Näsen k a r t a n o n t u u l i v o i m a p u i s t o Ympäristövaikutusten arviointiohjelma
TuuliWatti Oy Näsen kartanon tuulivoimapuisto 20.10.2010 82129132 ympäristövaikutusten arviointiohjelma Sisältö Yhteenveto 5 Sammandrag 6 Esipuhe 7 1. Hankkeen lähtökohdat ja tarkoitus 8 2. Hankkeesta vastaava 9 3. Ympäristövaikutusten arviointimenettely 10 3.1 Arvioinnin tarkoitus ja tavoitteet 10 3.2 Arvioinnin tarpeellisuus 10 3.3 Arviointimenettelyn vaiheet ja aikataulu 11 3.4 YVA menettelyn osapuolet 11 3.5 YVA:n huomioon ottaminen suunnittelussa ja päätöksenteossa 11 4 Hankkeen kuvaus 12 4.1 Hankkeen sijainti 12 4.2 Tuulivoimalan rakenne 13 4.3 Vaihtoehtoiset perustamistekniikat 15 4.4 Huoltotiet 16 4.5 Sähkönsiirto 16 4.6 Hankkeen suunnittelutilanne ja toteutusaikataulu 16 4.7 Hankkeen edellyttämät suunnitelmat, luvat ja päätökset 17 4.7.1 Kaavoitus 17 4.7.2 Rakennusluvat 17 4.7.3 Sähkömarkkinalain mukainen rakentamislupa 17 4.7.4 Voimajohtoa koskevat tutkimus- ja lunastusluvat ja lunastusmenettely 17 4.7.5 Muut rakentamista koskevat luvat 17 4.7.6 Ympäristölupa 17 4.7.7 Poikkeaminen luonnonsuojelulain (1096/1996) säädöksistä 18 4.7.8 Natura-tarveharkinta 18 4.7.9 Poikkeaminen muinaismuistolain (295/1963) säädöksistä 18 4.7.10 Lentoestelupa 18 4.7.11 Liittymissopimus sähköverkkoon 18 4.7.12 Sopimukset maanomistajien kanssa 18 4.8 Hankkeen liittyminen ympäristönsuojelua koskeviin suunnitelmiin ja ohjelmiin 18 1
4.8.1 Ilmasto ja ilmastonmuutoksen ehkäisy 18 4.8.2 Luonnonsuojelu 19 4.8.3 Alueidenkäyttö 19 4.9 Hankkeen liittyminen muihin hankkeisiin 20 5. Arvioitavat vaihtoehdot 21 5.1 Vaihtoehtojen muodostaminen 21 5.2 Vaihtoehto 0 21 5.3 Vaihtoehto 1 21 6. Ympäristön nykytila 22 6.1 Sijainti ja nykyinen maankäyttö 22 6.1.1 Sijainti 22 6.1.2 Nykyinen maankäyttö 22 6.1.3 Maa-alueiden omistus 22 6.2 Kaavoitustilanne 22 6.2.1 Maakuntakaava 22 6.2.2 Yleiskaava 24 6.2.3 Asemakaava 24 6.3 Luonnonolot 25 6.3.1 Maaperä 25 6.3.2 Pinta- ja pohjavedet 25 6.3.3 Kasvillisuus ja eläimistö 26 6.3.4 Linnusto 26 6.3.5 Suojelualueet 26 6.4 Maisema ja kulttuuriperintö 28 6.4.1 Yleistä maisemasta 28 6.4.2 Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisemaalueet sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaat ympäristöt 29 6.4.3 Perinnemaisemat 31 6.4.4 Kiinteät muinaisjäännökset 31 6.5 Ihmiset 32 6.5.1 Asuminen ja elinolot 32 6.5.2 Elinkeinot 32 7 Arvioinnin kohdentaminen 33 7.1 Arvioitavat ympäristövaikutukset 33 7.2 Vaikutusten aiheutuminen ja vaikutusalueen rajaus 33 7.2.1 Tarkasteltavan vaikutusalueen rajaus 33 7.2.3 Tuulivoimapuiston elinkaari 34 8 Vaikutusten arviointi 35 8.1 Meluvaikutus 35 8.2 Varjostusvaikutus 35 8.3 Vaikutukset ilmastoon 35 8.4 Liikenteen vaikutukset 35 8.5 Vaikutukset alueiden käyttöön 36 8.5.1 Vaikutukset maankäyttöön 36 8.5.2 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja kaavoitukseen 36 8.6 Vaikutukset maaperään 36 8.7 Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin 36 8.8 Vaikutukset kasvillisuuteen, eläimistöön ja luontotyyppeihin 36 8.9 Vaikutukset linnustoon 37 2
8.10 Vaikutukset luonnonsuojelualueisiin ja ekologiaan 38 8.10.1 Vaikutukset luonnonsuojelualueisiin 38 8.10.2 Natura tarveharkinta 38 8.10.3 Uhanalaiset eliölajit 38 8.11 Vaikutukset luonnonvarojen käyttöön 38 8.12 Vaikutukset maisemaan, kulttuuriympäristöihin ja muinaismuistoihin 38 8.13 Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen 39 8.14 Arvio ympäristöriskeistä 39 8.15 Haitallisten vaikutusten vähentämiskeinot 39 8.16 Vaikutusten seuranta 40 8.17 Yhteisvaikutukset 40 8.18 Vaihtoehtojen vertailu ja hankkeen toteuttamiskelpoisuus 40 9 Arviointimenettelyn ja osallistumisen järjestäminen 41 9.1 Kansalaisten osallistuminen 41 9.2 Suunnitteluryhmä 41 9.3 Ohjausryhmä 41 9.4 Erilliset yhteydenotot 41 9.5 Yleisö- ja tiedotustilaisuudet 42 9.6 Tiedottaminen 42 9.7 YVA menettelyn aikataulu 42 10 Lähtöaineisto 44 3
Yhteystiedot Hankkeesta vastaava TuuliWatti Oy Käyntiosoite: c/o St1 Oy, Purotie 1, 00380 Helsinki Postiosoite: c/o St1 Oy, PL 100, 00381 Helsinki Yhteyshenkilö: Hannu Kemiläinen, puh. 010 557 4753 etunimi.sukunimi@tuuliwatti.fi Yhteysviranomainen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Käyntiosoite: Lemminkäisenkatu 14 18 B, 20520 Turku Postiosoite: PL 523, 20101 Turku Yhteyshenkilö: Seija Savo, puh. 040 769 9066 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi YVA-konsultti Ramboll Finland Oy Postiosoite: Terveystie 2, 15870 Hollola Yhteyshenkilöt: Raino Kukkonen, puh. 040 588 9030 etunimi.sukunimi@ramboll.fi Kirsi Lehtinen, puh. 040 722 4104 etunimi.sukunimi@ramboll.fi 4
Yhteenveto TuuliWatti Oy suunnittelee tuulivoimapuiston rakentamista Salon kaupungin eteläosaan Näsen kartanon alueelle. Hankkeen suunnittelun yhteydessä tehdään ympäristövaikutusten arviointia koskevan lain ( YVA-laki ) mukainen ympäristövaikutusten arviointi (YVA). YVAn kanssa samaan aikaan on käynnissä Salon kaupungin tehtävä hankealuetta koskeva Näsen kartanon osayleiskaava. Osayleiskaavoituksessa hyödynnetään YVAn yhteydessä tehtyjä selvityksiä ja ympäristövaikutusten arviointeja. TuuliWatti Oy vastaa ympäristövaikutusten arvioinnista. YVA-konsulttina toimii Ramboll Finland Oy. Ympäristövaikutusten arvioinnissa käsitellään kahta vaihtoehtoa: - Vaihtoehto 0: Tuulivoimapuistoa ja siihen liittyvää sähköasemaa ei toteuteta. Vaihtoehto toimii arvioinnissa vertailuvaihtoehtona, jossa vastaava sähkömäärä tuotetaan muualla jollain muulla sähköntuotantomenetelmällä. - Vaihtoehto 1: Näsen kartanon alueelle sijoittuva tuulivoimapuisto johon kuuluu 10 tuulivoimalaa. Tuulivoimaloiden napakorkeus on enintään 140 metriä. Tuulivoimaloiden yksikköteho on 2 3 MW ja koko tuulivoimapuiston teho siten enimmillään 30 MW. Vaikutusarvioinneissa tuulivoimaloiden napakorkeuksina käytetään 100 ja 140 metriä. Hankealueen pinta-ala on noin 650 ha. Tuulivoimalat sijoitetaan vähintään 500 metrin etäisyydelle toisistaan. Tuulivoimaloiden, huoltoteiden, maakaapelien ja sähköaseman sijoitussuunnitelma tarkentuu YVA-menettelyn aikana. Tuulivoimapuisto liitetään sähköverkkoon hankealueen kautta kulkevan 110 kv voimajohdon kautta. Kukin tuulivoimala