GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. Tiivistelma Tutkimuskohde sijaitsee Kullaan kunnan alueella karttalehdellä 1143 08 Porista n. 25 km E. Alustavien, tunnusteluluonteisten malmitutkimusten lähtökohtana oli alueellinen geologia, kullan suhteen otolliset tektoniset rakenteet sekä lukuisat kultaa ja arseenia sisältävät kansannäytteet. Tutkimukset käynnistyivät keväälla 1997 alueellisella mr-näytteenotolla. Naytteenotto sijoittui karttalehdille 1143 08-09 (7 linjaa1207 p). Alueelle tehtiin 28.2.1997 myös kaksi valtausvarausta Kullaa 1 (9 km2) ja Kullaa II (7.9 km2). Kesällä 1997 alueella tehtiin raskasmineraalitutkimuksia, lohkere-etsintää sekä alustavia kallioperätutkimuksia. Alueelta lähetettiin myös runsaasti uusia kiinnostavia kansannäytteitä. Tammikuussa 1998 Levanpellon alueelle (1143 08) suunniteltiin pienimuotoinen täydentävä mr-näytteenotto (110 p) sekä IP- ja MAGN- maastomittaus (3.3 km2). Naytteenotto sekä geoesikaaliset maastomittaukset toteutuivat kuitenkin vasta syksyllä 1998, joten kyseisenä kesänä malmitutkimukset alueella eivät mainittavasti edenneet. Mittaustulokset olivat käytettävissä loppuvuodesta 1998 ja kaikki näytteenoton tulokset keväälla 1999. Vuonna 1999 maastotutkimuksia ei alueella tehty. Kohde raportoida keskeneräisenä allekirjoittaneen siutyessä toistaiseksi muihin tehtäviin. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Alueella suoritettiin vain joitakin alustavia tutkimuksia. Kohde vaikuttaa kuitenkin kiinnostavalta ja edellyttää lisäselvityksiä. Alueella on runsaasti As-Au-pitoisia lohkareviitteitä. Lohkareita on laajalla alueella, eri tyyppisissä kivilajeissa. Osa lohkareista muodostaa selkeitä lohkareviuhkoja. Näihin liittyy myös moreenissa kohonneita Au-As-pitoisuuksia. Myös suuret tektoniset siirrosrakenteet alueen W- ja E-puolella lisäävät kiinnostavuutta. Paikallistarnalla ensin yksi mineralisaatio ja selvittämällä sen rakenteet, mineralisaation asemaa sekä malminmuodostusta kontrolloivat tekijät, voidaan tietoa edelleen hyödyntämällä paikallistaa mahdollisesti taloudellisesti kannattaviakin esiintymiä alueelta tai sen lähiympäristöstä. Kullaa, Levanpelto, Au, As, geokemiallinen mr-tutkimus, geofysikaalinen mittaus I Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintyma) Suomi, Länsi-Suomen lääni, Kullaa, Levanpelto Muut tiedot Arkistosarjan nimi Kokonaissivumaära 8 + 9 liitesivua Kieli Suomi 1 Arkistotunnus M19/1143120001~110 Hinta Julkisuus
