Luomuperunan viljely Kaija Hinkkanen Luomuagronomi ProAgria Häme 4.12.
T Luomutärkkelysperunaa Kuva Kaija Hinkkanen
Perunan luonnonmukainen viljely Viljelytekniikka Ravinnetarve Kevättyöt ja niihin valmistautuminen Kasvukauden aikaiset toimenpiteet Rikkakasvien hallinta Sadonkorjuu ja varastointi Perunan taudeista 3
Ruokaperunan kasvupaikka Runsasmultainen/multava karkea hietamaa, myös multamaa sopii hyvin Jäykillä mailla kasvu kärsii ja sadonkorjuu voi tuottaa ongelmia Kivet tuottavat ongelmia nostossa (perunoiden ( konevauriot kolhiintuminen, Hyvä maan rakenne + kosteusolot, ojitus ja pinnan muotoilu Ei hallanaralle lohkolle 4
Viljelykierto Esikasvina maan kunnosta riippuen 1- tai 2- vuotinen apilanurmi Pitkäikäisten nurmien jälkeen vaarana viljasepän toukan vioitukset (juolavehnä sama riski) Perunaa korkeintaan kaksi vuotta peräkkäin ( yksi kierron aikana (mieluiten Vihannekset, yksivuotinen viherlannoitus ja vilja (! tarve myös hyviä esikasveja (lajikkeen typen Rypsin jälkeen mahd. makuvirheitä 5
Lajikkeen valinta Lajikevalinta käyttötarkoituksen mukaan Jaotteluperusteita useita: (. myöh Aikaisuus (aikainen, melko aikainen, melko Jauhoisuus ( vihreä ) Salaattiperunat: tärkkelyspit. 13,5-15,5 % ( keltainen ) Yleisperunat: tärkkelyspit. 15-17 % ( punainen ) Muusiperunat: 16-20 % Rutonkestävyys tärkeä valintaperuste! (varsinkin ( kohdalla myöhäisen, varastoitavan perunan 6
Ruokaperunaa Hämeessä Kuva Kaija Hinkkanen 7
Suositut luomulajikkeet Varhais- ja kesäperunalajikkeita: Timo, Ukama, Amazone Varastoitavia ruokaperunalajikkeita: Asterix, Van Gogh, Idole, Nicola, Rosamunda ja Matilda Uudemmista lajikkeista melko myöhäinen Suvi on kasvattanut suosiotaan 8
Siemenperuna Sertifioitu, vakuustodistuksella varustettu siemenperuna!! Tarkastamattoman siemenen riskit moptop eli maltokaarivirus rengasmätä peruna-ankeroinen 9
Lannoitus Lajikkeen ja perunan käyttötarkoituksen mukaan ph- optimi 6,2 6,5 maassa oleva fosfori käyttökelpoisessa muodossa Peruskalkitus aina pari vuotta ennen perunaa, ylläpitokalkitus esim. Biotiitilla mahdollinen edellisenä syksynä Varastoitavan ruokaperunan typpitarve keskimäärin 60 kg/ha latauskasveista tai kompostista 10
( P ) Fosfori Merkitys suuri perunan sisäiselle laadulle Lisää mukulalukua Edistää sadon tuleentumista käsittely- ja varastointikestävyys paranevat mukulan tärkkelyspitoisuus nousee jauhoisuus ja maku paranevat Liika fosfori mukula hajoaa ruuan valmistuksessa Fosforin tarve 20-70 kg 11
Mistä fosfori perunalle? Karjanlantakomposti / vastaava luomulannoite Korkea ph, matalaan istutus maassa oleva fosfori perunan käyttöön 12
Kalium perunan tuotannossa Sopiva käyttö: Lisää mukuloitten kokoa Alentaa kuiva-ainepitoisuutta (= vähentää ( rikkikiehumista Vähentää raakatummumista ja mustelmoitumisalttiutta Liika käyttö: Vetistyttää perunan ja heikentää laatua + makua, viivästyttää tuleentumista Kaliumin tarve 50-220 kg/ha 13
Kalium perunan tuotannossa Peruna käyttää kaliumia 1,5-2 kertaa enemmän kuin typpeä Liikkuu helposti maassa ja kasvissa peruna ottaa maasta kaiken saatavilla olevan kaliumin (tarve 50-220 kg) Tarvetta ennakoiden esim. Biotiittia kaksi vuotta ennen perunaa 10-15 tn/ha Vuotuiseen kaliumin tarpeeseen karjanlantakompostia 14
Ravinnesuhteet Ca : K : Mg 10 : 1 : 1,1 vaikutus perunan sisäiseen ja ulkoiseen laatuun (perunarupi, onttous, mallon ruskettuminen) Hivenravinteiden saannista huolehditaan luomuviljelysäännöissä hyväksyttyjen lannoitteiden ja suunnitelmien avulla 15
