EDESHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava, joka koskee Kirkkonummen kunnan Bergstadin kylässä sijaitsevaa tilaa Edisholm RN:o 1:45

KIRKKONUMMEN KUNTA 1.4.2018 KAAVOITUS- JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄPALVELUT EDESHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava, joka koskee Kirkkonummen kunnan Bergstadin kylässä sijaitsevaa tilaa Edisholm RN:o 1:45 Ranta-asemakaavaselostus Laatija: Henrik Wickström, DI, YKS-160/ Oy Wixplan Ab Ruusunmarjapolku 3, 06100 Porvoo Puh: 050-5699188, e-mail: henrik.wickstrom@sulo.fi Vireilletulo Vireilletulokuulutus 19.5.2017 Käsittely Käynnistämispäätös ja OAS (MRL 62 ja 63) Yhdyskuntatekniikan lautakunta 20.4.2017 26 Kaavaehdotus, Yhdyskuntatekniikan lautakunta 31.5.2017 46, KH 12.6.2017 13 Hyväksyminen, Yhdyskuntatekniikan lautakunta xx.x.2018 xx, KH xx.x.2018 xx, KV xx.xx.2018 xx Hankenumero: 24500 Piirustusnumerot Ranta-asemakaavaehdotus, Ranta-asemakaavan havainnekuva, piirustusnumero: 3335 piirustusnumero: 3308

2 Sisällysluettelo 2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 3 1.1 Tunnistetiedot 3 1.2 Kaava-alueen sijainti 3 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus 4 1.4 Selostuksen sisältö 4 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 4 2 TIIVISTELMÄ 4 3. LÄHTÖKOHDAT 5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 5 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 5 3.1.2 Luonnonympäristö 6 3.1.3 Rakennettu ympäristö 6 3.1.4 Maanomistus 6 3.1.5 Pohjakartta 6 3.2 Suunnittelutilanne 6 3.2.1 Maakuntakaava 6 3.2.2 Yleiskaava 6 3.2.3 Ympäristöselvitykset 7 3.2.4 Suojelupäätökset 7 4. RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 7 4.1 Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve 7 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 7 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 8 4.3.1 Osalliset 8 4.3.2 Vireille tulo 8 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely 8 4.4.4 Viranomaisyhteistyö 8 4.4 Ranta-asemakaavan tavoitteet 8 4.5 Vaihtoehtotarkastelu 9 5. RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS 9 5.1 Kaavan rakenne 9 5.2 Mitoitus 9 5.3 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 10 5.4 Aluevaraukset 10 5.5 Kaavan vaikutukset 11 5.5.1 Vaikutus yleensä 11 5.5.2 Vaikutus rakennettuun ympäristöön 12 5.5.3 Vaikutukset luontoon ja luontoarvoihin 13 5.5.4 Taloudelliset vaikutukset 13 5.5.5 Sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset 14 5.6 Ympäristön häiriötekijät 14 5.7 Kaavamerkinnät ja määräykset 14 6. RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 14 6.1 Toteuttamisvastuu 14 6.2 Toteuttamisen ajoitus 14 6.3 Toteuttamisen seuranta 14

3 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 1.2 Tunnistetiedot Ks. sivu 1. Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee noin 15 km Kirkkonummen kuntakeskuksesta etelään Porkkalanniemen itäpuolella ja käsittää Edisholm nimisen tilan RN:o 1:45 Edesholmen saarella Bergstadin kylässä. Tilan pinta-ala on n. 16,1 ha. Tilaan ja suunnittelualueeseen kuuluu myös Vedgrundet nimiset pikkusaaret pääsaaren pohjoispuolella. Kuva 1: Kaava-alueen yleissijainti

4 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on Edesholmen ranta-asemakaava. Kaavan tarkoituksena on sijoittaa saarelle korkeatasoisia merellisiä loma-asuntoja, joita voidaan myös käyttää kokous- ja edustustarkoituksiin. Rakennukset täyttävät kansainvälisten suuryhtiöiden sekä myös valtiovierailujen asettamat laatu- ja turvallisuusvaatimukset. Kokous- ja edustustilat on suunniteltu enintään n. 30 henkilön tilaisuuksia varten. Edustus- ja kokoustilarakennuksen lisäksi alueelle tulee 3 erillistä yöpymis/loma-asuntoyksikköä. Rakennukset, infrastruktuuri ja muu toiminta alueella on suunniteltu ympärivuotista käyttöä varten. 