Suomussalmen kunta TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS vuodelta 2010 Kunnanvaltuusto 14.6.2011
Sisältö Matti Mulari ja Maija Kyllönen Painopaikka Suomussalmen kunnan monistamo
Toimintakertomus ja tilinpäätös v. 2010 Sisällys 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1 1.1. Kunnanjohtajan katsaus vuoteen 2010 1 1.2. Suomussalmen kunnan toimintastrategia ja organisaatio 2 1.2.1. Kunnan toimintalinjat ja päämäärät 3 1.3. Kunnan hallinto 5 1.4. Yleinen taloudellinen kehitys 8 1.5. Kainuun talousalueen kehitys 9 1.6. Suomussalmen kunnan toiminnan ja talouden kehitys 10 1.6.1. Toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset 10 1.6.2. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen ja arvio tulevasta kehityksestä 12 1.6.3. Henkilöstö 12 1.6.4. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista 13 1.6.5. Ympäristötekijät 13 1.7. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä 14 2. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 16 2.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen 16 2.2. Toiminnan rahoitus 18 2.3. Lainojen hoito 19 2.4. Maksuvalmius 19 2.5. Tulorahoituksen riittävyys 19 3. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET 20 3.1. Tase ja sen tunnusluvut 20 4. KOKONAISTULOT JA MENOT 22 5. KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 23 5.1. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä 23 5.2. Konsernin toiminnan ohjaus 23 5.3. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat 30 5.4. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä 30 5.5. Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 32 5.5.1. Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 32 5.5.2. Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 33 5.5.3. Konsernitase ja sen tunnusluvut 34 6. KUNNANHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ 37 6.1. Kunnanhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä 37 7. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 38 7.1. Käyttötalousosan ja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen 39 7.2. Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2010 90 7.2.1 Verotulojen ja valtionosuuksien erittely 91 7.3. Investointiosan toteutumisvertailu 92 7.4. Rahoitusosan toteutumisvertailu 95 7.5. Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien määrärahojen toteutumisesta 96 8. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 98 8.1. Kunnan tuloslaskelma 98 8.2. Kunnan rahoituslaskelma 99 8.3. Kunnan tase 100 8.4. Konsernin tuloslaskelma 102
8.5. Konsernin rahoituslaskelma 103 8.6. Konsernin tase 104 8.7. Laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen tuloslaskelma 106 8.8. Laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen rahoituslaskelma 107 8.9. Laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen tase 108 9. LIITETIEDOT 110 9.1. Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 110 9.1.1. Arvostus ja jaksotusperiaatteet sekä menetelmät 110 9.1.2. Tuloksen ja taseen vertailukelpoisuus 110 9.1.3. Aikaisempiin tilikausiin kohdistuvat tuotot ja kulut sekä virheiden korjaukset 110 9.2. Tuloslaskelman liitetiedot 111 9.2.1. Kunnan toimintatuotot tehtäväalueittain 111 9.2.2. Verotulojen erittely 112 9.2.3. Valtionosuuksien erittely 112 9.2.4. Satunnaiset tuotot 113 9.2.5. Satunnaiset kulut 113 9.2.6. Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista 113 9.2.7. Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta 114 9.2.8. Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja-tappiot 114 9.2.9. Rahoitustuotot ja-kulut 114 9.3. Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 115 9.3.1. Kuluksi kirjaamattomat menot ja pääoma-alennukset 115 9.3.2. Arvonkorotukset 115 9.3.3. Aktivoidut korkomenot 115 9.3.4. Saamiset 115 9.3.5. Muut lainasaamiset 116 9.3.6. Rahoitusarvopaperit 116 9.3.7. Siirtosaamiset 116 9.3.8. Tase-eräkohtainen erittely käyttöomaisuudesta 117 9.3.9. Osakkeet ja osuudet 31.12.2010 118 9.4. Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 119 9.4.1. Oman pääoman erien erittely 119 9.4.2. Pitkäaikainen vieras pääoma 119 9.4.3. Pakolliset varaukset 120 9.4.4. Velat samaan konserniin kuuluville 120 9.4.5. Muut velat 120 9.4.6. Shekkilimiitti 120 9.4.7. Vuokrakohteen lunastusvelka 121 9.4.8. Siirtovelat 121 9.5. Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 121 9.5.1. Leasingvastuiden yhteismäärä 121 9.5.2. Vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta 122 9.5.3. Muut vastuusitoumukset 122 9.5.4. Muut taloudelliset vastuut 123 9.5.5. Ympäristövastuut 123 9.5.6. Arvonlisäveron palautusvastuu 124 9.6. Henkilöstöä koskevat liitetiedot 125 9.6.1. Henkilöstö 125 9.6.2. Henkilöstökulut 125 9.7. Kunnan omistukset muissa yhteisöissä 126 9.8. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 126 9.8.1. Toimintatuotot tehtäväalueittain 127 9.8.2. Arvonkorotukset 127 9.8.2. Maa- ja vesialueet 127 9.8.4. Pysyvien vastaavien sijoitukset 127 9.8.5. Saamiset 128 9.8.6. Siirtosaamiset 128 9.8.7. Oma pääoma 129 9.8.8. Pakolliset varaukset 129 9.8.9. Vieras pääoma 130 9.8.10. Muut velat 130
10. MUUT LIITETIEDOT 131 10.1. Yhteenveto lautakunnittain käyttötaloudesta 131 10.2. Käyttötalouden yhteenveto tuloista ja menoista lajeittain 132 11. YHTEENVETO, KESKEISET TUNNUSLUVUT JA KUVIOT 133 12. KAINUUN MAAKUNTA-KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSTIETOJA 142 13. LUETTELOT JA SELVITYKSET 150 13.1. Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tilinpäätöksen säilytys 150 13.2. Tositelajit ja tositenumerosarjat 151 14. TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET 154 15. TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ 155
