uutiset asuminen ja ympäristö Salon strategia s. 2 Ajankohtaista kaavoituksesta s. 3 Kaavoituskatsaus 2011 s. 4-7 Kaupungin tonttitarjonta s.

SALON KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI 2011 Salon uutiset asuminen ja ympäristö Salon strategia s. 2 Ajankohtaista kaavoituksesta s. 3 Kaavoituskatsaus 2011 s. 4-7 Kaupungin tonttitarjonta s. 8 Rakennusvalvonta s. 9 Ympäristönsuojelu s. 10 Ympäristöterveydenhuolto s. 11 Yhdyskuntatekniset palvelut s. 12-13 Salon vesi ja Salon kaukolämpö s. 14 Jätehuolto s. 15 Kaupungin rakennushankkeet s. 16 julkinen tiedote kaikkiin jakelupisteisiin Myytävät kiinteistöt s. 16 tietopaketti asukkaalle - ota talteen!

pääkirjoitus toimialajohtajan tervehdys hyvien palvelujen, TekstI: mika mannervesi kuvat: arto mäkinen ja salon kaupunki monipuolisen elinkeinoelämän ja korkean osaamisen AJANKOHTAISTA KAAVOITUKSESTA Tekstit: jarmo heimo ja eveliina eteläkoski, taru hurme / ramboll finland oy valokuva: arto mäkinen kartta: kaupunkisuunnitteluosasto Salon keskustan osayleiskaava 2035 Tule mukaan keskusta- kaupunkisuunnittelu Hyvä lukija, edessäsi on tiedotusjulkaisu, jonka teema kattaa laajasti kaupungin asuin- ja toimintaympäristön kehittämisen ja ylläpitämisen. Esittelemme vuoden 2011 kaavoituskatsauksen lisäksi sen toteuttamiseen osallistuvien kaupungin osastojen, yksiköiden, liikelaitosten ja yhtiöiden toimintaa ja ajankohtaisia asioita. Tehtävämme on tehdä mahdolliseksi se, että nykyinen tai tuleva kaupunkilainen voi toteuttaa aikomuksensa: asua asunnossaan, työskennellä työpaikallaan, yrittää yrityksessään tai liikkua liikenneväylillä. Toimimme yhdessä yli hallintorajojen ja pyrimme mahdollisuuksiemme mukaan vaikuttamaan siihen, että asiakkaamme aikomukset toteutuvat mahdollisimman sujuvasti ja joustavasti. Toivon, että tämä julkaisu omalta osaltaan auttaa tavoitteen toteutumisessa. Hyvää vuoden jatkoa toivottaen, Mika Mannervesi Salon kaupunki teknisen toimen toimialajohtaja tiedotuslehti - asuminen ja ympäristö Päätoimittaja: Eveliina Eteläkoski / Salon kaupunki Toimituskunta: Mikko Aaltonen, Soile Blomqvist, Katariina Humalamäki, Hanna-Mari Helkkala-Paakkinen, Eeva Koskinen, Mika Mannervesi, Sari Mehtälä, Taina Nurmi, Alpo Pauna Taitto: Eveliina Eteläkoski Kannen valokuva: Arto Mäkinen / Salon kaupunki Jakelu: Itella Posti Oy. Jakelu kaikkiin jakelupisteisiin. Painopaikka: Kirjapaino Oy WestPoint. Painos: 30 500 kpl Salon kaupunki haluaa olla vuonna 2020 edelleenkin hyvien palvelujen, monipuolisen elinkeinoelämän ja korkean osaamisen kasvava viherkaupunki, joka toimii vastuullisesti ja rohkeasti ihmisen ja ympäristön parhaaksi. Kaupunki haluaa toimia arvojensa mukaisesti rohkeasti, oikeudenmukaisesti ja vastuullisesti. Jotta kaupungin edellä kuvattu visio voisi toteutua, on kuluvan valtuustokauden (2009-2013) aikana onnistuttava seuraavissa asioissa: 1. hyvin toimivat peruspalvelut 2. monipuolinen elinkeinoelämä ja hyvä työllisyys 3. johtaminen, henkilöstö, strateginen päätöksenteko ja kuntauudistuksen hallittu toteutus 4. tasapainoinen talous STRATEGINEN PÄÄMÄÄRÄ kasvava viherkaupunki SALON STRATEGIA Laadukas jäte- ja vesihuolto ja kilpailukykyinen kaukolämpö liikelaitosten toiminta-alueilla Toimialarajat ylittävä palveluiden ja maankäytön kehittäminen sisäisen aluekeskusperiaatteen mukaisesti Kaupungin ympäristö tukee kaikkien väestöryhmien liikkumista ja yhdessäoloa Kestävän kehityksen periaatteiden mukainen toiminta Kaupungin kehitystä edesauttavat liikenneratkaisut Prosessi on sarja suoritettavia toimenpiteitä, jotka tuottavat määritellyn lopputuloksen. Kaupungin strategiatyön yhteydessä on tunnistettu kaupungin toiminnasta kolme ydinprosessia eli keskeistä toimintojen ketjua. Yksi näistä on asuin- ja toimintaympäristön kehittäminen ja ylläpito. Sen perustehtävänä on nimensä mukaisesti tuottaa ja pitää yllä kaikkea, mitä tarvitaan vetovoimaiseen asuinja toimintaympäristöön. Tavoitteena on toimia saman päämäärän hyväksi yhdessä yli hallintorajojen ja saada aikaan se, että asiakkaamme aikomukset toteutuvat mahdollisimman sujuvasti ja joustavasti. Muita päämääriä ja keinoja, joilla niihin pyritään on esitelty alla olevassa taulukossa. KEINOT Vesihuollon ja kaukolämmön kehittämissuunnitelmissa määritetyt toimenpiteet. Jätepoliittisen ohjelman päivittäminen yhdessä Rouskis Oy:n muiden osakaskuntien kanssa. Selkeät periaatteet palveluverkoston määrittelylle ja kehittämislinjauksille. Asunto- ja yritystontteja alueellisesti ja laadullisesti