2010 V u o s i k e r t o m u s 1
2010 Toimitusjohtajan katsaus Tuusulan seudun vesilaitoksen 43. toimintavuosi sujui ennakkosuunnitelmien mukaisesti ilman merkittäviä häiriöitä tai poikkeamia sen enempää taloudessa kuin tekniikassakaan. Tosin heti vuoden alussa vaikea vuodonkorjausoperaatio Hyrylä-Järvenpää yhdysjohdossa antoi vuoden kululle huonot ennusteet, toisin kuitenkin kävi. Häiriötilanteisiin kertomusvuonna ei ajauduttu. Mainittu vuototapauskin jäi vuoden ainoaksi. Pohjavesien pilaantumiseen viittaavia uusia tapauksia ei ainakaan julki tullut ja valvontatutkimusten mukaan otetut vesinäytteet täyttivät kaikilta osiltaan juomavedelle asetetut, normien mukaiset laatuvaatimukset. Vedenkäyttö alueella jatkoi jo edellisvuoden lopulla alkanutta nousuvauhtiaan, kun vuoden 2008 talouslama selvästikin hellitti otettaan. Kun edellisvuonna 2009 kirjattiin 1,6 %:n vähenemä myydyssä kokonaisvesimäärässä, oli kertomusvuonna lisäystä edellisvuoteen peräti 3,9 %. Toimintavuoden aikana myyty kokonaisvesimäärä oli 8,85 milj.m 3. Kuntayhtymän taloudessa tuloslaskelman osalta kertomusvuonna oli tavoitteena tehdä lievästi voitollinen tulos, jolla tasattaisiin taseeseen edellisvuosista kertynyttä tappiota. Tavoitteessa onnistuttiin erittäin hyvin, jopa reilusti ylikin. Ennakoitua suurempi veden myynti ja myös kulujen osalta saavutettu säästö olivat tulokseen vaikuttaneita syitä. Tilikauden ylijäämä on 216 341 euroa, kun edellisenä vuonna kirjattiin 12 311 euron alijäämä. Talousarviossa tavoiteltiin 69 880 euron ylijäämää. Toimintatuotot olivat yhteensä 2,860 milj.euroa (muutos + 5,4 % edellisvuodesta) ja vuosikate 1,016 milj.euroa (35,5 % tuotoista, muutos + 35,1 % edellisvuodesta). Investointeihin kertomusvuonna käytettiin yhteensä 1,141 milj.euroa, kun varaus oli 1,020 milj.euroa. Investointitaso on kuntayhtymässä vuosittain toteutettavaa keskitasoa, ja sillä pystytään pitämään laitokset ja yhdysjohtoverkko tarkoituksenmukaisessa kunnossa sekä varautumaan tuleviin kapasiteettitarpeisiin. Pääinvestointikohde kertomusvuonna oli Vähänummen vesilaitoksen kokonaissaneeraus. Seuraavalle vuodelle jatkuvia hankkeita, Firan vesilaitosta ja Jäniksenlinna-Järvenpää yhdysjohtoa, aloitettiin suunnittelun ja urakoitsijavalintojen merkeissä. Kuntayhtymä toimittaa jäsenkunnilleen tukkuveden asutuksen, palveluiden ja teollisuudenkin tarpeisiin. Paikallisten, jäsenkuntien hallinnoimien vesihuoltolaitosten tehtävänä on toimittaa tukkuvesi edelleen veden käyttäjille. Asiakkaiden, siis veden käyttäjien näkökulmasta, olemme kuitenkin usein yhtä ja samaa laitosta. Saumaton yhteistyö jäsenvesilaitosten kanssa onkin toimintamme peruslähtökohtia, jonka kertomusvuoden kokemusten perusteella voimme todeta toimineen hyvin. Näin varmasti jatkamme ja kehitämme toimintaamme edelleen. Myös muut yhteistyökumppanit, viranomaiset, yksityiset yritykset ja erityisesti oma henkilökunta ja päätöksentekijät, ansaitsevat varauksettoman kiitoksen hyvin sujuneesta vesivuodesta 2010. UNTO TANTTU 2
3
Laitossaneerauksille jatkoa vuonna 2010 Kertomusvuoden 2010 merkittävin investointihanke oli Vähänummen vesilaitoksen kokonaissaneeraus, joka valmistui ja otettiin käyttöönsä elokuussa. Vanhat, jo teknisesti huonokuntoiset prosessinosat jätettiin pois käytöstä ja tilalle rakennettiin kokonaan uusi laitos. Samaan tyyliin kertomusvuonna aloitettiin seuraavan kohteen, Firan vesilaitoksen suunnittelu ja toteutettiin urakkakilpailutus niin, että uusittu laitos rakennetaan ja voidaan ottaa käyttöön vuoden 2011 aikana. Hankaluuksia ja yllättäviä kustannuslisiä Vähänummen saneeraukseen tuli aiempaa tiukempien turvallisuusmääräysten sekä vanhan hallirakenteen sortuman vuoksi. Laitos valmistui kuitenkin aikataulussaan ja toimi moitteetta syyskuusta alkaen. Veden laadun ja toimitusvarmuuden osalta vuosi sujui ongelmitta. Yhtään normiylitystä veden laadun suhteen ei todettu, eikä järjestelmästä aiheutuvia veden toimituskatkoja esiintynyt. Asiakasreklamaatioita vuoden kuluessa kirjattiin ennätyksellisen vähän, yhteensä 11. Pääkaupunkiseudun neljä vesihuoltolaitosta, Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa, perustivat yhteisen vesihuolto-organisaation, joka aloitti 1.1.2010. Toiminta liitettiin osaksi HSY Ympäristöpalvelut nimistä kuntayhtymää. Tuusulan seudun vesilaitokselle asiassa on liittymäkohta tunneliyhtiössä, Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:ssä, jonka osakkeet siirtyivät em. kuntaorganisaatioilta perustetulle kuntayhtymälle. Käytännön toimintaan osakesiirto sinällään ei tuonut muutosta, vaikkakin tunneliyhtiön henkilökunta ja operatiivinen toiminta myös siirrettiin HSY:lle vuoden 2011 alusta lukien. Johtoverkkopuolella toteutettiin kaksi saneerausta. Ensimmäinen niistä tuli lievän pakon sanelemana, kun Hyrylä-Järvenpää yhdysjohdossa tapahtui yllättävä putkirikko tammikuussa, ja sen paikallinen korjaaminen todettiin erittäin vaikeaksi. Tilanne saatiin hallintaan ja korjatuksi sujuttamalla uusi muoviputki vanhan valurautaisen putken sisään 310 metrin matkalla. Toinen saneeraus tehtiin korvaamalla Firan laitoksen vanha valurautainen painejohto uudelleen rakennetulla PVC-johdolla 640 metrin matkalla. Tulevien vuosien tärkeimmäksi laitoshankkeeksi suunniteltu Jäniksenlinnan tekopohjavesilaitoksen laajennus ja saneeraus eli kertomusvuoden ajan hiljaiseloa lupakäsittelyssä, eikä lopullista Uudenmaan aluehallintovirastolta haettua lupamuutosta vielä oltu saatu. Poikkeustilanteisiin varautumista pidettiin edelleen yllä jäsenkuntien vesilaitosten, terveysvalvonnasta vastaavien viranomaisten ja tiedottajien kanssa. Kahdesti vuodessa pidettävät yhteispalaverit ovat tulleet jo vakioksi. Niissä käydään läpi asiaan liittyviä kehitystarpeita ja ongelmia. Esimerkiksi varautumiseen liittyviä hankintoja koordinoidaan ja riittävää tiedotusvalmiutta ylläpidetään tilanteissa. Kertomusvuoden aikana uudistettiin myös puolustuslaitokselta saatavat VAP-määräykset koko alueen vesilaitoshenkilöstölle. Tutkimuspuolella jatkui yhdessä Uudenmaan ELY-keskuksen, Porvoon, Pornaisten ja Mäntsälän kanssa selvitykset tekopohjaveden muodostamismahdollisuuksista Hausjärven Monnissa, mikä paikka oli alkuselvitysten jälkeen valittu 4
2010 5