1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1. Kunnanjohtajan katsaus vuoteen 2010 Vuonna 2010 Suomussalmen kunnan taloustilanne parani entisestään. Kunnan tarkka taloudenpito sekä linjakas toiminta tuottivat hyvää tulosta. Tämä on erinomainen näyttö siitä, että pitkäjänteisellä ja tavoitteellisella toiminnalla on mahdollista pitää talous hyvässä hallinnassa. Myös paikkakunnalla toimivien yritysten taloudellinen tilanne säilyi hyvänä eikä lomautuksiin ollut näin ollen juurikaan tarvetta. Päinvastoin, osa nykyisistä yrityksistä palkkasikin lisää väkeä. Uusia yrityksiä perustettiin 17 ja toimintansa lopetti 15. Paikkakunnan yritysten määrä oli vuoden lopussa 230. Työttömyys, vaikkakin oli edelleen korkea, niin aleni kuitenkin vuoden aikana 63 henkilöllä 696 henkilöön. Vuosi oli Suomussalmella vilkkaan rakentamisen vuosi. Rakentaminen työllisti hyvin ja Suomussalmen palvelut paranivat entisestään. Varsinaiset kunnan rakennusinvestoinnit kohosivat yhteensä lähes 7 milj. euroon. Suurimpia hankkeita olivat terveyskeskuksen laajennus- ja muutostyöt, kerrostalon muuttaminen palvelukeskukseksi Pitämällä sekä Ruukinkankaan koulun suurremontti. Ruukinkankaan koulu onkin remontin jälkeen mitä parhain opinahjo nuorille; onhan koulu varustettu mm. nykyaikaisimmalla opetustekniikalla. Muista kuin kunnan hankkeista merkittävin oli Teatteri Retikan uuden teatteritalon valmistuminen. Hankkeen toteutti Suomussalmen näyttämöyhdistys. Otan tämän hankkeen esille sen vuoksi, että se on mitä parhain esimerkki yhteen hiileen puhaltamisesta. Sekä rakentamiseen sekä avajaisviikon tapahtumiin osallistui lukematon määrä kuntalaisia. Teatteri on toden totta otettu kuntalaisten yhteiseksi tapaamispaikaksi. Suurin haasteemme on ollut ja on edelleen aleneva väestökehitys. Kunnan väkiluku väheni yhteensä 176 henkilöä. Tätä kehitystä vastaan kunta tekee parhaansa monin eri tavoin. Tärkeää on ennen kaikkea säilyttää nykyiset työpaikat paikkakunnalla sekä saada myös uusia työpaikkoja. Käytännön toimenpiteinä kunnalla on ollut rakentaa yrityksille toimitiloja, joita olikin vuoden aikana työn alla Tulikivi Oy:lle ja Kiantama Oy:lle. Myös nykyisten kunnassa olevien tyhjien toimitilojen uudelleen käyttöönotto olisi ensiarvoisen tärkeää. Mm. puunjalostuksen ja Karhulanvaaran tiloille etsittiin uusia käyttäjiä aktiivisesti koko vuoden ajan, mutta lukuisat neuvottelut eivät kuitenkaan tuottaneet vielä tulosta. Kunnan tulevaan väestökehitykseen on nuorilla suuri merkitys. Mitä paremmin nuoret viihtyvät Suomussalmella ja mitä pitempään he käyvät koulunsa täällä, sitä parempi se on kunnan tulevaisuudelle. Kunnan tuleekin kuunnella herkällä korvalla nuorilta tulevia kehitysehdotuksia ja toiveita. Kainuun hallintokokeilun saamista pysyväksi valmisteltiin Kainuussa vielä kevään aikana. Sittemmin kävi kuitenkin ilmi, ettei pysyvään lainsäädäntöön ole valtakunnantasolla kuitenkaan vielä valmiutta. Kainuun kunnilla olisi löytynyt sekä valmiutta että halua. Loppuvuoden aikana aloitettiinkin Kainuussa kuntien väliset neuvottelut siltä pohjalta, että hallintokokeilulle tulee neljän vuoden jatkoaika. Neuvottelut aloitettiin Hossassa lokakuussa. Yhteistyö Ylä-Kainuun kuntien välillä oli aktiivista vuoden aikana. Hyrynsalmen, Puolangan, Suomussalmen ja myös Ristijärven kuntien johtavat luottamushenkilöt ja kunnanjohtajat kokoontuivat vuoden kuluessa useaan otteeseen. Tapaamisissa keskusteltiin yhteisistä asioista ja kuinka yhteistyötä voitaisiin kehittää edelleen. Yhteistyötä tarvitaankin, sillä Ylä-Kainuun kunnilla on monta yhteistä haastetta. Kiitän lämpimästi sekä kunnan luottamushenkilöitä että koko kunnan henkilökuntaa vuonna 2010 hyvin tehdystä työstä. Tästä on hyvä jatkaa. Suomussalmella 23.3.2011 Matti Mentilä kunnanjohtaja 1
1.2. Suomussalmen kunnan toimintastrategia ja organisaatio Kunnan strategiseen ohjausjärjestelmään kuuluu, että kunta määrittelee itselleen vision eli tavoitetilan, joka tulevaisuudessa halutaan saavuttaa. Tähän tavoitetilaan päästäkseen kunnanvaltuusto määrittelee taloussuunnitelmassa koko organisaation yhteiset toiminnalliset linjaukset. Lisäksi samalla määritellään kunnan yhteiset päämäärät, jotka tukevat toimintalinjoja ja visiota. Suomussalmen kunnan toiminta-ajatus Suomussalmen kunta järjestää laadukkaita kuntalaisten hyvinvointia tukevia palveluja ja luo edellytyksiä yritystoiminnalle, jotta kuntalaiset saavuttavat mahdollisimman hyvän elämän. Suomussalmen kunnan arvot KANNUSTAVUUS: Tuemme toisiamme ja yrittäjyyttä. Otamme vastuuta tehtävistä ja kuntalaisista. Uskomme tulevaisuuteen, motivoimme toisiamme ja vahvistamme luovuutta. SIVISTYS: Kehitämme itseämme. Panostamme koulutukseen ja kulttuuriin. YHTEISÖLLISYYYS: Kasvatamme suomussalmelaisista Kannamme yhteisesti vastuuta kuntalaisista. suvaitsevia ja kansainvälisiä Huolehdimme heidän turvallisuudestaan. kansalaisia. Toimimme oikeudenmukaisesti toisistamme välittäen, jolloin luottamus kuntaan kasvaa. MUUTOSVALMIUS: Kunnan päätöksenteossa vallitsee rohkeus ja tahto toimia jatkuvan muutoksen kärjessä. MONIARVOISUUS: Sisältyy muihin arvoihin.. Visio 2013 Neljän vuodenajan Suomussalmi on taloudeltaan vakaa yritys- ja kulttuurikunta sekä yhteistyökykyinen Ylä-Kainuun keskus, jossa on myönteinen väestökehitys. 2
1.2.1. Kunnan toimintalinjat ja päämäärät Toimintalinjat Kunnan strategiseen ohjausjärjestelmään kuuluu, että kunta määrittelee itselleen vision eli tavoitetilan, joka tulevaisuudessa halutaan saavuttaa. Tähän tavoitetilaan päästäkseen kunnanvaltuusto määrittelee taloussuunnitelmassa koko organisaation yhteiset toiminnalliset linjaukset. Lisäksi samalla määritellään kunnan yhteiset päämäärät, jotka tukevat toimintalinjoja ja visiota. 1. Kestävän kehityksen toimintalinja Sosiaalinen kestävä kehitys - kuntalaisten hyvinvoinnin ja toimeentulon edistäminen - työttömyyden ja syrjäytymisen ehkäiseminen Taloudellinen kestävä kehitys - talouden tarkka suunnittelu ja tulopohjan vahvistaminen - toimintaprosessien taloudellisuuden ja tehokkuuden varmistaminen - suunniteltu sopeuttaminen väestömuutoksiin - uusien ja vaihtoehtoisten toimintatapojen käyttöönotto Ekologinen kestävä kehitys - luonnonvarojen kestävä käyttö ja ympäristön puhtaus - elinkaariajattelun huomioiminen kaikessa toiminnassa. 2. Kannustavuuden toimintalinja - yrittäjyyden lisääminen kuntaorganisaatiossa - yrittäjäkoulutuksen ja yrittäjämyönteisyyden kehittäminen - vastuullisuuden kasvattaminen - tulevaisuususkon ja motivaation vahvistaminen - luovuuden ja innovatiivisuuden suosiminen 3. Yhteisöllisyyden toimintalinja - organisaation sisäisen yhteistyön vahvistaminen - yhteisvastuun korostaminen toiminnassa ja päätöksenteossa - kansalaisten turvallisuudesta huolehtiminen - oikeudenmukaisuuden varmistaminen toiminnassa - toisistaan välittäminen - henkilöstön osaamisesta huolehtiminen - kuntalaisten valmiuksien parantaminen - tietoyhteiskunnan mahdollisuuksien hyödyntäminen - viestinnän ja tiedottamisen kehittäminen - positiivisen kuntakuvan luominen. 4. Sivistyksen toimintalinja - itsensä kehittämisen tukeminen - kuntalaisten ja henkilöstön osaamisesta huolehtiminen - paikallisen kulttuurin vahvistaminen - suvaitsevaisuuden lisääminen - kansainvälisyyskasvatus 3