tarpeeksi tarjolla. Luovutettavana 2 vuoden, kaavoitettuna 5 vuoden ja raakamaana 10 vuoden tarvetta vastaava määrä. Pidetään paikat teknisesti kunnossa ja sen näköisinä, että niissä viihtyy. Toimiva joukko- ja palveluliikenne. Selvitetään kasvihuonekaasujen päästötaso ja laaditan suunnitelma niiden vähentämiseksi vuoteen 2020 mennessä. Vesipuitedirektiivin toteuttaminen ESA-radan, kt 52:n (itäinen ohikulkutie) ja Turku Salo paikallisjunaliikenteen suunnittelu. Kevyen liikenteen verkosto kunnossa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on valmistumassa, ja se asetetaan nähtäville alkukeväästä 2011 Salon keskusta-alueella on voimassa oikeusvaikutteinen Salon yleiskaava 2020, joka tuli lainvoimaiseksi 13.5.2009. Yleiskaavatyön yhteydessä kaupunginhallitus hyväksyi (v. 2004) keskustan itäisen ja läntisen osan kaavarungot tavoitteellisiksi suuntaviivoiksi Salon keskusta-alueen maankäytön kehittämiselle. Kaavarungon ohjaava vaikutus on ollut kuitenkin riittämätön, jonka vuoksi vuonna 2010 käynnistettiin oikeusvaikutteisen keskustan osayleiskaavan laatiminen. Osayleiskaavassa määritellään yhteiset suuntaviivat keskustan kehittämiselle ja tuleville asemakaavoille. Työn osana laaditaan erilliset kehittämissuunnitelmat Salon rautatieaseman ympäristöön ja entisen sokeritehtaan alueille. konsulttina yleiskaavatyössä on Ramboll Finland Oy:n ja Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy:n muodostama työryhmä. Sokeritehtaan kehittämissuunnitelmasta vastaa työyhteenliittymä Pöyry Finland Oy ja Arkkitehtitoimisto Petri Laaksonen Oy. Perusselvityksinä laaditaan Salon liikenneselvitys- ja suunnitelma (Trafix Oy), Salon kaupallinen selvitys (FCG Finnish Consulting Group) ja Salon sosiaalinen selvitys (Turun ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen koulutusohjelma). Lisäksi työssä huomioidaan erityisesti valmisteilla oleva keskustan palveluverkkoselvitys. Tavoiteaikataulu Osayleiskaavahanke on käynnistetty perusselvitystyöllä syksyllä 2010. Vuoden 2011 aikana käydään kaavatyön tavoitekeskustelut ja laaditaan vaihtoehtoisia kehityskuvia Salon keskustan tulevaisuudesta. Varsinaisen osayleiskaavan laatiminen aloitetaan tavoitteiden täsmennyttyä vuoden 2012 alussa. Tavoiteaikataulun mukaan kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavan vuoden 2013 lopussa. Kuinka voin osallistua? Virallinen lähtölaukaus kaavahankkeelle on osallistumis- ja arviointisuunnitelman hyväksyminen nähtäville. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kerrotaan mm. osayleiskaavan tarkoitus, lähtötilanne ja kaavan laadinnan eri työvaiheet. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kerrotaan myös, miten kuntalaiset, yritykset, yhdistykset ja viranomaiset voivat osallistua ja vaikuttaa kaavan laadintaan. Kaavan osallisia ovat kaikki, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Salon keskustaa suunniteltaessa osallisia on paljon. Yksityishenkilöistä osallisia ovat mm. alueen asukkaat, maanomistajat, elinkeinonharjoittajat, yritysten ja muiden palveluiden omistajat, työntekijät ja käyttäjät. Lisäksi kaavatyön osallisia ovat useat viranomaistahot ja monet yhteisöt, joiden toimialoja suunnittelussa käsitellään. Kaavan tavoitteet Osayleiskaavan tavoitteet täsmentyvät tavoitekeskusteluissa ja seminaareissa kaavan valmistelutyön aikana. Tekijöitä, joihin tavoitteiden asettelussa kiinnitetään erityisesti huomiota ovat: Keskustan hallittu kehittäminen ja muutospaineiden kokonaistarkastelu: sopusointuinen, kehittyvä ja laadukas keskustarakenne ja kaupunkikuva Keskustan vetovoimaisuus: viihtyisyydestä huolehtiminen, osa-alueiden profiloituminen, kävelypainotteisen liikekeskustan kehittäminen, jokirannan kytkeytyminen osaksi keskustaa, puistojen ja viheralueiden säilyttäminen, lisääminen ja toiminnallisuuden parantaminen. Toiminnallisuus: kaupalliset toimintojen kehittäminen kaupunkirakenteen sisällä, kaikille väestöryhmille sopivan keskusta-asumisen mahdollistaminen, virkistysalueiden kytkeytyminen ydinkeskustaan Liikennejärjestelyt: autoliikenteen sujuvuus, asema-alueen kehittäminen, matkakeskuksen kehittäminen, kevyen liikenteen verkoston jatkuvuus, kävelykeskustaa ja erikoistavarakauppaa tukevat paikoitusratkaisut, esteettömän kaupunkiympäristön kehittäminen Viherkaupungin luominen foorumiin! Oletko kiinnostunut Salon keskustan kehittämisestä? Keskustan osayleiskaavan laadintaan liittyen Salon kaupunki on kokoamassa avointa keskustelufoorumia, jonka kautta uudet, raikkaat ideat ja parannusehdotukset saadaan esille ja mukaan tulevaisuuden suunnitteluun. Foorumin toimintatavat ja muodot sovitaan yhdessä, kun kiinnostuneiden joukko on tiedossa. Työryhmään kaivataan erityisesti Salon keskustan asukkaiden ja keskustassa toimivien yritysten näkökulmaa. Jos olet halukas antamaan panoksesi tähän työhön, ilmoittaudu mukaan! Kerro yhteystietosi ja mahdollinen erityiskiinnostuksen kohteesi 29.4.2011 mennessä sähköpostitse: kaupunkisuunnittelu@salo. fi tai puhelimitse 02-778 5114 / Eveliina Eteläkoski. 2 tiedotuslehti tiedotuslehti 3

