Heikki Bothas Päihdelinkin ekonsultaatio Verkkokonsultaatiota ammattilaiselta toiselle A-klinikkasäätiön monistesarja nro 46 A-klinikkasäätiö 2005 ISSN 1237-7015 (moniste) ISSN 1459-5818 (verkkojulkaisu) ISBN 952-5587-07-X (moniste) ISBN 952-5587-08-8 (pdf)
Sisällys Johdanto 3 1. Projektin organisaatio 3 2. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten tarpeiden kartoitus 4 3. Alkoholinkäytön itsearviointitesti 6 4. Päijät-Hämeen Päihdelinkin ammattilaisosio 7 5. Paikallinen verkkokonsultaatio 8 6. Valtakunnallinen verkkokonsultaatio 10 7. Hankkeen tuotokset ja tavoitteet 11 8. Kokemusten pohjalta esitettyjä havaintoja ja suosituksia 12 9. Yhteenveto Liitteet: Liite 1. Lehdistötiedote 13.1.2004 Liite 2. Esite: Päihdetieto hukassa mistä apua ammattilaisille Liite 3. Lehdistötiedote 9.11.2004 Liite 4. Päijät-Hämeen Päihdelinkin ammattilaisosion ja Päihdelinkin ekonsultaation etusivut 2
Johdanto Sosiaalihuollon ekonsultaatiohanke tuo alan ammattitietoa ja erityisasiantuntemusta sosiaalityöntekijöiden ja muiden sosiaalityöhön osallistuvien ammattilaisten saataville nykyistä helpommin ja laajemmin. Sosiaalihuollon ekonsultaatiohanke käynnistettiin sosiaali- ja terveysministeriön rahoituksella Stakesissa syyskuun alussa 2001. Hanke jatkuu vuoden 2004 loppuun. Se toimii tiiviissä yhteistyössä sosiaalialan osaamiskeskusten kanssa. Yhteistyötä on tehty myös sosiaali- ja terveysministeriön Verkostoituvat erityispalvelut -hankkeen kanssa. Ammattitiedon ja erityisasiantuntemuksen saatavuuden parantamiseksi hanke kehittää konsultaatiopalveluja ja konsultaatiopalvelujärjestelmää kokoaa sosiaalihuollon valtakunnalliseen verkkoportaaliin tietoja, ohjeita, suosituksia ja hyvien toimintatapojen malleja rakentaa sosiaalihuollon tietopankkeja parantaa työntekijöiden mahdollisuuksia keskinäiseen verkottumiseen ja vertaistukeen ja kehittää tietoa hyödyntäviä työkäytäntöjä (www.stakes.fi/ekonsultaatio). Osana valtakunnallista hanketta toteutettiin paikallisia pilottiprojekteja. A-klinikkasäätiön ja Etelä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (ESO) Päijät-Hämeen ja Itä-Uudenmaan yksikön yhteinen Päihdelinkin ekonsultaatiohanke pyrki tuottamaan päihdetietoutta ja -neuvontaa sekä työkaluja päihdeongelman käsittelyyn erityisesti Päijät-Hämeen sosiaalialan ammattilaisille heidän tarpeidensa pohjalta. Vuoden 2003 alussa käynnistyneen paikallishankkeen tavoitteena oli vahvistaa sosiaalialan työntekijöiden ammatillista osaamista ja lisätä heidän valmiuksiaan lähestyä usein vaikeina pidettyjä ja jopa välteltyjä päihde- ja riippuvuusteemoja. Parhaimmillaan työn tukeminen voi auttaa sosiaalialan työntekijää jaksamaan paremmin työssään ja syventämään asiakassuhteitaan. Yksi tärkeimmistä päihdehuollon kysymyksistä on asian puheeksi ottaminen. Tämän helpottamiseksi hankkeessa kokeiltiin uutta alkoholinkäytön itsearviointitestiä, jonka asiakas voi täyttää joko yksin tai yhdessä sosiaalialan ammattilaisen kanssa. Testit ovat osoittautuneet A-klinikkasäätiön suurelle yleisölle suunnatun verkkopalvelu Päihdelinkin (www.paihdelinkki.fi) suosituimmaksi osioksi, joten niiden soveltuvuutta selvitettiin myös asiakastyön apuna. Palvelun paikalliseksi osioksi rakennettiin sosiaalialan ammattilaisten tarpeiden pohjalta verkossa toimiva konsultaatiopalvelu ja tätä tukeva internet-sivusto. Konsultaatiopalvelu laajennettiin valtakunnalliseksi vuoden 2004 lopulla. 1. Projektin organisaatio Päihdelinkin ekonsultaatiohankkeen yhteistyökumppanit kokoontuivat suunnittelemaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten tarpeiden kartoitusta marraskuun 2002 lopulla. ESO:n rooliksi sovittiin kartoitustutkimuksen koordinoinnin lisäksi hankkeen promootio sekä mahdollisesti seurantatutkimuksen tekeminen ja konsultointipalvelujen 3
tarjoaminen itse palvelun käynnistyttyä. Myös Lahden kaupunki ja Hollolan kunta olivat mukana projektin suunnittelussa, mutta varsinainen vastuu projektin toteutuksesta jäi A-klinikkasäätiölle. Projektin ohjausryhmä koostui seuraavista henkilöistä: Kari Haavisto (STM) Päivi Hiltunen (Hollolan sosiaalitoimi) Marja Ilvonen (Lahden sosiaalitoimi) Ani Kajander (Stakes) Antti Karisto (Helsingin Yliopisto) Teuvo Peltoniemi (A-klinikkasäätiö) Marjaana Seppänen (ESO) Jouni Tourunen (A-klinikkasäätiö, Järvenpään sosiaalisairaala) Minna Veistilä (ESO). Edellä mainittujen henkilöiden lisäksi ohjausryhmän kokouksiin ovat ottaneet osaa Riikka Konttinen (ESO), Harri Kosonen (Lahden A-klinikkatoimi), Heikki Ollikainen (STM) ja Heikki Bothas (A-klinikkasäätiö). Teuvo Peltoniemi toimi projektijohtajana ja Heikki Bothas vastasi projektin käytännön toteuttamisesta yhdessä Harri Kososen kanssa. Ohjausryhmän ensimmäinen kokous pidettiin 23.1.2003. Kokouksessa pohdittiin ohjausryhmän roolia. Projektista vastaava organisaatio antaa ohjausryhmälle sen tehtävät ja valtuudet. Ohjausryhmä yleensä hyväksyy toimintasuunnitelmat, täsmentää projektin tavoitteet, luo pelisäännöt, valmistelee muutokset, seuraa edistymistä ja raportointia sekä valvoo rahankäyttöä. Ani Kajander toivoi ohjausryhmästä erityisesti keskustelufoorumia, ei niinkään projektin valvovaa elintä. Teuvo Peltoniemi toivoi ohjausryhmältä asiantuntemusta käytännön kysymyksissä ja projektin suuntaviivoissa. Ohjausryhmän rooli muodostuikin pitkälti näiden toiveiden mukaiseksi. Vuonna 2003 ohjausryhmä kokoontui kaksi kertaa Lahdessa ja kerran Helsingissä. Vuonna 2004 ohjausryhmä kokoontui kerran Lahdessa ja kerran Helsingissä. Ohjausryhmän viimeinen kokous on sovittu pidettäväksi tammikuussa 2005. 2. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten tarpeiden kartoitus Alkuperäisen suunnitelman mukaan Tarja Rausteen piti selvittää sosiaalityöntekijöiden verkkokonsultaation tarpeita osana pro gradu -tutkielmaansa, mutta koska kartoitus ei sopinutkaan hänen muuttuneeseen tutkimussuunnitelmaansa, se toteutettiin ESO:n ja A-klinikkasäätiön yhteistyönä. Käytännön työstä vastasivat ESO:n Riikka Konttinen ja Minna Veistilä sekä A-klinikkasäätiön Heikki Bothas. Konsultaatiotarpeen erilaisten variaatioiden uskottiin tulevan kartoituksen avulla esille ilman määrällisesti edustavaa otosta. Pyrkimyksenä oli tavoittaa mahdollisimman monenlaisissa työpaikoissa ja tehtävissä toimivia sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia. Kyselyä ei osoitettu päihdehuoltolaitosten työntekijöille, sillä tavoitteena oli kartoittaa päihdekysymyksiä harvemmin kohtaavien työntekijöiden tarpeita. Terveydenhuollon ammattilaiset päätettiin ottaa mukaan paitsi verrokkiryhmänä, myös mah- 4
dollisina palvelun käyttäjinä. Päihdekysymysten rajaaminen tiukasti vain sosiaalihuollon puolelle ei ole käytännössä mahdollista eikä toivottavaakaan. Kaikkiaan 340 kyselylomaketta lähetettiin vastaanottajille 9. 10.12.2002. Osa lomakkeista toimitettiin Marja Ilvosen kautta Lahden kaupungin sisäisenä jakeluna. Lomakkeita palautui 95 kappaletta. Toivotuimpina konsultointiteemoina esiin nousivat lapsi päihdeperheessä, yleinen hoitoonohjausneuvonta, hoitopaikat ja niiden käytännöt sekä huumausainetietous ja sekakäyttö. Avovastausten perusteella hoitopaikkoihin liittyvissä asioissa ongelmallisiksi koettiin erilaisten hoitojen sisältöihin ja tehokkuuteen liittyvät kysymykset sekä sen arvioiminen, mikä hoito tai hoitopaikka olisi kunkin asiakkaan kannalta paras. Lisäksi ongelmalliseksi koettiin se, kuinka asiakkaan tilanteeseen tulisi puuttua ja kuinka hänet saataisiin motivoitua hoitoon. Muita esiinnousseita aiheita olivat yleiseen huumausainetietouteen liittyvät kysymykset, kuten aineiden vaikutukset ja käyttäjän tunnistaminen. Kartoituksen perusteella sosiaalialan ammattilaiset ovat tarvinneet eniten muiden apua ja neuvoja hoitopaikkoihin ja maksuihin liittyvissä asioissa. Myös esimerkinomaisia konsultaatioteemoja selvittäneen kysymyksen mukaan eniten haluttiin tietoa hoitopaikoista ja niiden käytännöistä. Konsultoinnin tarkoituksena on tuottaa suhteellisen harvoin tarvittua tietoa suhteellisen vaikeasta asiasta. Projektin tarkoituksena ei ole tehdä töitä sosiaalialan työntekijän puolesta tai toimia linkkinä palvelun tuottajan ja palveluiden tilaajan välillä, vaan auttaa erityisesti sellaisissa kysymyksissä joihin työntekijän omat tiedot ja taidot eivät riitä. Esimerkiksi hoitopaikkojen hintatietojen saaminen sosiaalialan ammattilaisille on syytä järjestää muuten kuin henkilökohtaisella konsultaatiolla. Internetissä on jo varsin paljon hoitopaikkojen itse tuottamaa tietoa ja esimerkiksi Stakesin TietoVEP kokoaa tietoa ylikunnallisista sosiaalihuollon erityispalvelujen tuottajista. Konsultointipalvelun suosiota oli vaikea arvioida etukäteen. Liikkeelle päätettiin lähteä niin, että konsultointia annettaisiin kahdesta suhteellisen laajasta teemasta. Teemat päätettiin ohjausryhmän kokouksissa raportin tietojen pohjalta käydyissä keskusteluissa. Selvästi erilliseksi ja tarpeelliseksi koetuksi teemaksi kyselyssä erottui lapsi päihdeperheessä. Lapsen asema päihdeperheessä on usein vaikeasti lähestyttävä teema, jossa kyse voi olla laajastakin ongelmavyyhdistä. Jo asian esiin tuomisen ajateltiin lisäävän työntekijöiden tietoisuutta aihealueesta ja mahdollisesti lisäävän sosiaalialan ammattilaisten kiinnostusta ja valmiuksia lähestyä ongelmaa. Kysymykset ja vastaukset oli tarkoitus tallentaa tietokannaksi. Toiseksi konsultaatioteemaksi valittiinkin huumetietous ja sekakäyttö, joka ei aihepiirinä ole sidottu mihinkään maantieteelliseen alueeseen. Toivottuja konsultaatioteemoja kartoittavassa kysymyksessä tietoutta huumeista, synteettisistä huumeista tai sekakäytöstä oli toivonut 45 prosenttia vastaajista. Tietoa huumausaineista on internetissä jo paljon, mutta erityisempiin kysymyksiin esimerkiksi huumeiden ja erilaisten lääkkeiden yhteisvaikutuksista sitä ei liiemmin löydy. Sekakäytön paikkaa konsultoitavana teemana puolustaa myös se, että yli kolmannes vastaajista ei osannut arvioida, kuinka paljon sekakäyttäjiä ja lääkkeiden väärinkäyttäjiä heidän asiakaskunnassaan on. Varsin yleisen teeman rajaaminen vain ainekohtaiseksi kysymysten ja vastausten vaihdoksi on hankalaa eikä 5