Päämäärät ELINKEINOJEN KEHITTÄMISEN PÄÄMÄÄRÄT 1. Tuotannollisten työpaikkojen lisääminen ja työllisyyden parantaminen. 2. Kuntamarkkinointi ja imagon luominen. 3. Luontaisten vahvuuksien ja edellytysten parantaminen. 4. Maaseudun kehittäminen. 5. Koulutuksen ja elinkeinoelämän yhteyksien parantaminen. TALOUDEN PÄÄMÄÄRÄT 1. Kunnan taloutta hoidetaan kestävällä tavalla. 2. Vuosikatteen on riitettävä poistojen kattamiseen. 3. Toimintakulut sopeutetaan vuosikatetavoitteeseen ja niitä voidaan kasvattaa vain tulorahoituksen kasvun verran. 4. Investoinnit mukautetaan kunnan talouteen ja kehitykseen. 5. Maksuja ja taksoja korotetaan ainakin kustannustason nousua vastaavasti. 6. Kunnallisveroprosentti on korkeintaan 1 %- yksikön koko maan keskiarvoa suurempi. 7. Kiinteistöveroprosenteissa noudatetaan alueellista keskiarvoa. 8. Lainarahoitusta käytetään tarvittaessa työllisyyttä ylläpitäviin tai lisääviin taikka käyttötalouden säästöjä tuoviin investointeihin. TYÖYHTEISÖN KEHITTÄMISPERIAATTEET Parannamme osaamista 1. toimintaympäristön muutosten ja asiakkaiden tarpeiden mukaisesti 2. kehittäen arviointia 3. ylläpitäen ja kehittäen ammattitaitoa 4. valmentautumalla uusien haasteiden vastaanottamiseen ja elinikäiseen oppimiseen Kehitämme johtamista ja yhteistyötä 1. toisiamme arvostaen 2. ottaen vastuuta ja olemalla avoimia 3. parantaen työtapoja ja tuloksellisuutta 4. antaen kannustavaa ja kehittävää palautetta 5. parantaen tiedonkulkua Lisäämme motivaatiota 1. työtämme arvostaen 2. tukien palvelussuhteen jatkuvuutta 3. kannustaen henkilöstöä muuttuviin tehtäviin 4. palkkausjärjestelmää kehittäen 5. esimiestyötä kehittäen Parannamme työhyvinvointia 1. mielekkäällä työllä sekä viihtyisällä ja turvallisella työympäristöllä 2. huolehtien yhdessä työilmapiiristä 3. käyttäen henkilöstövoimavaroja tarkoituksenmukaisesti 4. kannustaen henkilökohtaisen toimintakyvyn ylläpitämiseen. Varmistamme uusien osaajien saannin 1. kehittäen Suomussalmen kuntaa hyvänä työnantajana 2. esitellen kunnassa tehtäviä töitä jo kouluissa 3. markkinoiden Suomussalmea kodikkaana ja turvallisena asuinympäristönä, jossa on hyvät palvelut ja kohtuulliset kustannukset 4. edistäen työn ja perhe-elämän yhteensovittamista 5. turvaten hiljaisen tiedon siirto uusille työntekijöille SIVISTYSPALVELUJEN PÄÄMÄÄRÄT 1. Lasten ja nuorten hyvinvointi 2. Sivistyspalvelujen hyvä saavutettavuus 3. Yhteistyö maakuntahallinnon kanssa saumatonta ja toimivaa 4. Kuntalaisten sisäisen yrittäjyyden tukeminen ja yhteisöllisyyden tukeminen 5. Kestävän kehityksen edistäminen TEKNISTEN PALVELUJEN PÄÄMÄÄRÄT 1. Viihtyisä ympäristö 2. Taloudellisesti hoidetut, toimintavarmat liikelaitokset 3. Toimivat, tarpeen mukaiset ja turvalliset liikenneverkot 4. Hyvin hoidetut, käyttäjien tarpeiden mukaiset toimitilat 5. Hyvälaatuinen, taloudellisesti tuotettu ruoka 4
1.3. Kunnan hallinto Luottamushenkilöorganisaatio Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuustossa on 35 jäsentä. Poliittinen paikkajakauma on v. 2009 alkaneena toimikautena seuraava: SuomenKeskusta... 19 Vasemmistoliitto... 12 Kansallinen Kokoomus 4 Puheenjohtajat puheenjohtaja... Ivarapuheenjohtaja... IIvarapuheenjohtaja... PenttiMoilanen LeenaManner RaijaHekkala Kunnanhallitus Kunnanhallituksessa on 11 jäsentä. Puheenjohtajat v. 2010 Puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Ritva Huttunen Veijo Holappa Ahti Pakarinen Jäsenet: Leena Kela Keijo Mulari Alpo Paasovaara Anna-Liisa Pesola Olavi Pyykkönen Aune Juntunen Rauni Niskanen Martti Seppänen Esittelijä: Timo A. Säkkinen, kunnanjohtaja, 28.2.2010 saakka Matti Mentilä, kunnanjohtaja, 1.3.2010 alkaen LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO Kunnanvaltuusto 35 Keskusvaalilautakunta 5 Tarkastuslautakunta 5 Kunnanhallitus 11 Sivistyslautakunta 11 Tekninen lautakunta 11 Ympäristölautakunta 11 5
KONSERNIORGANISAATIO Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Vastuualueet Konserniyhtiöt/-yhteisöt Palveluorganisaatio Kunnan toiminnot jakautuvat hallintopalvelujen, sivistyspalvelujen ja teknisten palvelujen vastuualueisiin. Kunnanjohtaja, vastuualueiden johtajat ja kunnanjohtajan määräämänä talousjohtaja ja elinkeinoasiamies muodostavat kunnan johtoryhmän. Vastuualueet jakaantuvat palveluyksiköihin. Johtoryhmä: Timo A. Säkkinen, kunnanjohtaja, 30.4.2010 saakka, Matti Mentilä, kunnanjohtaja 1.5.2010 alkaen Aila Virtanen, hallintojohtaja Sirpa Mikkonen, sivistysjohtaja Antti Westersund, tekninen johtaja Matti Mulari, talousjohtaja Hannu Leinonen, elinkeinoasiamies 6
PALVELUORGANISAATIO Kunnanjohtaja Johtoryhmä Vastuualueet Elinkeinoasiamies Hallintopalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Palveluyksiköt: hallintopalvelut Palveluyksiköt: varhaiskasvatus perusopetus Kianta-Opisto liikuntapalvelut nuorisopalvelut kulttuuripalvelut kirjastopalvelut Palveluyksiköt: tilapalvelut ympäristöpalvelut liikelaitokset ruokapalvelut ympäristön valvonta Tilivelvolliset Kuntalain mukaan tilivelvollisia ovat: -kunnan toimielinten jäsenet(ei kuitenkaan valtuutettu) -asianosaisen toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat Suomussalmen kunnan tilivelvolliset viran- ja toimenhaltijat: kunnanjohtaja Timo A Säkkinen 30.4.2010 saakka, kunnanjohtaja Matti Mentilä 1.5.2010 alkaen hallintojohtaja Aila Virtanen talousjohtaja Matti Mulari elinkeinoasiamies Hannu Leinonen maaseutusihteeri Ilmari Schepel sivistysjohtaja Sirpa Mikkonen perusopetuksen päällikkö Esko Pesonen tekninen johtaja Antti Westersund rakennustarkastaja Asko Kinnunen ympäristösihteeri Jukka Korhonen 7