kaupunkisuunnittelu kaupunkisuunnittelu KAAVAJÄRJESTELMÄ Kaavoitus tarkoittaa julkista, maankäyttö- ja rakennuslakiin pohjautuvaa maankäytön suunnitteluprosessia. Kaavoitusta säätelevät maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) ja maankäyttö ja rakennusasetus (MRA) sekä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT). Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat valtioneuvoston ohjeita, jotka on otettava huomioon mm. maakuntakaavassa. Maakuntakaava Useita kuntia koskeva maakuntakaava laaditaan Varsinais-Suomen liitossa. Siinä esitetään maakunnan kannalta keskeiset asiat kuten taajama ja keskusta-alueet sekä liikenteen pääväylien ja seudullisten viheralueiden sijoittuminen. Maakuntakaava ohjaa yleiskaavoitusta. Yleiskaava Yleiskaava voi kattaa koko kunnan alueen tai vain kunnan osan (osayleiskaava). Yleiskaava on yleispiirteinen kaava, jossa osoitetaan alueen pääkäyttötarkoitukset (asuminen, työpaikka, virkistys...). Yleiskaava ohjaa asemakaavoitusta. Asemakaava Asemakaavassa suunnitellaan mm. alueiden käyttötarkoitus, rakennusoikeus, rakennusten koko ja sijoittelu sekä pysäköintijärjestelyt. Kaavamääräyksillä voidaan myös mm. suojella rakennuksia ja arvokkaita ympäristökokonaisuuksia. Asemakaavan lisäksi osalle alueista on laadittu erityismääräyksiä (rakennustapaohjeita), joita tulee noudattaa. Ranta-asemakaava Ranta-asemakaavan tarkoituksena on järjestää pääasiassa loma-asutusta ranta-alueelle. Ranta-asemakaavoihin sovelletaan asemakaavaa koskevien säännösten lisäksi eräitä erityissäännöksiä. Ranta-asemakaava on ainoa kaava, jonka maanomistaja voi laatia tai laadituttaa. Se käsitellään asemakaavan tavoin kunnan päättävissä elimissä ja voimaantulo edellyttää kaupunginvaltuuston hyväksymisen. KAAVAPROSESSI JA OSALLISTUMINEN KAAVOITUSKATSAUS 2011 Kaavoituskatsauksella tiedotetaan ajankohtaisista kaavahankkeista Kaavoituskatsaus pohjautuu kaavoitusohjelmaan vuosille 2011-2012. Kaavoituskatsaus sisältää perustiedot käynnissä olevista kaavoista. Kaavoituskatsaus toimii maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena ilmoituksena kaavoituksen vireilletulosta uusien kaavatöiden osalta, joita ovat Venemestarinkadun asemakaavamuutos, Piihovin asemakaava ja asemakaavamuutos, Varesvuorenpuiston asemakaavamuutos, Helsingintie 12:n (Kone-Glans) asemakaavamuutos, Metsärinteen päiväkodin asemakaavamuutos ja Tullintien asemakaavamuutos. Kaavoituskatsaus on saatavilla Salon pääkirjastossa, kaupunkisuunnitteluosastolla (Hornintie 2-4, 24800 Halikko) sekä internetissä osoitteessa www.salo.fi/kaavoituskatsaus. Lisäksi kaavoituskatsaus jaetaan jokaiseen talouteen osana Salon uutisten asumisen ja ympäristön teemanumeroa. MAAKUNTAKAAVAT Ympäristöministeriö vahvisti voimassa olevan Salon seudun maakuntakaavan 12.11.2008. Kaavaan voi tutustua maakuntaliiton internet-sivuilla www.varsinais-suomi.fi Käynnissä olevat maakuntakaavahankkeet: 1. SALORA-vaihemaakuntakaava Tarkoitus: Salo-Lohja-Espoo - oikoradan linjausta koskeva vaihemaakuntakaava (SALORA). Kaava perustuu valmisteilla olevaan radan alustavaan yleissuunnitteluun ja ympäristövaikutusten arviointiin. Tilanne: Vaihemakuntakaava oli laatimisvaiheen kuulemista varten nähtävillä syksyllä 2009. Maakuntakaavaluonnoksesta jätettiin 20 lausuntoa ja 30 mielipidettä. Myös YVAohjelmasta jätetyt 154 mielipidettä ja 21 lausuntoa on luvattu käsiteltävän maakuntakaavan palautteena. Varsinais-Suomen liitto käynnistää mielipiteiden ja lausuntojen sekä niistä annettujen vastineiden pohjalta vaihemaakuntakaavaehdotuksen laadinnan. Lisätietoja maakuntaliiton internet-sivuilta www. varsinais-suomi.fi 1 YLEISKAAVAT Salon yleiskaava 2020 on tullut lainvoimaiseksi 13.5.2009. Se on Halikon keskustan osayleiskaavan ohella ainut oikeusvaikutteinen yleiskaava Salossa. Lisäksi Halikossa, Kiskossa ja Särki-salossa on oikeusvaikutteisia rantaosayleiskaavoja. Käynnissä olevat ja vuosien 2010-2011 käynnistyvät