tähän ole tarvetta pyrkiäkään. Erityisesti paikallisten vastaajien panos voi käytännössä käsittää jonkin verran myös hoitoonohjaukseen liittyvää tietoa. Kartoitus on julkaistu A-klinikkasäätiön monistesarjassa (Heikki Bothas & Riikka Konttinen: Päihdelinkin ekonsultaatio: Kartoitus sosiaalialan ammattilaisten verkkokonsultaation tarpeista Päijät-Hämeessä. A-klinikkasäätiön monistesarja nro 35, A-klinikkasäätiö 2003). Julkaisu on luettavissa A-klinikkasäätiön verkkosivuilla (www.aklinikka.fi/julkaisut/verkkojulkaisut). Raportista ja sen keskeisistä tuloksista tiedotettiin yhteystietonsa antaneille vastaajille. Lyhyt kuvaus projektista ja kyselyn tuloksista julkaistiin A-klinikkasäätiön Tiimi-lehdessä 2/2003. 3. Alkoholinkäytön itsearviointitesti Päihdelinkin ekonsultaatiohankkeen keskeisiä tavoitteita oli vuorovaikutteisten verkkotyökalujen hyödyntäminen ammattikäytössä. Ajatusta kehittämään perustettiin työryhmä sisällöllisistä ja teknisistä asiantuntijoista. Työryhmän ensimmäisessä kokouksessa 24.11.2002 olivat paikalla sisällöllisen puolen asiantuntijoina sosiaaliterapeutti Harri Kosonen Lahden A-klinikkatoimesta, Päihdelinkin oman avun välineitä ja itsearviointitestejä kehittänyt projektikoordinaattori Heikki Ollikainen ja alkoholinkäytön omatoimisen vähentämisen välineiden asiantuntija, professori Anja Koski-Jännes. Anja Koski-Jännes on ollut mukana kanadalaisen Centre for Addiction & Mental Healthin alkoholinkäytön itsearviointitestin suunnittelussa, joten tämä hyväksi havaittu ja tieteellisesti tutkittu testi otettiin verkkotyökalun pohjaksi. Testiä kehitettiin vastaamaan paremmin suomalaisia juomatapoja esimerkiksi lisäämällä mahdollisuus raportoida alkoholin kulutusta viikon jakson lisäksi myös kuukauden seurantajaksolla. Testin kehittelyssä olivat mukana teknisinä asiantuntijoina ja toteuttajina web-suunnittelijat Natasha Domanska ja Jukka Pääkkönen. Testiä käsiteltiin myös ohjausryhmän kokouksissa. Kokouksissa tuli esiin ajatus viimeisimmän juomakerran käsittelystä, jolloin keskustelun aloittaminen olisi mahdollisimman luontevaa. Kysymys lisättiinkin testiin jo sen kokeiluvaiheessa. Testin uskottiin sopivan hyvin riskirajojen pohdinnan apuvälineeksi, mutta ei ehkä niinkään jo selvästi alkoholiongelmaisille. Itsearviointitestien käyttö asiakastyössä nähtiin ensisijaisesti perinteisen asiakastyön apuna, erityisesti keskustelun avaajana. Testien avulla on mahdollista tuoda kohtaamiseen ikään kuin kolmas, puolueeton osapuoli. Itsearviointitesti käsittää 22 kysymystä alkoholinkäytöstä. Henkilökohtaisesti räätälöidyssä palautteessa käydään läpi muun muassa alkoholin imeytymistä, palamista, koettuja haittoja ja vuosikulutustilastoja. Palautteessa käsitellään myös yleisellä tasolla muun muassa kohtuullisen juomatavan rajoja. Testi liitettiin osaksi valtakunnallisen Päihdelinkin testiosiota kesäkuussa 2003. Taloustutkimuksen ulkopuolisen Web Traffic Monitor -mittauksen mukaan testin on tehnyt kuukausittain 3 000 6 000 eri kävijää. Testin tulokset tallentuvat tietokantaan, joten käyttäjien sukupuoli- ja ikäjakaumaa sekä juomatapoja voidaan tarkastella varsin helposti. Testistä kerätään jatkuvasti myös vapaaehtoista palautetta. Yli 5 000 suomalaista on jo täyttänyt palautelomakkeen ja Anja Koski-Jännes tekee parhaillaan seuranta- 6
tutkimusta osalle yhteystietonsa jättäneistä. Seurantatutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten testin tekeminen vaikuttaa ihmisten juomatapoihin. Testi oli keskeisimpiä osia lokakuussa 2003 avatussa Päijät-Hämeen Päihdelinkin ammattilaisosiossa. Testiä suositeltiin käytettäväksi myös asiakastapauksissa. Testin soveltuvuudesta ja käytön yleisyydestä on vaikea saada luotettavaa tietoa. Kyseisellä sivulla on vieraillut keskimäärin parikymmentä eri kävijää kuussa, joten ainakaan tätä kautta kovin moni sosiaali- tai terveysalan ammattilainen ei ole ottanut testiä työnsä avuksi. Päijät-Hämeen ja Itä-Uudenmaan sosiaalialan osaamiskeskuksen johtaja Minna Veistilä pyysi yhdeksää alueen sosiaali- ja terveysalan ammattilaista kokeilemaan testiä asiakastilanteissa. Testaajiksi pyydettiin sosiaalityöntekijät pienestä, keskisuuresta ja suuresta kunnasta, päihdesairaanhoitajat Lahden terveystoimesta, A-klinikalta, Päijät-Hämeen keskussairaalasta, HAL-poliklinikalta sekä järjestöpuolen toimijoita Kalliolan klinikoilta. Palautteen systematisoimiseksi laadittiin lähinnä taustatietojen kartoittamisesta ja avoimista kysymyksistä koostuva lomake, mutta palaute kerättiin kuitenkin suusanallisesti yhteisessä tilaisuudessa. Yksi palaute tuli aiemmin sähköpostilla: Kokeilin päihdelinkin testiä itse eikä se oikein suostunut toimimaan. Ensin sain oudon vastauksen etten keskimäärin käyttäisi alkoholia vuodessa lainkaan vaikka olin vastannut että 2 4 kertaa viikossa ja toisella kertaa testi sanoi etten vastannut kaikkiin kohtiin ja ainoa joka oli jäänyt täyttämättä oli 'viikkoannos laskuri' ja se taas ei suostunut suorittamaan laskutoimitusta. En siis lähtisi asiakkaan kanssa tällä kokemuksella testaamaan. Ilmeisesti testaaja oli jättänyt molemmissa tapauksissa täyttämättä kalenterin tyypillisen viikon kulutuksesta. Pieni tekninen uudistus, joka näyttää testin tekijälle mahdollisesti täyttämättömän kohdan on tulossa todennäköisesti loppuvuodesta 2004. Muut testiä kokeilleet eivät kertoneet teknisistä ongelmista. Koeryhmän mukaan testi toimi parhaiten nuorten asiakkaiden kanssa. Erityisesti nuorisopuolella työskentelevät käyttivätkin testiä varsin aktiivisesti. Testi sopii hyvin suurkulutuksen rajojen pohdintaan, mutta ei niinkään selvästi alkoholiongelmaisille. Juomatapatesti nähtiin asiakastilannetta tasa-arvoistavana. Yhteinen työskentely testin parissa teki työntekijästä ja asiakkaasta tasa-arvoisempia. Testiä ehdotettiin myös odotustiloihin, jolloin asiakas voisi tulostaa tuloksen mukaansa. Testiryhmän kokemukset vastasivat varsin hyvin ennakko-odotuksia. Testi näyttää soveltuvan asiakastyön avuksi, mutta se vaatii työntekijältä jonkin verran paneutumista ja riittävät tekniset taidot. 4. Päijät-Hämeen Päihdelinkin ammattilaisosio Alueen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille haluttiin luoda yhtenäinen palvelukokonaisuus internetiin, joten konsultoinnin liittäminen osaksi jo olemassa olevaa Päijät-Hämeen Päihdelinkkiä ei tuntunut riittävän monipuoliselta ratkaisulta. Sivustoon luotiin kokonaan uusi ammattilaisosio www.paihdelinkki.fi/paijat-hame/ekonsultaatio 7