1.4. Yleinen taloudellinen kehitys Talouskehityksen pääpiirteitä 2009 2010 Lähteet Valtiovarainministeriön kansantalousosaston suhdannekatsaus 2/2010, Tilastokeskus 1.3.2011. Kunnallistalous 3/2010. Luvut ovat osittain vielä ennakkotietoja. Maailman talous Maailman taloudessa taantuman syvin vaihe ohitettiin vuoden 2009 lopulla. Maailman talouden elpyminen jatkui sen jälkeen ripeänä. Koko maailman bruttokansantuote kasvoi vuonna 2010 yli 4 prosenttia. Vuonna 2011 kasvun ennustetaan olevan vähintään samaa luokkaa. Kasvun painopiste on kehittyvissä maissa kuten Kiinassa, jonka kasvu oli lähes 10 prosenttia. Euroalueen talous Euroalueen kasvu oli vaimeaa ja sen ennustetaan kiihtyvän maltillisesti. Vuoden 2010 kasvuksi jäi reilu puolitoista prosenttia ja vuoden 2011 kasvuksi ennustetaan kaksi prosenttia. Kotimaan talous Suomen talouden syöksy vuoden 2008 lopulla ja vuoden 2009 alkupuolella oli erittäin nopea ja jyrkkä. Bruttokansantuote supistui vuonna 2009 8,0 prosenttia ja painui kolmen vuoden takaiselle tasolle. Suomen talous on toipunut vuoden 2009 finanssikriisistä nopeasti ja laajapohjaisesti. Vuonna 2010 bruttokansantuote kasvoi 3,1 prosenttia j ja vuoden 2011 kasvuksi ennustetaan 2,7 prosenttia. Kuluttajahintaindeksi nousi 1,2 prosenttia. Kunnallistalous (Luvut perustuvat ennakkotietoihin vuoden 2010 osalta.) Kuntien yhteenlaskettu toimintakate heikkeni viime vuonna 0,87 miljardia euroa, eli 3,8 prosenttia edellisestä vuodesta. Tiedot perustuvat tilastokeskuksen keräämiin ennakkotietoihin. Vuosikate oli 2,14 Mrd. euroa. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 1,80 Mrd. euroa. Vuosikate parani edellisestä vuodesta 19,1 prosenttia. Vuosikate asukasta kohti on 400 euroa(ed. vuonna 337 euroa). Negatiivisten vuosikatteiden kuntia oli 8(ed. vuonna 26). Vuosikate%:a poistoista oli 128(ed. vuonna 108). Toimintamenot kasvoivat 3,5%(ed. vuonna 4,2%). Toimintakate kasvoi 3,8%(ed. vuonna 4,6%). Verotulot kunnille kasvoivat 4,0%(ed. vuonna 0,4%). Valtionosuudet kasvoivat 7,4%(ed. vuonna 7,5%). Kuntien lainat asukasta kohti kasvoivat 1 838 eurosta 2 005 euroon. Kuntien tilikauden tulos on 1,61 Mrd. euroa(ed. vuonna 0,43 Mrd. euroa). 8
Suomen talouden tunnuslukuja (Lähde: Suomen Kuntaliitto 10.9.2010, J. Turkkila) Muuttuja 2007 2008 2009* 2010** 2011** 2012** Tuotanto 4,2 1,0-8,0 2,1 2,9 2,6 Palkkasumma 5,9 6,8-1,0 2,5 4,5 4,5 Ansiotaso 3,4 5,6 4,0 2,6 2,8 3,0 Inflaatio 2,5 4,1 0,0 1,5 2,5 2,0 (%-yksikköä) Työttömyysaste 6,9 6,4 8,2 8,6 8,2 7,9 Verot/BKT 42,8 43,0 43,0 42,7 43,5 44,1 Julkiset menot/bkt 47,3 49,0 56,0 56,1 55,2 55,1 Julkinen velka/bkt 35,3 64,2 43,9 49,1 50,4 52,0 Euribor 3 kk,% 4,3 4,8 1,2 1,0 2,0 3,0 Korkotaso; 10 v. korko,% 4,3 4,3 3,7 3,3 4,0 4,5 * ennakkotieto **ennuste Kuntien vuosikate ja lainat Lähde: Suomen kuntaliitto 9.2.2011, ennakkotieto (Manner-Suomi) 2006 2007 2008 2009 2010 TP TP TP TP TPA VuosikateMrd. 1,72 2,02 1,92 1,8 2,14 Vuosikateasukastakohti, 327 382 362 337 400 Vuosikate% poistoista 118 135 122 108 128 Negatiivisten vuosikatteiden kuntien määrä(v. 2010 kuntajaolla) 40 32 30 26 8 Lainakanta /asukas 1461 1545 1629 1838 2005 1.5. Kainuun talousalueen kehitys Kainuun väkiluku (ennakkotieto 14.2.2011) oli 31.12.2010 yhteensä 82 073. Laskua edelliseen vuoteen oli 593 henkilöä eli 0,7 prosenttia. Kainuun väkiluku oli vuonna 2009 82 634. Laskua edelliseen vuoteen 561 henkilöä eli 0,68 prosenttia. Väestön väheneminen jatkui entisellä tasolla. Väestöennusteet ovat edelleenkin laskevia. Väestörakenteessa aktiiviväestön osuus pienenee voimakkaasti. Työvoima ja työllisyys Kainuun keskimääräinen työttömyysaste laski 2010 edellisestä vuodesta. Työttömyysaste oli keskimäärin 13,7 prosenttia eli työttömiä työnhakijoita oli 5067. Työttömyysaste oli vuonna 2009 keskimäärin 14,8 prosenttia eli työttömiä työnhakijoita oli 5627 henkilöä. Kuntatalous Kuntien vuosikate ja lainat TP 2006 TP 2007 TP 2008 TP 2009 TPA 2010 Vuosikate asukasta kohti euroa 224 271 222 300 443 Vuosikate% poistoista 93 117 90 116 173 Negatiivisten vuosikatteiden kuntien määrä 0 1 1 0 0 Lainakanta /asukas 1426 1431 1538 1658 1635 9
1.6. Suomussalmen kunnan toiminnan ja talouden kehitys 1.6.1. Toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset Väestö ja työllisyys Asukasmäärä Syntyvyys Vuosi 2010 2009 2008 2007 2006 Hlöä 9156 9332 9435 9632 9848 Muutos(hlöä) -176-103 -197-216 -223 Muutos% -1,9-1,1-2,1-2,2-2,23 Vuosi 2010 2009 2008 2007 2006 Hlöä 55 54 47 57 64 Kuolleisuus Vuosi 2010 2009 2008 2007 2006 Hlöä 137 149 123 148 175 Nettomuutto kunnasta pois Vuosi 2010 2009 2008 2007 2006 Hlöä 97 15 123 155 233 Väkiluvun väheneminen hidastui vuonna 2009. Alkanut lama hillitsi muuttoliikettä. Vuonna 2010 muuttoliike voimistui uudelleen. Muuttoliike jatkuu tulevaisuudessakin, joskin hillitymmin, mikäli uusia ja korvaavia työpaikkoja ei saada. Poismuuttajat ovat pääasiassa työvoimaan kuuluvaa väestöä. Paitsi väestön kokonaismäärän väheneminen, on myös ikärakenteen muutos huolestuttava. Suomussalmi Väestön ikärakenne Lähde: Tilastokeskus Vuosi 0-14 % 15-64 % 65- % Yhteensä 1995 2217 18,3 8024 66,2 1883 15,5 12124 2000 1685 15,3 7190 65,3 2128 19,4 11003 2004 1452 14,2 6498 63,4 2298 22,4 10248 2005 1382 13,7 6404 63,6 2285 22,7 10071 2006 1332 13,5 6206 63,0 2310 23,5 9848 2007 1264 13,1 6080 63,1 2288 23,8 9632 2008 1196 12,7 5945 63,0 2294 24,3 9435 2009 1154 12,4 5873 62,9 2305 24,7 9332 2010 1100 12,0 5718 62,5 2338 25,5 9156 10
Asukasluku, työvoima ja työllisyys keskimäärin Suomussalmi Asukasluku, työvoima ja työllisyys keskimäärin Lähde: ELY-keskus 25.1.2011 työttömyys - % as.luku atv-% työvoima työlliset työttömät 2000 11003 45,7 5032 3678 1354 26,9 2001 10740 45,8 4915 3583 1332 27,1 2002 10548 46,4 4893 3704 1189 24,3 2003 10376 45,7 4740 3664 1076 22,7 2004 10248 44,2 4531 3525 1006 22,2 2005 10 071 44,3 4 466 3 479 987 22,1 2006 9 848 45 4 433 3 595 838 18,9 2007 9 630 45,1 4 342 3 782 660 15,2 2008 9 435 42,7 4 027 3 289 738 18,3 2009 9 332 42,5 3 964 3 250 714 18,0 2010 9 156 43,5 3 988 3 379 619 15,6 Elinkeinorakenne(kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä) Lähde: Tilastokeskus 7.10.2010 Lähde: Tilastokeskus 30.10.2009 31.12.2008 31.12.2007 Suomussalmi Kainuu Kokomaa Suomussalmi Kainuu Kokomaa lkm % lkm % lkm % lkm % % % Alkutuotanto 337 11,4 2 508 8,4 88 583 3,7 Alkutuotanto 373 12,4 8,6 4 Jalostus 657 22,3 5 817 19,4 568 054 23,9 Jalostus 691 23,0 21,2 25 Palvelut 1 917 65,1 21 389 71,3 1 701 358 71,6 Palvelut 1 888 62,8 69,0 70 Tuntematon 35 1,2 288 1,0 19 186 0,8 Tuntematon 53 1,8 1,3 1 Yhteensä 2 946 100,0 30 002 100 2 377 181 100 Yhteensä 3 005 100,0 100 100 Yritystoimipaikat kunnassa: v. 2009: 488, v. 2008: 486. Työllinen työvoima(kunnassa asuvien, työssäkäyvien lukumäärä) Lähde: Tilastokeskus 06.10.2010 31.12.2008 31.12.2007 lkm % lkm % Maa- ja metsätalous 376 11,6 402 12,2 Jalostus 787 24,2 814 24,7 Palvelut 2 056 63,2 2 020 61,4 Tuntematon 35 1,1 53 1,6 Yhteensä 3 254 100 3 289 100 Lähteet: Tilastokeskus: Työllinen työvoima 31.12.2008 ja 31.12.2007. Työlliseen työvoimaan luetetaan kaikki 15 74-vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttöminä työnhakijoina työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. 11
