Siemenperuna-alan strategia Siemenperuna-ala yhdessä sidosryhmien kanssa 4/2019. Siemenperuna-alan strategia

Siemenperuna-ala yhdessä sidosryhmien kanssa 4/2019 Siemenperuna-alan strategia 2019-2023

2

ESIPUHE Ilmastonmuutos luo kasvintuhoojille suotuisammat olosuhteet Suomessa, minkä lisäksi vapautunut kansainvälinen kauppa kasvattaa riskiä tuontiperunan mukana leviävien tuhoojien siirtymisestä alueillemme. Tästä johtuen siemenperuna-ala näki tärkeäksi päivittää strategiansa ja tukea sitä kautta koko perunasektorin toimintaa jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Tavoitteena oli laatia selkeä ja konkreettisiin toimiin keskittyvä strategia. Prosessin alussa perunanviljelijöille tehtiin kysely, jossa selvitettiin, mitä siemenperunastrategiassa pitäisi erityisesti huomioida. Vastauksia saatiin runsaasti ja tärkeimmiksi osa-alueiksi nousivat Kasviterveyden turvaaminen ja varautuminen uusiin uhkiin sekä Siemenperunatuotannon jatkuvuus Suomessa. Kasvinterveys koettiin erityisen tärkeäksi aihealueeksi ja siksi strategiatyöryhmä myös kokoontui yhdessä Helsingin yliopiston, Luonnonvarakeskuksen, Ruokaviraston ja Perunantutkimuslaitoksen kasvinterveyden asiantuntijoiden kanssa keskustelemaan perunan kasvintuhoojista ja tämän hetkisestä kasvinterveystilanteesta sekä tulevaisuuden näkymistä. Keskustelut asiantuntijoiden kanssa sekä kysely viljelijöille olivat tärkeä osa strategiatyötä ja ohjasivat tavoitteiden suuntaamista sekä sisällön tuottamista. Siemenperuna-alan strategia on näkemys lähivuosien yhteisistä kehittämistoimista ja osoittaa alan yhteiset panostuksen kohteet. FÖRORD Klimatförändringarna skapar allt gynnsammare förutsättningar för växtskadegörare i Finland, samtidigt som avregleringen av den globala handeln ökar risken för att skadegörare sprids till oss med importerad potatis. Mot denna bakgrund ansåg man inom utsädespotatisbranschen att det är angeläget att uppdatera sektorns strategi och på så sätt stödja hela potatisbranschens verksamhet i en föränderlig omvärld. Målet var att ta fram en strategi som är tydlig och inriktad på konkreta insatser. Processen inleddes med en enkät bland potatisodlarna för att kartlägga vilka frågor som speciellt bör tas upp i strategin. Svarsaktiviteten var hög, och enligt svaren var de viktigaste delområdena Trygga växthälsan och beredskap mot nya hotbilder samt Fortsatt produktion av utsädespotatis i Finland. Växthälsan ansågs vara ett synnerligen viktigt delområde, och därför samrådde strategigruppen med fytosanitära experter från Helsingfors universitet, Naturresursinstitutet, Livsmedelsverket och Potatisforskningsinstitutet för att diskutera skadegörarna och den fytosanitära statusen med avseende på potatis både i dag och i framtiden. Diskussionerna med experterna och enkäten bland odlarna var viktiga moment i strategiarbetet och hjälpte gruppen med målsättningen och formuleringarna i strategin. Strategin för utsädespotatisbranschen beskriver visionen för utvecklingsaktiviteterna de närmaste åren och anger prioriteringarna för branschen. Strategiatyöryhmä / Strategiarbetsgrupp: Matti Tyhtilä, MTK-Pohjois-Suomi ry Jari Valkonen, Helsingin yliopisto / Helsingfors universitet Heikki Markus, Finpom Oy Paula Ilola, Suomen siemenperunakeskus Oy / Finska Centralen för Utsädespotatis Ab Mika Kauppinen, HZPC Kantaperuna Oy Timo Myllymäki, Myllymäen Peruna Oy Kimmo Pusa, Finnamyl Oy Outi Holappa, Luonnonvarakeskus (Luke) / Naturresursinstitutet 3

Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 5 1.1 Toimintaympäristö 5 1.2 Sertifioidun siemenperuna tuotanto Suomessa 7 1.3 Suomalaisen siemenperuna-alan merkitys perunatuotantoketjussa 8 2 SIEMENPERUNA-ALAN STRATEGIA 8 2.1 Visio 8 2.2 Tavoitteet ja toimenpiteet 9 2.2.1 Kasvinterveyden turvaaminen ja varautuminen uusiin kasvitauteihin 9 2.2.2 Peruna-alan jatkuvuuden turvaaminen 10 2.2.3 Ympäristövastuullisuuden parantaminen 11 3 STRATEGIAN SEURANTA 12 LÄHTEET 12 LIITTEET 12 4