(etusivu liitteessä 4). Ammattilaisille tarkoitettuun sivustoon kuului kolme pääosaa: tietoa, konsultointia ja välineitä. Tietoa-osio käsitti tietoa alueen hoitopaikoista ja linkkejä päihdeaiheisille sivuille. Konsultointia tarjosi mahdollisuuden kysyä päihdeasioihin perehtyneiltä ammattilaisilta apua ja neuvoja verkon välityksellä. Välineitä toi laajan alkoholin itsearviointitestin asiakastapaamiseen ikään kuin kolmantena, puolueettomana tahona ja vuorovaikutuksen apuvälineenä. Sivustosta pyrittiin tekemään mahdollisimman selkeä ja helposti navigoitava. Sivuston toteuttivat käytännössä A-klinikkasäätiön projektisuunnittelijat Antti Järventaus ja Heikki Bothas. Päijät-Hämeen Päihdelinkin ammattilaisosio avattiin testikäyttöön lokakuun toisella viikolla 2003. Taloustutkimuksen Web Traffic Monitor -mittarin mukaan sivustolla vieraili sen avaamisen jälkeen keskimäärin noin 50 eri kävijää kuukaudessa. Hanketta ja sivustoa käsiteltiin Päijät-Hämeen Päihdelinkin kuntien yhteyshenkilöiden tapaamisessa 1.10.2003. Sivustoa pidettiin selkeänä ja helposti käytettävänä, mutta konsultaatiovastausten toivottiin tulevan nopeammin kuin viikossa. Kehittämisideoina nousivat esiin ammattilaisille suunnattu tapahtumakalenteri ja projektitietokanta sekä sivuston etusivun käyttäminen esitemateriaalina. Ohjausryhmässä sivusto nähtiin jäsenneltynä ja selkeänä. Ohjausryhmässä kuitenkin huomautettiin, että koska sivusto perustuu osittain varsin runsaaseen linkittämiseen, sen ylläpitäminen on kohtuullisen raskasta ja ylipäänsä kynnys sähköisten työmenetelmien käyttöön voi olla osalle sosiaalityöntekijöistä korkea. Alkuperäisen suunnitelman mukaista paikallisen keskustelualueen perustamista ei pidetty tarpeellisena, sillä ne vaativat runsaasti osallistujia toimiakseen riittävän vilkkaasti. Pienelle kohderyhmälle suunnatuilla palstoilla tulee helposti hiljaisuuden kierre, jossa kukaan ei viitsi vähäisen kommentoinnin vuoksi aloittaakaan keskustelua. Luontevampi paikka päihdeaiheiselle ammattikeskustelulle olisi jatkossa Sosiaaliportti. Palvelusta julkaistiin joulukuussa 2003 pikkuesite (liite 2). Hankkeesta tiedotettiin A- klinikkasäätiön sisällä eri yhteyksissä. Teuvo Peltoniemi esitteli hanketta mm. STM:n ja Stakesin ekonsultaatiohankkeen johtoryhmässä sekä STM:n sosiaali- ja terveysalan tietoteknologiakehitystä ohjaavassa työryhmässä. Heikki Bothas kertoi palvelusta mm. TERVE-SOS-messuilla ja Päihdepäivillä. Sivustosta ja konsultaatiopalvelusta tiedotettiin Päijät-Hämeen Päihdelinkin kuntien yhteyshenkilöille ja tarpeiden kartoituksen yhteydessä yhteystietonsa jättäneille alueen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Minna Veistilä tiedotti hankkeesta useissa eri yhteyksissä. Hankkeen paikallinen tiedotustilaisuus järjestettiin Lahdessa 13.1.2004. Itse tiedotustilaisuus ei kiinnostanut mediaa, mutta projekti uutisoitiin tiedotteen pohjalta ainakin Etelä-Suomen Sanomissa ja Viikko-Hämeessä (tiedote liitteenä 1). 5. Paikallinen verkkokonsultaatio Hankkeen tärkein ja haastavin elementti, verkossa tapahtuva konsultaatio, päätettiin luoda Päihdelinkin vuonna 1998 alkaneen neuvontapalvelun pohjalta. Anonyymineuvonnan vastaajat ovat sosiaali- tai terveysalan koulutuksen saaneita päihdetyön ammattilaisia. Neuvontapalvelun tarkoituksena on tarjota erityisesti sellaista tietoa ja 8
tukea, josta olisi apua päihteidenkäytön tai päihdehaittojen vähentämisessä ja tarvittaessa hoitopalveluihin hakeutumisessa. Päijät-Hämeen ammattilaisille tarkoitettu konsultaatiopalvelu tehtiin hyväksi havaittua teknistä sovellusta käyttäen. Teknisestä toteutuksesta vastasivat A-klinikkasäätiön projektisuunnittelija Jukka Pääkkönen ja Jyry Kuukkanen Neutech Oy:stä. Teknisiä kysymyksiä käsiteltiin lyhyesti myös Stakesin ekonsultaatiohankkeen projektipäällikkö Petteri Kankkusen kanssa. Neuvontapalvelu on toteutettu PHP-ohjelmointikielellä käyttäen MySQL-tietokantaa, jonne kaikki kysymykset ja vastaukset tallentuvat. Palvelu ajetaan A-klinikkasäätiön omalla turvalliseksi konfiguroidulla palvelimella. Ohjelmoinnissa on kiinnitetty erityisesti huomiota ohjelmointikielen ja tietokannan turvalliseen käyttöön. Neuvontapalvelun vastaajia informoidaan säännöllisesti tietoturvan merkityksestä ja suositeltavista käytännöistä. Kuten kaikissa ohjelmissa, myös PHP:ssa ja MySQL:ssä esiintyy ajoittain tietoturva-aukkoja, mutta niitä seurataan ja niihin reagoidaan nopeasti. Sovellus hyödyntää vahvaa käyttäjän tunnistusta SSL-salaustekniikalla, joka takaa suojatun yhteyden käyttäjän selaimen ja palvelimen välillä. Paikallisen konsultaatiopalvelun verkkokysymyslomakkeessa pyydettiin kysyjää kertomaan kysymyksen lisäksi ammattinimike, työpaikka, kunta ja nimi. Nimen kysymisellä palvelu pyrittiin pitämään vain ammattilaisten käytössä. Rekisteröitymistä ei päätetty toteuttaa, koska sen pelättiin nostavan palvelun käyttökynnystä. Kysyjän anonymiteetti on varmistettu niin, että kysymystä jätettäessä