Asuntotuotannon määrä ja rahoitusmuodot Valmist. Asuntoja/kpl MMM Vapaa vuosi yhteensä Vuokra-as. Osakeas. Omakotitalot rahoitus rahoitus 1991 118 49 3 9 2 55 1995 52 26 0 8 2 16 1999 14 0 0 3 1 10 2000 3 0 0 0 0 3 2001 10 0 0 10 3 7 2002 5 0 0 5 0 5 2003 16 0 0 16 1 15 2004 3 0 0 3 0 3 2005 25 0 17 8 0 25 2006 8 0 6 7 0 8 2007 6 0 0 6 0 6 2008 8 0 11 8 0 8 2009 6 0 0 6 0 6 2010 7 0 0 7 0 7 Tilasto:(käyttöönottovuosi) 1.6.2. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen ja arvio tulevasta kehityksestä Tilikauden päättymisen jälkeen ei ole tullut esiin sellaisia oleellisia toiminnan ja talouden muutoksia, joita ei olisi huomioitu jo vuoden 2011 talousarviossa. Jotta talous saadaan pidettyä edelleenkin tasapainossa, edellyttää se toimintamenojen ja toimintarakenteiden jatkuvaa tarkastelua. 1.6.3. Henkilöstö Kunnan henkilöstömäärän kehitys 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kunnanhallitus 1 1 1 3 3 2 2 Hallintopalvelut 70 18 31 19 17 14 20 Perusturvapalvelut 467 0 0 0 0 0 0 Sivistyspalvelut 270 244 227 228 243 233 217 Tekniset palvelut 104 132 133 136 127 121 109 Yhteensä 912 395 392 386 390 370 348 Vuoden 2005 alusta Kainuun maakunnan palvelukseen siirtyi 309 henkilöä. Lisäksi Ylä-Kainuun palvelukeskuksen puolankalaisesta henkilöstöstä siirtyi maakuntaan 85 henkilöä ja Puolangan kuntaan 25 henkilöä. Ruokapalvelut siirtyivät hallintopalveluista teknisiin palveluihin(30 henkilöä). Henkilöstöä koskevista tunnusluvuista laaditaan vuosittain erillinen henkilöstöraportti. Erityisesti seurataan muutoksia sairauspoissaoloissa sekä henkilöstön keski-iässä. 12
Sairauspoissaolot lisääntyivät 1pv/henkilö eli henkilöä kohden sairauspäiviä oli 9 työpäivää. Poissaolot ovat pysyneet melko vakaina viime vuosina vaihdellen välillä 7 9. Vuonna 2010 kaikkien kuntien keskiarvo oli 8,4. Sairauspoissaolopäivät henkilöä kohden Vuosi Sairauspo/hlö Muutos% 2005 11 0 2006 9-18 2007 7-22 2008 9 28 2009 8-11 2010 9 12 Sekä vakituisen henkilöstön että koko henkilöstön keski-ikä pysyi likipitäen samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Keski-iän kehitys Koko Vuosi Vakituiset Kaikki maa 2005 49,7 46,6 45,3 2006 50,2 48 45,1 2007 51,7 47,3 44,5 2008 49,8 47,3 45,3 2009 50,2 47,6 46,2 2010 50,3 47,8 45,5 1.6.4. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kunnan toimintaan vaikuttavat yleensä mm. toiminnalliset riskit, rahoitusriskit, henkilöriskit ja vahinkoriskit Suomussalmen kunnan riskienkartoitus on tehty vuonna 2007. Riskikartoituksen tekijä oli kunnan vakuutusmeklari. Ns. sietämättömiä riskejä ei tullut esiin tässä kartoituksessa. Merkittävimmät riskit kohdentuivat henkilöstöriskeihin(fyysinen kunto, stressi ja työuupumus, matkustus ja henkilöstön eläköityminen nopealla aikataululla) ja liikeriskeihin(työpaikkakehitys, isot työpaikat ja suhdanneherkkyys). Suomussalmen kunnan talousanalyysi laadittiin vuosille 2010 2018. Talousanalyysin laati Oy Audiapro Ab. Analyysin mukaan kunnan nykytason palvelut voidaan turvata ja talous pitää vakaalla pohjalla. Aikaisempi vastaavanlainen analyysi laadittiin vuonna 2007. Vuonna 2010 ei tullut esiin mitään merkittäviä vahinkotapahtumia. Kunnan vakuutukset kilpailutettiin vuonna 2008, jonka yhteydessä päivitettiin riskikartoitusta. Toiminnan vastuuvakuutus korotettiin 1 milj. euroon. Uudet vakuutussopimukset tulivat voimaan 1.1.2009. Riskikartoitusta on päivitetty vastuualueittain vuonna 2009 sisäisen valvonnan ohjeiden uudistamisen yhteydessä. Sisäisen valvonnan ohjeissa on ohjeistusta riskienhallinnasta. 1.6.5. Ympäristötekijät Suomussalmen kunnan lämpölaitos on päästöoikeusjärjestelmän piirissä. Vuoden 2010 aikana syntyneet päästöt alittavat lämpölaitoksen vuotuiset päästöoikeudet. Päästöoikeuksia ei ole myyty kuluneen vuoden aikana. Suomussalmen kunnan vesihuoltolaitoksella on kolme jätevedenpuhdistamoa. Puhdistamot sijaitsevat Pitämällä, Juntusrannassa ja Hossassa. Niissä puhdistetaan Suomussalmen, kirkonkylän, Juntusrannan ja Hos- 13
san taajamien, sekä lähialueiden jätevedet. Puhdistamolietteet käsitellään Metsärinteen kompostointialueella. Puhdistamojen rakentamiseen ja puhdistettujen jätevesien johtamiseen vesistöön, sekä lietteen kompostointiin on saatu tarvittavat viranomaisluvat. Kainuun ELY-keskus ja Suomussalmen kunnan ympäristölupaviranomainen valvovat lupaehtojen noudattamista. Vuoden 2010 toiminta on tapahtunut lupaehtojen puitteissa. 1.7. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut 17.11.2009 tarkennetun sitovan ohjeen kunnille ja kuntayhtymille tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta. Ohjeen mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa, miten sisäinen valvonta ja siihen sisältyvä riskienhallinta on kunnassa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Tätä tarkoitusta varten kunnanhallituksen tulee esittää toimintakertomuksessa selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Suomussalmen kunnan sisäisen valvonnan yleisohjeet on tarkistettu vuonna 2009. Ohjeistuksen laatimisessa on avustanut ulkopuolinen konsultti. Kunnanhallitus on hyväksynyt sisäisen valvonnan yleisohjeet 1.12.2009 246. Tarkistetut ohjeet ovat tulleet voimaan 1.1.2010. Kunnan hallintosäännön on kunnanvaltuusto hyväksynyt 9.1.2008 ja se on tullut voimaan 1.1.2009. Hallintosääntöä on muutettu kunnanvaltuuston päätöksellä 9.11.2010 36. Suomussalmen kunnan yleiset hankintaohjeet ja pienhankintaohjeet on kunnanhallitus hyväksynyt 8.1.2008. Konserniohjeet on kunnanvaltuusto hyväksynyt 29.1.2008. Suomussalmen kunnan riskienkartoitus on tehty vuonna 2007. Riskikartoituksen tekijä oli kunnan vakuutusmeklari. Kunnan vakuutukset kilpailutettiin vuonna 2008, samassa yhteydessä päivitettiin riskikartoitusta. Riskikartoitusta päivitettiin myös vastuualueittain sisäisen valvonnan ohjeistuksen uudistamisen yhteydessä vuonna 2009. Riskien arviointia ja hallintaa tehdään vuosittain. Vuonna 2011 järjestetään yhdessä vakuutusmeklarin ja vakuutusyhtiön kanssa riskienhallinta- ja vakuutuspäivä. Kainuun maakunta-kuntayhtymän toiminta alkoi vuoden 2005 alusta Kainuun hallintokokeilusta annetun lain (9.5.2003/343) perusteella. Maakunta huolehtii sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävistä, lukuun ottamatta lasten päivähoitoa, sekä toisen asteen koulutuksen tehtävistä. Maakunnan ja kuntien välillä on tehty yhteistoimintasopimus, jonka mukaan maakunta tuottaa hallinnon tukipalveluluina taloushallinnon ja tietohallinnon palvelut. Hallintokokeilu jatkuu vuoden 2012 loppuun. Laskentatoimi ja rahatoimi hoidetaan maakunnan tietojärjestelmässä samoin kuin henkilöstöhallinto ja ostolaskut. Näihin järjestelmiin on rakennettu kontrollijärjestelmät, jotka vähentävät virheiden ja mahdollisten vahinkojen määrää. Kunnan omassa toiminnassa tietoturvallisuuden ja tietohallinnon osalta noudatetaan Kainuun maakunta-kuntayhtymän hyväksymiä tietoturvallisuusperiaatteita. Säännöksiä, päätöksiä ja määräyksiä on noudatettu. Tällä hetkellä on vireillä kolme kunnallisvalitusta hallinto-oikeudessa kunnanvaltuuston päätöksistä, jotka koskevat kunnanjohtajan vaalia, kunnanjohtajan avoimen viran hoitoa ja Kiantajärven eteläosan rantaosayleiskaavaa. Talousarvion toteutumisesta ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan valtuustolle kaksi kertaa vuodessa. Konserniyhtiöt antavat myös vastaavan raportin. 14