1.4 Kaavaselostuksen sisältö Ks. sivu 2 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Tilastotiedot; kaavan seurantalomake 2. Ote Uudenmaan maakuntakaavasta 3. Ote Kirkkonummen kunnan saaristo- ja rannikkoalueiden osayleiskaavasta 4. Luontoselvitys 5. Selvitys Edisholmenin ja lähiranta-alueiden rakennetun ympäristön kehityksestä sekä rakennuskannasta 6. Ranta-asemakaavan pienennös 7. Ranta-asemakaavan havainnekuva 8. Lauttayhteyden toteuttamisesimerkki Lisäksi kaavaa varten on laadittu edellisen kaavaprosessin yhteydessä liikenneyhteysselvitys ja vaihtoehtojen vaikutusten arviointi vuonna 2010. 2. TIIVISTELMÄ Alueelle laadittiin ranta-asemakaava vuosina 2007-2012, jonka Kirkkonummen kunnanvaltuusto hyväksyi 18.6.2012 ( 66). Korkein hallinto-oikeus kumosi kunnanvaltuuston kaavaan koskevan hyväksymispäätöksen 25.3.2015 (KHO:2015:42), sillä perusteella, että kolmen rakennusalan ja niihin liittyvien saunarakennusten rakennusalojen sijainti vaaransi luonnonsuojelulain 29 :n mukaisesti rajatun luontotyypin (merenrantaniityn) ominaispiirteiden säilymisen. Ranta-asemakaavan laatiminen perustuu Kirkkonummen kunnan saaristo- ja rannikkoalueiden osayleiskaavan osoitetun matkailupalvelujen alueen (RM) kaavalliseen toteuttamiseen ja käyttöönottoon yksityiskohtaisella asemakaavasuunnittelulla kuten osayleiskaavamääräyksissä edellytetään. Kaavoitettavalla alueella on selvitetty edustus- ja kokoustilojen sekä siihen liittyvien loma-asuntojen ja palvelujen sijoittamista ja rakentamista ottaen huomioon saaren luonto ja osayleiskaavan tavoitteet alueen maankäytölle sekä yllä mainittu korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen perustelut. Ranta-asemakaavassa on osoitettu aluevarauksia matkailupalvelujen (RM) korttelialueille, lähivirkistysalueelle (VL), luonnonsuojelualueille (S-1 ja SL) sekä venevalkama-alueelle (LV).

5 Kunnanvaltuuston 18.6.2012 66 hyväksytyssä ja sittemmin kumoutuneessa rantaasemakaavassa oli osoitettu yksi matkailupalvelujen rakennuskortteli (RM), jossa oli 5 erillistä lomarakennusta saunoineen. Nyt laadittavana olevassa rantaasemakaavassa on yksi matkailupalvelujen rakennuskortteli (RM), siten että saaren koko itäosa sekä luonnonsuojelulain nojalla rajattu rantaniitty eteläpuolella säilytetään rakentamattomina luontoalueina. Rantaniityn ja korttelialueen väliin on osoitettu suoja-alueeksi lähivirkistysaluetta. Kaksi rantasaunaa ja yksi päärakennus on poistettu. Rakennusalat on nyt sijoitettu sen verran kauas suojelualueesta, ettei korttelialueen käyttö vaaranna suojelualueen luontoarvojen säilymistä. Samaten pääsaaren pohjoispuolella sijaitsevat Vedgrundet nimiset saaret osoitetaan kaavassa luonnonsuojelualueeksi. Korttelialueen länsiosaan on sijoitettu alueen päärakennus sekä sen läheisyyteen yksi isompi majoitusrakennus, joka tarvittaessa myös toimii kokoustilana. Näiden itä- ja pohjoispuolella on kaksi majoitusrakennusta. Rantaasemakaavan kokonaisrakennusoikeus on 1400 k-m2. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Porkkalanniemen itäpuolella ja käsittää Edisholm nimisen tilan RN:o 1:45 Edesholmen saarella Bergstadin kylässä. Tilaan ja suunnittelualueeseen kuuluu myös Vedgrundet nimiset pikkusaaret pääsaaren pohjoispuolella. Edesholmen saaren ja mantereen välissä on Trefotssundet niminen kapea n. 1,3 km pitkä matala ja osittain vahvasti kaisloittunut salmi. Kuva 2: Ilmakuva kaava-alueesta