koostuu perustusten päälle asennettavasta tornista, roottorista lapoineen ja konehuoneesta. Perustamisalueen ympärille tarvitaan noin 40x60 metrin laajuinen kokoamis- ja nostamisalue. Hankkeen toteuttaminen edellyttää lainvoimaisen osayleis- tai asemakaavan sekä sen perusteella myönnettävät rakennusluvat. Muiden lupien tarve selviää suunnittelun ja arvioinnin tarkentumisen myötä. TuuliWatti Oy on tehnyt hankkeen rakentamisen mahdollistavan sopimuksen hankealueen maanomistajan kanssa. Hankkeen toteuttamiseen ei liity muita hankkeita. Hankealueella on voimassa Salon seudun maakuntakaava, joka mahdollistaa tuulivoimapuiston rakentamisen. Alueella ei ole voimassa muita kaavoja. Hankealue rajautuu lännessä Raaseporin kaupunkiin ja Uudenmaan maakuntaan. Hankealue sijoittuu ympäröivästä maastosta selvästi erottuvalla kallioisella selännealueella. Hankealue sivuaa pohjoispuoleista Tuulihatun 2-luokan pohjavesialuetta sekä Kiskonjokea ja sen laaksoa. Hankealueen kasvillisuuden yleisilme on pääosin kuiva ja karu. Alueella on tehty kevään ja kesän 2010 aikana luonto- ja linnustoselvityksiä. Kirkonjoki sisältyy Kiskonjoen vesistön Natura-alueeseen. Hankealueen läheisyydessä sijaitsee linnustoltaan ja kasvillisuudeltaan merkittäviä suojelualueita. Hankealueen pohjoispuoleinen laaja peltoaukea ja sillä sijaitseva Latokartanon (Näsen) ympäristö on luokiteltu arvokkaaksi maisema-alueeksi ja kulttuuriympäristöksi. Alueella sijaitsee muinaisjäännöksiä, joista osa havaittiin kesällä 2010 tehdyssä inventoinnissa. Hankealue on metsätalouskäytössä. Lähin vakituinen ja vapaa-ajanasutus sijaitsevat noin 500 metrin etäisyydellä alustavasti suunnitelluista tuulivoimaloiden paikoista. Alle 1 km etäisyydellä tuulivoimaloista sijaitsee 16 vakituista ja 21 vapaa-ajanrakennusta. YVA-menettelyssä arvioidaan hankkeen vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen; vaikutukset maaperään, veteen, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen; vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan ja kulttuuriperintöön sekä vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen. Tarkasteltavien vaikutusten alueen laajuus riippuu vaikutuksen luonteesta. Vaikutuksina otetaan huomioon rakentamisesta rakennuspaikalla maaperään, kasvillisuuteen, eliöstöön ja muinaismuistoihin kohdistuvat vaikutukset sekä vaikutus luonnonvarojen käyttöön. Toiminnan aikaisia vaikutuksia ovat tuulivoimaloiden rakenteista aiheutuvat muutokset maisemassa, tuulivoimaloiden melu ja roottoreista aiheutuvat varjot sekä tuulivoimatuotannon vaikutus ilmastoon. YVA-menettely on käynnistynyt Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kuulutuksella, jossa on ilmoitettu YVA-ohjelmaa koskevasta tiedotustilaisuudesta sekä mielipiteiden ja lausuntojen jättämisajankohdista. YVA-menettely jatkuu YVA-selostuksen laatimisella. Myös YVA-selostus tulee julkistesti nähtäville. Ympäristövaikutusten arviointimenettely ei ole päätöksenteko- tai lupamenettely, joten arvioinnin aikana ei tehdä päätöstä hankkeen toteuttamisesta. 5
sammandrag Tuuliwatti Oy planerar bygga en vindkraftspark i den södra delen av Salo stad på Näse gårds område. I samband med planeringen av projektet genomförs en miljökonsekvensbedömning (MKB) i enlighet med lagen om förfarande vid miljökonsekvensbedömning ( MKB-lagen ). Samtidigt med MKB:n uppgör Salo stad Näse gårds delgeneralplan som gäller projektområdet. I delgeneralplaneringen utnyttjas de utredningar och miljökonsekvensbedömningar som gjorts i samband med MKB:n. Tuuliwatti Oy ansvarar för miljökonsekvensbedömningen. Ramboll Finland Oy fungerar som MKB-konsult. I miljökonsekvensbedömningen behandlas två alternativ: Alternativ 0: Vindkraftsparken och den tillhörande elstationen förverkligas inte. Alternativet fungerar som ett jämförelsealternativ i bedömningen, där en motsvarande mängd elektricitet produceras på ett annat ställe och med en annan produktionsmetod. Alternativ 1: En vindkraftspark bestående av 10 vindkraftverk placeras på Näse gårds område. Vindkraftverkens navhöjd är högst 140 meter. Vindkraftverkens enhetseffekt är 2 3 MW och hela vindkraftsparken har därmed en total kapacitet på högst 30 MW. I bedömningen utreds vindkraftverk med en navhöjd på 100 och 140 meter. Projektområdets yta är ca 650 ha. Vindkraftverken placeras minst 500 meter ifrån varandra. Planerna för hur vindkraftverk, servicevägar, jordkablar och elstationen placeras förtydligas under MKB-processen. Vindkraftsparken ansluts till elnätet via den 110 kv elledning som går igenom projektområdet. Varje vindkraftverk består av ett torn som placeras på ett fundament, av en rotor med rotorblad och av ett maskinhus. Runt fundamentet behövs ett ca 40x60 meter stort område för montering och lyft. För att genomföra projektet krävs en delgeneralplan eller detaljplan som vunnit laga kraft, samt bygglov som beviljas på basen av planen. Behovet av övriga tillstånd klarnar då planeringen och bedömningen framskrider. Tuuliwatti Oy har slutit avtal som möjliggör byggandet med projektområdets markägare. Inga andra projekt anknyter till förverkligandet projektet. På projektområdet gäller landskapsplanen för Saloregionen som möjliggör byggandet av vindkraftsparken. Inga andra markanvändningsplaner är i kraft på området. Projektområdet gränsar i väster till Raseborgs stad och landskapet Nyland. Projektområdet ligger på en bergig rygg som klart skiljer sig från den omgivande terrängen. Projektområdet tangerar i norr Tuulihattu grundvattenområde av klass 2, samt Kisko å och ådal. Det allmänna intrycket av vegetationen på projektområdet är torrt och kargt. Under våren och sommaren 2010 har natur- och fågelinventeringar gjorts på området. Kirkonjoki hör till Natura-området Kisko ås vattendrag. I närheten av projektområdet finns betydande områden som är skyddade på grund av sitt fågelbestånd och sin växtlighet. Det stora öppna åkerfältet och Näse gård (Latokartano) som ligger där har klassats som värdefullt landskapsområde och kulturmiljö. På området finns fornlämningar, varav en del observerades under inventeringar sommaren 2010. Projektområdet används för skogsbruk. De närmaste fasta