja suullisesti harjoitettavia viestintätaitoja tuo tarkasteltavaksi nuorille merkitykselliset tekstit ja informaalin oppimisen mahdollisuudet lisää oppimisen iloa, mielekkyyttä

Työkaluja kielitietoiseen monilukutaidon opetukseen Tekstilajitaidot Genrepedagogiikka (R2L): Lukemisen ja kirjoittamisen vaiheittainen tarkka mallintaminen valmistaa itsenäiseen opiskeluun. Lukustrategiat Kirjoitusprosessien tukeminen Koulun tekstikäytäntöjen selvittäminen

Monilukutaito ja kouluopetus Lukemisen ja kirjoittamisen taidot eivät kehity muun toiminnan oheistuotteena, vaan niitä täytyy opettaa tietoisesti joka oppiaineessa. Opiskelussa hankitaan ns. akateemisen kielitaidon tiedonalojen kielen hallinta. Oppiaineiden, eri tiedonalojen tekstikäytänteet: 1. Mitä teksteillä tehdään? 2. Miten tekstien kanssa toimitaan? 3. Miten tekstejä tehdään ja tulkitaan? 4. Miten merkityksiä rakennetaan?

Arkikielestä tiedonalojen kieleen Arkisessa kielessä prosesseja kuvataan verbeillä. - Magneetti vetää puoleensa joitain metalleja. Tieteen kielessä prosesseista puhutaan nimillä. - Magneettista vetovoimaa ilmenee ainoastaan rautapitoisten metallien välillä. Kieliopin ilmiö: nominaalistus, kieliopillinen metafora (Rapatti 2014)

Eri oppiaineiden tekstilajeja Historian opetus: menneistä tapahtumista kertominen, historian kuvaaminen, historian selittäminen, argumentointi historiasta Luonnontieteiden opetus: tieteellisten kokeiden tekeminen, tapahtumien selittäminen tieteellisesti, tieteellisen tiedon järjestäminen, tieteen haastaminen

Monilukutaito esi- ja perusopetuksessa Lähtökohtana lasten ja oppilaiden kiinnostuksen kohteet, heidän tekstimaailmansa Eteneminen arkikielestä kohti tiedonalojen kieltä Monipuoliset ympäristöt Formaali ja informaali oppiminen Esiopetus: eheytetty opetus -> oppimiskokonaisuudet Perusopetus: eri oppiaineet, monialaiset oppimiskokonaisuudet

Esiopetuksen oppimiskokonaisuudet tukevat monilukutaidon kehittymistä Ilmaisun monet muodot (musiikki, kuvallinen ajattelu ja kuvailmaisu, käsityöt, suullinen ja kehollinen ilmaisu) Kielen rikas maailma Minä ja meidän yhteisömme (yhteiskunta, historia, eettisyys, katsomukset) Tutkin ja toimin ympäristössäni (matemaattiset taidot, teknologia, ympäristö) Kasvan ja kehityn (liikunta, ruoka, kuluttajuus, terveys, turvallisuus)

Esiopetus: Monilukutaito Lapsia kannustetaan tutkimaan, käyttämään ja tuottamaan erilaisia viestejä. Niiden avulla opetellaan ilmaisua ja vuorovaikutusta ja niiden herättämiin ajatuksiin ja tunteisiin eläydytään yhdessä. Lasten kuvalukutaidon, kirjoittamisen, lukemisen ja numeerisen lukutaidon sekä medialukutaidon kehittymistä tuetaan. Monilukutaitoisiksi kehittyäkseen lapset tarvitsevat aikuisen mallia sekä rikasta tekstiympäristöä, lasten tuottamaa kulttuuria sekä lapsille soveltuvia kulttuuripalveluja, kuten elokuvia, leikkiloruja ja musiikkia. Lasten osallisuus vahvistuu monilukutaidon kehittymisen myötä.

Monilukutaito perusopetuksen eri oppiaineissa 1 Historia (oppiaineen kuvaus): Opetuksen tavoitteena on kehittää historian tekstitaitoja: taitoa lukea ja analysoida menneisyyden toimijoiden tuottamia lähteitä sekä tehdä päteviä tulkintoja niiden tarkoituksesta ja merkityksestä.

Monilukutaito perusopetuksen eri oppiaineissa 2 Uskonto (oppiaineen kuvaus): Oppiaine edistää uskonnon ja kulttuurin välisen suhteen ymmärtämistä sekä uskontojen ja katsomusten monilukutaitoa.- - Opetuksessa pohditaan uskon ja tiedon suhdetta sekä uskonnoille ominaista kieltä, symboliikkaa ja käsitteistöä. (T5) T5 ohjata oppilasta havaitsemaan ja arvioimaan erilaisia argumentaation tapoja sekä uskonnon ja tieteen kielen välisiä eroja

Monilukutaito perusopetuksen eri oppiaineissa 3 Terveystieto (7 9): Tietolähteitä, erilaisia terveysmarkkinoinnin ja vaikuttamisen keinoja tarkastellaan erityisesti tiedon luotettavuuden, lähdekritiikin ja terveysvaikutusten näkökulmasta. Matematiikka (7 9 S10): Harjoitellaan matemaattisen tekstin tulkitsemista ja tuottamista. (7 9 T4) Kannustaa oppilasta harjaantumaan täsmälliseen matemaattiseen ilmaisuun suullisesti ja kirjallisesti.