parhaimmaksi paikaksi tekopohjavesilaitokselle. Vuoden kuluessa pääpaino tutkimuksissa oli maaperäkairauksilla, joiden perusteella pyritään saamaan riittävät lisätiedot hankkeen jatkoa ajatellen. Päätöksiä hankkeen jatkamiseksi ei edelleenkään ole, asiaa pidetään kuitenkin yhteisesti vireillä, niin että pitkän ajan tavoitteena on useita kuntia palveleva, Päijännevettä hyödyntävä tekopohjavesilaitos. Muita laajempia, pitempiaikaisia tutkimushankkeita, joissa kuntayhtymä on tavalla tai toisella mukana, ovat Tampereen teknillisen yliopiston tekopohjavesitutkimus sekä Aalto yliopiston ( entinen TKK ) ja THL:n ( entinen Kansanterveyslaitos ) organisoima johtoverkon reaaliaikaista hallintaa kehittävä tutkimus. Edelleen kertomusvuonna osallistuttiin Helsingin seudun ja Vantaanjoen vesiensuojeluyhdistyksen organisoimaan Vapomix-tutkimukseen, jossa Jäniksenlinnan pohjaveden ja Palojoen yhteyksien selvittäminen oli yksi pääkohteista. Kuntayhtymän hallinto ja vakituinen henkilöstö pysyivät samana koko kertomusvuoden ajan. Vakituisen henkilöstön lisäksi kuntayhtymässä työskenteli koko kertomusvuoden ajan yksi oppisopimuksella palkattu vesilaitoksen hoitaja. pauksessa olemassa. Tähän haasteeseen kuntayhtymässä tulee panostaa ja varmentaa tällä tavoin koko jakelujärjestelmän toimivuus myös muiden jäsenkuntien osalta. Samaan ongelmakenttään nivoutuu myös yhteistoiminta naapurikuntien Mäntsälän ja Pornaisten kanssa. Toinen kasvuennusteisiin liittyvä mitoitustarve on eteläisessä Tuusulassa mu- LÄHITULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Päijänne-tunnelin käyttöön ja omistajuuteen liittyviä keskusteluja on virinnyt eri puolilla ja asiaa on käsitelty myös kuntayhtymän hallituksessa. Tuusulan seudun vesilaitos on tunneliyhtiön osakkaista eniten suhteellista osuuttaan käyttävä osakkeen omistaja. Tätä taustaa vasten on harkintaan tullut lisäosakkeiden hankinta, mikäli se ylipäänsä olisi mahdollista. Kysymys on joka tapauksessa huomattavan suuresta investoinnista kuntayhtymän liikevaihtoon nähden ja tulee olemaan näkyvä osa lähitulevaisuuden päätöksen tekoa. Sipoon kasvuennusteet ovat vuonna 2008 hyväksytyn yleiskaavan mukaisesti poikkeukselliset muihin jäsenkuntiin verrattuna. Riittävän talousveden toimittaminen vaatii uusia tarkasteluja sekä tuotantolaitosten että vedenjakeluverkon näkökulmasta. Kertomusvuoden aikana ei edelleenkään asian suhteen edetty, mutta suunnittelutarve on joka ta- 6
2010 kaan lukien Hyrylän entinen varuskunnan alue. Alueella sijaitsee HSY Ympäristöpalvelut omistama ja käyttämä Kuninkaanlähteen pohjavesilaitos, joka nykyisin tuottaa vettä Korson tarpeisiin Vantaalla. Harkintaan on tullut ko. laitoksen siirtäminen Tuusulan seudun vesilaitoksen omistukseen, jolloin laitos tulisi palvelemaan eteläistä Tuusulaa. Tekniikkapuolella tärkein hanke on Jäniksenlinnan vesilaitoksen kapasiteetin lisääminen niitten kokeitten perusteella, jotka saatiin valmiiksi jo vuoden 2009 aikana. Tekopohjaveden muodostaminen kokeissa todetulla järjestelyllä on ollut kertomusvuoden jälkipuoliskon ajan Uudenmaan aluehallintoviraston lupakäsittelyssä ja vasta lupakäsittelyn ratkettua voidaan asiassa edetä. Taistelukoulun maastossa jouduttiin tammikuussa sujuttamaan putkirikon vuoksi. 7
HENKILÖKUNTA Vuoden aikana ei vakituisessa henkilökunnassa tapahtunut muutoksia. Pysyvän henkilöstön vahvuus on edelleen 9 henkilöä. Henkilövahvuuteen on kuluvan vuoden ajan kuulunut myös yksi oppisopimustyösuhteinen henkilö, jonka koulutuslaitoksena toimii Keuda. Vesilaitoksen henkilökunta vuonna 2010 on ollut seuraava: Toimitusjohtaja Käyttöpäällikkö Vesilaitoksen teknikko Toimistosihteeri Unto Tanttu Timo Ranta-Pere Matti Lappalainen Terttu Helenius Vesilaitoksen hoitajat Eero Kittelä Jarmo Nivalainen Matti Reponen Visa Veijanen Kaino Kaukinen, sähkövastaava Ossi Laaksonen, oppisopimuksella Henkilökuntaa vas. ylhäältä alas Terttu Helenius, Jarmo Nivalainen, Unto Tanttu, Timo Ranta-Pere, Kaino Kaukinen, Eero Kittelä, Ossi Laaksonen Visa Veijanen ja Matti Lappalainen. 8
Organisaatio YHTYMÄHALLITUS Valtuuston kaksivuotiskaudelle 2009-2010 valitseman yhtymähallituksen kokoonpano vuonna 2010 oli seuraava: YHTYMÄVALTUUSTO Varsinainen jäsen Varajäsen Järvenpään kaupungista Leo Lauramaa Mika Gilan Maija-Liisa Pyykkönen Kaisa Putaansuu Keravan kaupungista Leena Harjula-Jalonen Arja Rantanen Satu Salmela-Vierisalo Juhani Koivusaari Sipoon kunnasta Harry Hänninen Johanna Hallikainen Tanja Partanen Henrik Möller Tuusulan kunnasta Jukka Lehtonen Ismo Lappalainen Pasi Rokosa Heli Siltaloppi Yhtymähallituksen puheenjohtajana toimi Pasi Rokosa, varapuheenjohtajana Jukka Lehtonen. Asioiden esittelijänä oli toimitusjohtaja Unto Tanttu, kokoussihteerinä toimistosihteeri Terttu Helenius. Yhtymähallitus kokoontui vuoden 2010 aikana 8 kertaa. Vesilaitoksen ylintä päätäntävaltaa käyttävään yhtymävaltuustoon ovat kertomusvuonna kuuluneet seuraavat henkilöt: varsinainen jäsen varajäsen Järvenpään Martti Karulinna Jyrki Sitolahti kaupungista Anneli Manninen Pirjo Latva-aho Antti Räty Hannele Olli Marjatta Tehi Juhani Huovinen Keravan Juhani Aho Juhani Tsokkinen kaupungista Riitta Ahola Säde Evilä Heikki Haatainen Riitta Törmänen Satu Salmela-Vierisalo Juhani Koivusaari Sipoon Rolf Björkell Christel Lindblad kunnasta Harry Hänninen Sami Alasara Tarmo Ojala Keijo Koistinen Inger Sjöholm Kaj Lindqvist Tuusulan Kim Kiuru Teuvo Virtala kunnasta Reetta Niemi Marika Mäkelä Jouko Riola Matti Oksanen Liisa Sorri Tia Laine-Ylijoki-Laakso Yhtymävaltuuston toimikausi on 2009-2012. Puheenjohtajana kertomusvuonna toimi Antti Räty, 1. varapuheenjohtajana Anneli Manninen ja 2. varapuheenjohtajana Liisa Sorri. TARKASTUSLAUTAKUNTA Yhtymävaltuuston valitseman tarkastuslautakunnan kokoonpano valtuustokautta vastaavalle ajalle on seuraava: Varsinainen jäsen Anneli Manninen Järvenpäästä Juhani Aho Keravalta Hannu Nuutinen Keravalta Merja Siltala Sipoosta Varajäsen Marit Laurila Järvenpäästä Tanja Pekkola Tuusulasta Merja Juutilainen Keravalta Antti Räty Järvenpäästä Organisaatio Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana toimi Anneli Manninen, varalla Juhani Aho. Yhtymävaltuuston valtuustokaudelleen valitsemana tilintarkastajana toimi HTM/JHTT Raimo Vainio-Kaila Oy Audiator Ab:stä. 9