bostäderna och fritidsbostäderna ligger ca 500 meter från de preliminärt planerade platserna för vindkraftverk. På under 1 km avstånd ligger 16 fasta bostäder och 21 fritidsbostäder. I MKB-förfarandet bedöms projektets inverkan på människans hälsa, levnadsförhållanden och trivsel; inverkan på jordmånen, vattnet, luften, klimatet, vegetationen, organismer och naturens mångfald; inverkan på samhällsstrukturen, byggnader, landskapet och kulturarvet; samt inverkan på utnyttjandet av naturresurser. Storleken på området som granskas beror på hurdan inverkan det är frågan om. Av konsekvenserna i byggnadsskedet beaktas jordmånen, vegetationen, organismer och fornminnen, samt utnyttjandet av naturresurser. Konsekvenser under driften är förändringar i landskapet som orsakas av vindkraftverkens konstruktioner, buller och skuggeffekter som orsakas av rotorbladen, samt vindkraftsproduktionens inverkan på klimatet. MKB-förfarandet har inletts genom en kungörelse av NTM-centralen i Egentliga Finland, där det informerats om ett informationsmöte om MKB-programmet, samt tidpunkter för inlämnandet av åsikter och utlåtanden. MKB-förfarandet fortgår genom att en MKB-beskrivning uppgörs. Också MKB-beskrivningen kommer att ställas fram till offentligt påseende. MKB-förfarandet är inte ett besluts- eller tillståndsförfarande, och därmed görs inga beslut om förverkligandet av projektet under bedömningen. 6
Esipuhe TuuliWatti Oy on käynnistänyt selvitykset tuulivoimapuiston rakentamiseksi Näsen kartanon alueelle Salon kaupunkiin. Hankealue sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnan alueella, mutta hankealueen itäraja noudattaa Salon kaupungin ja Uudenmaan maakunnan puolella sijaitsevan Raaseporin kaupungin rajaa. Hankkeesta toteutetaan ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain ja asetuksen mukainen ympäristövaikutusten arviointi (YVA). Samanaikaisesti arvioinnin kanssa käynnistetään tuulivoima-alueen osayleiskaavoitus. Arvioinnin aikana valmistuvat selvitykset palvelevat YVA:n lisäksi kaavoitusta. Tähän ympäristövaikutusten arviointiohjelmaan on koottu suunnitelma Näsen kartanon tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arvioinnin toteuttamisesta. Arviointiohjelman on laatinut Ramboll Finland Oy hankkeesta vastaavien toimeksiannosta. Arviointiohjelman laatimiseen ovat osallistuneet Rambollista projektipäällikkö FM Raino Kukkonen, projektisihteerit DI Minna Miettinen (30.6.2010 asti) ja FM luonnonmaantiede Kirsi Lehtinen (2.8.2010 lähtien), rakennusarkkitehti Pirjo Pellikka, MMM metsänhoitaja Antti Lepola, FM biologi Tarja Ojala, FM biologi Asko Ijäs ja FM suunnittelumaantiede Dennis Söderholm. Ympäristövaikutusten arviointia ohjaamaan on perustettu ohjausryhmä, johon on kutsuttu YVAmenettelyssä yhteysviranomaisena toimiva Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus), Salon ja Raaseporin kaupungit, Uudenmaan ELY-keskus, Varsinais-Suomen liitto, Uudenmaan liitto ja Varsinais-Suomen maakuntamuseo sekä Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo. 7
1. Hankkeen lähtökohdat ja tarkoitus Valtioneuvoston 6.11.2008 hyväksymän Suomen ilmasto- ja energiastrategian mukaan Suomeen tulisi rakentaa seuraavan noin kymmenen vuoden jaksolla noin 2 000 MW tuulivoimakapasiteettia, mikä tarkoittaa nykyisellä tuulivoimatekniikalla toteutettuna arvioituna 700 uuden tuulivoimalan rakentamista. Rakentamistavoite on mahdollista saavuttaa rakentamalla sekä merituulivoimapuistoja että myös maalle sijoitettavia tuulivoimapuistoja. TuuliWatti Oy:n tavoitteena on edistää tuulivoiman tuotantoa toteuttamalla 10 tuulivoimalaa käsittävä tuulivoimapuisto Salon kaupungin eteläosaan Näsen kartanon alueelle lähelle Raaseporin rajaa. Tuulivoimalat tulevat olemaan teholtaan 2 3 MW ja koko tuulivoimapuisto teholtaan maksimissaan 30 MW. Hankealue sijaitsee Perniöntien varressa noin 30 km päässä Salon keskustasta etelään Kiskonjoen eteläpuolella. TuuliWatti Oy on tehnyt tuulivoimarakentamisesta aiesopimuksen maanomistajan kanssa. Yhtiö on myös tehnyt Salon kaupungille kaavoitusaloitteen tuulivoimapuiston rakentamisen mahdollistavan osayleiskaavan laatimisesta hankealueelle. Salon kaupunki on hyväksynyt TuuliWatti Oy:n kaavoitusaloitteen 7.6.2010. Yhtiö vastaa hankkeen edellyttämästä ympäristövaikutusten arvioinnista. Kuva 1 1. Hankkeen sijainti. 8
2. Hankkeesta vastaava TuuliWatti Oy on energiayhtiö St1 Oy:n ja S-Voima Oy:n (omistajatahoina alueosuuskaupat ja SOK) omistama täysin kotimainen teollisen tuulivoiman yhteisyritys, joka aloitti toimintansa vuonna 2009. TuuliWatti kehittää ja rakentaa tuulivoimapuistoja maa-alueille. Yhtiö tähtää lähivuosina merkittävän tuulivoimakapasiteetin rakentamiseen eri puolille Suomea. TuuliWatti Oy:n rakentama ensimmäinen tuulivoimala sijaitsee Porin Tahkoluodossa. Laitos valmistui syyskuussa 2009. Yhtiöllä on Näsen kartanon tuulivoimapuistohankkeen lisäksi työn alla seuraavat tuulivoimahankkeet: Ii Olhava, nimellisteho 20 24 MW Simo, Onkalo ja Putaankangas, nimellisteho yht. 15-18 MW Tervola Varevaara, nimellisteho 25 30 MW Merikarvia, Eteläpohjanmaan Voima Oy:n, Suomen Hyötytuuli Oy:n ja TuuliWatti Oy:n yhteishanke, nimellisteho yhteensä 80-100 MW Pori Peittoo, nimellisteho 28 36 MW Raahe, Puhuri Oy:n ja TuuliWatti Oy:n yhteishanke, nimellisteho TuuliWatti Oy:n osalta 90-120 MW Kalajoki, nimellisteho 90-100 MW Luvia, Pori Energia Oy:n ja TuuliWatti Oy:n yhteishanke, nimellisteho yht. 90-110 MW 9