Perunan idätys Merkittävä vaikutus sadon määrään ja laatuun Idätystilan tulee olla valoisa, lämpötilaoptimi +8-15 C Itu kehittyy parhaiten, kun ilman suhteellinen kosteus on 70-85 % Idätyslaatikot tilan koneketjun mukaan Tavoitteena 1-2 cm pitkä, istutuksen kestävä itu Idätysaika osin lajikekohtainen 16
Perunan pimeäidut Pimeässä itäneet siemenperunat: Idut vaaleita, pitkiä, hauraita Idut katkeilevat istutuksen yhteydessä Kuva Kaija Hinkkanen 17
Valossa itäneet siemenperunat Tavoite 1-2 cm:n idut Kestävät istutuksen Kuva Kaija Hinkkanen 18
Idätyksen merkitys Lisää perunan fysiologista ikää Pienentää ruttoriskiä Nopeuttaa perunan kasvuun lähtöä ja lisää siten mukulalukua ja -kokoa Lisää kuiva-ainepitoisuutta Aikaistaa tuleentumista Parantaa kolhiintumiskestävyyttä 19
Maan muokkaus Peruna tarvitsee syvään muokatun maan Kyntö 20-25 cm:iin syksyllä/keväällä viljelykierron, maalajin ja maan kuivumistarpeen mukaan Kevätmuokkaus joustopiikkiäkeellä /tasojyrsimellä 15-18 cm Kevätmuokkaus tehdään mahdollisimman vähillä ajokerroilla maan rakenteen säästämiseksi 20
Idätetty peruna: Perunan istutus Jatkaa kasvua yli +5 C:ssa Idättämätön vaatii +8 C E-Suomessa istutus toukokuun puolivälissä määrältään ja laadultaan hyvä sato Siemenperunaa käsiteltävä varovasti Tautiriski kasvaa mukulan pinnan rikkoutuessa Rivivälisuositus 80 cm Istutustiheys lajike-/käyttötarkoituskohtainen (18-32 cm) 21
22 Istutus matalaan Perunan istutus 2-5 cm tasamaan pinnasta Istutuksen yhteydessä penkin päällys voidaan lanata tasaiseksi 1. harauksen yhteydessä penkki muotoillaan oikeaan kokoonsa Muotoiluun vaikuttaa myös lajike Esim. Matilda tekee mukulat siemenperunan yläpuolelle, Van Gogh alapuolelle, jotkut vierelle
Perunapenkin muotoilu Istutus matalaan 2-5 cm maan pinnasta ennen muokkausta Istutuksen yhteydessä penkin päällys voidaan lanata tasaiseksi 1. harauksen yhteydessä penkki muotoillaan oikeaan kokoonsa Muotoiluun vaikuttaa myös lajike 23 Esim. Matilda tekee mukulat siemenperunan yläpuolelle, Van Gogh alapuolelle, jotkut vierelle
Ennaltaehkäisy Rikkakasvien hallinta Viljelykierto, lantaa käytettäessä kompostointi Mekaaninen torjunta 24 1. käsittely noin viikko istutuksesta (esim. lumiketjut traktorin perässä, torjuu kasvamaan lähteneet siemenrikat ja tasaa ( harjan penkin Kun taimet 5-10 cm, multaus 2. multaus kun peruna 20-25 cm, penkki muotoillaan lopulliseen muotoonsa riittävän korkea, teräväharjainen penkki. Vesi ei mene mukulapesään, vaan valuu vaon pohjalle
Perunan multaus Multaus tehdään yleensä 2-4 kertaa kasvukaudella Vakoaura, lautas- tai jyrsinmultaus Multaa siirretään penkin harjalle, sivuille ja taimien tyvelle Jos kasvustossa on tyvimätävaara ja kasvusto on rikkoutunutta, multauksia vältettävä Viimeinen multaus, kun kasvusto 20-25 cm 25
Multauksessa huomioitavaa Multaus tehdään yleensä 2-4 kertaa kasvukaudella, onnistuu parhaiten kun maa ei ole kokkareista Samalla kun torjutaan rikkakasvit, kasvatetaan penkkikokoa ja estetään vihertyminen Vakoaura, lautas- tai jyrsinmultaus Multaa siirretään penkin harjalle, sivuille ja taimien tyvelle Jos kasvustossa on tyvimätävaara ja kasvusto on rikkoutunutta, multauksia vältettävä 26
Rikkakasvien hallinta Luomuperunan viljelyssä rikkakasvien mekaaninen hallinta onnistuu yleensä hyvin Haasteita lisää, jos multamaat ja/tai kostea alkukesä Kuvat Kaija Hinkkanen 27