Yleistä VÄESTÖMÄÄRÄ rän väheneminen. Muissa jäsenkunnissa kasvuprosentit ovat hyvin toistensa kaltaiset. HENKIKIRJOITETTU VÄESTÖ JÄSENKUNNISSA 2005-2010 31.12.2005 31.12.2006 31.12.2007 31.12.2008 31.12.2009 31.12.2010 2009 % Järvenpää 37505 37629 37989 38288 38707 38697-0.03 Kerava 31544 32305 33181 33546 33834 34274 1.30 Sipoo 18718 19060 19470 17842 18047 18255 1.21 Tuusula 34890 35434 35968 36386 36767 37221 1.24 yhteensä 122657 124428 126608 126062 127355 128447 0.87 muutos henkilöä 1 011 1 771 2 180-546 1 281 1 104 muutos % 0.83 1.35 1.75-0.43 1.02 0.87 (Lähde: Väestötietojärjestelmä, Väestörekisterikeskus) VEDENKÄYTTÖ Väestömäärän kasvu alueella oli viime vuosien keskitasoa, yhteensä 0,87 %. Taulukossa vuoden 2008 miinusmerkki kokonaisväes- Myyty kokonaisvesimäärä neljän jäsenkunnan vesilaitoksille oli yhteensä 8,74 milj.m 3. Kellokosken-Ohkolan sairaaloille myytiin yhteensä 25 892 m 3, Mäntsälän Vedelle 82 470 m 3 ja Pornaisten kunnalle 4272 m 3.Myyty kokonaisvesimäärä oli 8,85 tömäärässä selittyy Sipoosta Helsinkiin osa-alueliitoksen myötä muuttaneet. Erikoista kertomusvuoden kehityksessä on Järvenpään väestömäämilj.m 3 eli keskimäärin 24 248 m 3 /vrk. Edellisvuonna 2009 vastaava luku oli 8,52 milj.m 3, joten lisäystä edellisvuoteen oli noin 3,9 %. Toisaalta viime vuosien laskusuuntauksesta johtuen kokonaismyyntimäärä oli lähes saman suuruinen kuivan vuoden 2006 kanssa. Sipoon kohdalla veden jakelualue säilyi toimintavuoden ajan edellisvuosien kaltaisena, kun Sipoon vesilaitos toimitti edelleen talousveden Helsinkiin siirretylle alueelle. VEDENKÄYTÖN KEHITTYMINEN KESKIM. VUOROKAUSIARVONA Keskimääräinen käyttö, m 3 /vrk Muutos 10/09 2006 2007 2008 2009 2010 m 3 /vrk % Järvenpää 6437 6148 6206 5 771 6 031 260 4.5 Kerava 9277 9338 8815 8 903 9 079 176 2.0 Sipoo 2638 2628 2772 2 734 2 951 217 7.9 Tuusula 5557 5428 5555 5 613 5 878 265 4.7 Sairaala 82 80 74 74 71-3 -4.1 Mäntsälä 251 180 207 223 226 3 1.3 Pornainen 13 14 12 12 0 0.0 yhteensä 24 242 23 815 23 643 23 330 24 248 918 3.9 10
LIITTYNEET ASUKKAAT JA LIITTYMISPROSENTIT Liittyneitä Liittymisprosentti 31.12.2009 31.12.2010 31.12.2009 31.12.2010 Järvenpää 37921 37893 98 98 Kerava 33635 34074 99 99 Sipoo 13435 12458 67 68 Tuusula 32957 33503 90 90 Yhteensä 117948 117928 91 91 Taulukossa Sipoon liittymisprosentti on laskettu siten, että vuonna 2009 asukaslukuna on käytetty Sipoon ja Sipoosta Helsinkiin siirtyneitten asukkaitten summaa. Vuonna 2010 luvuissa on vain Sipoon alue. KOKONAISVESIMÄÄRÄN KEHITYS KUNNITTAIN 2000-2010 10 000 000 Vesimäärä m 3 /vuosi 8 000 000 6 000 000 4 000 000 2 000 000 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Järvenpää Kerava Sipoo Tuusula Sairaala Mäntsälä Pornainen Yhteensä Kok.käyttö Jäsenkunnan Ominaiskäyttö m 3 /vrk osuus, % l/as,vrk 09/pl teoll 10/pl teoll 10/kok Järvenpää 6031 25.2 152 159 159 Kerava 9079 37.9 179 187 266 Sipoo 2951 12.3 153 149 214 Tuusula 5878 24.6 170 175 175 yhteensä 23 939 100.0 165 170 201 Viimeisessä sarakkeessa luvut ovat kokonaiskäytön perusteella lasketut ja vain jäsenkuntien vesilaitoksia koskevia. Kellokoski-Ohkolan sairaaloiden, Mäntsälän Veden ja Pornaisten ostamat vesimäärät eivät sisälly lukuihin. Toiseksi viimeisessä sarakkeessa ominaiskäyttö on laskettu siten, että Keravan kulutuksesta on karsittu Oy Sinebrychoff Ab:n käyttämä vesimäärä, 987 837 m 3 ja Sipoon osalta vastaavasti Arla Ingman Oy Ab:n vesimäärä, 327 948 m 3. Edellinen on selvästi alueen suurin yksittäinen vedenkäyttäjä, Arla Ingman vastaavasti toiseksi suurin. 11
Yleistä Ominaiskäyttö lisääntyi hieman edellisvuoden ennätysalhaisesta lukemasta 165 l/ as,vrk, kun laskennasta karsitaan kaksi edellä mainittua suurta teollisuusvedenkäyttäjää. Ominaiskäyttö vuonna 2010, 170 l/as,vrk on täsmälleen sama kuin vuonna 2008. Mittaamattoman veden osuus koko alueella säilyi edellisvuosien tasolla, ollen nyt 10%, kun edellisvuonna laskettu oli 9%. Edellisvuotta parempia tehokkuuslukuja saivat aikaan Sipoo ja Tuusula, joissa molemmissa tosin mittaamattoman veden osuus on aina ollut muita suurempi johtuen verkkopituudesta. Keravalla edellisvuodesta selvästi kohonnut mittaamattoman veden osuus johtunee paljolti runsaista huuhteluvesimääristä saneeraustöiden yhteydessä sekä lukuisista vuototapauksista. Suurin kuukausikäyttö vuorokausitasolle laskettuna osui tänä vuonna heinäkuulle, keskimäärin 25 323 m 3 / vrk, kun edellisvuoden huippu koettiin lokakuussa. Vuorokausikäyttöjen äärit sen sijaan kirjattiin kesä- ja heinäkuulle. Suurin vuorokausikäyttö oli 14.7., suuruudeltaan 29 709 m 3 /vrk, mikä oli huomattavasti vuoden 2008 kaikkien aikojen pumppausennätystä, 31 785 m 3 / vrk, alhaisempi. Pienimmillään vuorokausikäyttö oli jälleen perinteiseen tapaan juhannuspäivänä 26.6., jolloin vettä kului vain 15 588 m 3 / vrk, hieman edellisvuoden vastaavaa määrää enemmän. Jäsenkunnille myytävän veden hinta oli 0,31 euroa/m 3 + alv 22/23%. Jäsenkuntien asiakkailtaan perimän veden hinta sekä jäteveden hinta vuosien 2009 ja 2010 alussa ovat olleet seuraavat: OMINAISKÄYTÖN JAKAUTUMINEN Järvenpää Kerava Sipoo Tuusula yhteensä l/as,vrk % l/as,vrk % l/as,vrk % l/as,vrk % l/as,vrk % asutus 124 78 125 46 107 50 111 63 119 59 teollisuus 5 3 100 37 71 33 16 9 43 21 kauppa ja palvelut 22 14 18 6 17 8 21 12 20 10 mittaamaton vesi 8 5 24 9 19 9 28 16 19 10 yhteensä 159 100 266 100 214 100 175 100 201 100 OMINAISKÄYTTÖ l/as/vrk 200 190 180 170 160 150 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 (Mukana ei ole Sinebrychoffin ja Ingmanin käyttämää vettä) vuosi VEDEN JA JÄTEVEDEN HINTA VESIMAKSU JÄTEVESIMAKSU 1.1.2010 1.1.2011 1.1.2010 1.1.2011 e/m 3 e/m 3 e/m 3 e/m 3 Järvenpää 1,1468 1,2054 1,8788 1,9680 Kerava 1,2200 1,2300 1,8800 1,8942 Sipoo 1,2200 1,2300 1,7700 1,7800 Tuusula 1,6100 1,6200 1,8900 1,9100 Taulukossa olevat hinnat sisältävät nlisäveron 22/23%. 12