1 JOHDANTO 1.1 Toimintaympäristö Alueelliset erityispiirteet ja luonnonolot Tyrnävän ja Limingan kunnat Pohjois- Pohjanmaalla muodostavat korkealaatuisen siemenperunan tuotantoalueen eli High Grade - alueen. High Grade -alueella kaikessa perunantuotannossa tulee käyttää unionin perussiemenluokkaa olevaa siemenperunaa. Alueella ei esiinny lainsäädännössä määriteltyjä karanteenituhoojia ja laatutuhoojienkin suhteen tilanne on hyvä. Koko Suomessa voi tuottaa ainoastaan unionin luokkien siemenperunaa, jonka tuotanto- ja laatuvaatimukset ovat EU-maissa yleisesti käytössä olevia EU:n minimivaatimuksia tiukemmat. Suomella on EU:n hyväksymä suoja-alueoikeus valkoperunaankeroisen, koloradonkuoriaisen ja juurikkaan ritsomaniataudin (BNYVV) suhteen. Suomeen markkinoitavan siemenperunan tulee olla viljelty BNYVV-vapaalla alueella tai siemenperuna tulee olla pestyä. Kasvinterveyslainsäädännön uudistuminen joulukuussa 2019 aiheuttaa muutoksia mm. kasvintuhoojien luokitteluun, mikä voi vaikuttaa myös em. suoja-aluetuhoojien asemaan. Keski-Euroopan perunantuotantoalueisiin verrattuna Suomessa on lyhyt kasvukausi ja kylmä talvi, jotka vaikuttavat oleellisesti koko perunatuotantoketjun toimintaan. Lyhyestä ja intensiivisestä kasvukaudesta johtuen lannoitteiden ja torjuntaaineiden käyttö on Suomessa merkittävästi vähäisempää kuin Keski-Eurooppassa. Paremman kasvinterveystilanteen ja viljelypanosten vähäisemmän tarpeen vastapainoksi ilmastomme ja sijaintimme asettaa viljelylle myös rajoituksia. Muuhun Eurooppaan verrattuna lyhyt kasvukausi rajoittaa lajikevalikoimaa ja lisää kasvukauden lopulla esiintyvän hallan riskiä sekä johtaa alempiin satotasoihin. Kylmän talven ja ilmastonmuutoksen vuoksi tarvitaan enemmän panostusta myös perunan varastointiteknologiaan ja kuljetukseen. Suomessa siemenperunatiloilla käytössä oleva viljelytekniikka on nykyaikaista, koska viljelytoimien tehokkuus on varmistettava pohjoisten olosuhtei- den ja lyhyen kasvukauden takia. Siksi konekustannuksen osuus tuotantokustannuksista on Suomessa korkeampi kuin Keski-Euroopassa. Kaikki Euroopassa käytössä olevat tehokkuutta lisäävät ja tuotantokustannuksia alentavat tuotantotekniset ratkaisut eivät myöskään sovellu suoraan suomalaisiin olosuhteisiin. Peltonen-Sainion ja Hakalan (2014) Viljely muuttuvassa ilmastossa -raportin mukaan viimeisten 30 vuoden aikana perunanistutus on aikaistunut 13 päivää. Ilmaston lämpeneminen jatkuu edelleen. Tämä tarkoittaa Suomen kasvukauden asteittaista pitenemistä ja suurempaa lämpösummaa, mikä lisää satopotentiaalia. Suuremmat satotasot vaativat kuitenkin myös enemmän vettä, joten kasvustojen riittävästä veden saannista on huolehdittava. Lisäksi sään ääri-ilmiöiden, kuten rankkasateiden, tulvien, helteiden ja kuivuuden arvioidaan lisääntyvän, minkä vuoksi peltojen vesitalouden suunnitteluun ja hallintaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Suomen sijainnin ja ilmaston ansiosta yksi tärkeimmistä suomalaisen siemenperunatuotannon vahvuuksista on perunan tautien ja tuhoeläinten luontaisesti vähäisempi esiintyminen verrattuna Keski- Euroopan tuotantoalueisiin. Uhka uusien kasvitautien ja tuholaisten leviämisestä Suomeen on kuitenkin otettava vakavasti. Ilmastonmuutos luo kasvintuhoojille entistä suotuisammat olosuhteet, minkä lisäksi lisääntynyt kansainvälinen kauppa kasvattaa riskiä tuontiperunan mukana leviävien tuhoojien siirtymisestä alueillemme. Kasvinterveystilanteesta huolehtiminen on koko perunantuotantoketjun vastuulla. Tapahtuvat muutokset koskettavat koko ketjua. Lajikejalostuksessa tulisi panostaa aikaisiin ja runsastuottoisiin, pitkän päivän oloihin sopeutuviin lajikkeisiin, jotka sietävät helteitä nykylajikkeita paremmin, ovat kestäviä merkittävimpiä kasvitauteja ja tuholaisia vastaan sekä tehokkaita ravinteiden ja veden käyttäjiä. 5

