OHJAUKSELLINEN TYÖTAPA YLÄKOULUN OPETTAJIEN ARJESSA ÄÄNEKOSKI 9.10.2015 Koulunmäen koulu 13.11.2015 Telakkakadun koulu Raija Kattilakoski, KM, eo, ohjaava opettaja, työnohjaaja Merja Koivisto, KM, eo, ohjaava opettaja
Päivän tavoitteet Vahvistaa opettajien valmiuksia Syventää ja kehittää luokan ja koulun yhteisöllisyyttä ja työrauhaa ennaltaehkäisevän työn näkökulmasta toimia ohjauksellisella tavalla opetuksessa, kasvatuskeskusteluissa ja haastavissa tilanteissa
HYVINVOIVA KOULU (YHTEISÖLLISYYS, OPPILASHUOLTO) OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI
Koulu ennen ja nyt? http://padlet.com/rkattila/en7an96emck9 Ennen oli ennen.. Tähän tekstiä mutta nyt on nyt!
Syrjäytyminen Kiusaaminen Viihtymättömyys
Millaisia tulevaisuuden kansalaisia Suomi tarvitsee?
Raija Kattilakoski 2015
Sovelluksia kouluun Check and Connect- toimintamalli Kelpokymppi/Kouluun kiinnittymisen käsikirja Alis-valmennus http://peda.net/veraja/kyyjarvi/kodin_ja_koulun_yhteistyo/ali s Ratkaisu- ja voimavarakeskeisiä menetelmiä opintoohjauksessa http://blogs.helsinki.fi/oppijanuratieto/ratkaisukeskeinenja-valmentava-ote-opintoohjauksessa/ Syvien vahvuuksien koulu http://www.syvienvahvuuksienkoulu.fi/
Käytännön menetelmiä Verso= vertaissovittelu Tuki- ja kummioppilastoiminta (MLL) Syvien vahvuuksien koulu Puhejudo ART Kiva-koulu Askeleittain-ohjelma (tunnetaidot) Tunnemuksu ja Mututoukka Yhteistoiminnalliset menetelmät
Oppimista tukeva vuorovaikutus ei ole vain kysymistä ja vastaamista, vaan myös haastamista, yhteistä pohdiskelua ja välittävää vuorovaikutussuhdetta oppilaiden ja opettajien välillä Lerkkanen 2015
Alkuportaat-hanke 2006-2011 Keinoja oppimisvaikeuksien ja syrjäytymisriskien ennaltaehkäisyyn KOKO KOULUN HYVÄ HENKI Mikä ehkäisee syrjäytymistä riskeistä huolimatta? TOIMIVA OPETTAJA-OPPILAS VUOROVAIKUTUSSUHDE LUOTTAMUKSELLISET VÄLIT KODIN JA KOULUN KESKEN MERKITYKSELLINEN TOIMINTA HYVÄT KAVERISUHTEET YHTEISÖÖN KUULUMINEN OPPIMISEN ILMAPIIRI SOPIVAN HAASTAVAA INNOSTUS JA PONNISTELU KANNUSTAVA JA INNOSTAVA OPE
Mitä ihminen haluaa kokea? Sami Määttä (2014) Motivoimaa-hanke Pystyvyys Osaa asioita, pystyy vastaamaan haasteisiin Tuki (tunteet) Yhteenkuuluvuuden tunne, on kiintynyt johonkin Autonomia Saa päättää asioistaan, omistaa elämänsä Merkitys (Kontribuutio) Merkitsee jotain maailmassa Vastuu Osallistuu oman yhteisönsä toimintaan Identiteetti Tietää kuka on omassa ympäristössään Sitoutuminen Nauttii haasteista Jos ihmisellä on mahdollisuus saada tällaisia kokemuksia, hän jaksaa tehdä asioita.