sovellus arpoo kysyjälle kysymyskohtaisen kahdeksannumeroisen satunnaisluvun, jolla vastaus haetaan saman sivun kautta. Palvelun vastaajina toimivat A-klinikkasäätiön projektisuunnittelija Harri Kososen rekrytoimat oman työnsä ohessa toimivat vastaajat Sinikka Holopainen (sosiaaliterapeutti, Lahden A-klinikka), Mika Karppinen (Päijät-Hämeen keskussairaala), Maarit Lehtola (sairaanhoitaja, Pitkämäen kuntoutusyksikkö), Aija Nurminen (terveydenhoitaja, Lahden kaupungin nuorisovastaanotto) ja Minna Veistilä (sosiaalityöntekijä, ESO). Paikallinen vastaajaverkosto kokoontui Harri Kososen johdolla keskustelemaan työkäytännöistään. Vastaajat sopivat tammikuussa 2004 viikoittaisista päivystysvuoroista, jotta vastaus voitaisiin antaa parin päivän sisään. Vastaaminen on pyritty tekemään teknisesti mahdollisimman helpoksi ja joustavaksi. Ylläpito antaa vastaajille käyttäjätunnuksen ja salasanan. Sisäänkirjautumisen jälkeen vastaaja näkee varaamattomien kysymysten listan. Jos vastaajalle on osoitettu jatkokysymyksiä, hän näkee ne ensin. Vastaaja voi varata haluamansa kysymyksen varaamattomien kysymysten listalta. Ohjausryhmän näkemysten mukaisesti konsultoitavat teemat rajattiin aluksi koskemaan lapsen asemaa päihdeperheessä tai yleisemmin huumeita ja sekakäyttöä. Näistä rajauksista luovuttiin 13.1.2004 pidetyn ohjausryhmän kokouksen päätöksestä. Tämän jälkeen kysymyksiä oli mahdollista esittää mistä tahansa päihteisiin tai riippuvuuksiin liittyvästä aiheesta. Samassa yhteydessä luovuttiin kysyjän nimen kysymisestä. Tavoitteena oli madaltaa entisestään palvelun käyttökynnystä, sillä kysymyksiä oli tullut vasta kaksi kappaletta. Anonymiteetin lisääminen ja aiherajausten poistaminen eivät lisänneet kysy- 9
mysten määrää toivotulla tavalla. Kysymyksiä tuli kaksi lisää heti alkuvuodesta, mutta sen jälkeen kysymyksiä ei tullut koko keväänä. Neljästä kysymyksestä kaksi käsitteli korvaushoitoa. Toisessa näistä tiedusteltiin Subutex-lääkkeen vaikutusta asiakkaan työkykyyn ja toisessa pyrittiin selvittää vankilasta vapautuvan korvaushoitopotilaan jatkohoidon mahdollisuuksia. Yhdessä kysymyksessä haettiin syitä negatiiviseen huumeseulaan ja yhdessä tiedusteltiin sopivaa hoitopaikkaa nuorelle huumeidenkäyttäjälle. Kaikki paikalliset kysymykset käsittelivät siis huumeita. Ohjausryhmän 22.4.2004 pidetyssä kokouksessa toiminta päätettiin valtakunnallistaa luomalla Päihdelinkkiin tai A-klinikkasäätiön kotisivuille mahdollisuus ammattilaiskonsultointiin. Syynä tähän oli palvelun vähäinen suosio. 6. Valtakunnallinen verkkokonsultaatio Konsultaatiopalvelu päätettiin perustaa valtakunnalliseen, suurelle yleisölle suunnattuun Päihdelinkkiin, sillä se on jo entuudestaan tuttu tietolähde myös monelle ammattilaiselle. Konsultointi saatiin valtakunnallistettua vasta puoli vuotta päätöksen jälkeen. Palvelua ei haluttu avata kesällä, mutta avaamisen siirtyminen loppu syksyyn johtui sinänsä varsin pieniin teknisiin muutoksiin tarvittavan freelancerina toimivan henkilön aikataulujen sopimattomuudesta ja muista työtehtävistä. Päijät-Hämeen paikallisten vastaajien sijaan kysymyksiin vastaavat Päihdelinkin neuvontapalvelun sosiaaliterapeutit, sairaanhoitajat ja päihdelääkäri. Oman työnsä ohessa toimivia tuntikorvausta vastaan toimivia aktiivisia vastaajia on tällä hetkellä yhdeksän. Vastaajat pitävät yhteyttä sähköpostilistan avulla ja muutaman kerran vuodessa järjestettävissä kaikille yhteisissä kokouksissa. Vastaajien työseminaari järjestettiin lokakuun 2004 alussa Tallinnassa, jossa ekonsultaatiohankkeen toimittajana toiminut Erja Saarinen oli paikalla alustamassa ammattilaisten välisen konsultoinnin pelisäännöistä ja hyvästä kirjoittamisesta. Vuonna 2003 neuvontapalvelussa esitettiin 1 517 kysymystä, joista noin 70 % kysyi itseään koskevasta asiasta. Neuvontapalvelun usein nettiterapiaa lähellä oleva työ eroaa ammattilaisten välisestä konsultoinnista, mutta kokeneiden vastaajien vastaus- ja kirjoitusrutiinit auttavat myös konsultointivastausten muotoilussa. Päihdelinkin ekonsultaatiosivu (www.paihdelinkki.fi/ekonsultaatio, etusivu liitteessä 4) sijoitettiin neuvontapalvelun alasivuksi ammattilaisille, mutta kuitenkin niin, että palveluun pääsee suoraan Päihdelinkin etusivun kautta. Palvelun käyttäjiä ohjeistetaan ensin tutustumaan Päihdelinkin tietopankkiin ja hoitopaikkatietoja kehotetaan hakemaan Stakesin ylläpitämästä hoitopaikkatietokannasta. Konsultoinnin käyttäjältä kysytään taustatietoina ammattinimike, työpaikka ja maakunta. Kysyjiä pyydetään pidättäytymään asiakkaan nimen tai muiden tunnistetietojen käytöstä. Konsultoinnin valtakunnallistamisesta lähetettiin tiedote sekä valtamedialle että sosiaali- ja terveysalan erityisjulkaisuille 9.11.2004 (liite 3). Sosiaaliportin avautumisen toivotaan helpottavan palvelusta tiedottamista sen varsinaiselle kohderyhmälle. Marraskuun 2004 aikana Päihdelinkin ekonsultaatiosivulla vieraili 264 eri kävijää. Keskimääräinen vierailuaika sivulla oli noin puolitoista minuuttia. Viidesosa tuli suoraan ekonsul- 10