yleiskaavahankkeet: 2. Salon yleiskaavallinen ohjelma (AA) Tavoite: Yleiskaavallisessa ohjelmassa pyritään pitkän aikavälin linjaratkaisuihin siitä, millaiseen maankäyttöön ja rakentamiseen kaupunki tähtää sekä kokonaisuutena että kaupungin eri osa-alueiden osalta. Yleiskaavallisen ohjelman perusteella voidaan myöhemmin aloittaa keskeisillä muutosalueilla osayleiskaavojen laatiminen. Tilanne: Perusselvitykset valmiit. Vuoden 2011 aikana hyväksytetään valtuustossa tavoitteet ja aloitetaan vaihtoehtojen laadinta. - Alhoke 3. Salon keskustan osayleiskaava (AA) Tavoite: Salon keskusta-alueella on voimassa oikeusvaikutteinen Salon yleiskaava 2020. Yleiskaavatyön yhteydessä kaupunginhallitus hyväksyi (v. 2004) keskustan itäisen ja läntisen osan kaavarungot tavoitteellisiksi suuntaviivoiksi Salon keskusta-alueen maankäytön kehittämiselle. Kaavarungon linjauksista on poikettu niin usein, että oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laadinta on osoittautunut asemakaavoituksen kannalta välttämättömäksi. Keskustan osayleiskaavan aikataulu sovitetaan yhteen yleiskaavallisen ohjelman kanssa siten, että keskustan osayleiskaavan perusmitoitus hyväksytään strategisen yleiskaavallisen ohjelman hyväksymisen yhteydessä (vuonna 2012). Tilanne: Työ käynnistyi syksyllä 2010. Vuoden 2011 aikana laaditaan / päivitetään tarvittavat perusselvitykset ja käynnistetään alustavat tavoitekeskustelut. - konsultti / Liuska- Kankaanpää 4. Rannikon osayleiskaava (B) Tavoite: Osayleiskaavan tavoitteena on osoittaa alueelta asuinrakentamiseen soveltuvia alueita siten, että ne eivät ole ristiriidassa olemassa olevien ympäristöarvojen kanssa. Ranta-alueille ei määritetä laskennallista rantarakennusoikeutta, vaan osayleiskaava ohjaa yleispiirteisesti tarkempaa suunnittelua. Osayleiskaavassa varataan alueita mm. luonnonsuojelun, maisemansuojelun, asumisen, virkistyksen ja liikenteen tarpeisiin. Osayleiskaavan pohjalta laaditaan jatkossa alueen asemakaavat. Tilanne: KV:n hyväksyttävänä alkuvuodesta 2011. - konsultti / Pennanen Tekstit: EVELIINA ETELÄKOSKI kartat: ANU SUUR-NÄKKI, KAISA utriainen JA EVELIINA ETELÄKOSKI ilmakuvat: suomen ilmakuva oy 5. Isokylän Toijala - Tavolan osayleiskaava (B) Tavoite: Isokylä-Toijala-Tavolan alueen osayleiskaavan laatimistarve on syntynyt maakuntakaavoituksen ja yleiskaavoituksen myötä. Kaavalla tutkitaan erityisesti mahdollisen Salaisten liittymän toteuttamisedellytyksiä ja vaikutuksia maankäyttöön sekä liikennejärjestelyihin. Tarkoituksena on laatia yleispiirteinen aluevarauskaava, jossa varataan alueita mm. luonnonsuojelun, maisemansuojelun, asumisen, virkistyksen ja liikenteen tarpeisiin. Osayleiskaavan pohjalta laaditaan jatkossa alueen asemakaavat. Tilanne: 2 vaihtoehtoista luonnosta tulossa nähtäville loppuvuodesta 2010. konsultti / Liuska-Kankaanpää 6. Näsenkartanon tuulipuiston osayleiskaava (B) Tavoite: Tavoitteena on laatia osayleiskaava, joka mahdollistaa tuulivoimaloiden sekä niihin liittyvien sähkönsiirtojärjestelmien rakentamisen suunnittelualueelle. Suunnittelualue jää tuulivoimaloille, huoltotiestölle ja infrastruktuurille osoitettuja rakennuspaikkoja lukuun ottamatta nykyiseen maa- ja metsätalous- sekä virkistyskäyttöön. Hankkeeseen sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA), joka etenee rinnakkain kaavoituksen kanssa. Tilanne: Aloitusvaiheen hankkeen esittelytilaisuus pidetään loppuvuodesta 2010. konsultti / Alhoke KAAVOITUSKÄSITTEITÄ Asemakaavoitusanomus, asemakaavanmuutoksen hakeminen Maanomistaja voi anoa asemakaavoittamattoman alueen kaavoitusta tai kaavoitetun alueen asemakaavan muuttamista vapaamuotoisella kaupunginhallitukselle osoitetulla anomuksella. Kaupunkisuunnitteluosasto ja luottamuselimet käsittelevät anomukset kiireellisiä tai kaupungin kehittämisen kannalta olennaisia hankkeita lukuun ottamatta vuosittain kaavoituskatsauksen laatimisen yhteydessä. Asemakaavan laatimisesta peritään korvaus taksan mukaisesti. Kaavaehdotus Kaavaehdotus on lähes valmis kaava, joka asetetaan virallisesti nähtäville kaavaprosessin loppuvaiheessa. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta ja osalliset voivat jättää siitä muistutuksia. Kaavaehdotus asetetaan uudelleen nähtäville, mikäli muistutusten ja lausuntojen takia siihen tehdään merkittäviä muutoksia. Kaavaluonnos Kaavaluonnos (tai vaihtoehtoiset luonnokset) laaditaan kaavaprosessin alkuvaiheessa. Se ei ole vielä kaikilta yksityiskohdiltaan täysin valmis kaava. Kaavaluonnos asetetaan nähtäville, jotta osalliset voivat lausua siitä mielipiteensä. Mielipide (MRL 62, MRA 30 ) Osalliset ja muut kunnan jäsenet voivat esittää mielipiteensä vireillä ja valmisteltavana olevasta kaavasta sekä siihen liittyvästä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Mielipiteen voi esittää vapaamuotoisesti joko kirjallisesti tai suullisesti ja se on tarkoituksenmukaista perustella. Mielipiteet tulee toimittaa kaupunkisuunnitteluosastolle kaavaa valmistelevalle suunnittelijalle. Muistutus (MRL 65, MRA 27 ) Osallinen voi tehdä nähtävillä olevasta kaavaehdotuksesta vapaamuotoisen kirjallisen muistutuksen. Se tulee osoittaa kaupunginhallitukselle ja toimittaa kaupunkisuunnitteluosastolle ennen nähtävilläoloajan päättymistä. Osallinen (MRL 62 ) Osallisia ovat alueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia voivat olla myös erilaiset yhteisöt kuten mm. asukas-, kiinteistö- ja ympäristöyhdistykset sekä viranomaistahot. Käytännössä osallinen on jokainen, joka itsensä osalliseksi katsoo. Valitus, Valitusoikeus (KL 92, MRL 191-192 ) Kaavan hyväksymispäätöksestä, poikkeamispäätöksestä ja suunnittelutarveratkaisusta voi valittaa vain se, jolla on kuntalain tai maankäyttö- ja rakennuslain mukainen valitusoikeus. Salossa em. valitukset tehdään Turun hallinto-oikeuteen. Valitusaika on 30 päivää. 5 Suunnitelmien osallistumis- ja vuorovaikutusmenettely, lähtökohdat, alustavat tavoitteet sekä osalliset esitellään yleensä suunnittelun käynnistyessä laadittavassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS), joka on saatavilla mm. kaupunkisuunnitteluosastolla ja useimmiten internetissä. Suunnitelmien nähtävilläolosta tiedotetaan mm. sanomalehdissä (Salon seudun Sanomat), kaupungin virallisella ilmoitustaululla (Tehdaskatu 1) sekä kaupungin internet-sivuilla. Suunnitelmat ovat nähtävillä Halikon virastotalolla (Hornintie 2-4) sekä internetissä. Lisätietoja kaavaprosessista ja ajankohtaisista kaavahankkeista sekä kaavoituskäsitteistä löytyy kaupunkisuunnitteluosaston internet-sivuilta osoitteesta www.salo.fi/kaupunkisuunnittelu. 4 Vaihemaakuntakaavassa ratkaistaan Salo-Lohja-Espoo oikoradan linjaus. Salon yleiskaavallisessa ohjelmassa tutkitaan maankäytön kokonaisuutta ja kehittämisedellytyksiä. Salon keskustan osayleiskaavassa paneudutaan ruutukaava-alueen kehittämiseen. MERKINTÖJEN SELITYKSET AA = ensisijaiset kaavahankkeet A = kiireelliset kaavahankkeet. Kaavat ja kaavamuutokset, jotka ovat kaupungin kehittämisen kannalta tärkeitä ja joilla on laajaa yleistä merkitystä (esim. yritysten toimintaedellytysten turvaaminen, riittävän tonttitarjonnan varmistaminen). B = tärkeät, mutta aikataulultaan joustavat kaavahankkeet. Kaavat ja kaavamuutokset, joilla varaudutaan tuleviin tarpeisiin. C = muut kaavahankkeet. Kaavojen ajantasaistaminen, alueellisesti pienet ja/tai vaikutuksiltaan vähäiset kaavahankkeet sekä aikataulultaan kiireettömät hankkeet. LTK = kaupunkisuunnittelulautakunta KH = kaupunginhallitus KV = kaupunginvaltuusto MRL = maankäyttö- ja rakennuslaki MRA = maankäyttö- ja rakennusasetus KL = kuntalaki tiedotuslehti tiedotuslehti 5 6 4 3

kaupunkisuunnittelu kaupunkisuunnittelu 14 6 15 8 37 36 7 Salo (kohteet 7-16 ja 36-37) 21 25 Perniö (kohteet 25-28) 29 9 20 13 28 26 11 12 Salo (kohde 17), Halikko (kohteet 18-23) 24 23 19 30 16 18 27 10 31-33 22 17 Muurla (kohde 24),Pertteli (kohde 29) sekä ranta-asemakaavat kaavoituskatsaus 2011 ASEMAKAAVAT SALOSSA 7. Kastun talon kortteli (A) Tavoite: Tutkitaan korttelinosan rakennusten suojelua, maankäytön tehostamisen edellytyksiä sekä tontin käyttötarkoituksen muuttamista. Edellyttää maankäyttösopimusta. Tilanne: Tulossa ehdotuksena nähtäville loppuvuodesta 2010. - konsultti / Liuska-Kankaanpää 8. Turuntie (B) Tavoite: Tutkitaan alueen uudis- ja täydennysrakentamismahdollisuuksia asuinkerrostaloille. Tilanne: 3 vaihtoehtoista luonnosta nähtävillä loka-marraskuussa 2010. - Eteläkoski 9. Ylhäisten tehdas (C) Tavoite: Kaavan muuttaminen vastaamaan nykyistä maankäyttöä. Samalla tutkitaan laajentamismahdollisuudet sekä pysäköintijärjestelyjen toimivuus ja rakennusten suojelukysymykset. Tilanne: Tulossa ehdotuksena nähtävillä alkuvuodesta 2011. - Pennanen 10. Korvenmäen jäteasema (B) Tavoite: Asemakaavalla vahvistetaan toteutunut tilanne. Samalla mahdollistetaan jätekeskuksen nykyisten toimintojen jatkaminen ja tulevan kehittäminen. Tilanne: YVA-selostus tarkistusvaiheessa. Tulossa ehdotuksena nähtävillä alkuvuodesta 2011. konsultti / Pennanen 11. Somerontien yritysalue (B) Tavoite: Asemakaavalla osoitetaan alueita paljon tilaa vaativan erikoiskaupan tarpeisiin. Erityistä huomiota kiinnitetään rakentamisen edellytyksiin valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella ja Somerontien toimivuuteen osana liikenneverkon jäsentelyä. Kaava edellyttää maankäyttösopimuksen laatimista. Tilanne: Maankäyttösopimus valmisteilla. 