Osallisuus Vuorovaikutus Oppilaiden ja opettajien usko opiskelukykyihin, -menestykseen Kyky nimetä ja tunnistaa omia vahvuuksiaan Opiskelun merkityksen korostaminen Yksilöllisten arvojen, tunteiden ja taitojen arvostaminen Viihtyvyys Oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisy, tunnistaminen ja tunteminen Opettajan ohjaus- ja opetustyyli Hyvä mieli, turvallisuuden tunne ja hyväntahtoisuus
http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/
Mitä oppilaat odottavat? http://www.osallisuuttaetsimassa.fi/ Ihmissuhteita ja toisista huolehtimista voisi korostaa enemmän. On hyvä, jos eri-ikäiset oppilaat oppivat työskentelemään yhdessä; muilta oppilailta oppiminen voisi olla näkyvämmin esillä. Oppilaiden vapaa-ajalla ja koulun ulkopuolella opittuja taitoja voisi hyödyntää koulussa esimerkiksi niin, että oppilaat opettaisivat niitä toisilleen. Asioita pitää katsoa eri näkökulmista Tärkeää koulussa on hyvä ilmapiiri, kannustaminen ja monipuolinen tekeminen erilaisissa ympäristöissä. Kuunnelkaa meitä ihan oikeasti. Me haluamme vaikuttaa omiin asioihimme.
Tuemmeko osallisuutta vai syrjäytymistä? Nuorten vankien koulukokemuksia Tanja Äärelä 2014 koulun keskeyttämisiä syntyy, kun koulun oppilaisiin kohdistamat vaatimukset ja oppilaiden edellytykset eivät kohtaa kyseessä ei yksilötason ongelma, vaan laajempi systeeminen ongelma ei kovin tarkkoja muistikuvia opettajista, mutta yleisesti ottaen paljon negatiivista ja hyvin vähän positiivista huomiota; tuo vähäinenkin positiivinen huomio on jäänyt eliniäksi mieleen ja sillä on ollut kannustava vaikutus Opettajilla (lue: aikuisilla) on ollut hyvin keskeinen merkityksensä siinä, millaiseksi käyttäytymisellään kipuilevan nuoren peruskoulupolku on lopulta muovautunut.
KOULUNKÄYNNIN KESKEYTTÄMINEN ON SUURI RISKI! Nuoret: Miksi keskeytin koulun? Koulukiusaaminen, eikä siihen puututtu Voisiko opettaja olla joku aamu vastassa siten, että sitä oikeasti kiinnostaa opettaminen ja me nuoret Sosiaalisten tilanteiden pelko/paniikki Opettaja ei osaa olla tasapuolinen. Silmätikut ja suosikit. Eivätkä opettajat tajua, että jokainen nuori huomaa asian. Mikään ei huvita - Oma motivaation puute Viina maistuu paremmalta kuin koulu 19
Koulun toimintakulttuuri Yhteisön toimintakulttuuri on sen historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutuva tapa toimia. Vain osin tiedostettu Aikuisten tapa toimia välittyy oppilaille Omaksuvat arvoja, asenteita, tapoja Toimintakulttuurilla on keskeinen merkitys perusopetuksen yhtenäisyyden toteutumisessa. Se vaikuttaa oppilaan kohtaamaan koulutyön laatuun Toimintakulttuuria voidaan kehittää ja muuttaa
Koulun toimintakulttuuri OPS 2016 Toimintakulttuuria muovaavat sekä tiedostetut että tiedostamattomat tekijät. Aikuisten tapa toimia välittyy oppilaille, jotka omaksuvat kouluyhteisön arvoja, asenteita ja tapoja. Esimerkiksi vuorovaikutuksen ja kielenkäytön mallit sekä sukupuoliroolit siirtyvät oppilaille. Toimintakulttuurin vaikutusten pohdinta ja sen ei-toivottujen piirteiden tunnistaminen ja korjaaminen ovat tärkeä osa toimintakulttuurin kehittämistä. Toimintakulttuuriin kehittämisen perusedellytys on toisia arvostava, avoin ja vuorovaikutteinen sekä kaikkia yhteisön jäseniä osallistava ja luottamusta rakentava keskustelu.
Koulun toimintakulttuurin tasoja Nousiainen & Piekkari 2007 mukaillen
Hyvinvointi ja turvallinen arki OPS 2016 Yhteisössä arvostetaan hyväntahtoisuutta ja ystävällisyyttä. Kiusaamista, väkivaltaa, rasismia tai muuta syrjintää ei hyväksytä ja epäasialliseen käytökseen puututaan. Koulutyössä pyritään arjen ennakoitavuuteen ja kiireettömyyteen. Kuulluksi tuleminen ja oikeudenmukaisuuden kokemus rakentavat luottamusta. Rauhallinen ja hyväksyvä ilmapiiri, hyvät sosiaaliset suhteet sekä ympäristön viihtyisyys edistävät työrauhaa.