Sopimuksista on vastuualueitten pidettävä luetteloa ja valvottava vuosittain niiden ajantasaisuutta. Sopimuksia ollaan viemässä Dynasty-ohjelmaan, jolloin niiden hallinta ja valvonta helpottuu. Sopimushallintaa tulee edelleen kehittää. Vastuualueiden johtajat ovat antaneet kirjalliset raportit vastuualueiden sisäisestä valvonnasta vuodelta 2010. Oleellisia puutteita ei ole tullut esiin näissä raporteissa. Sisäisessä valvonnassa ei ole havaittu oleellisia puutteita tilikaudella. Kunnanhallitus katsoo, että sisäisen valvonnan ohjeet ovat ajan tasalla. Saatujen selvitysten perusteella kunnan sisäinen valvonta tuottaa pääosin kohtuullisen varmuuden toiminnan laillisuudesta ja hyvän hallintotavan noudattamisesta sekä varojen ja toiminnan turvaamisesta. Kunnanhallitus katsoo, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta Suomussalmen kunnassa on järjestetty asianmukaisesti. 15
2. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 2.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen Ulkoiset Tuloslaskelma1000 TP2010 TP2009 TP2008 TP2007 Toimintatuotot 10 736 10 164 9 657 9 246 Toimintakulut -59 675-57 039-54 566-52 158 - josta henkilöstökulut 15 581 15 677 15 480 15 261 Toimintakate -48 939-46 875-44 909-42 912 Verotulot 25 313 24 233 24 626 23 175 Valtionosuudet 30 325 26 841 25 170 23 298 Arvonlisäveron takaisinperintä 0 0 0 0 Rahoitustuotot 480 1066 672 1006 Rahoituskulut -234-345 -1760-583 Vuosikate 6945 4920 3799 3984 Poistot käyttöomaisuudesta -3 254-3 187-2 694-2 734 Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos 3 691 1 733 1 105 1 250 Varausten lisäys(-), vähennys(+) 0 0 0 0 Rahastojen lisäys(-), vähennys(+) -188-1 -27-281 Tilikauden ali-/ylijäämä 3 503 1 732 1 078 969 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2010 2009 2008 2007 Toimintatuotot/ Toimintakulut,% 18,0 17,8 17,7 17,7 Vuosikate-% 10,5 8,0 6,4 7,2 Vuosikate/poistot% 213,4 154,4 141,0 145,7 Poisto-% 4,9 5,2 4,5 4,9 Vuosikate, euroa/asukas 759 527 403 414 Asukasmäärä 9 156 9 332 9 435 9 632 16
Valtuuston vuosille 2010 2012 hyväksymät talouden päämäärät 1. Kunnan taloutta hoidetaan kestävällä tavalla. 2. Vuosikatteen on riitettävä poistojen kattamiseen. 3. Toimintakulut sopeutetaan vuosikatetavoitteeseen ja niitä voidaan kasvattaa vain tulorahoituksen kasvun verran. 4. Investoinnit mukautetaan kunnan talouteen ja kehitykseen. 5. Maksuja ja taksoja korotetaan ainakin kustannustason nousua vastaavasti. 6. Kunnallisveroprosentti on korkeintaan prosenttiyksikön koko maan keskiarvoa suurempi. 7. Kiinteistöveroprosenteissa noudatetaan alueellista keskiarvoa. 8. Lainarahoitusta käytetään tarvittaessa työllisyyttä ylläpitäviin tai lisääviin taikka käyttötalouden säästöjä tuoviin investointeihin. Toimintatuotot, toimintakulut ja toimintakate Ulkoiset Toimintatuotot(ulkoiset) olivat 10,736milj.,toteutumaprosentti108,2%. Kasvuaedellisestävuodesta5,6 %. Kunnan toimintakulut (ulkoiset) olivat 59,675 milj., toteutumaprosentti 99,4 %. Kasvua edellisen vuoden vastaavastaajasta2,637milj.,eli4,6%. Toimintakateoli48,939milj.,toteutumaprosentti97,7%.Toimintakatekasvoiedellisenvuodenvastaavasta ajasta 4,4 %. Kunnanhallitus asetti 30.6.2009 vuoden 2010 talousarvion laatimisohjeissa toimintakatteen raamiksi49,305milj.. Rahoitus Verotulot Verotulojen toteutuma oli 25,313 milj., toteutumaprosentti 104,7 %. Verotulot kasvoivat edellisen vuoden vastaavastaajasta4,5%.verotulojakertyiylitalousarvion1,147milj.. Kunnallisverotulo oli 20,275 milj., kasvua 1,1 % edellisen vuoden vastaavasta ajasta. Tuloveroprosenttia nostettiin vuonna 2010 19,5 prosenttiin, korotus oli 0,5 %. Tuloveroprosentin 0,5 prosentin korotuksen laskennallinenvaikutuson0,5m. Yhteisöverotulooli3,057milj.,kasvuaedellisenvuodenvastaavastaajasta34,4%. Kiinteistöverotulooli1,981milj..Kasvuaedellisestävuodesta3,2%. Valtionosuudet Rahoitustuotot ja rahoituskulut Korkotuototjamuutrahoitustuototolivat0,479milj..Sijoitustenarvonpalautuksiaoli0,239milj..Korkokulut jamuutrahoituskulutovatolleet0,234milj.. Vuosikate Poistot Poistojentoteutumaon3,254milj. elitoteutuma-asteoli101,7%.talousarviossapoistotolivat3,200milj.. Tilikauden tulos ja tilikauden ylijäämä Valtionosuudetolivat30,325milj.,toteutumaasteoli102,8%.Kasvuaedelliseenvuoteen3,484milj.,eli 13,0%. Valtionosuuksien kasvuun vaikutti valtionosuusjärjestelmän muutos vuonna 2010 alusta. Uutena valtionosuusperusteenasuomussalmisains.harvanasutuksenvaltionosuuttan.2,0m. Kunnanvuosikateolivuoden2010talousarviossa3,301milj.,mikäoli103%poistoista.Toteutunutvuosikateon6,944milj..Asukastakohtivuosikateoli758euroa.Vuosikatekattoipoistoista213%. Tilikaudentuloson3,690milj..Talousarviossatilikaudentulosoli0,101milj..Tilikaudenylijäämäksimuodostui3,502milj.. 17