2 vaihtoehtoista tiesuunnitelmaa valmistunut. Kaava tulossa ehdotuksena nähtäville alkuvuodesta 2011. - konsultti / Liuska-Kankaanpää 12. Enola I (C) Tavoite: Kaavan ajantasaistaminen siten, että asemakaava ottaa paremmin huomioon alueen nykyisen rakentamistavan. Salonkadun ja Helsingintien varrella tutkitaan maankäytön tehostamismahdollisuuksia. Samalla selvitetään läpikulkuliikenteen rajoittamismahdollisuuksia asuntokaduilla. Tilanne: Ehdotuksena uudelleen nähtävillä loka-marraskuussa 2010. - Pennanen 13. Alhaisten kortteli 22. (C) Tavoite: Entisen teollisuusalueen tutkiminen asuntorakentamiselle. Edellyttää maankäyttösopimusta. Tilanne: Kaavan laatiminen on ollut keskeytettynä tärinäselvitysten vuoksi. Työ käynnistyy uudelleen vuoden 2011 aikana. - Lehtinen 14. Saloran alue (C) Tavoite: Kaavan muuttaminen nykytilannetta ja tulevia tarpeita vastaaviksi. Kevyen liikenteen yhteystarpeiden tutkiminen. Tilanne: Vireilletulo KH:n päätöksellä 21.6.2010. Kaavan laadintatyö käynnistyy asemanseudun ympäristön kehittämissuunnitelman valmistuttua vuonna 2012. - Eteläkoski 15. Venemestarinkatu (A) Tavoite: Salon seudun ammattiopiston laajentamisen mahdollistaminen. Tilanne: Uusi työ. Käynnistyy vuoden 2011 aikana. Eteläkoski 16. Piihovi (C) Tavoite: Maanomistajan anomukseen perustuen tutkitaan laajentamisen edellytyksiä ja paikoitusalueen lisäämistä. Tarvittaessa laaditaan maankäyttösopimukset. Tilanne: Uusi työ. Käynnistyy aikaisintaan vuoden 2011 loppupuolella. Lehtinen 17. Varesvuorenpuisto (C) Tavoite: Maanomistajien anomukseen perustuen tutkitaan mahdollisuutta laajentaa Retail-Parkin varastoaluetta ja lähivirkistysalueen muuttamista AO- tai P-alueeksi. Tarvittaessa laaditaan maankäyttösopimukset. Tilanne: Uusi työ. Käynnistyy aikaisintaan vuoden 2011 loppupuolella. Pennanen 36. Helsingintie 12 (B) Tavoite: Asuinliikekerrostalon rakentamisen mahdollistaminen Kone-Glansin tontille. Tilanne: Uusi työ. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan käynnistyy vuoden 2011 aikana. - Pennanen 37. Annankatu II (A) Tavoite: Tutkitaan Salon liikekeskustan laajentamista sekä asuntorakentamisen edellytyksiä. Tarvittaessa maankäyttösopimus. Tilanne: Kaavan laatiminen on ollut keskeytettynä. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan työ käynnistyy uudelleen vuoden 2011 aikana. - Eteläkoski HALIKOSSA 18. Prismakeskuksen laajennus (A) Tavoite: Mahdollistaa suunnittelualueella sijaitsevien Prisma - hypermarketin ja ABC - liikenneaseman laajentaminen ja kehittäminen Tilanne: Ehdotuksena nähtävillä loka-marraskuussa 2010. Maankäyttösopimus viimeisteltävänä. - konsultti / Liuska-Kankaanpää 19. Riikin teollisuusalueen korttelit 1155 1156 (C) Tavoite: Maanomistajan kaavamuutosanomukseen perustuen tutkitaan teollisuushallien laajentamismahdollisuuksia. Tarvittaessa laaditaan maankäyttösopimukset. Tilanne: Ei aloitettu. Käynnistyy vuoden 2010 lopussa. Lehtinen 20. Vaskio (C) Tavoite: Kaavan ajantasaistamisen lisäksi tutkitaan Vaskion täydennysrakentamismahdollisuuksia erityisesti kunnan maa-alueille. Tilanne: Tarkistettu luonnos tulossa nähtäville loppukeväästä 2011. Alhoke 21. Vartsalan talotehdas (B) Tavoite: Mahdollistaa kaavalla entisen talotehtaan rakennuksen muuttaminen asunto-, liike- ja toimistotiloiksi. Tilanne: Tulossa luonnoksena nähtäville alkuvuodesta 2011. Alhoke 22. Uusinummi (B) Tavoite: Pientalovaltaisen asuntoalueen kaavoittaminen Halikon keskustan osayleiskaavan mukaisesti. Työssä huomioidaan alueen merkittävät luontoarvot ja muinaismuistot sekä turvataan taajaman ulkoilu- ja virkistysmahdollisuudet. Tilanne: Tulossa luonnoksena uudelleen nähtäville alkuvuodesta 2011. konsultti / Koisti 23. Metsärinteen päiväkoti (A) Tavoite: Olemassa olevan päiväkodin sijainnin vahvistaminen kaavalla Tilanne: Uusi työ. Kaavan laatiminen käynnistyy vuoden 2011 alussa. - Lehtinen 31. Ranta-asemakaavan muutos Salmi II Tavoite: Rakennuspaikkojen uudelleensijoittelu. Tilanne: Tulossa luonnoksena nähtäville loppuvuodesta 2010 tai alkuvuodesta 2011. - konsultti / yhteyshenkilönä Koisti 32. Vahaniemen ranta-asemakaava Tavoite: Kaavalla muodostuu pääosin omarantaisia lomara-kennuspaikkoja, joista osa on jo olemassa olevia, lisäksi kaa-van pohjoisosassa olevan maatilan alueelle sijoittuu n. 5 kpl vakinaiseen asumiseen tarkoitettua rakennuspaikkaa Tilanne: mahdollisesti valmistuu loppuvuodesta 2010 tai alkuvuodesta 2011. konsultti / yhteyshenkilönä Koisti 33. Vanhatalon ranta-asemakaava Tavoite: Kaavalla tutkitaan alueen käyttöä loma-asumiseen ja vakituiseen asumiseen sekä maa- ja metsätalouteen. Tilanne: Työ käynnistymässä. - konsultti / yhteyshenkilönä Koisti KEHITTÄMISSUUNNITELMAT 34. Salon rautatieaseman- ympäristön kehittämissuunnitelma (B) Tavoite: Kehittämissuunnitelman tavoitteena on tuottaa keskustan osayleiskaavatyön pohjaksi vaihtoehtoisia ja uusia näköaloja avaavia suunnitteluratkaisuja alueen maankäytöstä. Tavoitteena on etsiä alueen käytölle kokonaisidea ja identiteetti, jotka tukevat Salon keskustan kehittämistä ja tulevia tarpeita pitkällä aikavälillä. Kehittämissuunnitelmassa tulee löytää keinot nivoa eri osa-alueet yhtenäiseksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Alueen käytössä tutkitaan mm. asumisen mahdollisuuksia, matkakeskuksen sijoittamista, taidemuseon laajennusta ja Saloran alueen muuttamista yrityspuistoksi. Tilanne: Kehittämissuunnitelman laatiminen käynnistyi syksyllä syksyllä 2010. Työstä järjestetetään vuoden 2011 aikana yleisötilaisuus ja luonnoksia käsitellään lautakunnassa ja hallituksessa. konsultti / Eteläkoski 35. Entisen sokeritehtaan alueen kehittämissuunnitelma (B) Tavoite: Kehittämissuunnitelman tavoitteena on tutkia alueen maankäytön vaihtoehtoisia ratkaisuja. Sokeritehtaan ydinaluetta tutkitaan mm. kaukolämmöntuotantoon, polttolaitokseksi ja muuhun teolliseen toimintaan. Tilanne: Kehittämissuunnitelman laatiminen käynnistyi syksyllä 2010. Työstä järjestetään vuoden 2011 aikana yleisötilaisuus ja luonnoksia käsitellään lautakunnassa ja hallituksessa. konsultti / Pennanen KAUPUNKISUUNNITTELUN YHTEYSTIEDOT Salon kaupunki/ kaupunkisuunnittelu Hornintie 2-4 24800 Halikko kaupunkisuunnittelu@salo.fi OSASTOSIHTEERI Tuire Laakkio (02) 778 5112 KAUPUNKISUUNNITTELUJOHTAJA Jarmo Heimo (02) 778 5100 KESKUSTAYKSIKKÖ SALON JA HALIKON ASEMAKAAVOITETUT ALUEET KESKUSTAYKSIKÖN PÄÄLLIKKÖ Päivi Liuska-Kankaanpää (02) 778 5106 SUUNNITTELIJAT / ARKKITEHDIT Eveliina Eteläkoski (02) 778 5114 Leena Lehtinen (02) 778 5108 Tarja Pennanen (02) 778 5101 KAAVOITUSSIHTEERIT Jaana Haikonen (02) 778 5104 Ritva Luotio-Ylitalo (02) 778 5105 KEHYSALUEYKSIKKÖ HALIKON MAASEUTUALUEET, KIIKALA, KISKO, KUUSJO- KI, MUURLA, PERNIÖ, PERTTELI, SALON MAASEUTUALUEET, SUOMUSJÄRVI JA SÄRKISALO KEHYSALUEYKSIKÖN PÄÄLLIKKÖ Timo Alhoke (02) 778 5113 MAANKÄYTTÖINSINÖÖRIT Martti Halme (02) 778 5111 Hannu Koisti (02) 778 5110 KAAVOITUSSIHTEERI Anu Suur-Näkki (02) 778 5121 PAIKKATIETOASIAT Markus Kukkonen (02) 778 5109 Kaisa Utriainen (02) 778 5115 Valmisteltavien kaavojen osalta pyydämme ottamaan ensisijaisesti yhteyttä kaavan valmistelijaan (mainittu kunkin kaavan yhteydessä). Muissa asioissa ensisijaisesesti karttojen mukaisiin aluevastuuhenkilöihin. tiedotuslehti tiedotuslehti 7 MUURLASSA 24. Keskustan kortteli 42 (C) Tavoite: Solumuovitehtaan laajentamisen mahdollistaminen. Tilanne: Kaavan laatiminen käynnistetään uudelleen syksyllä 2011. - Konsultti / Koisti PERNIÖSSÄ 25. Tullintie (C) Tavoite: Asemakaava muutetaan vastaamaan toteutunutta kiinteistöjaotusta ja rakentamistilannetta. Tilanne: Ei aloitettu. Käynnistyy loppuvuodesta 2011. - Alhoke 26. Teijon teollisuusalue (A) Tavoite: Teijon alueen kehittäminen Teijo-Mathildedalin osayleiskaavan periaatteiden mukaisesti varaamalla alueita asumiselle, teollisuudelle, palveluille, virkistykselle ja maa- ja metsätaloudelle. Asemakaavassa huomioidaan myös luonnonarvot ja rakennetun ympäristön suojelukohteet. Tilanne: Ehdotus oli nähtävillä syksyllä 2010. Tulee ehdotuksena uudelleen nähtäville alkuvuodesta 2011. konsultti / Alhoke 27. Aseman alue (C) Tavoite: Kaavan ajantasaistaminen. Kaavaalueen laajentamisella olemassa oleva rakennuskanta liitetään kunnallisteknisiin verkostoihin. Tilanne: Erillisselvitykset valmistumassa. Neuvottelu maanhankinnasta kesken. Kaavan laatiminen käynnistyy keväällä 2011. Alhoke 28. MeriteijoSki (C) Tavoite: Asumiseen / loma-asumiseen tarkoitetun kaava-alueen laajentaminen. Edellyttää maankäyttösopimuksen laatimista. Tilanne: Kaavahanke käynnistyy, kun maankäyttösopimus on laadittu. konsultti / Halme PERTTELISSÄ 29. Kaivolan Kuuskallio, Itäinen (C) Tavoite: Olemassa olevan tilanteen toteaminen, jotta alue voidaan liittää kunnallistekniikan verkostoon. Tilanne: Tulossa ehdotuksena nähtäville alkuvuodesta 2011. - konsultti / Koisti RANTA-ASEMAKAAVAT ranta-asemakaavojen aikataulun määrittävät maanomistaja ja konsultti. 30. Hakopirtin ranta-asemakaava Tavoite: Osayleiskaavan rakennusoikeuden käytön tarkentaminen ranta-asemakaavalla. Tilanne: Tulossa ehdotuksena nähtäville alkuvuodesta 2011. konsultti / yhteyshenkilönä Alhoke 35 34 kehittämissuunnitelmat (kohteet 34-35)