6 Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 16.1 ha. Kaava-alueen rantaviivan pituus on yhteensä 2,82 km todellisena, josta pääsaaren rantaviiva on 2,4 km ja Vedgrundetin saarten rantaviiva on 0,5 km. Muunnettu rantaviiva on 1,8 km. Saaren länsipäässä on vanha pieni rantasauna. Muutoin suunnittelualue on rakentamaton. 3.1.2 Luonnonympäristö Edesholmen koostuu kahdesta kalliomäestä, joiden huiput kohoavat 18 metriä merenpinnasta. Kallioiden laajat lakiosat ovat siloutuneita ja loivarinteisiä. Peruskallion päällä on vain ohut kerros kivennäismaata. Eniten kivennäismaata on kertynyt kallioiden väliseen notkoon ja pohjoisrinteiden loivasti viettäviin osiin. Kyseiset kohdat ovat metsää. Valtaosa metsistä on kuivan tai kuivahkon kankaan kaltaista ja mäntyvaltaista. Kalliomäkien välisessä notkossa on tuoreen kankaan kuusivaltaista metsää. Saaren länsipäässä on vanhan talon rauniot. Pihat ja entiset niityt ovat pitkälti metsittyneet. Saaren länsikärjessä sijaitsevan rantasaunan takana on pari pientä avokalliolaikkua sekä heinittynyttä ja pensoittunutta niittyä. Saaren rannat ovat kallioisia ja lohkareisia. Rantaniittyjä on pieninä laikkuina eri puolilla saarta, enimmäkseen kallionotkelmissa. Yhtenäisempi rantaniitty on etelärannan lahdenpoukamien ympärillä. Uudenmaan ympäristökeskus on tehnyt päätöksen suojellun luontotyypin rajaamisesta tällä n. 1 ha:n suuruisella alueella. Pohjoisrannalla on kaksi pitkähköä, osaksi turvepohjaista niittyrantaosuutta. Rantaniittyä on vähän myös suunnittelualueeseen sisältyvässä Edesholmenin pohjoispuolisessa pikkusaaressa. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Saaren länsipäässä on vanha pieni rantasauna. Täällä alueella on myös vanhan asuintalon rauniot. Mantereella kaava-alueen vaikutusalueella Trefotssundetin pohjois- ja länsirannalla on 8 loma-asuntoa sekä muutama ympärivuotinen asunto. Koillispuolella sijaitsevassa Skyttön saaressa 4 loma-asuntoa. Edesholmenin ja lähiranta-alueiden rakennetun ympäristön kehityksestä sekä rakennuskannasta Edesholmin asemakaava-alueella on 2016 tehty erillinen liiteselvitys. 3.1.4 Maanomistus Edisholmin tilan omistaa kiinteistöosakeyhtiö Edisholm. 3.1.5 Pohjakartta 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaavoituksen pohjakartta mittakaavaan 1:2000 on laadittu ja hyväksytty 26.11.1990. Kartta on muunnettu digitaaliseen muotoon vuonna 2006. Uusi pohjakartta on laadittu vuonna 2018 ja kaava on asemoitu udelle pohjakartalle. Uudenmaan maakuntakaava Vuonna 2006 vahvistetussa Uudenmaan maakuntakaavassa alue on ns. valkoista aluetta, johon ei kohdistu maakunnallisia maankäyttövarauksia. Alue rajoittuu idässä Natura 2000 verkostoon kuuluvaan alueeseen. Myöhemmin vuosina 2010, 2012 ja 2014 vahvistetuissa vaihemaakuntakaavoissa ei ole osoitettu maankäyttövarauksia

7 suunnittelualueelle. Sama koskee 24.5.2017 hyväksyttyä neljättä vaihemaakuntakaavaa. 3.2.2 Yleiskaava Alue kuuluu Kirkkonummen kunnan saaristo- ja rannikkoalueiden osayleiskaavaan, joka on vahvistettu 3.10.1996 ja saanut lainvoiman 17.2.1998 (KHO). Vahvistetussa ja oikeusvaikutteisessa saaristo- ja rannikkoalueiden osayleiskaavassa on saaren länsipuoli osoitettu matkailupalvelujen alueeksi (RM) ja itäpuoli maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on ulkoilun ohjaustarvetta ja/tai ympäristöarvoja (MU). RM- kaavamääräyksen mukaan alue varataan matkailu-, loma- ja kurssikeskuksille, lomakylille sekä muuta ulkoilua ja vapaa-aikaa palvelevaan käyttöön. Rakentaminen edellyttää tarkemman maankäyttösuunnitelman laatimista. Saaristo- ja rannikkoalueiden osayleiskaavassa kiinteistölle Edisholm on osoitettu kolme laskennallista rakennuspaikkaa. Siinä ei ole otettu kuitenkaan kantaa alueen rakennusoikeuden määrään kerrosalalukujen tarkkuudella, vaan asia tulee ratkaista tarkemman maankäyttösuunnitelman laadinnan kautta. 3.2.3 Ympäristöselvitykset Ranta-asemakaavatyön pohjaksi laadittiin kasvillisuus- ja kasvistotutkimukset, linnustoselvitys sekä arvokkaiden luototyyppien inventointi. Edisholmen luontoselvitys 15.9.2005 laati FM Teppo Häyhä. Selvitys on kaavaselostuksen liitteenä. 3.2.4 Suojelupäätökset Uudenmaan ympäristökeskus on tehnyt rajauspäätöksen, joka koskee suojellun luontotyypin rajojen määrittämistä luonnonsuojelulain 29 perusteella 20.11.2007. 4. RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve Vahvistetussa ja oikeusvaikutteisessa saaristo- ja rannikkoalueiden osayleiskaavassa on puolet saaresta osoitettu matkailupalvelujen alueeksi (RM). Yleiskaavamääräyksen mukaan alue varataan matkailu-, loma- ja kurssikeskuksille, lomakylille sekä muuta ulkoilua ja vapaa-aikaa palvelevaan käyttöön. Rakentaminen RM-alueelle edellyttää osayleiskaavan suunnittelumääräyksen mukaan tarkemman maankäyttösuunnitelman laatimista. Tästä syystä on ranta-asemakaavan laatiminen alueelle tarpeen. 4.2 Suunnittelutyön käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Alueen aikaisempi omistaja Sanoma WSOY haki saarelle rantakaavoituspäätöksen. Kunnanhallitus puolsi tätä 18.6.1990 ja Uudenmaan lääninhallitus antoi rantakaavoituspäätöksen 6.2.1991 ja KHO hylkäsi valitukset tätä vastaan 28.12.1992. Kaavoitus ei edennyt luonnosvaihetta pidemmälle ennen maankäyttö- ja rakennuslain voimaantuloa 1.1.2000. Saaren uusi omistaja teki aloitteen ranta-asemakaavoituksen käynnistämiseksi 30.06.2005 ja Kirkkonummen kunnanvaltuusto hyväksyi 26.10.2006 Edesholmen ranta-asemakaavahankkeen kaavoitusohjelmaan vuosille 2007-2011.

8 Alueelle laadittiin ranta-asemakaava vuosina 2007-2012, jonka Kirkkonummen kunnanvaltuusto hyväksyi 18.6.2012 ( 66). Korkein hallinto-oikeus kumosi kunnanvaltuuston kaavaa koskevan hyväksymispäätöksen 25.3.2015 (KHO:2015:42). Edesholmenin ranta-asemakaavan laadinta ja käsitteleminen uudestaan KHO:n kumoamispäätöksen jälkeen on kunnanvaltuustossa 31.8.2015 hyväksytyn Kirkkonummen kaavoitusohjelman 2016-2020 mukainen hanke. Kaavan laatiminen on ajoitettu vuodelle 2017. MRL 66 :n mukainen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty 3.3.2017. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavan laatija hyväksyttiin yhdyskuntatekniikan lautakunnassa 20.4.2017 26 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset 4.3.2 Vireille tulo Osallisia ovat lähialueen maanomistajat, kunnan viranomaisista: rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu, tontti- ja paikkatietopalvelut, nimistötoimikunta, elinkeinotoimi, ulkoisista viranomaisista: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Uudenmaan liitto, Museovirasto, Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo, Länsi- Uudenmaan pelastuslaitos, Espoon seudun ympäristöterveys- valvontayksikkö sekä muista tahoista: Kirkkonummen ympäristöyhdistys ry, Kyrkslätt Natur och Miljö rf, alueen tiekunnat, alueen osakaskunta ja alueella toimiva sähköyhtiö. Osallistuminen ja osallisuus on tarkemmin kuvattu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Kaavatyön käynnistymisestä on kuulutettu Kirkkonummen kunnanhallituksen päiväämällä ilmoituksella. Ilmoitus on julkaistu kunnan virallisissa ilmoituslehdissä 19.5.2017. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavatyön käynnistymisestä on kuulutettu ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut kunnasta saatavilla kaavoitusyksiköltä sekä kunnan www-sivustoilta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on kuvattu työn sisältö sekä esitetty yhteyshenkilöt, joihin voi tarpeen mukaan ottaa yhteyttä. Kaavaehdotus oli nähtävillä 21.8 22.9.2017 välisenä aikana. Nähtävillä olon aikana pidettiin yleisötilaisuus 30.8.2017. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö MRL 66 :n mukainen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 3.3.2017. Ehdotuksesta saatiin 15 viranomaislausuntoa ja kaksi muistutusta. Kaavaehdotuksen kaavamääräyksiä on tarkistettu saatujen lausuntojen pohjalta. 4.4 Ranta-asemakaavan tavoitteet Ranta-asemakaavan tavoitteena on suunnitella saarelle korkeatasoisia merellisiä