2.2. Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut, 1000 euroa Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta TP 2010 TP 2009 TP 2008 TP 2007 Tulorahoitus Vuosikate 6944 4921 3799 3984 Satunnaiset erät 0 0 0 0 Korjauserät -427-370 404 1752 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit -8145-6510 -4338-5095 Rahoitusosuudet investointeihin 633 1593 460 881 Käyttöomaisuuden myyntitulot 206 172 265 82 Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta -789-194 590 1604 Rahoitustoiminna kassavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -1-64 0-24 Antolainasaamisten vähennykset 25 9 30 49 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 318 4000 0 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -1096-979 -1082-1082 Lyhytaikaisten lainojen muutos 0 0 0-1 Oman pääoman muutokset 0 0 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutos 0-20 -50 2 Vaihto-omaisuuden muutos 0 133-133 1 Pitkäaikaisten saamisten muutokset 393-140 1187 162 Lyhytaikaisten saamisten muutos -1632 88 0 457 Korottomien velkojen muutos 64-245 629 0 Rahoitustoiminnan nettokassavirta -1 929 2 782 581-436 Kassavarojen muutos -2 718 2 588 1 171 1 168 Kassavarojen muutos Kassavarat 31.12. 12 234 14 951 12 363 11 192 Kassavarat 1. 1 14 952 12 363 11 192 10 024 muutos -2 718 2 588 1 171 1 168 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT TP2010 TP2009 TP2008 TP2007 Investointien tulorahoitus,% 92,4 100,1 98,0 94,5 Pääomamenojen tulorahoitus,% 80,9 84,5 77,1 76,3 Lainanhoitokate 5,6 4,1 2,8 3,0 Kassasta maksut/vuosi, 1000 euroa 69149 64807 61746 58943 Kassan riittävyys, pv 65 84 73 69 Asukasmäärä 9156 9332 9435 9632 18
2.3. Lainojen hoito TALOUSARVIOLAINAT Talousarviolainanottoaonmerkittytalousarvioonotettavaksi4,500milj..Uuttatalousarviolainaanostettiin 0,318milj.. Lainakantavuodenlopussaoli8775milj.,eli959euroaasukastakohti. 1 000 euroa 2010 2009 2008 2007 2006 Lainanotto 0,318 4 000 0 0 0 Lyhennykset -1 096-979 -1 082-1 083-1 083 Nettolainanotto 778 3 021-1 082-1 083-1 083 Lainakanta 8775 9554 6533 7615 8698 Korot 186 308 409-387 317 Hoitokustannukset 1282 1 287 1 491 1 470 1 400 Lainojen hoitokate 5,6 4,1 2,8 3,0 4,2 Lainat euroa/ asukas 959 1 025 692 791 884 2.4. Maksuvalmius Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyydellä päivissä. Suomussalmen kunnan maksuvalmius 31.12.2010 oli 65 päivää. Kassasta maksut olivat yhteensä 69,149 miljoonaa euroa. Edellisenä vuonna vastaavat luvut olivat 84 päivää ja 64,807 miljoonaa euroa. 2.5. Tulorahoituksen riittävyys Kriisitalous: Mikäli kunnan vuosikate on negatiivinen, luokitellaan kunta kriisikunnaksi. Suomussalmi(1000 euroa) 2010 2009 2008 2007 2006 Vuosikate 6 944 4921 3 799 3 984 5 648 Lainojen lyhennys -1096-979 - 1082-1 083-1 090 Poistot -3 254-3 187-2694 -2 734-2 751 Jäämä 2 594 755 23 167 1 807 19
3. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET 3.1. Tase ja sen tunnusluvut 2010 2009 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT 54 522 511,09 50 350 206,97 Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 36 466,08 48 311,35 Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet 48 385 044,23 44 132 062,15 Maa- ja vesialueet 6 116 382,74 6 039 281,77 Kiinteistöjen liittymismaksut 89 694,93 89 694,93 Rakennukset 31 921 002,11 27 604 854,91 Kiinteät rakenteet ja laitteet 8 751 960,81 8 716 851,85 Koneet ja kalusto 1 222 473,96 1 248 001,42 Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset 283 529,68 433 377,27 Sijoitukset 6 101 000,78 6 169 833,47 Osakkeet ja osuudet 5 142 010,92 5 185 220,32 Joukkovelkakirjasaamiset Lainasaamiset 945 842,28 945 842,28 Muut sijoitukset 13 147,58 38 770,87 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 34 372,72 63 868,40 Valtion toimeksiannot 34 372,72 63 868,40 Muut toimeksiantojen varat VAIHTUVAT VASTAAVAT 16 144 617,88 17 623 930,73 Vaihto-omaisuus 0,00 Saamiset 3 910 880,00 2 672 704,28 Pitkäaikaiset saamiset 1 299 442,70 Myyntisaamiset 798 508,04 866 834,24 Lainasaamiset 107 216,58 93 398,46 Muut saamiset 0,00 339 210,00 Siirtosaamiset 0,00 0,00 Lyhytaikaiset saamiset 3 005 155,38 1 373 261,58 Myyntisaamiset 1 256 072,86 950 698,81 Lainasaamiset 20 000,00 0,00 Muut saamiset 1 307 284,64 101 098,81 Siirtosaamiset 421 797,88 321 463,96 Rahoitusarvopaperit 7 935 912,38 5 644 584,52 Osakkeet ja osuudet Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin 7 935 912,38 5 644 584,52 Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut arvopaperit Rahat ja pankkisaamiset 4 297 825,50 9 306 641,93 VASTAAVAA YHTEENSÄ 70 701 501,69 68 038 006,10 20
2010 2009 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA 53 998 087,28 50 308 540,65 Peruspääoma 37 223 659,06 37 223 659,06 Liittymismaksurahasto Arvonkorotusrahasto 1 077 008,21 1 077 008,21 Muut omat rahastot 4 335 916,82 4 147 889,31 Edellisten tilikausien yli- alijäämä 7 859 984,07 6 127 323,48 Tilikauden yli- alijäämä 3 501 519,12 1 732 660,59 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET 2 160 690,79 2 441 789,93 Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset 576 709,26 857 808,40 Varaus maakunnan alijäämän kattamiseen 1 583 981,53 1 583 981,53 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 36 677,79 66 373,47 Valtion toimeksiannot 34 372,72 63 868,40 Lahjoitusrahastojen pääomat 2 305,07 2 505,07 Muut toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA 14 506 045,83 15 221 302,05 Pitkäaikainen 9 927 594,73 10 670 611,05 Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 6 404 222,00 7 428 430,00 Lainat julkisyhteisöiltä 1 246 072,95 1 029 533,37 Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat 2 277 299,78 2 212 647,68 Siirtovelat Lyhytaikainen 4 578 451,10 4 550 691,00 Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 1 024 208,00 1 024 208,00 Lainat julkisyhteisöiltä 100 969,06 71 555,63 Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot Ostovelat 1 618 814,17 1 427 824,33 Muut velat 386 648,85 393 303,89 Siirtovelat 1 447 811,02 1 633 799,15 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 70 701 501,69 68 038 006,10 21
TUNNUSLUVUT: 2010 2009 Omavaraisuusaste,% 76% 74% Rahoitusvarallisuus euroa/asukas 179 257 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 22% 25% Lainat, euroa/asukas 958 1 025 Lainakanta 31.12. 1000 euroa 8 775 9 554 Lainasaamiset 31.12. 1000 euroa 959 985 Asukasmäärä 9156 9332 4. KOKONAISTULOT JA MENOT 2010 2009 2010 2009 TULOT(ulkoiset) 1000e % 1000e % MENOT(ulkoiset) 1000e % 1000e % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot 10 736 16 10 164 15 Toimintakulut 59 675 86 57 039 88 Verotulot 25 313 37 24 233 36 -valmistusomaan käyttöön 0 0 0 0 Valtionosuudet 30 325 45 26 841 39 Arvonlisäveron takaisinperintä 0 0 0 0 Korkotuotot 96 0 143 0 Korkomenot 186 0 308 0 Muut rahoitustuotot 384 1 923 1 Muut rahoituskulut 48 0 37 0 Satunnaiset tulot 0 0 0 0 Satunnaiset kulut 0 0 0 0 Tulorahoituksen korjauserät 0 0 0 0 Tulorahoituksen korjauserät 0 0 0 0 0 0 Investoinnit Investoinnit 0 0 Rahoitusosuudet investointeihin 633 1 1 593 2 Käyttöomaisuusinvestoinnit 8 145 12 6 510 10 Käyttöomaisuuden myyntitulot 206 0 172 0 0 0 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta 0 Antolainojen vähennykset 25 0 9 0 Antolainojen lisäykset 1 0 65 0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 318 0 4 000 6 Pitkäaik.lainojen vähennys 1 096 2 979 2 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0 0 0 0 Lyhyt aik.lainojen vähennys 0 0 0 0 Oman pääoman lisäykset 0 0 0 0 Oman pääoman vähennykset 0 0 0 0 TULOTYHTEENSÄ 68036 100 68078 100 MENOTYHTEENSÄ 69151 100 64938 100 22
5. KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 5.1. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Tytäryhteisöt: omistusosuus Yhdistelty Ei yhdistelty Kiinteistö- ja Asuntoyhtiöt: Asunto Oy Suomussalmen Hirvikangas 100% x Asunto Oy Suomussalmen Kuntopolku 72% x Asunto Oy Suomussalmen Ämmäntaival 100% x Asunto Oy Suomussalmen Marjakangas 100% x Kiinteistö Oy Suomussalmen vuokratalot 100% x Kiinteistö Oy Haukilan Motti 100% x Kiinteistö Oy Suomussalmen Voimatörmä 100% x Rakentamatta jäänyt hanke. Yhtiö kaupparekisterissä Ei toimintaa Kuntayhtymät: Kainuun Jätehuollon kuntayhtymä 12,40% x Kainuun maakuntakuntayhtymä 12,69% x Yllä olevat yhteisöt yhdistelty konsernitilinpäätökseen. Osakkuusyhtiöt: Asunto Oy Poromies 29% x Kv 29.1.2008 6 hyväksynyt uudet konserniohjeet, jotka tulivat voimaan 1.3.2008. 5.2. Konsernin toiminnan ohjaus Kunnanvaltuusto on asettanut taloussuunnitelmassa tytäryhteisöille toiminnalliset tavoitteet. Kuntayhtymät Kainuun hallintokokeilusta annetun lain(9.5.2003/343 ja 2.4.2004/219) perusteella muodostettiin 1.1.2005 alkaen Kainuun maakunta-kuntayhtymä, johon liitettiin Kainuun sairaanhoito- ja erityishuoltopiirin kuntayhtymä ja Kainuun Liitto. Laki on voimassa vuoden 2012 loppuun. Toiminnalliset tavoitteet: maakuntavaltuusto vahvistaa ja vastaa. Suomussalmen kunta on liittynyt Kainuun Jätehuollon kuntayhtymän jäseneksi 1.1.2005 alkaen. 23
Kiinteistö- ja Asuntoyhtiöt TOIMINNALLISET TAVOITTEET Taloussuunnitelma 2008 2010 Kiinteistö Oy Suomussalmen Vuokratalot Toiminta-ajatus: Yhtiön toiminta keskittyy edelleen olemassa olevan asuntokannan käyttöasteen parantamiseen ja asiakkaille tarjottavien palveluiden monipuolistamiseen. Visio: Esteetön asuinympäristö on yksi tärkeimmistä talojen kunnostuksen yhteydessä olevista tavoitteistamme. Esteetön ympäristö helpottaa lapsiperheiden ja ikääntyvän väestön asumisen arkea. Keskeisin tavoitteemme on miellyttävämpi asuinympäristö ja tyytyväisemmät asukkaat. Toimintalinjat 2010 Tyhjiksi ja tarpeettomaksi jäävän asuntokannan käyttötarkoituksen muuttaminen tai myyminen mahdollisuuksien mukaan huomioiden olemassa olevat säännökset ja määräykset. AVAINTULOKSET Asiakasnäkökulma 1. Asukasdemokratia 2. Asukasviihtyvyys 3. Asuinympäristön viihtyvyys Prosessinäkökulma ARVIOINTIKRITEERI/ MITTARI Asukaskyselyt TULOSTAVOITE/ TAVOITETASO Hyvä asukastyytyväisyys TOTEUTUMINEN 1 12kk Asukasdemokratia kokoukset on pidetty. Piha-alueiden ja julkisivujen korjauksia on tehty. 1. Olemassa olevat resurssit otetaan tehokkaaseen käyttöön. 2. Asuntojen peruskorjauksesta huolehtiminen Kehityskeskustelut ja asukastyytyväisyys kyselyt Peruskorjatut asunnot Tyytyväiset asiakkaat ja työntekijät Peruskorjaussuunnitelmassa hyväksytty on tavoite Tyytyväisen asiakkaat ja työntekijät Peruskorjaus ja parannus suunnitelmaa on päivitetty. Kuntoarvioita on tehty Talouden näkökulma 1. Käyttöasteen parantaminen 2. Maksuvalmius 3. Vuokrasaatavat 4. Kannattavuus 5. Vakavaraisuus Nykyinen käyttöaste >91% Kassan riittävyys pv. Vuokrasaatavat liikevaihdosta Tilinpäätös Tilinpäätös Käyttöaste yli 95% 90 päivää Vuokrasaatavat < 2% liikevaihdosta Sijoitetun pääoman tuotto3% Omavaraisuusaste 8% Käyttöaste 94,83% Kassa168pv 1,28% 1,55%(ROCE) 19,3% Henkilöstönäkökulma 1. Henkilöstön riittävyys ja osaaminen Kehityskeskustelut ja vuorovaikutus, henkilöstön määrä, koulutus Henkilöstön työ olojen parantuminen Työilmapiirikartoitus 2. Työ hyvinvointi Sairaus poissaolot Terveet ja tyytyväiset työntekijät 33pv. Toiminta: Yhtiön toimintaan ja toimintatapoihin ei ole tulossa oleellisia muutoksia. Vastuuhenkilöt: Pertti Rönkkö puh. 040 823 7464 24
Tilinpäätös 31.12.2010 KIINTEISTÖ OY SUOMUSSALMEN VUOKRATALOT TP 2009 TP 2010 TA 2010 TOT% TA 2011 Tuloslaskelma Liikevaihto 2 414 375 2 506 720 2 472 005 101,4 2 577 974 Muut kiinteistön tuotot 148 746 176 829 103 458 170,9 152 000 Henkilöstökulut -583 451-527 933-510 145 103,5-506 632 Poistot -566 079-532 246-533 059 99,8-503 700 Muutkulut -1194278-1168797 -1180871 99,0-1350395 Liikevoitto 219 313 454 573 351 388 129,4 369 247 Rahoitustuotot 19 366 17 236 23 000 74,9 27 000 Rahoituskulut -242 978-207 303-210 601 98,4-189 421 Satunnaiset kulut/tuotot 68 171-166 370 0 0 Varausten lisäys -63 870-95 505-163 787 58,3-206 826 Tilikauden tulos 2 2 631 0 0 Tase Vastaavaa Pysyvät vastaavat 13 388 261 12 432 391 12 855 202 11 928 691 Vaihtuvat vastaavat Vuokrasaamiset 42 383 44 539 40 000 40 000 Muut saamiset 87 828 126 972 20 000 20 000 Rahatjapasaam. 1471157 1467585 1536996 1597772 Vastattavaa Omapääoma 1 251 669 1 254 301 1 251 670 1 254 301 Vapaaeht. varaukset 1 743 187 1 838 692 1 906 974 2 045 518 Vieraspääoma pitkäaik. 10 810 339 9 800 979 10 091 214 9 050 387 Vieraspääoma lyhytaik. 1 184 434 1 177 515 1 202 340 1 236 257 Käyttöomaisuus Arvo 1.1 13 387 431 12 967 976 12 967 976 12 026 415 Lisäykset/vähenn. 146 624-409 315 Poistot evl -566 079-532 246-533 059-503 700 Arvo31.12 12967976 12026415 12434917 11522715 Lainojen lyhennykset 676 216 1 018 727 701 219 691 850 Lainojen lyhennykset 2010 sis. Suomussalmen kunnalle Hakakatu 1 talo B luovutuksen yhteydessä siirtynyt Valtiokonttorin laina 317 508,64 eur. Tunnusluvut Käyttöaste% 89,99 94,83 96 96 Keskineliövuokra eur 7,43 7,64 7,64 7,84 Lainat eur/asm² 395 382 371 357 Maksuvalmius, QR 1,4 1,4 Omavaraisuusaste 17,5 19,3 Henkilöstön määrä 16 14,5 14 14 Palkat eur/hklö 29 562 30 033 29 175 30 145 Asuntoja yhteensä 545 kpl v 2009 Pinta-ala 29147,5 asm² Asuntoja yhteensä 514 kpl v 2010 27465 asm² v 2010 Pinta-alan muutos v 2010 aiheutuu Hakakatu 1 talo B luovutuksesta Suomussalmen kunnalle Vammaispalvelukeskuksen käyttöön. Muut saamiset v 2010 koostuvat korjaustyö Hirvikangas 10000 eur, Vammaispalvelukeskukseen liittyvä laskutus Skanska 14621 eur ja S:salmen kunta 5829 eur sekä ARAn korjausavustus Rantakatu 7 hissi 73065 eur ja vakuutuskorvaus palovahinko Metsärinteentie 14219 eur suurimpina erinä. Poistot yhtiö tekee evl enimmäismääriä noudattaen. 25