taatiosivulle ja noin kaksi viidesosaa sivulla vierailleista poistui Päihdelinkistä tämän sivun kautta. Ensimmäiset valtakunnalliset kysymykset käsittelivät internet-riippuvuutta, peliriippuvaisten vertaistukiryhmän perustamista ja erästä Virossa käytössä olevaa hoitomuotoa. Ammattilaisten konsultoiminen jatkuu vuonna 2005 osana Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamaa Virtuaalisten neuvontapalveluiden kehittämishanketta. Kysymysten lisäännyttyä voidaan kehittää kysymyksistä ja vastauksista koostuvaa tietokantaa kaikkien alan ammattilaisten hyödynnettäväksi. 7. Hankkeen tuotokset ja tavoitteet Hankesuunnitelmassa määriteltiin projektille asetetut konkreettiset tuotokset: 1. Kartoitus sosiaalialan työntekijöiden konsultaation tarpeista ja mahdollisuuksista 2. Konsultaatio internetin välityksellä 3. Tietokanta 4. Hoidon telemaattiset työkalut 5. Keskustelupalsta. Toimivan paikallisen konsultaatiopalvelun järjestäminen kaikista päihteisiin liittyvistä kysymyksistä nähtiin liian vaativana tehtävä, joten teemoja pyrittiin rajaamaan palvelun käyttäjien tarpeiden mukaan. Tarpeellisimmiksi koetut teemat Päijät-Hämeen alueella selvitettiin kyselyn avulla. Kyselyn perusteella saatiin paikallista tietoa työntekijöiden tavoista ja tarpeista. Internetin välityksellä toteutettavaa konsultaatiota kokeiltiin sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Alueellisen kokeilun hyvin vähäisestä suosiosta johtuen konsultointi valtakunnallistettiin, mutta kysymyksiin ja vastauksiin perustuvaa tietokantaa ei pystytty vähäisistä kysymyksistä luomaan. Tietokanta tullaan toteuttamaan toiminnan jatkuessa osana Virtuaalisten neuvontapalveluiden kehittämishanketta. Hoidon telemaattiseksi työkaluksi luotiin asiakastilanteissakin käytettävä alkoholinkäytön itsearviointitesti, joka saamiemme kokemusten pohjalta toimii hyvin varhaisvaiheen alkoholiongelmien ja riskirajojen hahmottamisessa. Juomatapatestin kuukausittain tuhansiin nousevat käyttöluvut kertovat osaltaan siitä, että testi toimii myös ilman työntekijän ja asiakkaan välistä vuorovaikutusta, mutta vuorovaikutus tuo testin käytölle kuitenkin aivan uuden ulottuvuuden ja mahdollisuuden. Keskustelupalstasta päätettiin luopua hankkeen paikallisuudesta johtuen jo heti projektin alkuvaiheessa. Yhtenä vaihtoehtona ennen lopulliseen suunnitelmaan päätymistä oli toimintojen keskittäminen sosiaaliporttiin, jolloin päihdeaiheinen keskustelupalsta olisi voinut saavuttaa tarpeeksi osallistujia toimiakseen kunnolla. Alkuperäisessä suunnitelmassa mainittujen konkreettisten tuotosten lisäksi tärkeimpänä tuotoksena oli Päijät-Hämeen paikallinen internetsivusto sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Sivusto arvioitiin toimivaksi ja tarpeelliseksi, mutta sen käyttömäärät jäivät varsin pieniksi. 11
Hankkeen kehitystavoitteena oli vahvistaa sosiaalialan työntekijöiden ammatillista osaamista päihdekysymyksissä. Välittömänä tavoitteena oli lisätä kiinnostusta päihdekysymysten hoitamiseen ja siten myös lisätä tietoa aihepiiristä. Vaikka konkreettiset tuotokset tehtiin suunnitelman mukaisesti ja alkuperäisiä suunnitelmia paranneltiin tarvittavilla korjausliikkeillä, olisi liioiteltua väittää hankkeen onnistuneen erityisen hyvin tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta tarkasteltuna, sillä hankkeen tärkein osuus, verkossa tapahtuva konsultointi, jäi hyvin vähäiseksi. Parhaiten tavoitteisiin pääsemistä näytti tukevan Juomatapatestin käyttö asiakastyön apuna. Paikallinen internetpalvelu yleisestä aiheesta ei yksinkertaisesti näyttänyt kiinnostavan riittävän monia ammattilaisia tai internet ei vielä kuulu kovin olennaisena osana ammattilaisten työrutiineihin. Toisaalta hanke tarjosi Päijät-Hämeen alueen sosiaali- ja terveysalan työntekijöille uuden konkreettisen esimerkin internetin käyttömahdollisuuksista ja näin ollen se saattoi madaltaa kynnystä tutustua muita verkkopalveluihin ja myös käyttää niitä. Valtakunnallinen konsultointi sekä kysymyksistä ja vastauksista karttuva tietokanta luovat kuitenkin hyvät mahdollisuudet päästä jatkossa myös alkuperäisiin tavoitteisiin. 8. Kokemusten pohjalta esitettyjä havaintoja ja suosituksia Konsultoinnin vähäinen suosio oli hankkeen suurin yllätys. Teemarajaukset ja huoli kysymystulvasta osoittautuivat näin täysin turhiksi. Kokemusten perusteella näyttääkin siltä, että internet-palvelut kannattaa ulottaa koko maahan ja paikallisissa palveluissa kannattaa keskittyä vain selkeästi paikallisiin kysymyksiin. Konsultoinnin valtakunnallistamisen jälkeen kysymyksiä on alkanut jo tulla, ja Sosiaaliportin avautumisen ja sieltä saatavien asiakkaiden myötä kysymyksiä on odotettavissa entistä enemmän. Konsultoinnin siirtyminen Päihdelinkkiin vahvistaa sivuston roolia myös ammattilaisten tiedonlähteenä ja loppuvuodesta 2004 avattu Mediassa-palsta tuo uusimmat päihdealan uutiset työntekijöiden tietoon. Päijät-Hämeen Päihdelinkki ja sen ammattilaisosio jouduttaneen sulkemaan vähäisten resurssien ja pienehkön käytön vuoksi. Valtakunnallisen toiminnan suurimpana ongelmana on kuntapohjaisen rahoituksen kohdentaminen vain selkeästi alueellisiin hyvinvointipalveluihin. Ylikunnalliset ja valtakunnalliset toimintamallit kaipaavat keskitettyä julkista rahoitusta, jota ei palvelujen ylläpitämiseen ole juurikaan saatavilla. Konsultoinnin ei olisi aivan välttämätöntä olla anonyymiä, jolloin myös kuntakohtainen laskutus mahdollistettaisiin periaatteessa, mutta osa kysymyksistä jäisi tällöin esittämättä. Alueellisena hankkeena emme pystyneet tavoittamaan riittävästi työntekijöitä, joilla olisi ollut kohtuullisen hyvät tietokoneenkäyttövalmiudet, kiinnostusta ja aikaa kokeilla uutta tekniikkaa ja joiden asiakkailla olisi ollut joku ratkaisua vaativa akuutti riippuvuusongelma, johon ei löydy ratkaisua perinteisistä lähteistä. Ehkäpä tiedottamista ja markkinointia olisi voitu lisätä ja sivuston paikallisuutta olisi voitu korostaa enemmän. Valtakunnallisena toimintana konsultointia kaipaavien ennakkoluulottomien työntekijöiden tavoittaminen on kuitenkin paljon todennäköisempää. Kysymyksen kirjoittamiseen kuluu työntekijältä arvokasta työaikaa ja vastauksen saaminen kestää todennäköisesti useamman päivän. Toiminnan heikkoudessa voi kuitenkin 12