JOHDANTO Tutkimusten lähtökohta Tutkimusten lähtökohtana olivat alueellinen geologia, kullan suhteen mahdollisesti otolliset tektoniset rakenteet sekä lukuisat kultaa ja arseenia sisältävät kansannäytteet. Etenkin aluetta leikkaavat suuret tektoniset NW-SE-suuntaiset rakenteet vaikuttivat esiselvitysten aloittamiseen alueella (liitteet 1-2). Tutkimusalueen sijainti ja koko Tutkimusalue sijaitsee Länsi-Suomessa Kullaan kunnassa n. 25 km Porin kaupungista itään Pori-Tampere-valtatien varrella. Alkuvaiheessa tunnustelevat mr-tutkimukset ulottuivat karttalehtien 1143 08-09 alueelle n. 5 x 5 km2 kokoiselle alueelle. Lohkaretutkimukset, kohteelliset mr-tutkimukset sekä geoslsikaaliset maastomittaukset rajoittuivat kuitenkin vain n. 3-4 km2 kokoiselle alueelle karttalehden 1 143 08 alueella (liite 3). Luonnonolosuhteet, asutus ja tiestö Alue on suhteellisen harvaan asuttua. Suurin taajama alueella on Kullaan kuntakeskus. Aluetta halkoo Pori-Tampere-valtatie. Tien kummallakin puolella aukeaa laajoja metsä- ja suoalueita. Metsäautoteitä on suhteellisen vähän. Kivikkoinen ja louhikkoinen moreenimaasto ja paikoin hyvinkin paksut maapeitteet voivat hankaloittaa kuitenkin malminetsintää. Tutkimuskohteen nimeäminen Tutkimuskohteesta on käytetty nimeä Kullaa tai Levanpelto paikallisen kylän nimen mukaan. Aikaisemmat tutkimukset GTK:n toimesta alueella ei ole suoritettu aikaisemmin laajempia malminetsintätöitä tai kullanetsintää. Sen sijaan Outokumpu Oy on etsinnyt alueella sekä kultaa että nikkeliä, joista voidaan mainita esim. Siikelinsuon, Muurainsuon ja Silmusuon alueen kultatutkimukset vuosina 1955-1957 (103411-12), 1956-1958 (1 1216-9) ja 1985-1990 (386011). Tutkimukset sijoittuvat karttalehdelle 1143 12, n. 8 km NE. Myös tällä alueella tunnetaan runsaasti Au-As-pitoisia lohkareviitteitä. Karttalehdellä 1 143 08 Outokumpu Oy on etsinyt vuosina 1988-1990 nikkeliä ja kuparia.
SUORITETUT TUTKIMUKSET Alustavat tutkimukset Tutkimukset käynnistyivät esiselvitysten jälkeen koostamalla yhteen geologiset ja geoslsikaaliset tiedot ja aineistot alueelta sekä yhdistämällä niihin saatavilla olevat tiedot alueen Au-viitteistä. Aineisto työstettiin pääosin Map1nfo:lla ja geoslsikaaliset taustakartat Geosoftohjelmistolla. Myöhemmin magneettisia lentomittausaineistoja käsiteltiin myös Ermapper-kuvankäsittelyohjelmistolla. Suoritetut maastotutkimukset olivat resurssien puutteessa varsin rajallisia ja tunnusteluluonteisia, koska samaan aikaan oli käynnissä useita muitakin kullanetsintäkohteita. Tutkimukset käynnistyivät keväällä 1997 alueellisella linjamaisella mr-näytteenotolla. Naytteenotto sijoittui karttalehdille 1143 08-09 (7 linjaa1207 p) (liite 4). Näytteenottolinjat suunniteltiin kivilajiyksikköjen sekä geoslsikaalisten häiriöalueiden poikki. Näytteenotto oli tarkoitus suorittaa " pohjanaytteenottona" eli yksi näyte mahdollisimman syvältä. Kevyestä kalustosta (Cobra) ja louhikkoisesta maastosta johtuen useimmat näytteet tuskin edustavat "pohjanäytteitä". Näytteitä kertyi 207 kp (M9732279-M9732366 ja M9732367-M9732485, tilaukset 6044 1-60442)(Au 52 1 UI5 g punnitus, As 516 U). Levanpellon alueen kohteellisessa naytteenotossa näytteitä kertyi 110 kpl (4 linjaaigm50) (M9830262-M9830371, tilaus 70055) (Au 521Ul5 g punnitus, As 5 16 U) (liite 4). Alueelle tehtiin 28.2.1997 