9 kokous- ja edustustiloja, jotka myös täyttävät korkeat laatu- ja turvallisuusvaatimukset. Kokous- ja edustustilat suunnitellaan enintään n. 30 henkilön tilaisuuksia varten. Rakennukset, infrastruktuuri ja muu toiminta alueella suunnitellaan ympärivuotista käyttöä varten. 4.5 Vaihtoehtotarkastelut Kunnanvaltuuston 18.6.2012 66 hyväksytyssä ja sittemmin kumoutuneessa rantaasemakaavassa tutkittiin kahta vaihtoehtoista kaavaratkaisua, jotka myös olivat molemmat nähtävillä luonnosvaiheessa. Ranta-asemakaavaehdotuksessa päädyttiin ratkaisuun, joka oli hyväksytyn yleiskaavan ja kunnan tavoitteiden mukainen. Aikaisemmassa ranta-asemakaavaehdotuksessa tutkittiin myös, miten liikenne on mahdollista hoitaa saareen. Alueen liikenneyhteyksistä laadittiin myös erillinen liikenneyhteysselvitys ja vaikutusten arviointi (7.10.2009). Edellinen kaavaehdotus perustui siltavaihtoehtoon, johon ei kuitenkaan ole saatu vesioikeudellista lupaa. Tämä ranta-asemakaavaehdotus lähtee siitä, ettei siltaa rakenneta saareen, vaan kulku saareen hoidetaan lautalla ja veneillä. Kaavan liitteenä 8 on esimerkki lauttayhteyden toteuttamistavasta. Mantereen puolella on yksityistietoimituksessa (maaoikeuden päätös 8.12.2004) perustettu 10 m leveä tieoikeus Edisöntieltä rantaan asti. Rasitealueelle mahtuu ajotie sekä vinopysäköintipaikkoja rajoitetusti. Henkilöautot ja kevyet huoltoautot voidaan viedä saareen lautalla. 5. RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Rakentamisen painopiste on saaren lounaisosalla, johon sijoitetaan kokous- ja edustustila sekä siihen liittyviä kolme majoitusrakennusta, Yksi majoitusrakennuksista on sijoitettu saaren pohjoiskärjen luoteispuolelle. Saaren koko itäosa säilyy lähivirkistysalueena ja pääosa saaren rannoista säilyy koskemattomina luontoalueina virkistys-, suojelu- taikka rakentamattomina korttelinosina. 5.2 Mitoitus Ranta-asemakaavassa on yksi korttelialue, jossa on yhteensä neljä rakennusalaa kokous-, edustus- ja majoitusrakennuksia varten sekä kolme erillistä saunarakennusta. Päärakennus on suunniteltu enintään 30 henkilön kokous- ja edustustilaisuuksia varten. Ranta-asemakaavan kokonaisrakennusoikeus on 1400 k-m2, josta saunarakennusten kerrosala on 90 k-m2 ja muiden talousrakennusten kerrosala 120 k-m2. Alueen länsiosassa olemassa olevalle vanhalle saunarakennukselle ei ole osoitettu kerrosalaa ja se puretaan alueen rakentamisen yhteydessä. 5.3 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asetetut tavoitteet ovat toteutuneet kaavaehdotuksessa seuraavasti:

10 1. Kaavaratkaisu noudattaa oikeusvaikutteisen rantayleiskaavan varauksia ja periaatteita. 2. Korttelialueet ja rakennusalat on pystytty sijoittamaan tavoitteiden mukaisesti siten, että luontoselvityksen mukaan luonnoltaan arvokkaimmat alueet ja pääosa saaren etelä-, itä- ja pohjoisrannoista säilyvät rakentamattomina luontoalueina. Keskiosan matalan notkoalueen luontoarvojen säilymistä rantaniittyalueen ulkopuolella on varmistettu kaavaan otetulla (luo-) määräyksellä. 3. Etelärannan Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksellä 20.11.2007/LUO 974 suojellun luontotyypin säilyminen on turvattu siirtämällä rakennusalat mahdollisimman kauas alueesta sekä osoittamalla suoja-aluetta RM-korttelin ja S-1 alueen väliin. Myös kaksi erillistä saunarakennusalaa on poistettu. Koska saareen ei tule siltayhteyttä, alueen käyttöaste laskee kumottuun ranta-asemakaavaan verrattuna. 4. Mantereen puolella olevien naapureiden viihtyisyys- ja maisemaintressit on otettu huomioon siten, ettei rakentamista sijoiteta ollenkaan itärannoille ja ainoastaan yksi rakennusala saaren pohjoisrannalle, jotka siten säilyvät melkein kokonaan luonto- ja virkistysalueina. 5. Kaavamääräyksissä on vaatimuksia rakennusten materiaaleista, sijoittamisesta rakennusalalle sekä rakennuspaikan ympäristön säilyttämisestä luonnonmukaisena. 6. Kaavassa varaudutaan siihen, että liikenne saareen hoidetaan veneillä sekä lauttayhteydellä. 