3. Ympäristövaikutusten arviointimenettely 3.1 Arvioinnin tarkoitus ja tavoitteet Ympäristövaikutusten arviointia koskevan lain ( YVA-laki 468/1994) tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa. Samalla tavoitteena on lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. Laki edellyttää, että hankkeen ympäristövaikutukset on selvitettävä lain mukaisessa arviointimenettelyssä ennen kuin ryhdytään ympäristövaikutusten kannalta olennaisiin toimiin. Viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen tai tehdä muuta siihen rinnastettavaa päätöstä ennen arvioinnin päättymistä. Ympäristövaikutusten arviointimenettely ei ole päätöksenteko- tai lupamenettely, joten arvioinnin aikana ei tehdä päätöstä hankkeen toteuttamisesta. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä saadut tulokset ja yhteysviranomaisen lausunto otetaan huomioon hankkeen jatkosuunnittelussa ja yleiskaavan laatimisessa. 3.2 Arvioinnin tarpeellisuus Tuulivoimalaitokset eivät sellaisenaan sisälly ympäristövaikutusten arvioinnista Valtioneuvoston antaman asetuksen (7123/20006) 6 :n mukaiseen hankeluetteloon. TuuliWatti Oy on 18.11.2009 pyytänyt Lounais-Suomen ympäristökeskukselta lausuntoa ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta Näsen kartanon tuulivoimapuistohankkeessa. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ns. ELY-keskus (entinen Lounais-Suomen ympäristökeskus) antoi päätöksen 25.1.2010, jonka mukaan hankkeessa sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista arviointimenettelyä. Hankekokonaisuuteen kuuluvat myös tuulivoimaloiden liittäminen valtakunnalliseen sähköverkkoon ja siihen liittyvät rakennustyöt. Perusteluissa ELY-keskus esitti mm. hankkeen sijoittuvan alueelle, jolla on huomattavia luontoja maisema-arvoja. Tuulivoimapuiston toteuttaminen aiheuttaisi maisemassa merkittävää rakentamista. Mahdollinen vaikutus Kiskonjokivesistön Natura 2000-verkostoon kuuluvaan alueeseen erityisesti linnuston vuoksi edellyttää luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen Natura-arvioinnin tarpeen selvittämistä. Hankkeella on ELY-keskuksen mukaan vaikutuksia myös alueen melutasoon ja liikenteeseen varsinkin rakentamisaikana. Alueelle ei maakuntakaavassa eikä yleiskaavassa ole osoitettu tuulivoimapuistoa, mikä ei ELY-keskuksen mukaan kuitenkaan estäne hankkeen toteuttamista. YVA-laki edellyttää, että hankkeen arviointimenettely ja kaavoitus sovitetaan yhteen (YVAL 5.1 ). Tällöin ELY-keskuksen mukaan vaikutusten arviointimenettely on hyvä suunnitella siten, että se palvelee sekä kaavoitusta että ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Tehtäviä selvityksiä voidaan käyttää hyväksi molemmissa menettelyissä. Menettelyihin liittyviä vuorovaikutustilaisuuksia ja nähtävillä oloja voidaan ELY-keskuksen mukaan myös tarpeen mukaan sovittaa yhteen ja järjestää samanaikaisesti. Kokonaisuutena arvioiden, ELY-keskuksen mielestä, suunnitellun tuulipuistohankkeen toteuttaminen sen ominaisuudet, sijainti ja vaikutusten luonne huomioiden aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan YVA-asetuksen hankeluettelon hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. TuuliWatti Oy on elokuussa 2010 rajannut hanketta lausuntopyynnöstä esitetystä pienemmäksi siten, että alue sijoittuu kokonaan Salon kaupungin puolelle. 10
3.3 Arviointimenettelyn vaiheet ja aikataulu YVA -menettely jakautuu kahteen vaiheeseen: Arviointiohjelman laatiminen: Vaiheen aikana laaditaan suunnitelma arvioinnin tekemiseksi. Laaditaan ympäristön nykytilanteen kuvaus, muodostetaan vaihtoehdot, asetetaan suunnittelua koskevat tavoitteet sekä laaditaan suunnitelma tarvittavista ympäristöselvityksistä sekä suunnitelma osallistumisen ja tiedottamisen järjestämisestä. Arviointiselostuksen laatiminen: Vaikutusselvitykset tehdään arviointiohjelman ja siitä yhteysviranomaisen antaman lausunnon pohjalta. Vaiheen aikana tarkennetaan ympäristöä koskevia tietoja ja suunnitelmavaihtoehtoja, arvioidaan ja verrataan vaihtoehtoja ja laaditaan ehdotukset vaikutusten seurannaksi. 3.4 YVA menettelyn osapuolet Hankkeesta vastaava Hankkeesta vastaava on toiminnanharjoittaja, joka on vastuussa hankkeen valmistelusta ja toteutuksesta. Hankkeesta vastaavan on oltava selvillä hankkeensa ympäristövaikutuksista. Arviointimenettelyssä hankkeesta vastaava laatii arviointiohjelman ja selvittää hankkeen ympäristövaikutukset. Näsen kartanon tuulivoimapuiston hankkeesta vastaavana on TuuliWatti Oy. YVA:n laadinnassa hankevastaava käyttää konsulttia, Ramboll Finland Oy:tä. Yhteysviranomainen Yhteysviranomainen huolehtii, että hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely järjestetään. Yhteysviranomaisen tehtävistä on säädetty YVA -laissa ja -asetuksessa. Yhteysviranomaisen tehtäviin kuuluu mm. YVA-ohjelman ja -selostuksen nähtäville laittaminen, julkiset kuulemiset, lausuntojen ja mielipiteiden vastaanottaminen sekä lausunnon antaminen arviointiohjelmasta ja -selostuksesta. Tässä hankkeessa yhteysviranomaisena toimii Varsinais-Suomen ELY-keskus. Muut viranomaiset, osapuolet ja kansalaiset Hankealue sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnan alueella, mutta hankealueen itäraja noudattaa Salon kaupungin ja Uudenmaan maakunnan puolella sijaitsevan Raaseporin kaupungin rajaa. Paikallis- ja aluetason julkisyksiköistä Salon ja Raaseporin kaupungit sekä Varsinais-Suomen ja Uudenmaan liitot vastaavat alueidensa suunnittelusta, minkä lisäksi kunnat voivat toimia lupaviranomaisina. Valtion aluehallintoviranomaisista Varsinais-Suomen ja Uudenmaan elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) hoitavat vastuualueidensa täytäntöönpano ja kehittämistehtäviä. Varsinais-Suomen ja Länsi-Uudenmaan maakuntamuseot hoitavat alueellaan rakennetun kulttuuriympäristön vaalimiseen liittyviä viranomaistehtäviä, kuten kaava- ym. yhteiskuntasuunnitteluun liittyviä lausuntoasioita. Nämä viranomaistahot on kutsuttu hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin ohjausryhmään. Tuulivoimapuistohanke voi vaikuttaa myös yksittäisiin ihmisiin, järjestöihin, yrityksiin sekä yhteisöihin ja säätiöihin. Nämä tahot voivat osallistua ympäristövaikutusten arviointiin kohdan 9.5 mukaisella tavalla. YVA:n kanssa samaan aikaan tehdään hankealuetta koskevaa yleiskaavoitusta, jota koskevat päätökset tekee Salon kaupunki. Maankäyttö- ja rakennuslain perusteella kaavan laatimisen aikana Salon kaupunki ja Varsinais-Suomen ELY-keskus pitävät keskinäisiä viranomaisneuvotteluja, joihin myös Varsinais-Suomen liitto voi osallistua. 3.5 YVA:n huomioon ottaminen suunnittelussa ja päätöksenteossa Ympäristövaikutusten arvioinnissa selvitetyt asiat antavat tietoa hankkeen yksityiskohtaisempaan suunnitteluun sekä hanketta koskevan osayleiskaavan laatimiseen ja päätöksentekoon. Kaikissa hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeellisissa lupa- tai muissa päätöksissä on ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain 13 :n mukaan esitettävä, miten ympäristövaikutusten arviointiselostus ja siitä annettu yhteysviranomaisen lausunto on otettu huomioon. 11