Oppilaiden osallisuus ja yhteistyö Oppilaat osallistuvat oman kehitysvaiheensa mukaisesti toiminnan suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin. He saavat kokemuksia kuulluiksi ja arvostetuiksi tulemisesta yhteisön jäseninä. Yhteisö kannustaa demokraattiseen vuoropuheluun ja osallistumiseen sekä luo niille toimintatapoja ja rakenteita. Koulun aikuisten keskinäinen yhteistyö sekä vuorovaikutus ympäröivän yhteiskunnan kanssa tukevat oppilaiden kasvua hyvään vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön. Yhdessä tekeminen edistää oman erityislaadun tunnistamista ja taitoa työskennellä rakentavasti monenlaisten ihmisten kanssa.
Oppilaiden/oppilaskunnan kuuleminen Koulussa voisi olla 3d huone jossa seinille heijastetaan dataprojektoreilla kolmiulotteisia maisemia niin että voisi siirtyä vaikka himalajalle vaikka olisi paikallaan. Oppilaille voisi järjestää tiede projekteja joissa pitää monen päivän ajan pitää hyvää huolta jostain asiasta kuten gerbiilistä tai kasvista. Oppilaiden pulpeteissa olisi kiinteästi tietokoneet tai erikseen ipadit joita on jo. Myös joillekin ylipainoisille ja laihoille nörteille voisi opettaa jotain helppoa itse puolustus lajia kuten judoa tai hapkidoa jotta he eivät saa turpaansa niin helposti. Välitunnille pitäisi saada enemmän opettajia kuin yksi, koska sääntöjä välitunnilla on helpompi rikkoa kuin mikään muu ja se on harvinainen sattuma jos henkilöitä saadaan kiinni itse teosta. Oppilaat myöskin voisivat koulussa valita kahdesta tai kolmesta ruokalajista yhden sijaan koska kaikki eivät tykkää kaikesta
Ryhmätehtävä Pohtikaa ryhmissä toimintakulttuuriin liittyviä asioita ja kirjatkaa pohdinnat taulukkoon: http://bit.ly/1g1yj80 Pohtikaa koko kouluyhteisöä (henkilöstön ja oppilaiden osalta.)
Draamaharjoitus työyhteisön tuki Ryhmä pohtii minkälainen työyhteisö ja toimintakulttuuri tukee ja auttaa työntekijää selviytymään arjesta ja haastavista tilanteista sekä keksii ja esittää jonkin tilanteen draamana. Ryhmä pohtii minkälainen työyhteisö ja toimintakulttuuri ei tue työntekijää selviytymään arjessa ja haastavissa tilanteissa sekä keksii ja esittää jonkin tilanteen draamana.
OHJAUKSELLINEN TYÖTAPA RYHMÄILMIÖT, TYÖRAUHA
Miten rakentaa myönteinen oppimisilmapiiri? Oma opettajuus ja ryhmän hallinta
Opetuskäytänteiden rakentuminen (Norrena 2013) ARVOT, USKOMUKSET JA ASENTEET TIETO- JA IHMISKÄSITYS OPPIMISKÄSITYS Metodit Historia Substanssi Tunne Työvälineet Ympäristö Vuorovaikutus Motivaatio
Ihmiskäsitys (Virtuaali-AMK) Holistinen Behavioristinen Ihmisen tarpeisiin, elämään ja vaikeuksiin on olemassa aina monta tarkastelunäkökulmaa Ihminen on passiivinen, ympäristön ärsykkeiden vastaanottaja ja ympäristön säätelemä Käyttäytymistä voidaan ohjailla ulkoisilla palkinnoilla ja rangaistuksilla
Humanistinen Kognitiivinen Ihminen on vapaa, itseohjautuva ja tavoitteellisesti toimiva/ vastuullisuus, yksilöllisyys, ainutkertaisuus Ihminen on aktiivinen, tavoitteellinen, itsenäisesti ajatteleva Omat tulkinnat tärkeitä