Vesi VEDEN HANKINTA JA VALMISTUS YLEISTÄ Vesilaitoksella on omistuksessaan ja käytössään yhteensä 13 erillistä vesilaitosta, jotka toimivat veden tuotantolaitoksina. Kaksi näistä (Söderkulla ja Takoja) on ollut pois käytöstä ilmenneiden laatuhäiriöiden ja osittain myös vähäisten tuottojensakin takia. Mainittuja laitoksia pidetään toistaiseksi käyttökuntoisina, niiden merkitys on lähinnä paikallisena varalaitoksena poikkeustilanteissa. Jäniksenlinnan ja Rusutjärven laitosten toiminta perustuu tekopohjaveden valmistukseen Päijänne-tunnelin vedestä. Muut kaikki laitokset ovat luonnollista pohjavettä tuottavia. Jäniksenlinnaan raakavettä tunnelista pumpattiin yhteensä 3,82 milj.m 3 (10 465 m 3 /vrk) ja Rusutjärvelle vastaavasti 2,78 milj.m 3 (7604 m 3 /vrk), eli yhteensä 6,60 milj.m 3 (18 069 m 3 /vrk). LAITOKSIEN VEDENKÄSITTELYPROSESSIT, TUOTOT JA KÄYTTÖ 2009-2010 laitos prosessi tuotto käyttö 09 käyttö 10 m 3 /vrk m 3 /vrk m 3 /vrk Jäniksenlinna hidassuodatus, kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi 13 200 10 962 10 439 Koskenmäki ilmastus, kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi 2700 994 1084 Rusutjärvi kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi 10 000 5853 7699 Kaikula kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi 800 159 535 Marjamäki ilmastus, hiekkapikasuodatus, UV-desinfiointi 900 320 446 Paippinen ilmastus, hiekkapikasuodatus, UV-desinfiointi 1200 1043 987 Fira kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi 600 445 277 Lahela ilmastus, kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi 1200 1135 1247 Vähänummi ilmastus, hiekkapikasuodatus, UV-desinfiointi 1700 1074 367 Korkeamäki ilmastus, hiekkapikasuodatus, UV-desinfiointi 2400 1076 871 Santakoski ilmastus, kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi 1000 312 297 Söderkulla (ei käytössä) lipeän syöttö 200 0 0 Takoja (ei käytössä) lipeän syöttö 200 0 0 yhteensä 36 100 23 373 24 247 13
VESIJOHTOTILASTO KUSTANNUKSET Määrä 31.12.2010 m de 630 PVC 13 274 de 500 PEH 2 790 de 500 PVC 1 560 de 400 PVC 5 313 dn 400 V 5 323 dn 400 A 623 de 315 PVC 13 554 de 315 PEH 1 368 dn 300V 1 497 dn 300 A 3 122 de 280 PVC 38 681 de 280 PEH 240 dn 250 V 3 304 dn 250 A 3 683 de 250 PEH 214 de 225 PVC 27 003 de 225 PEH 2 781 dn 200 V 5 204 dn 200 A 10 449 de 160 PVC 17 808 de 160 PEH 186 dn 150 V 460 de 110 PVC 270 de 90 PVC 739 yhteensä 159 446 PVC-muovi 118 202 PEH-muovi 7 579 valurauta 15 788 asbestisementti 17 877 de putken ulkohalkaisija dn putken nimellis- (sisä-)halkaisija PVC PVC-muovi PEH PEH-muovi V valurauta A asbestisementti Tilaston kokonaispituuteen ei kertomusvuonna tullut muutosta. Saneerausten johdosta valurautaista putkiosuutta jäi pois 950 metriä, mikä korvattiin PVC- ja PEH-materiaaleilla. Jäniksenlinna Käyttö ja Kust. Sähkö Tarvikk. Kemik. Palvelut kpito yht. Poistot yht. euroa 103 073 8 736 0 10 163 121 972 63 673 185 645 senttiä/m³ 2,71 0,23 0,00 0,27 3,20 1,67 4,87 Rusutjärvi euroa 80 631 24 804 0 10 967 116 402 130 072 246 475 senttiä/m³ 2,87 0,88 0,00 0,39 4,14 4,63 8,77 muut yht euroa 113 809 62 053 0 38 217 214 079 253 948 468 027 senttiä/m³ 5,10 2,78 0,00 1,71 9,60 11,39 20,99 yhteensä euroa 297 514 95 593 0 59 347 452 454 447 693 900 147 senttiä/m³ 3,36 1,08 0,00 0,67 5,11 5,06 10,17 tekopohjavesi euroa 54 211 1 592 0 0 55 803 13 432 69 235 senttiä/m³ 0,82 0,02 0,00 0,00 0,85 0,20 1,05 SÄHKÖN KULUTUS Sähkön kokonaiskäyttö vesilaitoksella oli 5,20 GWh. Sähköenergian kulutus ja vesimääriä kohden lasketut ominaiskulutukset vuonna 2010 jakautuivat seuraavasti: Sähköenergian kulutus 2010 KUSTANNUKSET Veden hankinnan ja valmistuksen kustannuserittely on jaettu kolmeen osaan, Jäniksenlinnan laitos, Rusutjärven laitos ja muut laitokset. Tekopohjaveden valmistus Jäniksenlinnassa ja Rusutjärvellä on oma kustannuspaikkansa, mitkä kustannukset eivät sisälly vastaaviin laitoskustannuksiin. Henkilö- ja matkustuskustannuksia ei ole sisällytetty tässä esitettyihin lukuihin. SÄHKÖ kwh m 3 kwh/m 3 Jäniksenlinna 1 400 081 3 810 136 0,37 Rusutjärvi 1 052 019 2 809 989 0,37 muut vesilaitokset 1 367 276 2 230 188 0,61 vesiasemat 292 257 9 945 815 0,03 yhteensä 4 111 633 8 850 313 0,46 tekopohjavesi 1091197 6 595 109 0,17 Kustannukset vuonna 2010 muodostuivat yllä olevan taulukon mukaisesti. Tekopohjavesikohdassa ei ole mukana Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle maksettavia maksueriä. Jos tekopohjaveden aiheuttamiin omiin kustannuksiin lisätään Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle maksetut erät, liittymän vuosimaksu, yhteensä 184 800 euroa, ja käyttömaksut, yhteensä 45 866 euroa (yhteensä 230 666 euroa), ovat tunnelivedestä aiheutuvat kokonaiskustannukset yhteensä 348 398 euroa. Tunnelista pumpattua vesikuutiota kohden tämä tekee 5,28 senttiä/m 3 ja toimitettua kokonaisvesimäärää kohden 2,54 senttiä/m 3. 14
Vesi VEDEN JAKELU Tuusulan seudun vesilaitoksen omistuksessa ja käytössä olevat yhdysvesijohdot on esitetty sivun 23 kartalla. Kertomusvuonna ei muutoksia johtoverkon kokonaispituuteen tullut. Sen sijaan saneeraustoiminnan seurauksena 950 m vanhaa valurautaista johtoa poistui käytöstä, ja tilalle tuli PEH- ja PVCmuovista putkea. Yhteensä linjapituus vuoden 2010 lopussa oli 159,45 km. Jakeluverkkoon kuuluu yhteensä 17 erilaista mittaussäätö- ja paineenkorotusasemaa, joiden kautta siirrettiin vesiä vuonna 2010 yhteensä 9,946 milj.m 3. Sähköä näiden käytössä kului yhteensä 292 257 kwh eli noin 0,03 kwh/m 3 (myydyn kokonaisvesimäärän perusteella laskien). VEDEN LAATU Osakkuudet muissa yhtiöissä Vedenjakelualueella on veden laatu tutkittu Tuusulan seudun vesilaitoksen toimesta talousveden valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Vuoden 2006 alusta käyttöön otettu tutkimusohjelma oli vahvistettu vuosille 2006 2010. Kertomusvuonna valmisteltiin uusi ohjelma koskemaan vuosia 2011 2015. Kertomusvuoden ohjelman ovat jäsenkuntien terveysviranomaiset käsitelleet ja hyväksyneet. Vesinäytteet on otettu vesilaitoksen omana työnä, laboratoriotutkimukset on teetetty FCG Oy:n laboratoriossa. Näytteenotto-ohjelma on jaettu kahteen eri luokkaan, valvontanäytteisiin ja käyttötarkkailuun. Valvontanäytteet on otettu verkostovedestä joka toinen kuukausi viidestätoista valitusta käyttöpisteestä. Käyttötarkkailuun kuuluvat kerran kuukaudessa otettavat näytteet laitosten lähtevistä vesistä, joka toinen kuukausi otettavat näytteet vesitorneista sekä neljä kertaa vuodessa otettavat näytteet kaikista käytössä olevista raakavesikaivoista. Kertomusvuonna otettiin yhteensä 592 näyte-erää (v. 2009 622 kpl ), joista tehtiin yhteensä 6086 analyysiä (v. 2009 6391). Vuosikertomuksen lopussa on analyysien yhteenveto. Kertomusvuoden aikana veden laatu täytti kaikilta osin Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen 461/2000 mukaiset laatuvaatimukset. Laatusuosituksien osalta kahden näyte-erän rautapitoisuuden ylittyi, mikä on laskettavissa paikallisen verkkohäiriön syyksi. PÄÄKAUPUNKI- SEUDUN VESI OY Kuntayhtymä omistaa Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n yhteensä 1300 osakkeesta 56 kpl eli 4,3%. Yhtiökokouksissa on Tuusulan seudun vesilaitosta edustanut yhtymähallituksen erikseen nimeämä kokousedustaja. Yhtiön