4 Hankkeen kuvaus Hankkeeseen kuuluu Salon kaupungin eteläosaan Näsen kartanon alueelle suunnitteilla oleva tuulivoimapuisto. Tuulivoimalat kytketään kantaverkkoon hankealueelle rakennettavan uuden 20/110 kv sähköaseman kautta. Tuulivoimapuisto käsittää 10 tuulivoimaa, joiden napakorkeus on enintään 140 metriä. Rakennettavien tuulivoimaloiden yksikköteho on 2-3 megawattia ja koko tuulivoimalan teho siten enimmillään 30 MW. Tuulivoimalat sijoitetaan vähintään 500 metrin etäisyydelle toisistaan. Hankealueen alustava kokonaispinta-ala on noin 650 hehtaaria, josta rakentaminen keskittyy vain muutaman prosentin alueelle. Tuulivoimaloiden, huoltoteiden, maakaapeleiden ja sähköaseman sijoitussuunnitelma tarkentuu YVA-menettelyn aikana. Rakenteiden sijoitussuunnittelussa huomioidaan muun muassa YVA:ssa tarkastellut vaikutukset. 4.1 Hankkeen sijainti Tuulivoimahanke sijaitsee Salon kaupungin eteläosassa, Näsen kartanon alueella. Matkaa pohjoispuolella sijaitsevaan Salon keskustaan on lähes 30 kilometriä ja Perniön taajamakeskukseen noin kahdeksan kilometriä. Hanke rajautuu itä- ja eteläosastaan Raaseporin kaupungin rajaan. Matkaa Raaseporin Tammisaareen on runsas 20 kilometriä ja Karjaalle noin 25 kilometriä. Eteläpuolella sijaitsevaan Hankoon matkaa on noin 30 kilometriä ja luoteessa sijaitsevaan Turkuun lähes 60 kilometriä. Kuva 4 1. Näsen kartanon tuulivoimapuistoalueen sijainti. 12
4.2 Tuulivoimalan rakenne Tuulivoimala koostuu perustusten päälle asennettavasta tornista, roottorista lapoineen ja konehuoneesta. Tuulivoimaloilla on erilaisia rakennustekniikoita, kuten kokonaan teräsrakenteinen, betonirakenteinen, ristikkorakenne ja betonin ja teräksen yhdistelmä. Tuulivoimaloiden rakentamisaloiksi tarvitaan nykyisellä tekniikalla noin 40 m x 60 m alueet. Perustamistekniikka riippuu valitusta rakennustekniikasta. Yksiosainen lieriörakenteinen torni perustetaan yhden massiivisen teräsbetoniperustuksen varaan. Teräsristikkorakenteisessa tornissa jokaisen jalan alle sijoitetaan oma erillinen perustus, jolloin tarvittava teräsbetonimäärä on selvästi yksiosaista tornia vähäisempi. Kuva 4 2. Periaatekuva ristikkotornisesta tuulivoimalasta, jonka napakorkeus on 140 metriä. 13
Kuva 4 3. Periaatekuva lieriörakenteisesta tuulivoimalasta. 14
Kuva 4 4. Kuva ristikkotornisesta ja lieriörakenteisesta tuulivoimalasta. 4.3 Vaihtoehtoiset perustamistekniikat Tuulivoimaloiden perustamistavan valinta riippuu kunkin voimalan paikan pohjaolosuhteista. Myöhemmin tehtävien pohjatutkimustulosten perusteella jokaiselle tuulivoimalalle tullaan valitsemaan erikseen sopivin ja kustannustehokkain perustamistapavaihtoehto. Maavarainen teräsbetoniperustus Tuulivoimala voidaan perustaa maanvaraisesti silloin, kun tuulivoimalan alueen alkuperäinen maaperä on riittävän kantavaa. Kantavuuden on oltava riittävä tuulivoimalan turbiinille sekä tornirakenteelle tuuli- ym. kuormineen ilman että aiheutuu lyhyt- tai pitkäaikaisia painumia. Tällaisia kantavia maarakenteita ovat yleensä mm. erilaiset moreenit, luonnonsora ja eri rakeiset hiekkalajit. Tulevan perustuksen alta poistetaan orgaaniset- sekä pintamaakerrokset noin 1 1,5 m syvyyteen saakka. Teräsbetoniperustus tehdään valuna ohuen rakenteellisen täytön (yleensä murskeen) päälle. Teräsbetoniperustuksen vaadittava koko vaihtelee tuuliturbiinitoimittajasta riippuen, mutta kokoluokka on noin 20 x 20 m tai 25 m x 25 m perustuksen korkeuden vaihdellessa noin 1 2 metrin välillä. 15
Teräsbetoniperustus ja massanvaihto Teräsbetoniperustus massanvaihdolla valitaan niissä tapauksissa, joissa tuulivoimalan alueen alkuperäinen maaperä ei ole riittävän kantavaa. Teräsbetoniperustuksessa massanvaihdolla perustusten alta kaivetaan ensin löyhät pintamaakerrokset pois. Syvyys, jossa saavutetaan tiiviit ja kantavat maakerrokset, on yleensä luokkaa 1,5 5 m. Kaivanto täytetään rakenteellisella painumattomalla materiaalilla (yleensä murskeella) kaivun jälkeen, ohuissa kerroksissa tehdään tiivistys täry- tai iskutiivistyksellä. Täytön päälle tehdään teräsbetoniperustukset paikalla valaen. Teräsbetoniperustus paalujen varassa Teräsbetoniperustusta paalujen varassa käytetään tapauksissa, joissa maan kantokyky ei ole riittävä, ja jossa kantamattomat kerrokset ulottuvat niin syvälle, ettei massanvaihto ole enää kustannustehokas vaihtoehto. Paalutetussa perustuksessa orgaaniset pintamaat kaivetaan pois ja perustusalueelle ajetaan ohut rakenteellinen mursketäyttö, jonka päältä tehdään paalutus. Paalutyyppejä on useita erilaisia. Paalutyypin valintaan vaikuttavat merkitsevästi pohjatutkimustulokset, paalukuormat sekä kustannustehokkuus. Pohjatutkimustulokset määrittävät, miten syvälle kantamattomat maakerrokset ulottuvat, ja mikä maa-ainesten varsinainen kantokyky on. Erilaisilla paalutyypeillä on eri asennusmenetelmät, mutta yleisesti lähes kaikki vaihtoehdot vaativat järeää kalustoa asennukseen. Paalutuksen jälkeen paalujen päät valmistellaan ja teräsbetoniperustus valetaan paalujen varaan. Kallioankkuroitu teräsbetoniperustus Kallioankkuroitua teräsbetoniperustusta voidaan käyttää tapauksissa, joissa kalliopinta on näkyvissä ja lähellä maanpinnan tasoa. Kallioankkuroidussa teräsbetoniperustuksessa louhitaan kallioon varaus perustusta varten ja porataan kallioon reiät teräsankkureita varten. Ankkurien määrä ja syvyys riippuvat kallion laadusta ja tuulivoimalan kuormasta. Teräsankkurin ankkuroinnin jälkeen valetaan teräsbetoniperustukset kallioon tehdyn varauksen sisään. Kallioankkurointia käytettäessä teräsbetoniperustuksen koko on yleensä muita teräsbetoniperustamistapoja pienempi. 4.4 Huoltotiet Tuulivoimaloiden rakentamista ja huoltotöitä varten rakennetaan tarvittavat huoltotiet. Huoltoteiden suunnittelussa hyödynnetään mahdollisimman paljon alueella olemassa olevaa tiestöä. Tielinjojen sijoittuminen tarkentuu ympäristövaikutusten arvioinnin aikana. 