7. Alueen 2,9 km:n kokonaisrantaviivasta on ainoastaan 0,8 km otettu rakentamisen piiriin (RM) ja 2,1 km eli 72 % jää vapaaksi rantaviivaksi. 5.4 Aluevaraukset Korttelialueet (RM) Ranta-asemakaavassa on yksi korttelialue. Korttelissa on neljä rakennusalaa, joista yksi on varattu 400 k-m2 suuruiselle kokous- ja edustusrakennukselle. Lisäksi on korttelialueella kolme edustus- ja majoitusrakennusta. Korttelialueen pinta-ala on 7,8 ha ja sille osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 1370 k-m2. Luonnonsuojelualueet (S-1) ja (SL) Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksellä rajattu 1,1 ha suuruinen suojeltu luontotyyppialue on varattu S-1 merkinnällä. Alue on säilytettävä luonnontilaisena. Vedgrundet nimiset luonnontilassa olevat saaret Edesholmenin pohjoispuolella, joiden pinta-alat ovat 0,24 ha ja 0,32 ha, on varattu suojelualueiksi. Saaret muodostetaan tarvittaessa luonnonsuojelualueeksi myöhemmin. Lähivirkistysalue (VL) Saaren koko itäosa varataan lähivirkistysalueeksi, joka säilytetään pääosin luonnonkaltaisessa tilassa. Alueelle voidaan sijoittaa polkuja sekä tarvittaessa

11 yhdyskuntateknisiä rakennelmia ja laitteita. Myös etelärannan S-1 suojelualueen ja korttelialueen väliin on osoitettu VL-alue. Virkistysalueiden pinta-ala on 8,7606 ha. Venevalkama (LV) Alue varataan yhteys- ja kuljetuslaitureille. Lähivenepaikka (lvl) Saaren pohjoisrannalla on esitetty pieni lvl-rakennusala venelaituria varten suojaisen paikkaan, jossa on riittävä syvyys eikä ruoppauksia tarvita. Laituriin tulee ainoastaan muutama venepaikka. Sen yhteyteen saa rakentaa 30 k-m2 varastorakennuksen. Teknisen huollon ratkaisut ja rakenteet Käyttövesi otetaan alueelle rakennettavasta porakaivosta. Koska kyse on laadultaan korkeatasoisista kokous- ja edustustiloista, jotka ovat ympärivuotisessa käytössä, on alueelle rakennettava jätevesiverkosto (LPS-matalapaineviemärijärjestelmä) ja tehokas jätevesien puhdistusjärjestelmä harmaille vesille. Kuivakäymäläratkaisuja ei voida tämän tyyppisessä hankkeessa käyttää ja WC-vedet on kerättävä umpisäiliöön saaressa sekä toiseen mantereen puolella, johon johtaa paineviemäri salmen alitse. Tyhjennys tapahtuu mantereen puolelta. Jos aluehallintoviranomaisen (AVI) lupaa jätevesiviemärin rakentamiseen mantereen puolelle ei saada, rakennuksiin ei saa asentaa vesikäymälöitä vaan rakennuksiin on asennettava korkeatasoisia kuivakäymäläratkaisuja. Puhdistetut harmaat vedet johdetaan jälki-imeytyskenttään, josta puhdistetut vedet johdetaan luonnollisen virtaaman kautta maastoon. Jätevedenpuhdistamolle on osoitettu rakennusala (et-1) korttelialueen itäosassa. Puhdistamo sijoitetaan pääasiallisesti maan alle ja siihen rakennetaan ainoastaan pienehkö tekniikka- ja huoltorakennus. Vesi- ja viemärijohdot sijoitetaan samaan matalaan routaeristettyyn johtokaivantoon sisäisten polkuteiden alle ja viereen, luontovaikutusten ja -vaurioiden minimoimiseksi. Sähkö- ja tietoyhteyskaapelit sijoitetaan samaan johtokaivantoon. Teknisten järjestelmien säätö- ja valvonta-automatiikka sijoitetaan erilliseen huoltorakennukseen. Energiatehokkaiden rakennusten lämmitys ja kesällä jäähdytys pyritään hoitamaan maa- ja ilmalämpöpumpuilla täydennettynä aurinkopaneeleilla tavoitellun energiatehokkuuden saavuttamiseksi. 5.5 Kaavan vaikutukset 5.5.1 Vaikutukset yleensä Ranta-asemakaavan yleiset vaikutukset ovat vähäiset. Suurin yleisvaikutus on siinä, että ennestään lähes rakentamaton saari otetaan rakentamisen piiriin ja saaren ympäristö ja olosuhteet tästä syystä väistämättä osittain muuttuu. Kaavan välittömät vaikutukset kohdistuvat pääasiallisesti Edesholmenin saaren länsiosaan sekä Trefotsundetin alueelle rakennettavien ylikulkulaitureiden sekä siihen liittyvien tiealueiden ja pysäköintialueiden muodoissa. Liikenteellisiä välillisiä vaikutuksia syntyy hieman laajemmalla alueella.