Sertifioidun siemenperunan markkinat: Maaseutuvirastolle ilmoitettujen tietojen mukaan vuonna 2018 Suomessa viljeltiin perunaa noin 21 600 hehtaarin alalla, joka jakautui eri tuotantosuuntiin taulukon 1 mukaisesti. Koko perunanviljelyalasta ruokaperunaa oli 44 %, tärkkelysperunaa 31 %, ruokateollisuusperunaa 14 %, sertifioi- tua siemenperunaa 5 %, katteenalaista varhaisperunaa 4 %, ja tärkkelysperunan omaa siemenlisäystä 3 %. Taulukossa 1 on esitetty yli 2 hehtaaria perunaa viljelevien tilojen lukumäärä ja tilojen keskimääräinen viljelyala. Taulukko 1. Perunanviljelyn jakautuminen eri tuotantosuuntiin Suomessa vuonna 2018 (Mavi 2018). Tuotantosuunta Pinta-ala (ha) Osuus koko perunan viljelyalasta Tilojen lkm Pinta-ala (ha)/tila Ruokaperuna 9502 44 % 677 14 Ruokateollisuusperuna 2943 14 % 173 17 Tärkkelysperuna 6667 31 % 400 17 Varhaisperuna (katteenalainen) 780 4 % 178 4 Siemenperuna 1155 5 % 76 15 Tärkkelysperunan oma siemenlisäys 591 3 % 332 2 Kaikki yhteensä 21639 100 % 1836 12 Vuonna 2018 sertifioitua siementä käytettiin 49 %:lla ruokateollisuusperunan viljelyalasta, 46 %:lla ruokaperunan viljelyalasta, 30 %:lla varhaisperunan viljelyalasta ja 9 %:lla tärkkelysperunan viljelyalasta (Taulukko 2). Vuoteen 2015 verrattuna sertifioidun siemenen käytön osuus ruokaperunan viljelyssä on noussut 5 prosenttiyksikköä. Ruokateollisuus-, tärkkelys- ja varhaisperunan viljelyssä sertifioidun siemenen käyttö on viime vuosina pysynyt vakaana. Keskimäärin sertifioidun siemenen käytön osuus perunan viljelypinta-alasta on ollut viime vuosina 32 34 %. Tärkkelysperunan viljelyn osalta alhaista sertifioidun siemenen käyttöä selittää tärkkelysperunan oma siemenlisäysmateriaali, jota pääsääntöisesti käytetään tärkkelysperunan viljelyssä. Kun tärkkelysperunan viljelyä ei huomioida, vuonna 2018 ruoka- ja ruokateollisuusperunan sekä varhaisperunan viljelyssä sertifioidun siemenen osuus viljelypinta-alasta oli 46 %. Taulukko 2. Perunan viljelypinta-ala tuotantosuunnittain ja sertifioidun siemenen osuus perunan viljelypinta-alasta maaseutuvirastolle maataloustukihaussa ilmoitettujen lohkokohtaisten tietojen mukaan (Mavi 2018). Tuotantosuunta Ruokaperuna Ruokateollisuusperuna Tärkkelysperuna Varhaisperuna -(katteenalainen) Kaikki yhteensä Pinta-ala (ha) 2018 2017 2016 Pinta-ala (ha) Pinta-ala (ha) Pinta-ala (ha) 9502 9938 10024 9902 (S) Sertifioitu siemen 4377 46 % 4500 45 % 4528 45 % 4059 41 % 2943 2994 3043 3161 (S) Sertifioitu siemen 1436 49 % 1421 47 % 1481 49 % 1566 50 % 6667 6558 6382 6590 (S) Sertifioitu siemen 611 9 % 580 9 % 688 11 % 674 10 % 780 759 751 761 2015 (S) Sertifioitu siemen 232 30 % 248 33 % 204 27 % 220 29 % 19893 20249 20200 20414 (S) Sertifioitu siemen 6656 33 % 6749 33 % 6900 34 % 6518 32 % 6