4.5 Sähkönsiirto Hankealueen keskiosassa sijaitsee Fingrid Oyj:n 110 kv voimajohto. Tuulivoimapuisto liitetään 110 kv voimajohtoon uuden rakennettavan 20/110 kv sähköaseman kautta. Tuulivoimapuiston voimalat kytkeytyvät sähköasemaan 20 kv maakaapeleiden avulla. Sähköasema sijoitetaan tuulivoimapuistoalueelle ja sen alustava sijainti on esitetty kuvassa 5 1. 4.6 Hankkeen suunnittelutilanne ja toteutusaikataulu Hanketta koskevat selvitykset ovat käynnistyneet vuonna 2009 valmistuneella esiselvityksellä, jossa on tarkasteltu tuulivoimalahankkeen teknisiä ja taloudellisia sijoittamismahdollisuuksia sekä tehty alustavia ympäristötarkasteluja. Selvitysten perusteella on määritelty voimaloiden alustavat sijaintipaikat sekä tehty alustavat sopimukset maanomistajan kanssa. Arvioinnin yhteydessä tehtävän yleissuunnittelun yhteydessä voidaan sijoituspaikkasuunnitelmaa muuttaa muun muassa ympäristövaikutusten huomioon ottamiseksi. Yleissuunnittelu jatkuu ja tarkentuu ympäristövaikutusten arviointimenettelyn jälkeen. Yleissuunnitelma on lähtökohtana yksityiskohtaisempien teknisten suunnitelmien laatimiselle. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn kanssa laaditaan samanaikaisesti hankealuetta koskeva osayleiskaava. Vuoden 2010 alussa hankkeesta vastaava on tehnyt Salon kaupungille aloitteen osayleiskaavoitustyön käynnistämisestä. Salon kaupunginhallitus teki päätöksen osayleiskaavoitustyön aloittamisesta 7.6.2010. Osayleiskaavaehdotus valmistuu tavoiteaikataulun mukaan kesäkuussa 2011 ja kaavan hyväksymiskäsittely voidaan aloittaa kesällä 2011. Rakentamistoimien edellyttämien rakennuslupien hakeminen tapahtuu osayleiskaavan hyväksymisen jälkeen syksyllä 2011. Hankkeesta vastaavan tavoitteena on rakentaa tuulivoimapuisto vuoden 2012 aikana. 16
4.7 Hankkeen edellyttämät suunnitelmat, luvat ja päätökset 4.7.1 Kaavoitus Nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain mukaan hankkeen toteuttaminen edellyttää joko yleiskaavaa täydentävien asemakaavojen laatimisen alueelle tai suunnittelutarveratkaisun hakemista kunnalta ennen rakennusluvan hakemista ja myöntämistä. Tarvittaessa rakentamisalueille voidaan laatia lisäksi asemakaavoja. Ympäristöministeriö valmistelee parhaillaan lain muutosta, joka mahdollistaisi tuulivoimaloiden rakentamisen suoraan osayleiskaavan perusteella. Salon Näsen kartanon tuulivoimapuiston alueelle laaditaan osayleiskaavaa samanaikaisesti ympäristövaikutusten arviointimenettelyn kanssa. Hanketta koskeva yleiskaava laaditaan ympäristövaikutusten arvioinnissa tutkitun sijoituspaikkasuunnitelman pohjalta. Kaavan laatimisessa otetaan tarpeellisessa määrin huomioon ympäristövaikutusten arvioinnissa esille tulevat näkökohdat. Kaavoituksen ja ympäristövaikutusten arvioinnin yhteensovittaminen on esitetty jäljempänä kuvassa 9 1. 4.7.2 Rakennusluvat Tuulivoimaloiden rakentaminen edellyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaista rakennuslupaa Salon kaupungin rakennusvalvontaviranomaisilta. Rakennusluvan myöntämisen edellytys on, että hankkeen YVA-menettely on päättynyt ja Ilmailuhallinnolta on saatu lausunto lentoturvallisuuden varmistamiseksi. Myös alueelle rakennettava sähköasema tarvitsee rakennusluvan. Rakennusluvat hakee alueen haltija. Voimajohdon rakentaminen ei edellytä maankäyttö- ja rakennuslain mukaista rakennuslupaa. 4.7.3 Sähkömarkkinalain mukainen rakentamislupa Vähintään 110 kv voimajohdon rakentaminen edellyttää sähkömarkkinalain mukaista rakentamislupaa energiamarkkinavirastolta. Haettava rakentamislupa on tarveperusteinen. Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että sähköjohdon rakentaminen on sähkön siirron turvaamiseksi tarpeellista. Lupahakemukseen tulee liittää mahdollinen YVA-lain mukainen arviointiselostus tai erillinen ympäristöselvitys. Lupa ei koske rakentamista, vaan siinä todetaan, että tarve sähkön siirtämiseen on olemassa. Luvassa ei määritellä johdon reittiä eikä lupa perusta lunastus-, käyttö tai muuta niihin verrattavaa oikeutta toisen omistamaan alueeseen. Johtoalueelle haetaan oikeus sopimusteitse tai lunastamalla. Näsen kartanon tuulivoimapuiston toteuttaminen ei edellytä uuden sähkönsiirtolinjan rakentamista eikä sen edellyttämiä lupia. 4.7.4 Voimajohtoa koskevat tutkimus- ja lunastusluvat ja lunastusmenettely Jos tuulivoimahankkeen yhteydessä on tarpeen rakentaa uusia voimajohtoja, toimitaan alueiden tutkimisessa ja lunastamisessa lunastuslain (603/1977) mukaisesti. Näsen kartanon tuulivoimapuiston toteuttaminen ei edellytä uuden sähkönsiirtolinjan rakentamista eikä sen edellyttämiä lupia ja lunastusmenettelyä. 4.7.5 Muut rakentamista koskevat luvat TuuliWatti Oy on tehnyt alueen maanomistajan kanssa hanketta koskevan sopimuksen. Sopimus oikeuttaa tuulivoimaloiden lisäksi rakentamaan alueelle hankkeen tarvitsemat huoltotiet ja alueen sisäisen sähköverkon. Teiden rakentamisen edellyttämä lupamenettely selvitetään yhdessä paikallisen rakennusvalvontaviranomaisen kanssa. Luvan myöntäminen voi tapahtua esimerkiksi tuulivoimaloiden rakennuslupien yhteydessä tai erillisinä maisematyölupina. 4.7.6 Ympäristölupa Ympäristönsuojelulain mukaisen (86/2000) ympäristöluvan tarve selvitetään tapauskohtaisesti paikallisten viranomaisten kanssa. Ympäristösuojelulain mukainen ympäristölupa tarvitaan, jos tuulivoimalan toiminnasta saattaa aiheutua lähiasutukselle naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Tuulivoimaloiden ympäristölupa-asiat käsittelee sijaintialueen kunta. 17