Äidinkieli ja kirjallisuus: suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän rakenne Vuorovaikutustilanteessa toimiminen (yksilö- ja ryhmäviestintätaidot, draama, oma viestijäkuva) Tekstien tulkitseminen (monimuotoiset tekstit, kriittinen lukutaito, elämykselliset lukukokemukset, tiedonhankintataidot, luku- ja opiskelustrategiat) Tekstien tuottaminen (tekstin tuottamisen prosessi, käsin ja koneella kirjoittaminen) Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen (kielitietoisuus, kielen ilmiöt, suomen kielen monimuotoisuus, kieli- ja kulttuuriidentiteetti, kirjallisuus osana kulttuuria)

Monilukutaito suomen kielen ja kirjallisuuden opetuksessa 1 Monimuotoisten tekstien tulkitsemisen ja tuottamisen taidot (strategiat, prosessit), tiedon hankinnan ja jakamisen taidot, kriittinen ja kulttuurinen lukutaito Tekstimaailman laajeneminen (oppilaiden omat tekstit, koulun tekstit, yhteiskunnan tekstit) Tekstilajitietoisuus (genrepedagogiikka): kertova, kuvaava, ohjaava, kantaa ottava ja pohtiva teksti tekstilajien jatkumot Taito toimia medioituvassa maailmassa, arjenhallinta- ja vuorovaikutustaidot

Monilukutaito suomen kielen ja kirjallisuuden opetuksessa 2 Sanataide ja draama kaunokirjallisten tekstien kirjoittaminen, tulkitseminen, esittäminen Kirjallisuuden opetus: lukemiseen innostaminen, elämysten saaminen ja jakaminen, ikäkaudelle ja kielitaidolle sopiva kirjallisuus, kulttuurintuntemuksen syventäminen (kirjallisuuden käsitteet, lajit, historia), eettisen kasvun tukeminen, kielen ja mielikuvituksen rikastaminen Kieli-, teksti- ja kulttuuritietoisuuden kehittäminen, kielellinen ja kulttuurinen identiteetti

Sähköinen ylioppilaskoe Ylioppilaskokeet sähköistyvät syksystä 2016 alkaen YTL:n esimerkkitehtäviä: https://digabi.fi/kokeet/esimerkkitehtavat/ Ideabi-sivusto http://ideabi.fi

Monilukutaitoesimerkki: 3. lk:n ekirja-projekti ipadin Book Creator sovellus Parityö, omat lelut kirjan hahmoina Multimodaalisuus: kirjoitettua tekstiä, eri menetelmillä tuotettuja kuvia, ääntä, videota Oppilaat oppivat sovelluksen nopeasti, pitivät tehtävästä. Tampereen yliopiston normaalikoulu Marja Tuomi (luokanopettaja) ja Pirjo Kulju (didaktikko) ja opiskelijat (työparia kohti yksi opiskelija avustamassa)

Monilukutaitoesimerkki: Mediatekstit Käsialakirjoitusuutisointi (monikielinen ja monimediainen ajankohtaisaineisto)

Monilukutaitoesimerkki: Intertekstuaalisuus Ilkka Koivisto, Nettirakkaus Rakkaus on bittimielinen, rakkaus on qwertyä; rakkaus ei trollaa, ei spämmää, ei flodaa, ei sekoile somessa, ei riko tekijänoikeuksia, ei provosoidu, ei muistele poistettuja kommentteja, ei iloitse maksumuureista vaan iloitsee yhdessä avoimen datan kanssa. - - http://blogitaivas.fi/2013/11/04/nettirakkaus-on/

Monilukutaitoesimerkki: Beware Santa graffiti Rovaniemellä

Halusimme tai emme, nuoret pelaavat täysin eri pelisäännöillä, kuvilla ja omassa maailmassaan kuin mihin me olemme tottuneet. Aki Riihilahti APU-lehdessä (IL 6.12.2014)

Kiitos! Kirjallisuutta Tekstilajitaidot. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja 2014 (genrepedagogiikka) Yhteistä kieltä luomassa Suomea opetteleva opetusryhmässäni. OPH. Toim. Ilona Kuukka ja Katriina Rapatti Kieli, koulutus ja yhteiskunta -verkkolehti (esim. 12/2013, teema Kielen rooli koulussa) http://www.kieliverkosto.fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-joulukuu-2013/