1.2 Sertifioitu siemenperuna Suomessa Suomessa on viisi sertifioitua siemenperunaa tuottavaa ja markkinoivaa yritystä: HZPC Kantaperuna Oy, Suomen siemenperunakeskus Oy, Finpom Oy, Myllymäen Peruna Oy ja Finnamyl-konserni. Yrityksistä kolme ensin mainittua sijaitsevat Tyrnävällä High Grade -alueella. Myllymäen Peruna Oy sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla ja Finnamyl-konserni toimii Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan alueella. Siemenperunan viljelypinta-ala on viime vuosina ollut Suomessa Maaseutuviraston tietojen mukaan noin 1100 hehtaaria ja siemenperunaa viljeleviä maatalousyrityksiä on ollut noin 80 (Taulukko 3). Sertifioitua siemenperunaa viljellään Suomessa usean maakunnan alueella, mutta viljely on jo pitkään keskittynyt Pohjois-Pohjanmaan High Grade -alueelle. Maataloustukihaussa vuonna 2018 ilmoitettujen tietojen perusteella sertifioidun siemenperunan viljelyalasta noin 69 % oli Pohjois- Pohjanmaalla ja noin 17 % Etelä-Pohjanmaalla. Pohjois-Pohjanmaan siemenperunan viljelyalasta 95 % sijaitsi High Grade -alueella. (Taulukko 4). Taulukko 3. Siemenperunan viljelypinta-alat ja siemenperunaa viljelevien maatalousyritysten lukumäärä vuosina 2015 2018 (Mavi 2018). Vuosi 2018 2017 2016 2015 Pinta-ala (ha) 1155 1163 1100 1101 Tilojen lkm 79 87 84 85 Sertifioitua siemenperunaa on tuotettu viime vuosina 21 23 miljoonaa kiloa, josta 3 4 miljoonaa kiloa menee vientiin muun muassa Venäjälle, Ruotsiin, Saksaan ja Hollantiin. Siemenperunan viennin Eurooppaan arvioidaan lisääntyvän nykyisestä Keski- Euroopan ilmaston lämpenemisen ja vaarallisten kasvitautien lisääntymisen vuoksi. Sertifioitua siemenperunaa tuodaan Suomeen noin 1,7 miljoonaa kiloa vuosittain. Vähäinen tuonin määrä on osaltaan vaikuttanut siihen, että perunan kasvitauti ja - tuholaistilanne on tällä hetkellä Keski-Eurooppaa parempi. Tuontisiemenen käytön välttäminen edesauttaa hyvän kasvinterveystilanteen säilyttämistä. Taulukko 4. Sertifioidun siemenperunan viljelyn jakautuminen alueittain Suomessa vuonna 2018 (Mavi 2018). Pohjois-Pohjanmaa 68.6 % Kainuu 1.0 % Päijät-Häme 0 % Etelä-Pohjanmaa 17.3 % Pohjois-Savo 0.8 % Kymenlaakso 0 % Varsinais-Suomi 3.5 % Kanta-Häme 0.5 % Etelä-Karjala 0 % Satakunta 3.0 % Ahvenanmaa 0.3 % Pohjois-Karjala 0 % Pohjanmaa 2.7 % Uusimaa 0 % Keski-Suomi 0 % Etelä-Savo 2.5 % Pirkanmaa 0 % Keski-Pohjanmaa 0 % Kansainväliset toimintavalmiudet, puhtaat tuotantoolosuhteet ja ammattitaitoinen tuotanto ovat tehneet Suomen High Grade -alueesta houkuttelevan yhteistyökumppanin kaikille merkittäville eurooppalaisille perunanjalostajille. Alueella viljellään vähäisemmän viruspaineen takia korkeimpia siemenluokkia myös sellaisista lajikkeista, jotka eivät jää Suomen markkinoille. Siemenperunan viljelyn keskittymisen seurauksena Pohjois-Pohjanmaalle on kehittynyt osaamisverkosto, joka nykyään koostuu alan yritystoiminnasta, osaavista viljelijöistä ja innovatiivisesta tutkimuksesta. Vahva kehitys antaa hyvän lähtökohdan myös siemenperunan viljelyalueen laajentamiselle tulevaisuudessa. High Grade - järjestely tukee suomalaisen siemenperunatuotantoketjun ja sen vahvuuksien kehittämistä. Sertifioidulle siemenperunalle on EU:ssa voimassa kaksi rinnakkaista vaatimustasoa: minimivaatimukset tai unionin luokkien vaatimukset. Muista EUmaista poiketen Suomessa on linjattu, että kaikki Suomessa tuotettava siemenperuna sertifioidaan tiukemmilla eli unionin luokkien vaatimuksilla. Lisäksi Suomessa esiperus- ja perussiemenellä on pakolliset laboratoriotestit virusten osoittamiseksi sekä maltokaariviroosin oireettomuusvaatimus varastotarkastuksessa (Ruokavirasto 2017). 7

1.3 Suomalaisen siemenperuna-alan merkitys perunantuotantoketjussa Suomalaisella siemenperuna-alalla on suuri merkitys koko kotimaiselle perunan tuotantoketjulle. Sidosryhmiin kuuluvat lajikejalostajat, sertifioidun siemenperunan viljelijät, ruoka- ja ruokateollisuusperunan viljelijät, tärkkelysperunanviljelijät, elintarviketeollisuus, tutkimuslaitokset, neuvontaorganisaatiot ja viranomaiset. Koko perunan tuotantoketjun on tunnistettava kuluttajien odotukset ja pystyttävä tarjoamaan tuotteita, jotka kiinnostavat kuluttajia. Perunalajikkeita jalostavat yritykset sijaitsevat Keski-Euroopassa ja Suomessa toimivilla siemenperunayrityksillä on perunalajikkeiden markkinoijina tärkeä rooli Suomen olosuhteisiin sopivien lajikkeiden tuomiseksi markkinoille. Sertifioitua siemenperunaa viljellään noin 80 lajikkeesta. Siemenperunayritykset tekevät jatkuvaa työtä uusien, eri käyttötarkoituksiin soveltuvien sekä elintarviketeollisuuden ja kuluttajien vaatimuksiin sopivien lajikkeiden löytämiseksi. Siemenperuna-alan tehtävänä on terveen, elinvoimaisen ja jäljitettävän siemenperunan tuottaminen. Sertifioidun siemenperunan käyttö tukee koko elintarvikeketjun toivetta jäljitettävyydestä. Suomen johtavien peruna-asiantuntijoiden tekemä ja MMM:n rahoittama julkaisu Terve Peruna (2014) painottaa, että lähes kaikki perunan taudit voivat levitä siemenperunan välityksellä ja voi johtaa pahimmillaan suuriin taloudellisiin tappioihin. Julkaisussa todetaan, että kotimainen, sertifioitu siemenperuna on aina kasvinterveydellisesti turvallisin vaihtoehto. Ulkomaisen siemenperunan käytössä on suurempi kasvinterveydellinen riski kuin suomalaisessa siemenperunassa mm. meillä ennestään esiintymättömien kasvintuhoojien suhteen. Kotimaisten siemenperunayritysten hyvät kansainväliset yhteydet ja toimintavalmiudet sekä puhtaat tuotanto-olosuhteet ja ammattitaitoinen tuotanto ehkäisevät perunan taudinaiheuttajien ja tuholaisten leviämistä Suomeen. Siemenperuna-ala toimii kasvinterveyden säilyttämisen puolesta myös tiedottamalla asioista, jotka jokaisen perunatoimialalla toimivan on huomioitava siemenkaupassa. 2 SIEMENPERUNA-ALAN STRATEGIA 2.1 Visio Suomalainen siemenperuna on haluttua, tervettä ja elinvoimaista toimintaympäristön muutoksista huolimatta. Siemenperuna-ala on jatkuvasti kehittyvä sekä kansallisesti ja kansainvälisesti arvostettu hyvän kasvinterveyden ja vahvan osaamisen ansiosta. Suomalainen peruna tunnetaan ja tunnistetaan terveellisenä ja ekologisena, kustannustehokkaasti tuotettuna raaka-aineena, mikä näkyy perunan kulutuksen kasvuna. 8