myös piillä sen vahvuus: ongelman muotoileminen jäsennellyksi kysymykseksi voi auttaa työntekijää itseäänkin asian hahmottamisessa ja joissain tapauksissa voi olla järkevääkin, ettei vastaus ole heti saatavilla. Konsultoinnin kokeilijoiden ja käyttäjien myötä sana leviää myös niiden ammattilaisten pariin, joiden kireä työtahti ja vakiintuneet rutiinit eivät aina mahdollista omaa työtä helpottavien uusien työtapojen etsimistä. Internetin käyttöä työvälineenä on voinut vähentää myös tärkeimpien tietojen vähäisyys. Kartoituksen vastaukset toivat nimittäin esiin tarpeen entistä ponnekkaammasta tiedottamisesta hoitopaikkakysymyksissä. Hoitopaikkojen internetsivuihin panostaminen kannattaa jo siksikin, että kolme viidestä kyselyyn vastanneesta käyttää päivittäin tai viikoittain internetiä työssään. Konsultoinnin jatkumisen myötä saadaan lisää kokemuksia konsultointimallimme ja teknisen ratkaisumme soveltuvuudesta, mutta näyttää siltä että oman työnsä ohessa toimivat vastaajat ja rakentamamme tietoturvallinen järjestelmä toimivat hyvin myös ammattilaiskonsultoinnissa. Tekniikan helppokäyttöisyydessä ja vastausnopeudessa olisi toki kehitettävää. Hankkeen etenemistä hidastivat alihankkijasta johtuneet tekniset vaikeudet, joten toimintamalliin on tulossa muutoksia ainakin siltä osin. Yhteistyö ESO:n kanssa sujui erittäin hyvin heidän toimiessaan tärkeänä paikallisena kontaktina ja hankkeen toisena käytännön toteuttajana. Erityisesti Minna Veistilän ja Riikka Konttisen henkilökohtaiset panokset auttoivat huomattavasti. Myös hankkeen ohjausryhmä toimi hienosti uusien ajatusten ja näkökulmien lähteenä. 9. Yhteenveto A-klinikkasäätiön ja Etelä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen yhdessä toteuttaman Päihdelinkin ekonsultaatio-hankkeen tuotokset voidaan karkeasti jakaa neljään osaan. 1. Kartoitus Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten internetin käytön tavoista ja tarpeista. Kartoituksen perusteella sosiaalialan ammattilaiset ovat tarvinneet eniten muiden apua ja neuvoja hoitopaikkoihin ja maksuihin liittyvissä asioissa. Myös huumeidenkäyttäjien tunnistamiseen ja kohtaamiseen liittyvät kysymykset ja ongelmat ovat yleisiä. Internetiä työssään käyttää päivittäin tai viikoittain 59 % vastanneista. Koulutustausta näyttää vaikuttavan internetin käytön yleisyyteen. Ammattikorkeakoulun käyneet, jotka ovat ammatiltaan sosiaalityöntekijöitä, terveydenhoitajia tai diakoniatyöntekijöitä, ovat työssään ahkerimpia internetin käyttäjiä. Tähän saattaa vaikuttaa ammattikorkeakoulun suorittaneiden nuorempi keski-ikä. 2. Päijät-Hämeen päihdesivujen ammattilaisosio. Ammattilaisille tarkoitettuun sivustoon kuului kolme pääosaa: tietoa, konsultointia ja välineitä. Tietoa-osio käsitti tietoa alueen hoitopaikoista ja linkkejä päihdeaiheisille sivuille. Konsultointia tarjosi mahdollisuuden kysyä päihdeasioihin perehtyneiltä ammattilaisilta apua ja neuvoja verkon välityksellä. Välineitä toi laajan alkoholin itsearviointitestin asiakastapaamiseen. Pääosin positiivista palautetta saanut sivusto ei onnistunut houkuttelemaan kuin muutamia kymmeniä ammattilaisia kuukausittain. 13
3. Alkoholin itsearviointitesti ja sen kokeilu asiakastyössä. Suomen oloihin sovitetusta kanadalaisesta verkkotestistä tuli sekä Päijät-Hämeen Päihdelinkin että valtakunnallisen Päihdelinkin suosituimpia osioita. Testi sopii hyvin suurkulutuksen rajojen pohdintaan mutta ei niinkään selvästi alkoholiongelmaisille. Yhteisen työskentelyn testin parissa koettiin tekevän työntekijästä ja asiakkaasta tasa-arvoisempia, sillä testi tulee asiakastilanteeseen ikään kuin kolmantena, puolueettomana osapuolena. 4. Alueellinen ja valtakunnallinen verkkokonsultaatiokokeilu. Paikallisten vastaajien avulla toteutettu alueellinen verkkokonsultaatio oli toiminnassa vajaan vuoden. Kysymysten vähäisyydestä johtuen palvelu päätettiin valtakunnallistaa loppuvuodesta 2004. Palvelu päätettiin sijoittaa A-klinikkasäätiön Päihdelinkki-verkkopalveluun ja vastausvastuu siirrettiin samalla Päihdelinkin yleisen neuvontapalvelun vastaajille. Kysymyksiä onkin alkanut jo tulla, joten kysymyksistä ja vastauksista koostuvaa tietokantaa on tarkoitus kartuttaa vuoden 2005 aikana. 14