hallituspaikoissa on sovittu ns. pienosakkaiden kesken tietty vuorotteluperiaate, jonka mukaan Tuusulan seudun vesilaitoksen, Nurmijärven ja Kirkkonummen kuntien, Hyvinkään kaupungin ja Altia Oy:n kesken hallituspaikka siirtyy vuosittain. Vuonna 2010 yhtiön hallituksessa pienosakkaiden edustajana on ollut toimitusjohtaja Unto Tanttu. Kertomusvuoden aikana maksettiin Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle liittymän vuosimaksua 184 800 euroa. Vuosimaksun suuruus säilyi edellisvuoden suuruisena. Tunnelin käyttömaksuina Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle suoritettiin yhteensä 45 866 euroa, edellisvuoden summan oltua 47 291 euroa. KIINTEISTÖ OY TUUSULAN VANHA KUNNANTALO Kuntayhtymän omistuksessa on yhtiön 1169 osakkeesta 372 kpl eli 31,8%. Yhtiökokouksissa kuntayhtymää edusti yhtymähallituksen puheenjohtaja Pasi Rokosa. Yhtiöhallituksessa kuntayhtymän edustajana oli toimitusjohtaja Unto Tanttu. Kertomusvuoden aikana yhtiövastikkeita maksettiin yhteensä 10 954 euroa (v. 2009 10 971 euroa ). 15
Vähänummen vesilaitos valmistui syksyllä. VÄHÄNUMMEN VESILAITOKSEN SANEERAUS Vuosille 2009 2010 investointiohjelmassa ajoitettu Vähänummen vesilaitoksen kokonaissaneeraus käynnistyi suunnittelukilpailutuksella tammikuussa 2009. Rakennustyöt käynnistivät saman vuoden mar- raskuussa ja laitos saatiin valmiiksi ja käyttöön otetuksi kertomusvuoden elokuun loppuun mennessä. Kun edellisvuodelle hankkeeseen oli kirjattu yhteensä 272 519 euron suuruiset kustannukset, oli saneerauksen kokonaiskustannus yhteensä 1 064 894 euroa. Kokonaiskustannukseen kuului alun perin myös uuden prosessirakennuksen vieressä olleen vanhan hidassuodatushallin kunnostus varastoksi. Rakenteiden huonokuntoisuus ja lopulta sortuminen johti siihen, että rakennusurakkaan kuuluvien perustusten osalta työt tehtiin, mutta hallin rakentaminen päätettiin jättää tuonnemmaksi. VÄHÄNUMMEN VESILAITOS, TOTEUTUNEET KUSTANNUKSET 2010 Suunnittelu, valvonta, FCG Oy 21 285 Pääurakka, YIT Rakennus Oy 464 564 Koneistourakka, Fast Weld Oy 243 976 Sähköurakka, Saku-Tek Oy 53 649 Automaatiourakka, Syspoint Oy 142 701 Muut kustannukset 18 912 Yhteensä 792 375 16
Rakentaminen 17
18
Rakentaminen FIRAN VESILAITOKSEN SANEERAUS Vuosien 2010-2011 investointiohjelmaan kuuluva Firan vesilaitoksen saneeraus käynnistyi alkuvuodesta laitokselta lähtevän painejohdon uusimisella. Vanha valurautajohto oli jo vuosien saatossa todettu huonokuntoiseksi vuototapausten korjausten yhteydessä ja se uusittiin PVC-johdoksi 640 metrin matkalta. Ni- FIRAN VESILAITOKSEN SANEERAUS, TOTEUTUNEET KUSTANNUKSET 2010 mellishalkaisijaltaan 160 mm johto-osuus tehtiin omana työnä. Kustannuksia johdolle kirjattiin 28 866 euroa. Laitos-osan suunnittelu käynnistyi myös alkuvuonna ja suunnitelmat saatiin valmiiksi elokuun loppuun mennessä. Urakkakilpailutus tapahtui lokakuussa ja rakentaminen pääsi alkamaan vielä marraskuun aikana. Suunnittelu, FCG Oy 55 655 Pääurakka, YIT Rakennus Oy 59 935 Koneistourakka, Viseko Oy 0 Sähköurakka, Sähköliike Matti Rantala Oy 0 Automaatiourakka, Syspoint Oy 0 Muut kustannukset 17 135 Yhteensä 132 725 JÄNIKSENLINNA JÄRVENPÄÄ - YHDYSJOHTO Yhdysjohdon uusiminen syöpymisongelmien takia ja samalla kapasiteetin lisääminen olivat perussyyt hankkeelle, joka varattiin toiseksi pääinvestointikohteeksi vuosille 2010 2011. Suunnitelma saatiin valmiiksi aivan loppuvuodesta, niin että urakoitsija voitiin valita kilpailutukseen perustuen joulukuussa. Putkihankinta tehtiin rakennuttajan omana hankintana myös kilpailutuksen perusteella. Valituksi tuli KWH Pipe Oy:n toimittama PVC-materiaalia oleva putki, nimelliskooltaan 500 mm. Hankkeen yhteydessä toteutetaan putkiosuudelle kuuluva Hiihtomajan paineenkorotusaseman saneeraus. Järvenpään puoleisessa päässä vanha johto jää vireillä olevan Saunakallion kaa- va-alueelle siten, että uudelle putkelle on suunniteltu uusi sijainti kaavaan sopivaksi. Valitusten myötä hanke kuitenkin viivästyy ja kyseinen putkiosuus, noin 560 m, jää uusittavaksi kaavatyön yhteydessä. Pääasiassa suunnittelusta aiheutuneita kustannuksia hankkeelle kertyi kertomusvuoden aikana 43 712 euroa. MUU RAKENTAMIS- JA KUNNOSSAPITOTOIMINTA Vesilaitoksella on käytössään yli neljäkymmentä raakavesikaivoa, joiden kaikkien päällä on laitteita ja putkituksia varten suojakoppi. Parin vuosikymmenen ajan koppina on käytetty lasikuituvalmisteista kypärää, joka on lämpöeristetty versio Tiehallinnon käyttämästä hiekkasäiliöstä. Näiden suojakoppien käytössä on ajan mittaan kuitenkin ilmennyt epävarmuutta materiaalin vanhetessa ja saumojen tiiviydessä. Yhdessä metallisia sähkömuuntamokoppeja valmistavan Elkamo Oy:n kanssa kehiteltiin malli, jollaisia laitokselle oli aiem- min hankittu 20 kpl. Kertomusvuoden aikana näitä koppeja hankittiin 10 kpl lisää ja tavoitteena on vähitellen vaihtaa kaikki suojakopit samanlaisiksi. Osa hankituista kopeista on kirjattu tehtyihin investointihankkeisiin, (mm. Firan vesilaitoksen saneeraus). Tammikuussa 2010 sattuneen hankalan putkivuodon seurauksena uusittiin vanhaa valurautajohtoa 310 metrin matkalta Hyrylä-Järvenpää -yhdysjohdossa. Pikatyönä tehdyn sujutustyön, jossa nimelliskooltaan 250 mm valurautaputken sisään sujutettiin 225 mm PE-muovinen putki, urakoi NRG Infra Oy. Saneerauksesta aiheutui yhteensä 36 070 euron kustannus. 19
TULOSLASKELMA 2008-2010 2008 2009 2010 TA2010 %TA TUOTOT myynti 2 654 607 2 700 022 2 837 860 2 754 000 103 tuet ja avustukset 3491 20177 0 muut tuotot 6700 9776 2237 0 TUOTOT YHTEENSÄ 2 661 307 2 713 288 2 860 274 2 754 000 104 KULUT 1 766 318 1 949 653 1 838 179 1 888 400 97 TOIMINTAKATE 894 989 763 635 1 022 095 865 600 118 RAHOITUSTUOTOT JA KULUT -150 710-11 550-5613 -15 000 37 VUOSIKATE 744 279 752 085 1 016 482 850 600 120 POISTOT 806 718 831 677 871 612 848 000 103 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT 0 0 4192 0 TILIKAUDEN TULOS -62 439-79 592 149 062 2600 POISTOERON LISÄYS/VÄHENNYS 67 280 67 280 67 280 67 280 RAHASTOJEN LISÄYS/VÄHENNYS 0 0 0 0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 4841-12 312 216 342 69 880 Tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % 151 139 155 146 Vuosikate/Poistot, % 92 90 117 100 Vuosikate, euroa/liittynyt asukas 6,40 6 9 Liittynyt asukasmäärä 116 253 117 948 119 278 Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä: Tilinpäätöksen mukaan tilikauden ylijäämä on 216 341,80 euroa. Yhtymähallitus esittää ylijäämän siirtämistä taseeseen omaan pääomaan tilikauden ylijäämäksi. RAHOITUSLASKELMA 2008-2010 2008 2009 2010 TA 2010 Tulorahoitus 744 279 752 085 1 020 674 851 000 Investoinnit 607 825 640 448 1 141 391 1 020 000 NETTOKASSAVIRTA 136 454 111 637-120 717-169 000 Lainakannan muutokset -160 000-160 000-160 000 169 000 Muut maksuvalmiuden muutokset 198 276-24 438 58 408 0 KASSAVAROJEN MUUTOS 174 730-72 801-222 309 0 Tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 122 117 89 83 Lainanhoitokate 4,0 4,4 7 Pääomamenojen tulorahoitus, % 97 94 78 72 Kassan riittävyys, pv 85 70 40 20