myös kaksi valtausvarausta Kullaa 1 (9 km2) ja Kullaa II (7.9 km2) (liite 3). Levanpellon alueelle suunniteltiin alkuvuodesta 1998 IP- ja magneettinen maastomittaus mahdollisten mineraalisaatioiden paikallistamiseksi sekä rakenteiden ja kivilajien selvittämiseksi. Mittausalueen koko oli n. 3.3 km2 (liite 3). Maastomittaus toteutui kuitenkin vasta syksyllä 1998. Kesällä 1997 alueella tehtiin raskasmineraalitutkimuksia, lohkere-etsintää seka alustavia kallioperätutkimuksia. Tarkempaa kallioperäkartoitusta alueella ei kuitenkaan ehditty suorittamaan. Alueelta lähetettiin myös harrastelijamalminetsijöiden toimesta runsaasti uusia kiinnostavia kansannäytteitä. Vuonna 1999 maastotutkimuksia ei alueella tehty. Kohde raportoidaan keskeneräisenä allekirjoittaneen siirtyessä toistaiseksi muihin tehtäviin TUTKIMUSTULOKSET Moreeninaytteenotto ja raskamineraalitutkimukset Moreeninaytteenoton näytteenottolinjat ja pisteet sekä raskamineraalinaytteiden sijainti on esitetty liitesivulla 4. Näytteiden Au- ja As-pitoisuudet symboleina on esitetty liitesivuilla 5 ja 6. Levonsuon alueen näytteenoton tulokset (Au) seka tärkeimpien Au-As-pitoisten kansannayteviitteiden sijainti on esitetty liitesivuilla 7-9. GeoQsikaaliset tutkimukset Alustavat maastogeoslsiikan tulokset on esitetty liitesivuilla 8-9.
KANSILEHTI KUVAILULEHTI JOHDANTO Tutkimusten lähtökohta Tutkimusalueen sijainti ja koko Luonnonolosuhteet, asutus ja tiestö Tutkimuskohteen nimeäminen Aikaisemmat tutkimukset SUORITETUT TUTKIMUKSET Alustavat tutkimukset TUTKIMUSTULOKSET Moreeninaytteenotto seka raskamineraalitutkimukset GeoQsikaaliset tutkimukset Yhteenveto ja johtopäätökset TUTKIMUSAINEISTON TALLENTAMINEN LIIrn-AINEISTO Näytteenottoaineisto GeoQsikaaliset tutkimukset Muu aineisto LIITELUETTELO LIITTEET 1-9
Yhteenveto ja johtopäätökset Alueella ehdittiin suorittaa vain joitakin alustavia tutkimuksia. Kohde vaikuttaa kuitenkin kullan suhteen kiinnostavalta ja edellyttää selvasti lisätutkimuksia. Alueella on runsaasti As-Aupitoisia lohkereviitteitä. Myös eräillä kalliopaljastumilla on havaittu kultapitoisia kvartsijuonia. Lohkareita on laajalla alueella, eri tyyppisissä kivilajeissa. Osa lohkareista muodostaa selkeitä lohkareviuhkoja. Eräät Au-As-pitoiset kvartsijuonia sisältävät lohkareet ovat huomattavan kookkaita. Näiden ympäristössä on myös moreenissa kohonneita Au-As-pitoisuuksia. Alueen kiinnostavuutta lisää myös suuret tektoniset siirrosrakenteet alueen W- ja E-puolella. Valtaosassa kansannäytteenä tulleissa lohkarenäytteissä As-pitoisuus on valitettavasti korkea. Osa näytteistä on kuitenkin sellaisia, joissa Au-pitoisuus on suhteellisen korkea, ja arseenia selvasti keskimääräistä vähemmän. Tutkimuksissa olisikin keskityttävä sellaisiin kohteisiin, kivilajeihin tai rakenteisiin joissa As-pitoisuus on alhainen ja Au-pitoisuus on korkea (selkea kvartsijuonimuodostus ja kvartsijuoniin liittyvä Au). Mahdollisissa jatkotutkimuksissa olisi paikallistettava kairaamalla ensin mikä tahansa selkea mineralisaatio, tutkittava sen rakenteet, mineralisaation asemaa sekä malminmuodostusta mahdollisesti kontrolloivat tekijät ja hyödynnettävä tietoa uusien, taloudellisesti kannattavien esiintymien paikallistamiseksi tutkimusalueelta tai sen lähiympäristöstä. Espoossa 13.1.2000 Geologi Petri Rosenberg