LIITE 1 LEHDISTÖTIEDOTE 13.1.2004 Julkaistavissa heti Verkkokonsultaatiota päihdekysymyksistä Päijät-Hämeessä Sosiaalihuollon ekonsultaatiohankkeen tarkoituksena on auttaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia löytämään internetistä ammattitietoa, pitämään verkossa yhteyttä keskenään sekä hankkimaan muilta asiantuntijoilta neuvoja ja tukea. Stakesin toteuttaman hankkeen tänä vuonna avattavalta Sosiaaliportti-sivustolta (www.sosiaaliportti.fi) löytyy alan perustietoja, kuten lainsäädäntöä, suosituksia ja ohjeita, sekä erityistietoa monelta sektorilta ja lähialalta. Valtakunnalliseen palveluun liitetään myös paikallisia toimintoja. Päijät-Hämeessä toteutettava alueellinen hanke pyrkii tarjoamaan alueen sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille entistä paremmat valmiudet lähestyä päihdekysymyksiä. A-klinikkasäätiö ja Etelä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus tarjoavat Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille mahdollisuuden kysyä päihdealan asiantuntijoilta neuvoja internetin välityksellä. Päijät-Hämeen paikallisen päihdesivuston (www.paihdelinkki.fi/paijat-hame) ammattilaisosio tarjoaa verkkokonsultoinnin lisäksi vuorovaikutteisen alkoholinkäytön itsearviointitestin asiakastyön avuksi, Päijät-Hämeen avo- ja laitoshoitoyksiköiden, päivätoimintakeskusten ja asumispalveluiden yhteystiedot sekä linkkejä netistä löytyvään päihdetietouteen. Sivuston tärkeimpänä palveluna on verkossa toimiva konsultaatiojärjestelmä, jossa työssään päihdeongelmaisen kohtaava voi kysyä neuvoja ja apua päihdeasioihin perehtyneiltä ammattilaisilta. Neuvontapalvelun käyttäminen on luottamuksellista ja palvelussa käytetty järjestelmä on täysin tietoturvallinen. Omalla tunnusnumerolla haettavan vastauksen saa viikon sisällä. Tunnusnumeron saa kysymyksen lähetettyään. Ennen konsultaatiopalvelun käynnistämistä selvitettiin tarpeellisimmiksi koetuimpia teemoja kyselyn avulla. Kyselyyn vastanneilla sosiaali- ja terveysalan työtehtävissä toimivilla työntekijöillä huumeongelmaisten kohtaaminen ei yleensä ole jokapäiväistä. Tapauksia tulee eteen vain muutaman kerran vuodessa. Lähes kolme neljäsosaa vastaajista oli viimeisen vuoden aikana ohjannut päihde- ja riippuvuusongelmaisia asiakkaita hoitoon alle viisi kertaa. Mahdollisen alkoholiongelman puheeksi ottaminen asiakkaan kanssa ei aina ole kovinkaan helppoa. Tapaamisen yhteydessä tai esimerkiksi odotustilassa täytettävä alkoholinkäytön itsearviointitesti tuo asiakastapaamiseen ikään kuin kolmannen, puolueettoman tahon. Testin henkilökohtaisesti räätälöity palaute toimii myös keskustelun avaajana, sillä laskennallisista vuosikulutustilastoista tai viimeksi juotujen annosten määrästä on helppo aloittaa keskustelu. Päijät-Hämeen Päihdelinkin ammattilaisosio: http://www.paihdelinkki.fi/paijathame/ekonsultaatio Lisätietoja: Heikki Bothas Projektisuunnittelija, A-klinikkasäätiö heikki.bothas@a-klinikka.fi 040 7589 663 15
LIITE 2 Päijät-Hämeen Päihdelinkin ammattilaisosion esite 16
17
LIITE 3 A-klinikkasäätiö LEHDISTÖTIEDOTE 9.11.2004 Julkaistavissa heti Nettineuvontaa riippuvuuskysymyksistä A-klinikkasäätiö ja Etelä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus tarjoavat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille mahdollisuuden kysyä päihdealan asiantuntijoilta neuvoja internetin välityksellä A-klinikkasäätiön Päihdelinkissä. Neuvontapalvelun käyttäminen on luottamuksellista ja palvelussa käytetty järjestelmä on täysin tietoturvallinen. Omalla kysymyskohtaisella tunnusnumerolla haettavan vastauksen saa viikon sisällä. Toiminnan tavoitteena on vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden ammatillista osaamista ja lisätä heidän valmiuksiaan lähestyä usein vaikeina pidettyjä ja jopa välteltyjä päihde- ja riippuvuusteemoja. Parhaimmillaan työn tukeminen voi auttaa työntekijää jaksamaan paremmin työssään ja syventämään asiakassuhteitaan. Palvelun arvioidaan olevan avuksi erityisesti pienten kuntien yksin työskenteleville sosiaalityöntekijöille. Neuvoja arvellaan haettavan erityisesti hoitoonohjaukseen ja sopiviin hoitopaikkoihin liittyvissä kysymyksissä. Päihdelinkissä on toiminut jo vuodesta 1998 alkaen suurelle yleisölle suunnattu neuvontapalvelu. Viime vuonna sinne tuli kaikkiaan 1 517 kysymystä. Sekä neuvontapalvelun että ammattilaisneuvonnan vastaajina toimivat päihdetyötä tekevät sosiaaliterapeutit ja sairaanhoitajat sekä päihdelääkäri. Noin 40 prosenttia kysymyksistä käsittelee alkoholia ja noin 20 prosenttia eri huumeita. Erityisesti internetriippuvuuteen liittyviä kysymyksiä on tullut entistä enemmän ja tänä vuonna jo 13 prosenttia kysymyksistä on käsitellyt aihetta. Ammattilaisille suunnattu palvelu on osa sosiaalihuollon ekonsultaatiohanketta, jonka tarkoituksena on auttaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia löytämään internetistä ammattitietoa, pitämään verkossa yhteyttä keskenään sekä hankkimaan muilta asiantuntijoilta neuvoja ja tukea. Stakesin toteuttaman hankkeen ensi vuoden alussa avattavalta Sosiaaliportti-sivustolta (www.sosiaaliportti.fi) löytyy alan perustietoja, kuten lainsäädäntöä, suosituksia ja ohjeita sekä erityistietoa monelta sektorilta ja lähialalta. Ammattilaisten verkkokonsultointi aloitettiin vuoden alussa paikallishankkeena Päijät- Hämeessä, mutta ilmeisesti kohderyhmän pienuudesta johtuen konsultointikysymyksiä tuli vain muutamia. Kokemukset sekä tästä että muista aluehankkeista viittaavat siihen, että internet-palvelut kannattaa ulottaa koko maahan ja keskittyä paikallisissa palveluissa vain selkeästi paikallisiin kysymyksiin. Kysymykset ammattilaisten nettineuvontaan voi esittää osoitteessa www.paihdelinkki.fi/ ekonsultaatio. Suurelle yleisölle tarkoitetun neuvontapalvelun osoite on www.paihdelinkki.fi/neuvonta. Lisätietoja: Projektikoordinaattori Heikki Bothas, p. 040 7589 663, heikki.bothas@aklinikka.fi 18
LIITE 4 Päijät-Hämeen Päihdelinkin ammattilaisosion etusivu Päihdelinkin ekonsultaation etusivu 19