Talous INVESTOINTIEN TOTEUMA 2008-2010 Kohde 2008 2009 2010 TA2010 Muut pitkävaikutteiset menot Sora-alueiden kunnostukset 0 0 0 70 000 Toimiston ikkunat 30 117 0 Rakennukset ja rakennelmat Korpimäen saneeraus 29 947 Lahelan laitossaneeraus 53 233 Keravan vesitorni 81 435 Jäniksenlinnan/Kaikulan kalkkisuodatusten katot 41 212 Ruoholan säätöasema 7221 Jäniksenlinnan/Kaikulan kapasiteetin lisäys 302 672 147 027 Paikkatieto-ohjelmisto 22 305 Koskenmäki-kunnantalo johtosaneeraus 26 575 Jäniksenlinnan raakavesikaivojen ohjaus 15 321 208 280 Jäniksenlinna-Järvenpää johtosaneeraus 43 712 150 000 Vähänummen vesilaitoksen saneeraus 272 519 792 375 400000 Vähänummen varasto 72 106 0 Rusutjärven logiikkakeskus 28 000 60 000 Firan laitoksen saneeraus 132 726 200 000 Firan vesijohto 28 866 0 Rakennukset ja rakennelmat yhteensä 579 921 627 826 1 097 785 810 000 Maanhankinnat 0 0 0 120 000 Irtaimistohankinnat 27 904 12 622 13 489 20 000 INVESTOINNIT YHTEENSÄ 607 825 640 448 1 141 391 1 020 000 Talous TASEEN KEHITTYMINEN 2008-2010 2008 2009 2010 VASTAAVAA pysyvät vastaavat 16 230 886 16 039 657 16 309 436 vaihtuvat vastaavat 1 102 751 1 033 157 806 690 yhteensä 17 333 637 17 072 814 17 116 126 VASTATTAVAA oma pääoma 16 039 277 16 026 965 16 243 307 varaukset 263 470 196 190 128 911 pitkäaik. vieras pääoma 480 000 320 000 160 000 lyhytaik. vieras pääoma 550 889 529 658 583 908 yhteensä 17 333 637 17 072 814 17 116 126 TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 94 95 96 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 38,7 31,3 26,0 Lainakanta 31.12. 640 000 480 000 320 000 Lainakanta 31.12.,e/liittynyt asukas 5,37 4,02 2,68 21
22 Pohjavesialueet
Verkosto Nuppulinna Puolukkakallio 23
Laitosanalyysit Firan vesilaitos RAAKAVESI LÄHTEVÄ VESI Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Lämpötila C 10 6,7 8,4 12 7,3 8,7 ph-luku 11 6,3 6,4 12 7,5 7,7 Alkaliteetti mmol/l 11 0,48 0,54 12 1,2 1,3 Happi mg/l 11 4,8 7,4 12 7,5 7,8 Hiilidioksidi mg/l 11 29,6 35 12 3,7 5 Rauta Fe mg/l 11 <0,051 0,120 12 <0,05 <0,05 Mangaani Mn mg/l 11 <0,029 <0,04 12 <0,041 0,05 Kloridi mg/l 11 <30,6 53,0 1 22 22 Kok. kovuus dh 11 3,1 4,6 12 4,9 6,4 Kalsium Ca mg/l 11 26,5 32 Ammoniumtyppi mgn/l 3 <0,022 <0,022 Nitriittityppi mgn/l 3 <0,003 <0,003 Nitraattityppi mgn/l 3 0,15 0,15 Sulfaatti SO 4 mg/l 3 10 10 Alumiini Al mg/l 3 0,0013 0,0015 Arseeni As mg/l 3 0,0001 0,0001 Boori Bo mg/l 3 <0,012 <0,02 Elohopea Hg µg/l 3 <0,2 <0,2 Fluoridi F mg/l 3 <0,2 <0,2 Kadmium Cd mg/l 3 0,00003 0,00003 Koboltti Co mg/l 3 0,0001 0,0002 Kromi Cr mg/l 3 <0,0002 <0,0002 Kupari Cu mg/l 3 0,0037 0,0045 Lyijy Pb mg/l 3 0,0002 0,0003 Nikkeli Ni mg/l 3 0,0015 0,0024 Sinkki Zn mg/l 3 0,0048 0,0058 Liuottimet µg/l 3 0 0 2 0 0 Kolibakt. kpl/100ml 12 3,3 36 12 0 0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 12 0 0 12 0 0 Kok.bakteerit kpl/ml 12 12,1 110 12 0 0 Sameus FTU 11 <0,26 0,87 12 <0,23 0,51 TOC mg/l 6 <1,5 <1,5 1 <1 <1 24
Tulosten yhteenveto vuodelta 2010 Lahelan vesilaitos RAAKAVESI LÄHTEVÄ VESI Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Lämpötila C 12 6,1 8,2 12 6,9 7,8 ph-luku 12 6,2 6,4 12 7,9 8 Alkaliteetti mmol/l 12 1,1 1,2 12 1,2 1,3 Happi mg/l 12 8,2 8,6 12 12,0 12,3 Hiilidioksidi mg/l 12 66,7 81 12 1,5 2,2 Rauta Fe mg/l 12 <0,045 <0,05 12 <0,05 <0,05 Mangaani Mn mg/l 12 <0,03 <0,04 12 <0,041 0,05 Kloridi mg/l 12 31,9 49 1 28 28 Kok. kovuus dh 12 4,9 5,3 12 5,4 5,7 Kalsium Ca mg/l 11 26 27 Ammoniumtyppi mgn/l 3 <0,022 <0,022 Nitriittityppi mgn/l 3 <0,003 <0,003 Nitraattityppi mgn/l 3 1,2 1,3 Sulfaatti SO 4 mg/l 3 16,3 17 Alumiini Al mg/l 3 <0,0011 0,0012 Arseeni As mg/l 3 0,0002 0,0002 Boori Bo mg/l 3 0,0150 0,0156 Elohopea Hg µg/l 3 <0,2 <0,2 Fluoridi F mg/l 3 <0,2 <0,2 Kadmium Cd mg/l 3 0,00003 0,00004 Koboltti Co mg/l 3 0,0001 0,0001 Kromi Cr mg/l 3 0,0003 0,0004 Kupari Cu mg/l 3 0,0090 0,0175 Lyijy Pb mg/l 3 <0,00027 0,00042 Nikkeli Ni mg/l 3 0,0014 0,0017 Sinkki Zn mg/l 3 0,017 0,043 Liuottimet µg/l 3 0 0 2 0 0 Kolibakt. kpl/100ml 12 0 0 12 0 0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 12 0 0 12 0 0 Kok.bakteerit kpl/ml 12 22,7 120 12 28,7 180 Sameus FTU 12 <0,2 <0,2 12 <0,21 0,34 TOC mg/l 6 <1,5 <1,5 1 <1 <1 25
Laitosanalyysit Jäniksenlinnan vesilaitos RAAKAVESI LÄHTEVÄ VESI Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Lämpötila C 39 5,2 8,1 12 5,9 7 ph-luku 39 6,5 6,7 12 7,4 7,5 Alkaliteetti mmol/l 39 0,48 0,80 12 0,89 0,98 Happi mg/l 39 <2,9 6,7 12 9,1 9,7 Hiilidioksidi mg/l 39 17,5 31 12 3,6 5,4 Rauta Fe mg/l 39 <0,4 2,3 12 <0,05 <0,05 Mangaani Mn mg/l 39 <0,081 0,32 12 <0,04 <0,04 Kloridi mg/l 39 7,1 10 1 7 7 Kok. kovuus dh 39 2,2 3,4 12 3,1 3,4 Kalsium Ca mg/l 11 15,7 18 Ammoniumtyppi mgn/l 10 <0,022 <0,022 Nitriittityppi mgn/l 10 <0,003 <0,003 Nitraattityppi mgn/l 10 <0,23 0,56 Sulfaatti SO 4 mg/l 10 14 18 Alumiini Al mg/l 10 0,009 0,031 Arseeni As mg/l 10 0,00015 0,00025 Boori Bo mg/l 10 <0,016 <0,02 Elohopea Hg µg/l 10 <0,2 <0,2 Fluoridi F mg/l 10 0,53 0,97 Kadmium Cd mg/l 10 <0,00003 0,00005 Koboltti Co mg/l 10 <0,0004 0,0014 Kromi Cr mg/l 10 <0,0002 <0,0002 Kupari Cu mg/l 10 0,0027 0,0049 Lyijy Pb mg/l 10 0,0005 0,0010 Nikkeli Ni mg/l 10 0,0016 0,0045 Sinkki Zn mg/l 10 0,0062 0,0111 Liuottimet µg/l 10 0 0 2 0 0 Kolibakt. kpl/100ml 39 0,026 1 12 0 0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 39 0 0 12 0 0 Kok.bakteerit kpl/ml 39 4,9 63 12 0,17 1 Sameus FTU 39 <1,7 19 12 <0,24 0,42 TOC mg/l 39 <1,8 3,1 1 1,8 1,8 26