Naturalistinen Ihminen on perimmiltään pelkästään ainetta, ajattelulle ja toiminnalle on jokin syy Kristillinen Eksistentialistinen Luottamus, armo, anteeksiantamus Kehottaa avoimuuteen, elämän mielekkyyden pohdintaan
Tiedonkäsitys http://www.peda.net/veraja/projekti/centraali/jao/ryhma3/nikulainen RATIONALISMI (järkeily) TIETEELLINEN EMPIRISMI (havainnot, kokemus) HILJAINEN TIETO OBJEKTIIVINEN INTUITIO SUBJEKTIIVINEN
Oppimiskäsitys Behavioristinen Humanistinen Ympäristö muovaa käyttäytymistä, negatiivinen ja positiivinen vahvistaminen Ihminen oppii itselleen merkityksellisiä asioita Kokonaisvaltaisuus ja tunteet mukana Itsensä toteuttaminen ja autonomia
Kognitiivinen Konstruktivistinen Tiedon käsittely ja muisti Tietoisuus ja tavoitteellisuus Sisäiset mallit ja aikaisemman tiedon merkitys Oppija on aktiivinen tiedon muokkaaja Omat konstruktiot rakennetaan aiempien tietojen ja kokemusten pohjalta Kyseenalaistaminen, kriittisyys, ymmärtäminen
Pohdittavaa käsitekartta: popplet.com Mikä oppilas on? Miten oppilas kasvaa omaksi itsekseen ja saavuttaa potentiaalinsa? Miten oppijaminäkuva syntyy? Millaisessa maailmassa oppilas elää nyt, entä tulevaisuudessa? Millainen on hyvä oppilas? Mitä tieto on? Mikä on arvokasta tietoa? Millainen ja kenen tieto on oikeaa Opettajan roolin muutos tiedonjakajasta mihin? Mitä oppiminen on? Mitä osaaminen on? Miten ihminen oppii? Mikä motivoi oppimaan? Mikä hidastaa ja estää oppimista? Miksi ihmiset oppivat eri tavoin ja eri asioita? Millainen on hyvä oppimisympäristö?
Oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija Oppiminen tapahtuu aktiivisessa vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden, opettajien ja muiden aikuisten ja oppimisympäristöjen kanssa Yksin ja yhdessä tekemistä, ajattelemista, suunnittelua, tutkimista Oppii asettamaan tavoitteita ja ratkaisemaan ongelmia itsenäisesti ja yhdessä toisten kanssa Kieli, kehollisuus, eri aistit oppimisessa keskeisiä
Oppii reflektoimaan oppimistaan, kokemuksiaan ja tunteitaan Myönteiset tunnekokemukset oppimisesta, oppimisen ilo, uutta luova toiminta Ohjataan huomioimaan toimintansa seuraukset ja vaikutukset Oppimaan oppimisen taidot keskeisiä Tunnistaa omat tapansa oppia Tietoisuus ja vastuullisuus omasta oppimisprosessista tukee itseohjautuvuutta
Tässä ohjeet: 1.http://www.viacharacter.org/www/ 2.Oppilas kirjoittaa etu- ja sukunimensä. Jos ei ole sähköpostia, voi laittaa tähän vain jotain hölynpölyä 3.Seuraavalla sivulla I want to take the VIA Survey for Youth. 4. SIMULANG ANG SURVEY (Kääntäjä on vahingossa kääntänyt tämän filippiinien kielelle.) 5.Seuraavalla sivulla: TEEN KYSELYN ITSELLENI 6.ALOITA kysely! Väittämiä on 96, jonka jälkeen mittarista saa kaikki 24 luonteenvahvuutta järjestyksessä. 7.Kannattaa tulostaa nämä ja tehdä luokkaan jokaiselle oma Ydinvahvuus - juliste, taulukko, kuva tms. josta oppilaan 5 ensimmäistä ydinvahvuutta näkyvät.