Vihertyneet mukulat Kuva Kaija Hinkkanen 28
Kasvuhäiriöt Kasvuhäiriöt perunan mukulassa/kasvustossa Ravinne-epätasapaino/puutos Hallan vioitukset Vihertyminen Tyvimätä Fysiologiset muutokset Onttous, kasvuhalkeamat, ruskolaikut, johtojänteen ruskettuma, napakuoliolaikku 29
Lakisääteisesti rajoitetut taudit PERUNAN VAARALLISET KASVINTUHOOJAT ( keltainen Peruna-ankeroinen (valkoinen, Esiintymiä myös Hämeessä, ei luomutiloilla Lohkot mistä tavattu: vähämultaiset, lämpimät hiekkamaat Vaalea ja tumma rengasmätä Ei suuri ongelma, lähinnä tuontiperunaerissä tavattu Leviää epämääräisen siemenen mukana Perunasyöpä Ei Suomessa pariin vuosikymmeneen 30
Kasvustoja vioittavat taudit: Perunarutto Aiheuttaja Phytophthora infestans Jokavuotinen perunanviljelyn uhka Sääolot tärkein vaikuttava tekijä Myöhäinen ruttoepidemia ei välttämättä alenna satotasoa, saattaa heikentää säilyvyyttä Sadekesänä kasvusto voi tuhoutua muutamassa päivässä Ensioireet sotketaan helposti erilaisiin fysiologisiin laikkuihin 31
Perunarutto Kuvat: Paavo Ahvenniemi/HY 32
33 Perunaruton hallinta 1/2 Ennaltaehkäisy Perunaruton talvehtimispaikkojen tuhoaminen Jäteperunan huolellinen hävittäminen ( maalevintäinen Viljelykierto (rutto nykyisin Viljelytekniikka Terve siemen, idätys ja ajoissa istutus Kasvuston ilmavuus rivivälisuositus 80-85 cm, istutusväli 35 cm Perunapenkkien muotoilu sadevesi vakojen pohjalle, ei mukulapesään
Perunaruton hallinta 2/2 Lajikevalinta Aikaisten lajikkeiden käyttö Täysin rutonkestäviä lajikkeita ei olekaan Ruokateollisuusperunalajikkeista Nicola menestynyt parhaiten luomuviljelyssä Matilda, Idole ja Suvi kestävät ruttoa suht' hyvin Tärkkelysperunalajikkeet Kardal, Kuras ja Canasta kestävät hyvin ruttopainetta 34
Perunan virustaudit Yleisimmät virustyypit Y- ja A-virus: kirvalevintäisiä Aiheuttavat satotason laskua (jopa 50 %) ja erilaisia fysiologisia oireita Y-viruksen kestävyys pitkälti lajikeominaisuus melko kestäviä: mm. Amazone, Asterix ja Matilda arkoja: Puikula, Timo ja Sabina 35
Virustautien hallinta Terve, tarkastettu siemenperuna Hyvin idätetty siemen, aikainen istutus perunakasvusto mahdollisimman pitkälle kehittynyt kirvojen esiintymishuipun aikaan Mineraaliöljyruiskutukset öljykalvo estää kirvojen imentävioitukset Siemenperunalohkoilla (? teho ) pyretriiniruiskutukset 36
Perunan Y-virus Yleisin ja haitallisin Jos viroottisten kasvien osuus yli 20% satotaso alenee nopeasti (jopa 50-80%) Oireet: kirjavuus kasvustossa, kuoliolaikut Kuva: Paavo Ahvenniemi/HY 37
Laatua ja säilyvyyttä heikentävät taudit Perunarupi Usein vain ulkonäköä heikentävä, poistuu kuorinnassa Altistavia tekijöitä: korkea ph, kuivuus, lämmin ja ilmava maa Ennaltaehkäisy: ei kalkitusta juuri ennen perunaa, sadetus, lajikevalinta, viljelykierto, siemenen puhtaus Kuva: Paavo Ahvenniemi/HY 38
Maltokaari- eli moptop-virus Kuorirokkosieni siirtää ja ylläpitää virusta Oireet esille usein vasta varastossa ei kelpaa ruokaperunaksi Leviää siemenperunoiden välityksellä Ennaltaehkäisy: terve siemen, viljelyhygienia Herkimpiä mm. Nicola, Timo, vangogh Kuva: Paavo Ahvenniemi/HY 39
Perunaseitti Aih. Rhizoctonia solanisieni Ei välttämättä alenna sadon määrää vaan ulkoista laatua Leviää siemenen, satojätteiden ja maan mukana Rihmastopahkat säilyvät vuosia maassa Kuva Asko Hannukkala 40