Tulosten yhteenveto vuodelta 2010 Koskenmäen vesilaitos RAAKAVESI LÄHTEVÄ VESI Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Lämpötila C 4 7,7 8 13 8,3 9,2 ph-luku 4 6,3 6,4 12 8,1 8,1 Alkaliteetti mmol/l 4 0,88 0,89 12 1,1 1,1 Happi mg/l 4 8,0 8,5 12 12,0 12,6 Hiilidioksidi mg/l 4 47,8 54,0 12 0,8 1,2 Rauta Fe mg/l 4 <0,045 <0,05 12 <0,05 <0,05 Mangaani Mn mg/l 4 <0,03 <0,04 12 <0,04 <0,04 Kloridi mg/l 4 26,2 27,0 1 26 26 Kok. kovuus dh 4 4,7 5,0 12 5,4 5,6 Kalsium Ca mg/l 11 24,5 26,0 Ammoniumtyppi mgn/l 1 <0,022 <0,022 Nitriittityppi mgn/l 1 <0,003 <0,003 Nitraattityppi mgn/l 1 2,2 2,2 Sulfaatti SO 4 mg/l 1 23 23 Alumiini Al mg/l 1 0,0095 0,0095 Arseeni As mg/l 1 0,0001 0,0001 Boori Bo mg/l 1 0,041 0,041 Elohopea Hg µg/l 1 <0,2 <0,2 Fluoridi F mg/l 1 <0,2 <0,2 Kadmium Cd mg/l 1 0,00002 0,00002 Koboltti Co mg/l 1 0,00003 0,00003 Kromi Cr mg/l 1 0,0002 0,0002 Kupari Cu mg/l 1 0,0023 0,0023 Lyijy Pb mg/l 1 0,00005 0,00005 Nikkeli Ni mg/l 1 0,0013 0,0013 Sinkki Zn mg/l 1 0,0039 0,0039 Liuottimet µg/l 1 0 0 2 0 0 Kolibakt. kpl/100ml 4 0,5 1 13 0 0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 4 0 0 13 0 0 Kok.bakteerit kpl/ml 4 8,5 33 13 1,7 6 Sameus FTU 4 <0,2 <0,2 12 <0,29 0,92 TOC mg/l 2 <1,5 <1,5 1 <1 <1 27
Laitosanalyysit Marjamäen vesilaitos RAAKAVESI LÄHTEVÄ VESI Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Lämpötila C 8 6,3 6,6 12 6,9 8,3 ph-luku 8 6,4 6,5 12 7,8 7,8 Alkaliteetti mmol/l 8 1,8 2,5 12 1,8 1,8 Happi mg/l 8 1,7 2,1 12 12,0 12,4 Hiilidioksidi mg/l 8 78,4 96,0 12 3,3 4,4 Rauta Fe mg/l 8 <0,25 0,88 12 <0,05 <0,05 Mangaani Mn mg/l 8 <0,037 <0,04 12 <0,04 <0,04 Kloridi mg/l 8 14,1 19 1 13 13 Kok. kovuus dh 8 6,9 9,2 12 6,5 7,0 Kalsium Ca mg/l 11 26,5 28,0 Ammoniumtyppi mgn/l 2 <0,022 <0,022 Nitriittityppi mgn/l 2 <0,003 <0,003 Nitraattityppi mgn/l 2 0,82 1,2 Sulfaatti SO 4 mg/l 2 29 33 Alumiini Al mg/l 2 0,0021 0,0023 Arseeni As mg/l 2 0,0004 0,0004 Boori Bo mg/l 2 0,016 0,016 Elohopea Hg µg/l 2 <0,2 <0,2 Fluoridi F mg/l 2 0,28 0,36 Kadmium Cd mg/l 2 0,00004 0,00004 Koboltti Co mg/l 2 0,0002 0,0004 Kromi Cr mg/l 2 <0,0002 <0,0002 Kupari Cu mg/l 2 0,0043 0,0045 Lyijy Pb mg/l 2 0,0004 0,0004 Nikkeli Ni mg/l 2 0,0020 0,0024 Sinkki Zn mg/l 2 0,0091 0,0107 Liuottimet µg/l 2 0 0 2 0 0 Kolibakt. kpl/100ml 8 0 0 12 0 0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 8 0 0 12 0 0 Kok.bakteerit kpl/ml 8 0,38 1 12 1,1 9 Sameus FTU 8 <1 3,5 12 <0,25 0,72 TOC mg/l 4 <1,5 <1,5 1 1,2 1,2 28
Tulosten yhteenveto vuodelta 2010 Paippisten vesilaitos RAAKAVESI LÄHTEVÄ VESI Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Lämpötila C 8 6,3 6,7 12 5,9 8,5 ph-luku 8 6,7 6,7 12 7,2 7,3 Alkaliteetti mmol/l 8 1,8 1,9 12 1,7 1,8 Happi mg/l 8 1,8 3,0 12 12,1 12,4 Hiilidioksidi mg/l 8 41,8 51,0 12 10,9 14,0 Rauta Fe mg/l 8 <0,27 0,56 12 <0,05 <0,05 Mangaani Mn mg/l 8 <0,033 <0,04 12 <0,04 <0,04 Kloridi mg/l 8 15,9 20,0 1 17 17 Kok. kovuus dh 8 6,1 6,2 12 6,0 6,2 Kalsium Ca mg/l 11 22,5 24,0 Ammoniumtyppi mgn/l 2 <0,022 <0,022 Nitriittityppi mgn/l 2 <0,003 <0,003 Nitraattityppi mgn/l 2 0,26 0,45 Sulfaatti SO 4 mg/l 2 24,5 30,0 Alumiini Al mg/l 2 <0,0013 0,0016 Arseeni As mg/l 2 0,0005 0,0009 Boori Bo mg/l 2 0,016 0,018 Elohopea Hg µg/l 2 <0,2 <0,2 Fluoridi F mg/l 2 0,38 0,48 Kadmium Cd mg/l 2 0,00002 0,00002 Koboltti Co mg/l 2 0,0002 0,0005 Kromi Cr mg/l 2 <0,0002 <0,0002 Kupari Cu mg/l 2 0,0028 0,0033 Lyijy Pb mg/l 2 0,0003 0,0004 Nikkeli Ni mg/l 2 0,0021 0,0032 Sinkki Zn mg/l 2 0,0077 0,0087 Liuottimet µg/l 2 0 0 2 0 0 Kolibakt. kpl/100ml 8 0 0 12 0 0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 8 0 0 12 0 0 Kok.bakteerit kpl/ml 8 2 11 12 0 0 Sameus FTU 8 <1,9 5,1 12 <0,21 0,34 TOC mg/l 4 <1,5 <1,5 1 <1 <1 29
Laitosanalyysit Rusutjärven vesilaitos RAAKAVESI LÄHTEVÄ VESI Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Lämpötila C 25 5,7 8 12 6,8 8,0 ph-luku 25 6,6 6,7 12 7,5 7,5 Alkaliteetti mmol/l 25 0,5 1,2 12 0,9 1,0 Happi mg/l 25 <5,4 8,5 12 8,4 9,5 Hiilidioksidi mg/l 25 13,6 34,0 12 3,3 4,6 Rauta Fe mg/l 25 <0,28 2,8 12 <0,05 <0,05 Mangaani Mn mg/l 25 <0,04 0,28 12 <0,04 <0,04 Kloridi mg/l 25 10,1 19,0 1 10 10 Kok. kovuus dh 25 2,4 4,9 12 3,6 3,9 Kalsium Ca mg/l 11 18,2 19,0 Ammoniumtyppi mgn/l 8 <0,022 <0,022 Nitriittityppi mgn/l 8 <0,003 <0,003 Nitraattityppi mgn/l 8 <0,28 0,39 Sulfaatti SO 4 mg/l 8 13,3 22,0 Alumiini mg/l 8 <0,01 0,05 Arseeni mg/l 8 0,0001 0,0003 Boori mg/l 8 0,014 0,018 Elohopea Hg µg/l 8 <0,2 <0,2 Fluoridi mg/l 8 <0,25 0,47 Kadmium Cd mg/l 8 <0,00002 0,00003 Koboltti Co mg/l 8 <0,0003 0,0018 Kromi Cr mg/l 8 <0,0002 <0,0002 Kupari Cu mg/l 8 0,0017 0,0043 Lyijy Pb mg/l 8 <0,0001 0,0004 Nikkeli Ni mg/l 8 0,0013 0,0048 Sinkki Zn mg/l 8 0,0033 0,0052 Liuottimet µg/l 8 0 0 2 0 0 Kolibakt, kpl/100ml 25 0,08 2 12 0 0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 25 0 0 12 0 0 Kok. bakteerit kpl/ml 25 13,9 200 12 0,25 1 Sameus FTU 25 <0,54 2,9 12 <0,31 0,96 TOC mg/l 25 <2 3,3 1 1,9 1,9 30
Tulosten yhteenveto vuodelta 2010 Kaikulan vesilaitos RAAKAVESI LÄHTEVÄ VESI Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Lämpötila C 4 6,5 6,8 9 6,1 7,5 ph-luku 4 6,5 6,5 9 8,1 8,1 Alkaliteetti mmol/l 4 0,58 0,61 9 1,4 1,4 Happi mg/l 4 8,4 8,8 9 9,8 10,0 Hiilidioksidi mg/l 4 20,5 22,0 9 0,9 1,1 Rauta Fe mg/l 4 <0,045 <0,05 9 <0,05 <0,05 Mangaani Mn mg/l 4 <0,03 <0,04 9 <0,04 <0,04 Kloridi mg/l 4 <5 <5 1 <5 <5 Kok, kovuus dh 4 2,5 2,7 9 4,8 5,3 Kalsium Ca mg/l 8 26,5 27,0 Ammoniumtyppi mgn/l 1 <0,022 <0,022 Nitriittityppi mgn/l 1 <0,003 <0,003 Nitraattityppi mgn/l 1 0,86 0,86 Sulfaatti SO 4 mg/l 1 17 17 Alumiini mg/l 1 <0,001 <0,001 Arseeni mg/l 1 0,0001 0,0001 Boori mg/l 1 0,0077 0,0077 Elohopea Hg µg/l 1 <0,2 <0,2 Fluoridi mg/l 1 <0,2 <0,2 Kadmium Cd mg/l 1 <0,00002 <0,00002 Koboltti Co mg/l 1 <0,00002 <0,00002 Kromi Cr mg/l 1 <0,0002 <0,0002 Kupari Cu mg/l 1 0,0011 0,0011 Lyijy Pb mg/l 1 0,0002 0,0002 Nikkeli Ni mg/l 1 0,0002 0,0002 Sinkki Zn mg/l 1 0,0096 0,0096 Liuottimet µg/l 1 0 0 2 0 0 Kolibakt, kpl/100ml 4 0 0 9 0 0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 4 0 0 9 0 0 Kok.bakteerit kpl/ml 4 1 4 9 3,2 15 Sameus FTU 4 <0,2 <0,2 9 <0,2 0,22 TOC mg/l 2 <1,5 <1,5 1 <1 <1 31