2.2 Tavoitteet ja toimenpiteet 2.2.1 Kasvinterveyden turvaaminen ja varautuminen uusiin kasvitauteihin Siemenperunan tuotantoa tarvitaan, jotta perunalajikkeiden aitous voidaan taata ja siemenperunoiden terveys pitää korkealla tasolla. Taudeista vapaa siemenperuna on peruslähtökohta hyvälaatuiselle ja runsaalle perunasadolle. Suomessa pääosa siemenperunasta tuotetaan High Grade - alueella, jossa perunan kasvitautien ja tuholaisten yleisyys on muita perunantuotantoalueita vähäisempi. Tästä johtuen High Grade -alueen säilyttäminen on tärkeää. On varauduttava myös muualla esiintyviin perunan taudinaiheuttajiin, tuholaisiin ja niiden uusiin rotuihin. Vallitsevan tilanteen tarkastelulle on apuna Peruna-alan yhteistyöryhmä ry:n (PAYR) laatima perunan kasvintuhoojaopas ja kuvasto. Perunan kasvitautiasiantuntijoiden kannanotot perunan kasvitautien tämän hetkisestä tilanteesta (Liite 1) ohjaavat toimenpiteiden kohdentamisessa. Hyvän kasvinterveystilanteen ylläpito vaatii jatkuvaa seurantaa siemenperunan tuotantoalueilla. Perunan tautien ennaltaehkäisy on tärkeää, koska monia perunan tauteja ei voi torjua kemiallisesti. Toimenpiteet kasvinterveyden turvaamiseksi ja uusiin kasvitauteihin varautumiseksi Toimenpide 1: Edistetään uusiin tauteihin ja tuholaisiin varautumista ja ennaltaehkäisyä jakamalla viranomaisten avulla kaikille peruna-alan toimijoille tietoa riskeistä ja välittämällä tietoa myös peruna-alan kokouksissa ja seminaareissa sekä ammattilehdissä. osallistumalla kansainvälisiin kokouksiin, joissa käsitellään perunan tauteja ja tuholaisia myös sellaisia, joita Suomessa ei ole toistaiseksi esiintynyt. parantamalla perunan tuhoojien tunnistusmenetelmiä. Toimenpide 2: Minimoidaan riski uusien kasvintuhoojien pääsystä High Grade -alueelle informoimalla koko perunatoimialaa HG-aluetta koskevista erityistä huomiota vaativista toimista ja laatimalla konkreettiset ohjeet esimerkiksi työkoneiden puhdistamiseksi, jos niillä on työskennelty HG-alueen ulkopuolella. lisäämällä perunan taudinaiheuttajien ja tuholaisten tunnistamisen ja torjunnan valmiutta. Toimenpide 3: Edistetään uuden tiedon tuottamista toimintaympäristön muutoksiin varautumiseksi pyrkimällä vaikuttamaan peruna-alan tutkimukseen kohdistetun rahoituksen määrään. tekemällä yhteishankkeita kotimaisen perunatoimialan kesken sekä yhteistyössä ulkomaisten tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa. tukemalla uusien peruna-alan asiantuntijoiden koulutusta, heidän osallistumistaan ulkomaisiin projekteihin sekä heidän verkostoitumistaan ulkomaisten peruna-alan toimijoiden kanssa. 9