4.7.7 Poikkeaminen luonnonsuojelulain (1096/1996) säädöksistä Luonnonsuojelulain 49 :n mukaisesti luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. 4.7.8 Natura-tarveharkinta Jos hanke tai suunnitelma todennäköisesti merkittävästi heikentää Natura 2000 -verkostoon sisällytetyn alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000 verkostoon on hankkeesta vastaavan luonnonsuojelulain 65 :n mukaisesti arvioitava nämä vaikutukset. Natura-tarveharkinnassa arvioidaan, onko hankkeella tai suunnitelmalla sellaisia vaikutuksia, että hankkeesta on tehtävä luonnonsuojelulain 65 :n tarkoittama Natura-arviointi. Tarveharkinnan tulos voi myös olla, että merkittäviä vaikutuksia ei muodostu, eikä Natura-arviointi tällöin ole tarpeen. Natura tarveharkinta on tehtävä aina, kun toiminnalla voi olla merkittäviä vaikutuksia läheisen Natura-alueen suojeluperusteisiin. 4.7.9 Poikkeaminen muinaismuistolain (295/1963) säädöksistä Muinaismuistolain 1 :n mukaisesti kiinteät muinaisjäännökset ovat rauhoitettuja muistoina Suomen aikaisemmasta asutuksesta ja historiasta. Niiden kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu niihin kajoaminen on kielletty. Hankealueelta on tehty arkeologinen muinaisjäännösinventointi, jonka mukaiset kohteet otetaan huomioon suunnittelussa. 4.7.10 Lentoestelupa Ilmailulain (1194/2009) 165 mukaan yli 30 metriä korkeiden rakennelmien, rakennusten ja merkkien rakentamiseen tulee olla Liikenteen turvallisuusviraston (TraFi) myöntämä lentoestelupa. Lupaa hakee alueen haltija. Hakemukseen tulee liittää ilmaliikennepalvelujen tarjoajan eli Finavian lausunto asiasta. 4.7.11 Liittymissopimus sähköverkkoon Tuulivoimaloiden kytkentä kantaverkkoon edellyttää sähköverkon omistajan kanssa solmittavaa liittymissopimusta. 4.7.12 Sopimukset maanomistajien kanssa Tuulivoimaloiden rakentaminen edellyttää sopimuksia maanomistajien kanssa. TuuliWatti Oy on tehnyt tuulivoimalan toteuttamisen mahdollistamat sopimukset maanomistajan kanssa. 4.8 Hankkeen liittyminen ympäristönsuojelua koskeviin suunnitelmiin ja ohjelmiin Hankkeen tavoitteisiin ja toteuttamisen liittyviä ympäristönsuojelua koskevia suunnitelmia ja ohjelmia ovat muun muassa ilmastoa ja luonnonsuojelua koskevat kansainväliset ja kansalliset sopimukset ja säädökset: 4.8.1 Ilmasto ja ilmastonmuutoksen ehkäisy EU:n ilmasto- ja energiapaketti Eurooppa-neuvosto on sopinut yhteisestä, kaikkia jäsenmaita koskevasta tavoitteesta vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä vuoteen 2020 mennessä 20 prosentilla vuoteen 1990 verrattuna. Tavoitteena on myös lisätä uusiutuvien energialähteiden osuus keskimäärin 20 prosenttiin EU:n energian loppukulutuksesta. Tuulivoiman rakentamisella voidaan edesauttaa EU:n ilmasto- ja energiapaketin tavoitteiden toteutumista. 18
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia Vuoden 2008 kansallisessa energia ja ilmastostrategiassa esitetään ehdotukset keskeisimmiksi toimenpiteiksi, joilla EU:n tavoitteet uusiutuvan energian edistämiseksi, energiankäytön tehostamiseksi ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi voidaan saavuttaa. Tuulivoiman osalta tavoitteena on nostaa asennettu kokonaisteho nykyisestä noin 120 megawatin (MW) tasosta noin 2 000 megawattiin vuoteen 2020 mennessä, jolloin vuotuinen sähkön tuotanto tuulivoimalla olisi noin 6 terawattituntia (TWh). Nyt tarkasteltava hanke edesauttaisi kansallisen energia- ja ilmastostrategian tavoitteiden toteutumista. 4.8.2 Luonnonsuojelu Natura 2000-verkosto Natura 2000 on Euroopan Unionin hanke ja sen tavoitteena on turvata luontodirektiivissä määriteltyjen luontotyyppien ja lajien elinympäristöjä. Verkoston avulla pyritään vaalimaan luonnon monimuotoisuutta Euroopan Unionin alueella ja toteuttamaan luonto- ja lintudirektiivin mukaiset suojelutavoitteet. Luontodirektiivin yleistavoitteena on saavuttaa ja säilyttää tiettyjen lajien ja luontotyyppien suojelun taso suotuisana. Lintudirektiivin yleistavoitteena on puolestaan ylläpitää lintukannat sellaisella tasolla, joka vastaa ekologisia, tieteellisiä ja sivistyksellisiä vaatimuksia. Valtioneuvosto päätti ehdotettavasta Suomen Natura 2000 verkostosta 20.8.1998. Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia 2006 2016 Strategian tavoitteena on pysäyttää Suomen luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2010 mennessä ja vakiinnuttaa Suomen luonnon tilan suotuisa kehitys vuosien 2010 2016 kuluessa. Lisäksi tavoitteena on varautua vuoteen 2016 mennessä Suomen luontoa uhkaaviin maailmanlaajuisiin ympäristömuutoksiin, erityisesti ilmastonmuutokseen sekä vahvistaa Suomen vaikuttavuutta luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä maailmanlaajuisesti kansainvälisen yhteistyön keinoin. Valtioneuvosto hyväksyi strategian joulukuussa 2006. 4.8.3 Alueidenkäyttö Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto teki vuonna 2000 maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n perusteella päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista (VAT). Valtioneuvoston päätöksellä tavoitteita tarkistettiin vuonna 2008. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on muun muassa auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Tavoitteet on ryhmitelty sisällön perusteella kokonaisuuksiin. Tuulivoimapuistohanketta voivat koskea seuraavat alueidenkäyttötavoitteiden eri aihekokonaisuuksiin sisältyvät yleis- ja erityistavoitteet: Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen. Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. 19
Kulttuuri ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. Alueidenkäytössä edistetään kyseiseen tarkoitukseen osoitettujen hiljaisten alueiden säilymistä. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. 4.9 Hankkeen liittyminen muihin hankkeisiin Muita lähialueella meneillään olevia tuulivoimalaitoshankkeita ovat: Santalan tuulivoimapuiston laajennus, arviointiohjelman mukainen nimellisteho 6 MW (Saba Wind Oy Ab) Inkoon-Raaseporin tuulivoimapuisto, arviointiohjelman mukainen nimellisteho 180-300 MW (Suomen Merituuli Oy) Koverharin tuulivoimapuistohanke, arviointiohjelman mukainen nimellisteho 11,5-21,6 MW (WPD Finland Oy) Kuva 4 5. Muut lähiseudun tuulivoimapuistohankkeet. 20