Opettajuus muutoksessa.. Tietoa voidaan siirtää yksilöstä toiseen ilman, että informaatiota häviää tai se muuntuu? Jaetaan kaikille sama satsi samalla tavalla annosteltuna Kukkonen Harri 2013 selkeästi muotoillut käyttäytymistavoitteet omaksuttavaksi tarkoitetut sisällöt opettajan käyttämät menetelmät ja tarkasti määritetty arviointi- ja palautejärjestelmä
Opettajasta oppimisen ohjaajaksi Oppilas.. Opettaja.. Asettaa tavoitteita On aktiivinen etsii tietoa Ottaa selvää yhdistelee asioita Pohtii yksin ja yhdessä muiden kanssa arvioi Ohjaa Tukee Auttaa Neuvoo Arvioi Haastaa tsemppaa mahdollistaa motivoi rohkaisee
Opettaja ja oppilas-vuorovaikutusta moneen suuntaan 2 jäsentä -> 1 vuorovaikutussuhde 9 jäsentä-> 9329 vuorovaikutussuhdetta
Ryhmäilmiöitä Tarve kuulua ryhmään Tasapainoilua yksilöllisyyden ja ryhmään kuulumisen välillä Ryhmällä voi olla asiatavoite (tehtäväsuuntautunut) tai tunnetavoite (ihmissuhdesuuntautunut) Yhteinen tavoite tai kilpailu toisen ryhmän kanssa lisää ryhmän kiinteyttä Ryhmäajattelu/ryhmäpaine Erilaiset roolit ja vuorovaikutussuhteet Sisä- ja ulkoryhmiä
Ryhmäilmiöt (Rovio, Lintunen & Salmi 2009) Pienryhmälle ominaista mahdollisuus vuorovaikutukseen kaikkien kanssa Osanotto, sitoutuminen Yksimielisyys, kiinteys Tyytyväisyys, motivaatio osallistumisaktiivisuus
Ryhmän kasvaessa, sen potentiaali kasvaa vain tiettyyn pisteeseen Suurryhmälle ominaista: Perustehtävään keskittyminen/suorittaminen vaikeaa Lyhytjännitteisyys, impulsiivisuus, yllätyksellisyys Yksimielisyys vaikeaa Liittoumia Ristiriitoja, kilpailua Sosiaalinen laiskottelu
Haastavasti käyttäytyvä ryhmä, mistä apua? Samanaikaisopetuksen mahdollisuudet (antaa mahdollisuudet tehokkaaseen työrauhan ylläpitämiseen) Koulunkäynnin ohjaajan, erityisopettajan ja opettajan yhteistyö Aikuisilla yhteinen käsitys, mitä odotetaan Sovitaan aikuisten kesken, miten toimitaan kriisi- ja häiriötilanteissa Minimoidaan odotusajat ja ns. vapaat tilanteet Voidaan luoda luokan yhteinen ohjelma: Työrauhaa! - > seuranta Haukkarannan ohjauspalvelut
Luokan hallinta ei riipu opettajan persoonasta vaan toimintatavoista! Ne voi valita ja niitä voi harjoitella!
Pulmatilanteessa keskustelussa tärkeää: Ratkaisukeskeisyys Turvallisen ilmapiirin luominen Toimivan yhteistyön rakentaminen Pyritään ilmaisuun ilman tunnelatausta; otetaan osaa tunteeseen
Ongelmapuheesta ratkaisupuheeksi Käyttämämme kieli luo merkityksiä ja todellisuutta, sanoilla on väliä Ongelmapuhe: puheessa valitusta, syytöksiä, toivottomuuden ilmaisuja Ratkaisupuhe: puheessa toivon kipinöitä, ehdotuksia, ideoita, myönteisiä havaintoja
Miten puhua siten, että toinen haluaa kuunnella ja kuunnella siten, että toinen haluaa puhua? William Isaacs Sanojen suuri voima: niillä voi siunata ja satuttaa Kuuntele, mitä ihmiset sanovat, älä sitä mitä luulet heidän tarkoittavan H. Goolishan
Ratkaisumalli näkyväksi 1. Ongelman määrittely (nykytilanne). Mikä on ongelma? 2. Vahvuudet ja voimavarat pulmakohdat 3. Mitä muutosta halutaan? Tavoite 4. Ratkaisuvaihtoehdot 5.Työnjako- tehtävänjako sitoutuminen - kuka tekee? 6.Seuranta
Tilanteen kartoitus Mikä sujuu hyvin? Mistä ollaan huolissaan? Mitä on jo tehty? Mitä tullaan tekemään? Kuka tekee ja mitä tekee? -> työnjako Koulun/päiväkodin, huoltajan ja lapsen/oppilaan näkökulma otetaan huomioon Yksi osallistujista kokoaa fläppitaululle -> kirjoittaa muistion sen pohjalta
Keinoja kartoittavia kysymyksiä www.sosiaaliportti.fi Mikä voisi auttaa? Mikä on auttanut tähän asti? Onko ideoita? Miten sovellat vahvoja puoliasi? Mitä teit kun sujui paremmin? Mikä olisi aivan uutta? Mitä aiot tehdä? Mitä muut vähiten odottaisivat? Minkälaisia hyviä neuvoja olet saanut? Mitä neuvoisit parhaalle ystävällesi? Mitä toivot voivasi tehdä?