2.2.2 Peruna-alan jatkuvuuden turvaaminen Suomessa Kotimaisen perunan kulutuksen sekä arvostuksen lisääminen Ruoka ja ruoan puute ovat ajankohtaisia asioita maailmalla. Monissa Afrikan maissa perunan viljely lisääntyy nopeasti, koska peruna tuottaa neliömetriä ja vesilitraa kohden hyvin korkean syömäkelpoisen sadon. Yhä useampi kantaa huolta joko elämäntapamme ekologisesta kestävyydestä tai omasta terveydestään. On tärkeää viestiä, että peruna on paitsi kotimaista ruokaa, usein myös lähiruokaa. Sillä on merkitystä: peruna kuuluu juuresten ja juurikkaiden kanssa tuoteryhmään, joiden tuottamisesta aiheutuu vähiten ilmastovaikutuksia. Yhden perunakilon hiilijalanjälki on noin 80 grammaa CO 2 -ekvivalenttia, kun Suomeen rahdatun riisikilon vastaava ilmastovaikutus on 2 760 grammaa (Ruokavirasto, Laadukas peruna ruokapöydän kestosuosikiksi). Mekonnen & Hoekstran (2011) mukaan yhden perunakilon tuottamiseen tarvitaan noin 287 litraa vettä, kun vastaava luku esimerkiksi riisillä on noin 1673 litraa. Perunassa on runsaasti hiilihydraatteja, mutta vähemmän energiaa kuin samassa määrässä pastaa tai riisiä. Peruna on myös hyvä kivennäisaineiden ja vitamiinien lähde, sillä siitä saa rautaa, kaliumia, magnesiumia, natriumia, kalsiumia, fosforia, sinkkiä, jodia, seleeniä, kuparia, foolihappoa, niasiinia, C-, B-, A-, E- ja K-vitamiineja. Esimerkkeinä perunan sisältämistä kivennäisaineista mainittakoon, että 100 grammaan perunaa varastoituu kesän aikana enemmän kaliumia kuin banaaniin ja perunassa on kaksinkertainen määrä magnesiumia verrattuna pastaan. Perunassa ei ole rasvaa ja se on muiden kasvisten tavoin gluteeniton. (Fineli). Perunan terveellisyys ja ekologisuus tekee perunasta arvostettua. Mielenkiintoa lisännee myös esimerkiksi antioksidanttiperunat ja muut erikoislajikkeet. Peruna on herkullinen, monipuolisesti ravitseva, ekologinen ja edullinen kasvisruoka. Juuri näistä syistä peruna herättää kuluttajissa enemmän kiinnostusta kuin aiemmin. K-ryhmän (2018) tekemän tutkimuksen mukaan peruna on yksi raaka-aineista, joita suomalaiset arvioivat käyttävänsä enemmän seuraavana vuonna. Sertifioidun siemenen käyttö Sertifioidun siemenen käyttö parantaa perunan sadontuottokykyä, laatua ja tuotannon tehokkuutta sekä vähentää kasvitautiriskiä. Näin ollen sertifioidun siemenen käytön kasvusta hyötyisi koko peruna-ala viljelijästä perunateollisuuteen ja kuluttajiin saakka. Kulutus lisääntyy, kun kaupoista löytyy kotimaista herkullista ja hyvälaatuista perunaa. Muuttuvassa maailmassa kotimaisen siemenhuollon turvaaminen on myös tärkeää mahdollisen kansainvälisen kriisitilanteen kohdatessa. Siemenlain (HE1722018 vp) mukaan siemenen maahantuoja on vastuussa ostamastaan siemenperunasta, mikä tarkoittaa sitä, että ulkomaisella myyjällä ei ole vastuuta mahdollisista siemenperunasta aiheutuneista ongelmista. Ostettaessa siementä suomalaiselta siemenperunayritykseltä ostajalla on Suomen siemenlain mukainen turva siemenestä. 10

Toimenpiteet peruna-alan jatkuvuuden turvaamiseksi Suomessa Toimenpide 1: Lisätään kotimaisen peruna-alan arvostusta ja perunan kulutusta jakamalla tietoa perunan ravitsemuksellisesta laadusta sekä viljelyn aiheuttamista hiilija vesijalanjäljistä. Viestinnässä hyödynnetään erityisesti sosiaalista mediaa. osallistumalla uusien perunatuotteiden kehitystyöhön yritysten kanssa. tuottamalla entistä laadukkaampaa perunaa, jossa sertifioidulla siemenperunalla on merkittävä rooli. Toimenpide 2: Vahvistetaan perunan viljelijöiden ammattiylpeyttä ja työssä jaksamista jakamalla tietoa perunan vahvuuksista ja hyvistä viljelykäytännöistä sekä perunan terveellisyydestä ja viljelyn ekologisuudesta, mikä lisää oman työn ja tuotteen merkityksellisyyttä sekä arvostusta. Toimenpide 3: Tiedotetaan siemenkauppaan liittyvästä lainsäädännöstä ja sen vaatimista toimista sekä maahantuontiin liittyvistä vastuista yhteistyössä viranomaisten kanssa. 2.2.3 Ympäristövastuullisuuden parantaminen Ympäristövastuullisuus on osa yritysten yhteiskuntavastuuta, jolla tarkoitetaan kestävän kehityksen periaa eiden ja päämäärien huomioimista toiminnassa. Ympäristövastuuseen kuuluu energiatehokkuus ja ympäristöystävällisen teknologian käy äminen, säästäväinen luonnonvarojen käy ö, haitallisten aineiden käytön väl äminen sekä jä eiden käsi ely ja kierrä äminen. (Suomen YK-lii o.) Yksi tärkeimmistä kaikille yhteisistä huolista on ilmastonmuutos, jonka ehkäisemiseksi toimintatapoja on kehite ävä. Siemenperuna-ala jakaa huolen ympäristökuormituksesta ja ilmastonmuutoksesta ja huoleh i ekologisen kestävyyden parantamisesta toiminnan taloudellista kestävyy ä unohtama a. Toimenpiteet ympäristövastuullisuuden parantamiseksi Toimenpide 1: Selvitetään toiminnassa käytettävien pakkausmateriaalien kierrätyksen mahdollisuudet ja luodaan uusia toimintatapoja ympäristökuormituksen minimoimiseksi. Toimenpide 2: Vähennetään logistiikasta aiheutuvia päästöjä lisäämällä yhteistyötä siemenperunakuljetusten suunnittelussa. Toimenpide 3: Huomioidaan mahdollisuuksien mukaan uusiutuvan energian käytön mahdollisuus toiminnassa. Toimenpide 4: Tuodaan esiin viljelyn ympäristövastuulliset käytännöt ja niiden vaikutukset yhteistyössä koko peruna-alan kanssa. 11