5. Arvioitavat vaihtoehdot 5.1 Vaihtoehtojen muodostaminen Näsen kartanon tuulivoimapuistoalue on valittu hankkeesta vastaavan tekemien selvitysten perusteella. Sijoituspaikan valintaan ovat vaikuttaneet muun muassa tuulisuus, maankäyttö ja ympäristöolot sekä sähkönsiirtoyhteydet, joiden perusteella hankealue on todettu sopivaksi tuulivoimapuiston paikaksi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelman laatiminen käynnistettiin esiselvityksen perusteella. Esiselvityksessä hankealue sijoittui Salon ja Raaseporin kaupunkien alueelle sisältäen 16 tuulivoimalaa. Esiselvityksessä hankealueen rajauksessa on otettu huomioon muun muassa olemassa oleva asutus sekä Natura 2000-alue. Salon kaupunki teki kesäkuussa 2010 myönteisen päätöksen hankkeen toteuttamisen edellyttämän osayleiskaavan laatimisesta, minkä johdosta hankealue rajattiin koskemaan Salon kaupungin puoleista osaa. Hankealueen rajauksen tarkistamisen yhteydessä rajattiin pois myös pohjoisosan pohjavesialueen ja maakunnallisesti arvokkaan harjualueen osa. Hanke ei sisällä eikä edellytä uuden liityntävoimajohdon rakentamista. 5.2 Vaihtoehto 0 Vaihtoehdossa 0 (VE 0) Näsen kartanon tuulivoimapuistoa ja siihen liittyvää sähköasemaa ei toteuteta. Vaihtoehto toimii arvioinnissa vertailuvaihtoehtona, jossa vastaava sähkömäärä tuotetaan jossain muualla joillain muilla sähköntuotantomenetelmillä. 5.3 Vaihtoehto 1 Näsen kartanon alueelle sijoittuva tuulivoimapuisto johon kuuluu 10 tuulivoimalaa. Tuulivoimaloiden napakorkeus on enintään 140 metriä. Tuulivoimaloiden yksikköteho on 2 3 MW ja koko tuulivoimapuiston teho siten enimmillään 30 MW. Vaikutusarvioinneissa tuulivoimaloiden napakorkeuksina käytetään 100 ja 140 metriä. Kuvassa 5 1 on esitetty alustava tuulivoimaloiden, huoltoteiden ja sähköaseman sijoitussuunnitelma. Rakenteiden sijoituspaikat täsmentyvät hankkeen jatkosuunnittelun ja ympäristövaikutusten arvioinnin aikana. KT 52 Saloon Tammisaareen KT 52 Kuva 5 1. Hankevaihtoehdon 1 mukainen alustava sijoituspaikkasuunnitelma. 21
6. Ympäristön nykytila 6.1 Sijainti ja nykyinen maankäyttö 6.1.1 Sijainti Hankealue sijaitsee Salon kaupungin eteläosassa Näsen kartanon alueella noin 30 kilometriä Salon keskustasta etelään. Itä- ja eteläosassa hanke rajautuu Raaseporin kaupungin rajaan. Hankealueen itäpuolella kulkee Perniöntie (mt 52) ja pohjoispuolella virtaan Kiskonjoki. Tuulivoimapuiston sijainti on esitetty edellä (Kuva 5 1). 6.1.2 Nykyinen maankäyttö Hankealue on metsätalouskäytössä. Hankealueen läpi kulkee kaakko luodesuuntainen 110 kv:n voimajohto. Hankealueella ei ole vakituisia tai vapaa-ajankäyttöön tarkoitettuja rakennuksia. Hankealue rajautuu idässä liikenneverkon rungon muodostavaan kantatie 52:een (Perniöntie). Perniöntiestä hankealueelle suuntautuu haarautuva metsäautotie, joka yhtyy hankealueen halki kulkevaan Puontilantiehen. Hankealueen pohjoispuolella kulkevat lisäksi Hästöntie ja Kuustontie. Hankealueen ulkopuolella, sen pohjoispuolella sijaitseva Latokartanon koski on retkeily- ja kalastuskohde ja yksi Kiskonjoen melontareitin etapeista. Kosken ympäristössä on rakennusjäänteitä kartanon ruukista ja alueella risteilee luontopolku. 6.1.3 Maa-alueiden omistus Tuulivoimapuistoalue on yksityisen maanomistajan omistuksessa. Hankkeesta vastaava tuulivoimayhtiö on tehnyt alustavan vuokrasopimuksen mahdollisten tuulivoimaloiden sijoituspaikkojen osalta. 6.2 Kaavoitustilanne 6.2.1 Maakuntakaava Salon seudun maakuntakaava Hankealueella on voimassa Salon seudun maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 12.11.2008. Maakuntakaavassa ei ole osoitettu tuulivoimaloiden alueita. Hankealue sijoittuu maakuntakaavassa pääosin merkinnöittä jätetylle, niin sanotulle valkoiselle alueelle. Hankealueen halki kulkeva 110 kv voimajohto on osoitettu suurjännitelinjaksi (z). Kiskonjokea pitkin kulkee kanoottireitti ja alue on osoitettu virkistyskohteeksi (V). Hankealue rajautuu sen pohjoispuolella sijaitsevaan arvokkaaseen kallio- tai harjualueeseen (ge) ja pohjavesialueeseen (pv). Perniönlaakson ja Latokartanon kulttuurimaisema on merkitty maakuntakaavaan kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta tärkeäksi alueeksi (vihreä vaakaviivoitus). Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Latokartanon kulttuurimaisemaan (sra130), joka on osoitettu merkittäväksi rakennetun ympäristön alueeksi. Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät suojeltavat rakennetut ympäristöt on maakuntakaavassa esitetty karttamerkinnöillä. Merkinnän tunnus viittaa luetteloon inventoiduista rakennetun ympäristön kokonaisuuksista (sr), ryhmistä (srr) ja alueista (sra), jossa tunnuksen edessä on kuntanumero. Merkinnän suunnittelumääräyksenä todetaan, että suunnittelun ja rakennustoimenpiteiden tulee olla kokonaisuuden säilymistä turvaavia ja edistäviä. Hankealueella tai sen tuntumassa sijaitsevat seuraavat muinaisjäännöskohteet: Ryssäntorninmäki (sm103), Puotpyölinjärven päässä Puontila yks. vanha yksinäistalo (sm114) ja Vähäkuusto yks. vanha kylätontti (sm117). Tunnus viittaa luetteloon inventoiduista muinaisjäännöskohteista (sm) ja -alueista (sma), jossa tunnuksen edessä on kuntanumero. Suojelumääräys: Muinaisjäännökset tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa. Museoviranomaisilta on muinaisjäännöslain mukaisesti pyydettävä lausunto suunnitelmista ja toimenpiteistä alueella. Hankealuetta lähimmillään noin 300 metrin päässä pohjoisessa sijaitseva Kiskonjoen vesistö on merkitty suojelukohteeksi/-alueeksi S (sl293a). Merkinnällä osoitettaan valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät luonnon-, maiseman- ja vesiensuojelualueet ja -kohteet. Merkinnän suunnittelumääräyksenä todetaan, että suunnitelmien ja toimenpiteiden alueella 22
tulee olla luonnonarvoja turvaavia ja edistäviä. Hankealueesta noin 800 metriä luoteeseen sijaitseva Lautviikinmäki ja Ilolanlampi on merkitty suojelukohteeksi/-alueeksi S (sl402 ja sl424). Kuva 6 1. Ote Salon seudun maakuntakaavasta. Hankealueen rajaus on merkitty punaisella kaavakarttaan. Uudenmaan maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 8.11.2006. Kaava on saanut lainvoiman KHO:n päätöksellä 15.8.2007. Hankealue rajautuu Uudenmaan maakuntakaavaan. Maakuntakaavassa on merkintä voimajohdosta, joka kulkee myös hankealueen läpi. Hankealueesta noin kaksi kilometriä kaakkoon on osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, Svenskbyån Olsbölen kulttuurimaisema. Hankealueen tuntumaan on osoitettu kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta tärkeä tielinjaus, Suuri rantatie - Kuninkaan tie. Hankealueen koillispuolella sijaitseva Saarenjärvi on osoitettu luonnonsuojelualueeksi ja Natura 2000-verkostoon kuuluvaksi tai ehdotetuksi alueeksi. Kuva 6 2. Ote Uudenmaan vahvistetusta maakuntakaavasta. Hankealueen rajaus on merkitty punaisella kaavakarttaan. 23