12 5.5.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne ja taajamakuva Edesholmenin saareen rakennetaan korkeatasoisia merellisiä kokous- ja edustustiloja. Kokous- ja edustustilat on suunniteltu enintään n. 30 henkilön tilaisuuksia varten. Edustus- ja kokoustilarakennuksen lisäksi alueelle tulee 3 erillistä yöpymis/loma-asuntoyksikköä sekä yksi rakennus, jossa majoitustilojen lisäksi on myös kokoontumis- ja edustustiloja. Rakennukset, infrastruktuuri ja muu toiminta alueella on suunniteltu ympärivuotista käyttöä varten Saaressa on ennestään yksi pienehkö saunarakennus. Saari on ollut rakennettu/asuttu vielä 1960-luvulla ja saaren länsiosassa on vielä asuinrakennuksen kivijalka ja maakellari nähtävissä. Huvilan puutarha, perunapelto ja niityt ovat kasvaneet umpeen mutta vanhan kulttuurimaiseman jäljet ovat vielä selvästi havaittavissa. Kokous- ja edustusrakennus sijoitetaan vanhalle rakennuspaikalle ja muut rakennukset tulevat ennestään pääosin koskemattomaan ympäristöön saaren länsiosaan. Alueelle suunniteltu toiminta ei vaikuta mainittavammin Kirkkonummen saaristoalueen yhdyskuntarakenteeseen. Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Saareen ei tule kiinteätä asutusta. Palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta Edesholmeniin ei tule julkisia palveluja. Saareen suunniteltu kokous- ja edustustilojen vuokraustoiminta on yksityistä palvelu- ja elinkeinotoimintaa. Rakennettavien tilojen käyttö sekä rakennusten huolto ja ylläpito vaativat arviolta puolitoista henkilötyövuotta vastaavan työpanoksen. Rakennusvaiheessa työllisyysvaikutus on huomattavasti suurempi. Virkistys Saari toimi jonkin aikaa Sanoma-WSOY:n henkilökunnan virkistysalueena. Saaren itäosa on aiemmin satunnaisesti käytetty virkistykseen jokamiehenoikeudella. Saaren länsiosan rakentaminen ottaa sen alueen yksityiseen käyttöön. Itäosa toimii rakennetun alueen lähivirkistysalueena eikä se tule juurikaan vaikuttamaan alueen aikaisempaan käyttöön. Liikenne Ranta-asemakaava on laadittu siten, että yhteys saareen hoidetaan lautalla tai lossilla, kuten aikaisemmin laaditussa liikenneyhteysselvityksessä on yhtenä vaihtoehtona esitetty. Liikennemäärät nousevat jonkin verran alueelle johtavalla yksityistiellä saaren rakentamisen johdosta, mutta liikenteestä johtuvat haitat eivät lisäänny merkittävästi nykyiseen liikennetilanteeseen verrattuna. Liikennehaitat on tietoimituksessa aikoinaan arvioitu matkailupalvelukäytön perusteella (RM) ja siitä on maksettu asianmukaiset korvaukset. Tiepäätös on vahvistettu maaoikeudessa. Tekninen huolto Kuivakäymäläratkaisuja ei voida tämän tyyppisessä hankkeessa käyttää ja koska Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojelumääräykset käytännössä kieltävät wc-

13 vesien käsittelyn saarissa on wc-vedet kerättävä suljettuihin tankkeihin saaressa, josta on pumppaamon kautta paineviemäri salmen alitse mantereen puolelle tyhjennyspisteeseen. Harmaat vedet kerätään matalapaineviemäreillä imeytetään jälkisuodatuksen kautta maastoon. yhteiseen puhdistamoon ja Käyttövesi otetaan rakennettavista porakaivoista, mutta varavesijohto vedetään myös mantereelle kaiken varalta. 