Oppilaan kanssa keskustelu Kun molemmat ovat rauhoittuneet Kunnioitus, ihmissuhteet, roolimallit (pysy aikuisena!) Kielellä on merkitystä Käytöshäiriöinen lapsi pyrkii hallitsemaan myös opettajaa, hän yrittää tavoitella johtajan asemaa toisten silmissä, tärkeää kuitenkin säilyttää kunnioittava asenne Ole johdonmukainen Rakenna luottamusta Tehokas väline oikein käytettynä
Oppilaan kanssa keskustelu Käyttäydy itse levollisesti ja varmasti Kuuntele ja kuule oppilasta Esitä näkökantasi selvästi Käytä minä - viestejä Älä puhu liikaa Älä tee liian hätäisiä johtopäätöksiä Pohtikaa yhdessä ratkaisuja vastaisuuden varalle Varmista, että oppilas ymmärtää sanomasi, varmista että itse ymmärsit oppilaan kertomuksen
https://www.youtube.com/watch?v=uwr1y5diqcq Ben Furman esittelee ratkaisukeskeisen mallin, jonka avulla opettaja voi ratkoa tehokkaasti oppilaiden ongelmia yhteistyössä oppilaan kanssa
Koulusovittelu Moision koulussa Koulusovittelua käytetään oppilaiden keskinäisten ristiriitatilanteiden selvittämiseen. Soviteltavia asioita ovat mm. tönimiset, haukkumiset, kiusaamiset, sotkemiset ja tavaroiden rikkomiset. Tarkoituksena on sovun aikaansaaminen ja osapuolten vastuunotto tapahtuneesta. Sovittelijoina toimivat tehtävään koulutetut oppilaat. He sovittelevat tapauksen, tekevät kirjallisen sopimuksen ja sopivat mahdollisesti seuranta-ajan. Sovittelussa on aina läsnä myös koulun aikuinen. Tehty sopimuspaperi arkistoidaan.
Kakea Naakan koulussa Oppilaan käyttäytyessä järjestyssääntöjen vastaisesti hänet määrätään kasvatuskeskusteluun Omat pelisäännöt ja yhtenäiset lomakkeet Oppilas itse ilmoittaa asian kotiin puhelimitse 1) Opettaja tai muu henkilökuntaan kuuluva kirjoittaa määräyksen Kakeen 2) Oppilas kertoo omin sanoin, mitä on tapahtunut. Opettaja keskustelee epätoivotusta käytöksestä. 3) Oppilaalta tiedustellaan omaa käytöksen korjausehdotusta.
Kakea Naakan koulussa 4) Sovitaan seurantapäivä ja seuraamukset jos asia ei korjaannu. 5) Oppilas soittaa huoltajalle heti. Jos huoltajaa ei tavoiteta, oppilas kirjoittaa selvityksen asiasta ja vie sen samana päivänä huoltajalleen. Palautetaan huoltajan allekirjoituksella varustettuna. 6) Kasvatuskeskustelun kulku kirjataan lomakkeelle. 7) Jos oppilas rikkoo toistuvasti samasta syystä järjestyssääntöjä, seuraavassa keskustelussa on mukana myös rehtori.