TUTKIMUSAINEISTON TALLENTAMINEN Tutkimuksiin liittyvää aineistoa säilytetään GTK:n tiloissa tai arkistoissa. LIITTYY-AINEISTO Näytteenottoaineisto Moreeni- ja raskasmineraalinaytteenoton tarkemmat tulokset saatavilla analyysitilausnumeroiden perusteella. Näyteaineistoa (nayteampullit) säilytetään Lopen kairansydänvarastolla. Geofysikaaliset tutkimukset Maastomittauksien mittaustulokset ja niihin liittyvät kartat säilytetään Gtk:n arkistossa (MAGN, IP). Muu aineisto Päiväkirjoja ja muuta asiaan liittyvää aineistoa sailytetään Gtk:n tiloissa.
LIITELUETTELO Liite 1. Tutkimuskohteen sijainti geologisella kallioperäkartalla (mukaeltu 1 : 1000000 mittakaavaisesta Suomen kallioperäkartasta, GTK 1997). Kuvassa myös mukana tärkeimmät rakenteelliset linearnentit. Kuvassa punainen tähti merkitsee Kullaan Levanpellon aluetta. Liite 2. Tutkimuskohteen sijainti geologisella kivilajikartalla (l:250000) ja matalalentomittausaineistoon perustuvalla magneettisella kartalla (1:500000) (kivilajikartta mukaeltu 1 : 100000 mittakaavaisesta kallioperäkartasta, Pihlaja P. 1994). Kuvassa keltainen neliö merkitsee Au-Aspitoista malmiviitettä ja punainen tähti tutkimusalueen sijaintia (Kullaan Levanpelto). 1143. Liite 3. Tutkimuskohteen, varausalueiden sekä geofysikaalisten maastomittausten (MAGN, IP) sijainti 1 :30000 mittakaavaisella pohjakartalla. 1143 08-09. Liite 4. Mr-näytteenottopisteiden (sininen piste) sekä raskamineraalinäytteiden sijainti (punainen piste) 1 :30000 mittakaavaisella pohjakartalla. 114308-09. Liite 5. Mr-näytteiden Au-pitoisuudet syrnbolikarttana 1:30000 rnittakaavaisella pohjakartalla. 1143 08-09. Liite 6. Mr-näytteiden As-pitoisuudet symbolikarttana 1 :30000 mittakaavaisella pohjakartalla. 1143 08-09. Liite 7. Levanpellon alueen mr-näytteiden Au-pitoisuudet symbolikarttana 1: 10000 mittakaavaisella pohjakartalla. Kuvassa keltainen neliö merkitsee Au-As-pitoista malmiviitettä. 1 143 08. Liite 8. Levanpellon alueen magneettisten maastomittausten alustavat tulokset mittakaavaisella pohjakartalla. Kuvaan on liitetty myös mr-näytteiden Au-pitoisuudet syrnboleina. Kuvassa keltainen neliö merkitsee Au-As-pitoista malmiviitettä. 1143 08. Liite 9. Levanpellon alueen IP-mittausten alustavat tulokset mittakaavaisella pohjakartalla. Kuvaan on liitetty myös mr-näytteiden Au-pitoisuudet symboleina. Kuvassa keltainen neliö merkitsee Au-As-pitoista malmiviitettä. 1 143 08. Pohjakartat: Pohjakartta O Maanmittauslaitos, lupa nro 13/lMYY/00