5.5.3 Vaikutus luontoon ja luontoympäristöön Maisema Uudet rakennukset tulevat näkymään jonkin verran etelään ja lounaaseen. Pohjoiskärjen luoteispuolelle sijoitettu rakennus tulee näkymään jonkin verran mantereen puolelle. Osa rakennuksista saattavat näkyä jonkin verran merelle päin. Ainoastaan yksi rakennus tulee näkymään Trefotssalmen yli luoteeseen. Luonnonarvot Kaavoituksen aikana saaren arvokkain luontokohde etelärannan pieni hiekkaranta ja rantaniitty on rajattu luonnonsuojelulaissa tarkoittamana suojeltuna luontotyyppinä Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksellä 20.11.2007/LUO 974. Alue on suojeltu ranta-asemakaavassa luonnonsuojelualuemerkinnällä (S-1). Vedgrundet nimiset saaret Edesholmenin pohjoispuolella jätetään kaavalla suojelualueina luonnontilaan. Suojellun rantaniityn luontoarvojen säilymistä on tässä kaavaehdotuksessa varmistettu paremmin, kuten KHO:n päätöksessä (KHO:215:42) on edellytetty, siten että kaksi rantaniittyä lähellä olevaa saunarakennusalaa ja yksi päärakennus on poistettu kokonaan ja yksi rakennusala on siirretty 60 m pohjoisemmaksi. Lisäksi on suojellun rantaniityn ja korttelialueen väliin osoitettu suojaksi lähivirkistysaluetta (VL). Matalan notkoalueen luontoarvojen säilymistä on myös varmistettu luolisämääräyksellä. Kun saareen ei rakenneta siltayhteyttä, tulee kaava-alueen käyttöaste todennäköisesti myös laskemaan aikaisempaan kumottuun ranta-asemakaavaan verrattuna, mikä myös pienentää ranta-alueen käyttöä ja tällä tavalla myös alueen luontoarvojen vaarantamisriskiä. Kaavamääräyksillä pyritään myös säilyttämään korttelialueiden rakentamattomien ranta-alueiden luonto- ja luontoarvoja. Pääosa saaresta, eli n 52 % pinta-alasta ja n. 72 % rantaviivasta, jää luonnontilaan rakentamisen ulkopuolelle, joten kaavan vaikutukset saaren luontoarvoihin eivät tule olemaan merkittäviä. 5.5.4 Taloudelliset vaikutukset Hankkeella ei ole suoranaisia taloudellisia vaikutuksia Kirkkonummen kunnalle. Saaren rakentamisella ja ylläpidolla on kuitenkin välillisiä myönteisiä taloudellisia pitkäaikaisvaikutuksia kunnassa. Kiinteistöyhtiö tulee myös maksamaan kunnalle varsin suuret kiinteistöverot, koska saareen rakennettavien korkeatasoisten rakennusten arvot ovat merkittävät.

14 5.5.5 Sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset Hankkeella ei ole sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia Kirkkonummen kunnassa. 5.6 Ympäristön häiriötekijät Alueen ympäristössä ei ole erityisiä häiriötekijöitä, eikä kaavan toteuttaminen tuo alueelle uusia häiriötekijöitä. Liikenne saareen johtavalla tieyhteydellä (Stenkullantie ja sen rakennettava jatke) lisääntyy jonkin verran. Kun siltayhteyttä saareen ei toteuteta, saaressa vierailevien pysäköinti voidaan osittain joutua järjestämään tien loppupäähän. Lautalla viedään kuitenkin pääosa henkilöautoista saareen. 5.7 Kaavamerkinnät ja määräykset Ranta-asemakaavassa on käytetty ympäristöministeriön 31.3.2000 kaavamerkintäasetuksen mukaisia kaavamerkintöjä. On myös pyritty käyttämään Kirkkonummen kunnassa käytössä olevia merkintöjä ja määräyksiä määräysten pohjana. 6. RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttamisvastuu Maanomistaja vastaa ranta-asemakaavan toteuttamisesta MRL:n määräysten mukaisesti. Kaavaan on myös otettu MRL:n 91 :n mukainen toteuttamismääräys yleisten alueiden osalta. 6.2 Toteuttamisen ajoitus Alueen toteuttaminen aloitetaan heti sen jälkeen, kun ranta-asemakaava on saanut lainvoiman. Hyväksymisen ja kaavan lainvoimaiseksi tulon jälkeen on mahdollisesti haettava rasitetoimitus maanmittaustoimistolta olemassa olevan rasitetiealueen laajentamiseksi kääntymispaikkaa ja venevalkamaa varten. Alueen toteuttaminen aloitetaan rakentamalla laiturit sekä mantereen että saaren puolella, raivaamalla rakennusten paikat sekä rakentamalla jätevedenpuhdistamo, paineviemärit, vesijohdot, sähkö- ja telekaapelit ja tiepohjat. 6.3 Toteutuksen seuranta Rakentamisen seuranta tapahtuu kunnan normaalin rakennusvalvonnan puitteissa. Vastuullinen kaavan laatija: Henrik Wickström, Oy Wixplan Ab Ruusunmarjapolku 3, 06100 Porvoo Puh: 050-5699188 e-mail: henrik.wickstrom@sulo.fi