Laitosanalyysit Vähänummen vesilaitos Laitosta saneerattiin lähes koko vuosi ja se oli pois käytöstä. RAAKAVESI LÄHTEVÄ VESI Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Lämpötila C 3 4,1 6,4 7 7,6 9,0 ph-luku 3 6,5 6,6 6 7,6 7,9 Alkaliteetti mmol/l 3 1,1 1,5 6 1,3 1,4 Happi mg/l 3 6,1 6,7 6 11,7 12,4 Hiilidioksidi mg/l 3 42,7 48,0 6 4,0 14,0 Rauta Fe mg/l 3 <0,11 0,24 6 <0,06 0,07 Mangaani Mn mg/l 3 <0,04 <0,04 6 <0,04 <0,04 Kloridi mg/l 3 16,7 22,0 1 17,0 17,0 Kok. kovuus dh 3 5,2 5,9 6 5,4 5,5 Kalsium Ca mg/l 5 23,6 26,0 Ammoniumtyppi mgn/l 0 Nitriittityppi mgn/l 0 Nitraattityppi mgn/l 0 Sulfaatti SO 4 mg/l 0 Alumiini Al mg/l 0 Arseeni As mg/l 0 Boori Bo mg/l 0 Elohopea Hg µg/l 0 Fluoridi F mg/l 0 Kadmium Cd mg/l 0 Koboltti Co mg/l 0 Kromi Cr mg/l 0 Kupari Cu mg/l 0 Lyijy Pb mg/l 0 Nikkeli Ni mg/l 0 Sinkki Zn mg/l 0 Liuottimet µg/l 0 0 Kolibakt. kpl/100ml 3 0 0 9 0 0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 3 0 0 9 0 0 Kok.bakteerit kpl/ml 3 4,7 10 9 8 25 Sameus FTU 3 <0,6 1,4 6 <0,26 0,53 TOC mg/l 0 1 1,1 1,1 32
Tulosten yhteenveto vuodelta 2010 Korkeamäen vesilaitos RAAKAVESI LÄHTEVÄ VESI Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Lämpötila C 15 6,4 7,0 12 6,3 8,4 ph-luku 15 6,5 6,8 12 7,9 8,0 Alkaliteetti mmol/l 15 2,5 3,8 12 2,2 2,4 Happi mg/l 15 <3,0 5,9 12 12,2 12,7 Hiilidioksidi mg/l 15 84,2 140 12 2,7 3,2 Rauta Fe mg/l 15 <0,27 1,1 12 <0,05 <0,05 Mangaani Mn mg/l 15 <0,18 0,64 12 <0,04 <0,04 Kloridi mg/l 15 14,9 21,0 1 16 16 Kok. kovuus dh 15 8,5 11,0 12 7,7 8,3 Kalsium Ca mg/l 11 28,2 31,0 Ammoniumtyppi mgn/l 4 <0,022 <0,022 Nitriittityppi mgn/l 4 <0,003 <0,003 Nitraattityppi mgn/l 4 0,8 2,1 Sulfaatti SO 4 mg/l 4 34,5 48,0 Alumiini Al mg/l 4 0,007 0,017 Arseeni As mg/l 4 0,0003 0,0004 Boori Bo mg/l 4 0,028 0,036 Elohopea Hg µg/l 4 <0,2 <0,2 Fluoridi F mg/l 4 0,63 1,1 Kadmium Cd mg/l 4 0,00007 0,00007 Koboltti Co mg/l 4 0,0003 0,0005 Kromi Cr mg/l 4 <0,0002 0,0002 Kupari Cu mg/l 4 0,0063 0,0071 Lyijy Pb mg/l 4 0,0007 0,0017 Nikkeli Ni mg/l 4 0,0026 0,0049 Sinkki Zn mg/l 4 0,0130 0,0222 Liuottimet µg/l 4 0 0 2 0 0 Kolibakt, kpl/100ml 18 0,83 8 12 0 0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 18 0 0 12 0 0 Kok.bakteerit kpl/ml 18 9,8 82 12 3,4 12 Sameus FTU 15 <3 21 12 <0,26 0,8 TOC mg/l 8 <1,5 <1,5 1 1,1 1,1 33
Laitosanalyysit Tulosten yhteenveto vuodelta 2010 Santakosken vesilaitos RAAKAVESI LÄHTEVÄ VESI Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Lämpötila C 4 6,2 6,8 12 5,9 7,0 ph-luku 4 6,8 6,8 12 7,7 7,8 Alkaliteetti mmol/l 4 1,6 1,6 12 2,1 2,1 Happi mg/l 4 5,8 6,2 12 11,4 12,3 Hiilidioksidi mg/l 4 27,5 30,0 12 4,6 5,6 Rauta Fe mg/l 4 0,20 0,51 12 <0,05 <0,05 Mangaani Mn mg/l 4 <0,034 <0,04 12 <0,04 <0,04 Kloridi mg/l 4 16,8 17,0 1 16 16 Kok. kovuus dh 4 5,6 5,8 12 7,1 7,3 Kalsium Ca mg/l 11 31,1 32,0 Ammoniumtyppi mgn/l 1 <0,022 <0,022 Nitriittityppi mgn/l 1 <0,003 <0,003 Nitraattityppi mgn/l 1 1,5 1,5 Sulfaatti SO 4 mg/l 1 15 15 Alumiini Al mg/l 1 0,0043 0,0043 Arseeni As mg/l 1 0,0016 0,0016 Boori Bo mg/l 1 0,018 0,018 Elohopea Hg µg/l 1 <0,2 <0,2 Fluoridi F mg/l 1 0,63 0,63 Kadmium Cd mg/l 1 <0,00002 <0,00002 Koboltti Co mg/l 1 0,00002 0,00002 Kromi Cr mg/l 1 <0,0002 <0,0002 Kupari Cu mg/l 1 0,0030 0,0030 Lyijy Pb mg/l 1 0,0010 0,0011 Nikkeli Ni mg/l 1 0,0010 0,0010 Sinkki Zn mg/l 1 0,0039 0,0039 Liuottimet µg/l 1 0 0 2 0 0 Kolibakt, kpl/100ml 4 0 0 12 0 0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 4 0 0 12 0 0 Kok.bakteerit kpl/ml 4 0 0 12 0,08 1 Sameus FTU 4 0,68 1,1 12 <0,26 0,74 TOC mg/l 2 <1,5 <1,5 1 <1 <1 34
35
Verkostoanalyysit JÄRVENPÄÄ KERAVA Järvenpään uimahalli Järvenpään terveyskeskus Keravan terveyskeskus Kalevan päiväkoti Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Lämpötila C 6 6,3 11,3 6 7,2 11,8 6 8,7 11 6 10,1 14,6 Haju 6 EI EI 6 EI EI 6 EI EI 6 EI EI Maku 6 EI EI 6 EI EI 6 EI EI 6 EI EI Sameus FTU 6 <0.19 <0.2 6 <0.2 <0.2 6 <0.22 0,3 6 <0.23 0,28 Väri mgpt/l 6 <5 <5 6 <5 <5 6 <5 <5 6 <5 <5 ph-luku 6 7,7 7,8 6 7,8 7,9 6 7,7 7,7 6 7,6 7,7 Kok. kovuus dh 6 4,4 7,8 6 3,6 3,8 6 3,5 3,7 6 3,4 3,7 Johtokyky ms/m 6 16,2 20 6 15,7 16 6 16 17 6 15,7 16 Rauta Fe mg/l 6 <0.043 <0.05 6 <0.043 <0.05 6 <0.045 0,06 6 <0.047 0,06 Mangaani Mn mg/l 6 <0.034 <0.04 6 <0.034 <0.04 6 <0.034 <0.04 6 <0.034 <0.04 Ammoniumtyppi mgn/l 6 <0.022 <0.022 6 <0.022 <0.022 6 <0.022 <0.022 6 <0.022 <0.022 Kolibakt. kpl/100ml 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 Clostrium perfringens kpl/100ml 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 Alumiini mg/l 1 <0.005 <0.005 1 <0.005 <0.005 1 0,006 0,006 1 <0.005 <0.005 Arseeni mg/l 1 <0.001 <0.001 1 <0.001 <0.001 1 <0.001 <0.001 1 <0.001 <0.001 Elohopea Hg µg/l 1 <0.2 <0.2 1 0,2 0,2 1 <0.2 <0.2 1 <0.2 <0.2 Fluoridi mg/l 1 0,48 0,48 1 0,46 0,46 1 0,33 0,33 1 0,37 0,37 Kadmium Cd mg/l 1 <0.0005 <0.0005 1 <0.0005 <0.0005 1 <0.0005 <0.0005 1 <0.0005 <0.0005 Kromi Cr mg/l 1 <0.002 <0.002 1 <0.002 <0.002 1 <0.002 <0.002 1 <0.002 <0.002 Kupari Cu mg/l 1 <0.001 <0.001 1 0,016 0,016 1 0,013 0,013 1 0,021 0,021 Lyijy Pb mg/l 1 <0.001 <0.001 1 <0.001 <0.001 1 <0.001 <0.001 1 <0.001 <0.001 Natrium Na mg/l 1 6,6 6,6 1 6,8 6,8 1 8,2 8,2 1 7,3 7,3 Nikkeli Ni mg/l 1 <0.003 <0.003 1 <0.003 <0.003 1 <0.003 <0.003 1 <0.003 <0.003 Nitriittityppi mgn/l 1 <0.003 <0.003 1 <0.003 <0.003 1 <0.003 <0.003 1 <0.003 <0.003 Nitraattityppi mgn/l 1 0,34 0,34 1 0,33 0,33 1 0,69 0,69 1 0,46 0,46 Pestisidit µg/l 1 0 0 1 0 0 1 0 0 1 0 0 Sulfaatti SO 4 mg/l 1 32 32 1 13 13 1 15 15 1 13 13 Kloridi mg/l 1 8 8 1 7 7 1 9 9 1 9 9 Kok.bakteerit kpl/ml 1 2 2 1 0 0 1 0 0 1 0 0 Fek.streptok. kpl/100ml 1 0 0 1 0 0 1 0 0 1 0 0 TOC mg/l 1 2,1 2,1 1 2,1 2,1 1 1,8 1,8 1 2 2 36
Tulosten yhteenveto vuodelta 2010 Päiväkoti Aarre Kotimäen palvelutalo Alikerava Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi 6 12,1 14,8 6 7 13 6 6,7 7,5 6 EI EI 6 EI EI 6 EI EI 6 EI EI 6 EI EI 6 EI EI 6 <0.29 0,62 6 <0.72 3,2 6 <0.29 0,45 6 <5 <5 6 <5 <5 6 <5 <5 6 7,6 7,8 6 7,6 7,7 6 7,6 7,7 6 3,4 3,5 6 3,5 4,2 6 3,4 3,8 6 15,5 17 6 15,5 17 6 15 15 6 <0.065 0,17 6 <0.11 0,43 6 <0.045 <0.05 6 <0.034 <0.04 6 <0.034 <0.04 6 <0.034 <0.04 6 <0.022 <0.022 6 <0.022 <0.022 6 <0.022 <0.022 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 1 0,006 0,006 1 0,019 0,019 1 0,009 0,009 1 <0.001 <0.001 1 <0.001 <0.001 1 <0.001 <0.001 1 <0.2 <0.2 1 <0.2 <0.2 1 <0.2 <0.2 1 0,26 0,26 1 0,27 0,27 1 0,35 0,35 1 <0.0005 <0.0005 1 <0.0005 <0.0005 1 <0.0005 <0.0005 1 <0.002 <0.002 1 <0.002 <0.002 1 <0.002 <0.002 1 0,280 0,280 1 0,032 0,032 1 0,002 0,002 1 <0.001 <0.001 1 <0.001 <0.001 1 <0.001 <0.001 1 6,9 6,9 1 7,1 7,1 1 6,9 6,9 1 <0.003 <0.003 1 <0.003 <0.003 1 <0.003 <0.003 1 <0.003 <0.003 1 <0.003 <0.003 1 <0.003 <0.003 1 0,32 0,32 1 0,33 0,33 1 0,32 0,32 1 0 0 1 0 0 1 0 0 1 13 13 1 13 13 1 13 13 1 12 12 1 9 9 1 8 8 1 1 1 1 1 1 1 0 0 1 0 0 1 0 0 1 0 0 1 2,1 2,1 1 2 2 1 2,1 2,1 Verkosto 37