3 STRATEGIAN SEURANTA Strateginen pohdinta ja yhteisten tavoitteiden asettaminen on tärkeää siemenperuna-alan kehittymiselle. Siemenperuna-alan neuvottelukunta kokoontuu kaksi kertaa vuodessa ja seuraa strategian toteutumista sekä alaan liittyviä poliittisia, ekonomisia, sosiaalisia, teknologisia, ekologisia ja lainsäädännöllisiä muutoksia. Muutokset toimintaympäristössä sekä uuden oppiminen saattavat aiheuttaa tarpeen arvioida tavoitteita uudelleen. LÄHTEET Fineli 2019. Vertaile elintarvikkeita. [Verkkosivu]. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (THL). [Viitattu 25.1.2019]. Saatavana: https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet/vertaile Peltonen-Sainio, P. & Hakala, K. 2014. Viljely muuttuvassa ilmastossa : miten peltoviljely sopeutetaan onnistuneesti. [Verkkojulkaisu]. TEHO Plus -hankkeen raportti 4/2014. [Viitattu 25.1.2019]. Saatavana: http://www.ymparisto.fi/ download/noname/%7bb6f25a73-26d8-4b44-9040- 28C5788A42CC%7D/97059 Peruna-alan yhteistyöryhmä. Kasvintuhoojakuvasto. [Verkkosivu]. PAYR. [Viitattu 25.1.2019]. Saatavana: https:// perunasta.fi/kasvintuhoojakuvasto/ Mekonnen, M. M. & Hoekstra, A. Y. The green, blue and grey water footprint of crops. 2011. [Verkkojulkaisu]. Hydrology and Earth System Sciences 15, 1577-1600. [Viitattu 25.1.2019]. Saatavana: https://waterfootprint.org/media/downloads/ Mekonnen-Hoekstra-2011-WaterFootprintCrops_2.pdf Ruokailmiöt 2019 raportti. [Verkkojulkaisu]. K-ryhmä. [Viitattu 25.1.2019]. Saatavana: https://www.kesko.fi/globalassets/pdftiedostot/ruokailmiot2019_final.pdf Ruokavirasto. Laadukas peruna ruokapöydän kestosuosikiksi. [Verkkojulkaisu]. Ruokavirasto. [Viitattu 25.1.2019]. Saatavana: https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/tietoa-meista/ julkaisut/esitteet/kasvit/laadukas_peruna_esite.pdf Ruokavirasto 2017. Sertifioidun siemenen tarkastukset ja näytteenotto. [Verkkojulkaisu]. Ruokavirasto. [Viitattu 25.1.2019]. Saatavana: https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/yritykset/ kasviala/siemenet/siemenperuna/eviran_ohje_13003_04.pdf Suomen YK-liitto. [Verkkosivu]. [Viitattu 25.1.2019]. Saatavana: https://www.ykliitto.fi/yk70v/taloudellinen/yritystenyhteiskuntavastuu Terve Peruna 2014. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu 25.1.2019]. Saatavana: https://www.proagria.fi/www/nettilehdet/terve_peruna/ Terve_peruna.pdf LIITTEET Liite 1. Kasvinterveysasiantuntijoiden kannanotot 12