Kakea Naakan koulussa 8) Kolmanteen Kakeen kutsutaan myös huoltajat ja tarvittaessa kuraattori tai koulupsykologi. 9) Jos sääntöjen vastainen toiminta edelleen jatkuu, annetaan oppilaalle jälki-istuntorangaistus. Kakea käytetään mm. seuraavissa rikkeissä: luvaton poistuminen koulualueelta, tupakointi, epäasiallinen kielenkäyttö, toistuva huolimattomuus koulunkäynnissä, huono käytös ruokalassa, toistuva oppituntien häirintä, ilkivalta (vahingonkorvausvelvollisuus-> rehtorille) Tahaton tai satunnainen sääntöjen vastainen toiminta: Ei Kakea vaan nuhtelu
Kodin osuus Kakessa (Panelian koulu) Ohje huoltajille: Kun oppilas soittaa koululta kotiin ja ilmoittaa olevansa kasvatus-keskustelussa. * Säilytä rauhallisuutesi! * Kysy: Mitä on tapahtunut? Miten aiot asian selvittää?.ja keskity kuuntelemaan *Kannusta lastasi hoitamaan asia kuntoon. *Kiitä lastasi ilmoituksesta.
Ratkaisukeskeisen menetelmän harjoitus Yksi kertoo omasta hankalasta tilanteestaan, muut kysyvät seuraavia asioita: 1. Mieti tilannetta, jossa olet onnistunut. Mikä auttoi sinua silloin? 2. Mikä on ollut paras keinosi aiemmin? 3. Milloin ongelmaa ei esiinny? 4. Onko jotain, mitä voisit tehdä toisin? 5. Miltä asia näyttää muiden osapuolten näkökulmasta? 6. Minkälaisia vaihtoehtoja näet? 7. Mikä olisi pienin mahdollinen liikahdus eteenpäin? 8. Millainen olisi riittävän hyvä tilanne? Entä paras? 9. Mistä aloitat? Lopuksi: Miltä tuntui? Missä tilanteissa voisi käyttää?
Kuunteluharjoitus (dialogisuus) Kolmen hengen ryhmä, 1 kertoja, 1 kuuntelija ja 1 havaintojen tekijä Kertoja kertoo jonkin pulmatilanteen, kertoo omia mielipiteitään, havaintojaan tai tunteitaan, puhuu omasta puolestaan ja minämuodossa Kuuntelija kuuntelee, rohkaisee ja pyytää konkretisoimaan. Toisen kokemuksia ei kyseenalaisteta vaan tavoite on ymmärtää. Vastataan siihen mitä toinen sanoi, voidaan toistaa tai tiivistää toisen puhetta. Otetaan katsekontakti ja nyökkäily tai muuten osoitetaan kuuntelevansa. Ei tehdä omia tulkintoja vaan kuunnellaan mitä toinen sanoo. Ei neuvota, jos neuvoa ei pyydetä. Ei kerrota omia esimerkkejä. Havainnoitsija tekee havaintoja siitä, miten edellä olevat tavoitteet toteutuvat. Lopuksi kaikki: miltä tuntui, mikä oli vaikeaa, mitä pitäisi harjoitella? Missä tilanteissa voisi käyttää omassa työssä?
Kirjallisuutta Kyllä me selviämme (www.adhd-liitto.fi) Haastava nuori ja koulunkäynti-opas opettajalla (www.kalliomaa.net) Virtanen T. ym. 2012 Näkökulmia kouluun kiinnittymiseen ART- Aggression Replacement Training - Ryhmäharjoitusmenetelmä aggressiivisesti käyttäytyville nuorille (Suomen ART ry) Vahva vanhemmuus - Paras tuki nuoren kasvuun (www.vaestoliitto.fi) Cacciatore, R. 2007 Aggression portaat. Opetushallitus Saloviita, T. 2007 Työrauha luokkaan. PS-kustannus.
Kerola & Sipilä: Haastava käyttäytyminen. Valteri- erityisen tuen palveluverkosto 2007. Leskinen, E. 2010. Ryhmä toimimaan. PS- kustannus Piispanen, M. 2008. Hyvä oppimisympäristö. Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Kujanpää, Kerola, Kallio: Tunteesta tunteeseen, OPH. Greene, R. W. 2008. Koulun hukkaamat lapset.finn Lectura Greene, R. W. 2005. Tulistuva lapsi Kokkonen, M. 2010. Ihastuttavat, vihastuttavat tunteet. PSkustannus O Regan: Haastava Käytös, www.opike.fi