Liite 1. Kasvinterveysasiantuntijoiden kannanotot Asko Hannukkala, Luke ja Helsingin yliopisto Sienten ja sienimäisten eliöiden aiheuttamat taudit perunassa Siemenperunan tuotannossa erityistä huomiota on kiinnitettävä siemenperunan laatua varastossa ja kauppakunnostuksen jälkeen heikentävien kuoppatautien hallintakeinojen kehittämiseen. Ainakin osittain vaurioiden taustalla ovat Fusarium-, Boeremia (aiemmin Phoma)- ja Cylindrocarpon-sienet. Myös maassa pitkään säilyvät taudit, jotka voivat levitä oireettomina siemenperunan mukana tulisi huomioida tarkastuksissa nykyistä paremmin. Tällaisia tauteja ovat munasienten aiheuttamat punamätä (Phytophthora erythroseptica) ja sydänmätä (Pythium-lajit) sekä möhösienen aiheuttama kuorirokko (Spongospora subterranea), joka levittää myös maltokaarivirusta. Uusien perunasyöpärotujen (Syncytrium endobioticum) leviäminen Suomeen pitää pystyä estämään tällä hetkellä perunasyöpää ei tiettävästi esiinny Suomessa. Minna Pirhonen, Helsingin yliopisto Bakteereiden aiheuttamat taudit perunassa Suomessa esiintyy useita Pectobacterium- ja Dickeyasukuisia bakteerilajeja, joista useimmat aiheuttavat perunalle tyvi- ja märkämätää sekä tauteja myös muilla viljelykasveilla. Siemenperunassa esiintyvät tai joskus ympäristöstä leviävät bakteerit mädättävät perunan varret ja siirtyvät joko maavarsien kautta kehittyvän mukulan napapäähän tai leviävät maaveden mukana mukuloiden korkkihuokosiin. Kaikki tyvi- ja märkämätäbakteerit aiheuttavat oireita, kun kasvin puolustusmenetelmät eivät toimi kunnolla, esimerkiksi silloin, kun mukulat ovat alttiina hapenpuutteelle kastumisen takia. Myös korkea lämpötila lisää bakteereiden kasvua. Siemenperunan varastointi- ja kuljetusolosuhteet vaikuttavat siihen, laskeeko vai kasvaako mukuloiden bakteeripitoisuus varastointikaudella. Mitä korkeampi bakteeripitoisuus siemenessä on istutettaessa, sitä suurempi on tyvimätäriski kasvukauden aikana, säätilan ja bakteerilajin viimekädessä vaikuttaessa siihen, puhkeaako tyvimätä vai jäävätkö bakteerit piileväksi infektioksi. Tyvi- ja märkämätää voidaan torjua käyttämällä puhdasta siemenperunaa ja estämällä hyvällä hygienialla bakteereiden leviäminen saastuneista eristä puhtaisiin. Testauksella voitaisiin eniten saastuneista mukulaeristä päästä eroon, mutta bakteerikirjon monipuolistumisen myötä testauksesta on tullut yhä vaikeampaa ja kalliimpaa. Jari Valkonen, Helsingin yliopisto Viruksien ja ankeroisten aiheuttamat taudit perunassa Suomessa perunaa vaivaa kymmenkunta virusta. Kaikkiaan yli 60 viruksen tiedetään tartuttavan perunaa viljelyksillä eri puolilla maailmaa. Perunanvirusten torjunta perustuu kestäviin perunalajikkeisiin, terveeksi todettujen siemenperunoiden käyttöön sekä käytänteisiin, jotka ehkäisevät uusien perunanvirusten pääsyä Suomeen ja viljelmille. Kemiallisia menetelmiä perunanvirusten torjumiseksi ei ole. Virusten aiheuttamat satotappiot vaihtelevat virusrodun ja perunalajikkeen viruskestävyyden mukaan. Kirvalevintäisen perunan Y-viruksen (PVY) uusi rotu on ollut viime vuosina pahin satotappioiden aiheuttaja Suomessa ja ulkomailla. Sitä voidaan hillitä käyttämällä kestäviä perunalajikkeita ja poistamalla herkimmin oirehtivat lajikkeet viljelystä. Lisäksi kirvojen laskeutumista perunantaimille ja PVY:n leviämistä kasvustoon voidaan ehkäistä peittämällä perunapenkit olkisilpulla juuri ennen taimettumista. Varsiston hävittäminen ajoissa minimoi kirvalevintäisten virusten kulkeutumista mukuloihin. Tämä menetelmä ei ehkäise maltokaariviruksen (PMTV) tartuntaa, joka tapahtuu maasta mukuloihin. Tartuttajina ovat kuorirokkosienen (Spongospora subterranea) parveiluitiöt, joiden kestoitiöt maassa voivat pitää PMTV:n tartutuskykyisenä jopa 15 vuotta. Peruna reagoi maltokaarivirukseen muodostamalla kuoliokaaria kuoreen ja maltoon, mikä pilaa perunan käyttölaadun. PMTV on levinnyt laajasti Suomeen ja muihin Pohjoismaihin, Suomen High Grade -aluetta lukuun ottamat-ta. Ero maltokaariviruksen yleisyydessä viljelyalueiden välillä painottaa työvaiheiden järjestämistä siten, että puhtaimmat pellot ja perunaerät tulee käsitellä ensin, jotta taudin leviämistä saadaan hillittyä. Laitteiden ja varastojen puhdistus on tärkeää. Pidemmällä aikavälillä tulee painottaa PMTV:tä kestävien perunalajikkeiden jalostusta. Perunanviljelyn uhkana ovat myös juuristossa ja mukuloissa elävät ankeroiset. Vapaana elävät Trichodorus- ja Paratrichodorus sukujen ankeroiset levittävät lisäksi tupakan rattle-virusta (TRV) yli 400 kasvilajiin, peruna mukaan lukien. TRV:n aiheuttamalle laatuvioitukselle mukulassa on ominaista tulppamainen, maltoon työntyvä kuolio, joka muodostuu ankeroisen imentävioituksen ympärille. Vapaana elävien ja perunaa vioittavien ankeroisten kirjo laajenee Keski-Euroopassa. Niiden tarkkailuun tarvitaan lisää osaamista ja kapasiteettia niin tuottajien kuin tarkastusviranomaisten tahoilla. Kotimaisen siemenperunan käytöllä voidaan hillitä uusien virusten ja ankeroisten kulkeutumista Suomeen. 13

14

15

Siemenperuna-ala yhdessä sidosryhmien kanssa 4/2019 Siemenperuna-alan strategiatyön koordinointi on toteutettu osana Luke Oulun Siemenperunatuotannon varmistaminen hanketta. Kuvat: Luonnonvarakeskus 16