kiinteistö- ja mittauspalvelut KIINTEISTÖ- JA MITTAUSPALVELUIDEN YHTEYSTIEDOT tekninen toimi kiinteistö- ja mittauspalvelujen osasto Hornintie 2-4, 24800 Halikko KIINTEISTÖ- JA MIITAUSPALVELUIDEN JOHTAJA Ari Vainio (02) 778 5400 TONTTIPALVELUINSINÖÖRI Mikko Aaltonen (02) 778 5402 KIINTEISTÖINSINÖÖRI Hanna Heikkilä (02) 778 5401 PAIKKATIETOINSINÖÖRI Hannu Kurppa (02) 778 5404 MITTAUSTYÖPÄÄLLIKKÖ Marko Laiho (02) 778 5405 KAUPUNGIN TONTTITARJONTA kaavoituskatsauksen arvio tonttien riittävyydestä VARAUSTILANNE rakentamiskelpoiset tontit Teksti: mikko aaltonen kartta: kaisa utriainen TONTTIVARANTO kaavoitetut tontit RAKENNUSLUVAN HAKEMINEN Kaavamääräykset ja rakennusjärjestys määrittelevät minkälaisen rakennuksen ja millaisilla ehdoilla rakennuspaikalle voi rakentaa. Rakennusjärjestyksen osoittamilla suunnittelutarvealuilla viranomainen harkitsee rakentamisen vaikutusta mm. ympäristöön, tiestöön, vesi- ja viemärijohtojen tarpeeseen. Tekstit: eeva koskinen kuvat: eeva koskinen Millainen tontti...sellainen rakennus Rakennusjärjestys, joka ohjaa varsinkin haja-asutusalueen rakentamista, löytyy osoitteesta http:// www.salo.fi/kaavoitusjarakentaminen/. rakennusvalvonta RAKENNUSVALVONNAN YHTEYSTIEDOT Salon kaupunki rakennusvalvontayksikkö Postiosoite: PL 77 24100 SALO Käyntiosoite: Halikon virastotalo Hornintie 2-4 24800 Halikko rakennusvalvonta@salo.fi RAKENNUSVALVONNAN JOHTAJA Reima Rae (02) 778 2300 LUPANEUVONTA Rakentamiseen liittyvää tietoa lupaoppaasta sivulta www.salo.fi/kaavoitusjarakentaminen/rakennusvalvonta/ Lomakkeiden ja työmaatarkastusten tilaus ym. asiakaspalvelu puh. 02-778 2308 tai 02-778 2317 KARTTATILAUKSET karttatilaukset@salo.fi tai: MAANKÄYTTÖSIHTEERI Leena Nikkanen (02) 778 5416 KIINTEISTÖ- JA MITTAUSOSASTON PALVELUT Kiinteistö- ja mittausosaston palvelut muodostuvat mm. maan hankinnasta, hallinnasta ja luovutukseen liittyvistä tehtävistä, erilaisten maastomittaustöiden tekemisestä, kiinteistörekisteri- ja yksityistieasioiden hoidosta sekä paikkatiedon ylläpitämisestä. Paikkatiedon näkyvimmät osat kuntalaisen näkökulmasta ovat kaupungin opaskartta sekä internetissä avattu Salon karttapalvelu, johon voi tutustua osoitteessa http://kartta.salo.fi. Lisäksi osasto vastaa kaupungin omistamien talousmetsien hoidosta. MITTAMIEHET MAASTOSSA Mittauspalveluyksikön tehtäviin kuuluu mm. rakennusten sijainnin merkintä, sijaintikatselmukset ja pohjakartan laadintaan liittyvät maastotyöt. Palveluita käytetään myös mm. kunnallistekniikan rakentamiseen liittyvissä maastotöissä. Kirkkaan keltaisiin työasuihin sonnustautuneita kahden - kolmen miehen mittaryhmiä saattaa liikkua siis myös omalla pihallasi kun esim. asuinalueesi pohjakarttaa päivitetään. Tällaisista alueellisista projektiluonteisista töistä ilmoitetaan etukäteen mm. kaupunkitiedotteessa. Lisäksi työntekijöillä on aina mukanaan kuvalliset henkilökortit. YKSITYISTIET Kaupungin alueella on noin 700 yksityistierekisteriin merkittyä yksityistietä. Lisäksi on satoja ns. sopimusteitä. Mittausosaston toimenkuvaan kuuluu neuvonta yksityistieasioissa ja avustusten valmistelu. Lisäksi kunnan tielautakunnan toimitukset valmistellaan osastollamme. Vuoden 2010 aikana suurin uudistus oli päättää kunnossapitoavustuksille uudet, yhtenäiset periaatteet. Koonti avustusperiaatteista on lähetetty kaikille tietämillemme yksityisille teille tammikuussa 2011. 12 15 47 150 6 11 16 3 10 varattavissa olevien rakennuskelpoisten tonttien sijoittuminen tonttien varausohjeet TONTTEJA RAKENTAMISEEN Tonttipalveluyksikkö vastaa myytävien ja vuokrattavien tonttien esittelystä ja luovuttamisesta asiakkaalle. Salon kaupungilla on tällä hetkellä vapaasti varattavissa noin 250 asuinrakennukselle tarkoitettua rakennuspaikkaa eri puolilla kaupunkia. Vuosittain kaupunki luovuttaa noin sata tonttia, ja tavoitteena on, että tonttitarjontaa on jatkuvasti noin kahden vuoden kysyntää vastaavasti. Uusimpana alueena vuoden 2010 alussa varattavaksi tuli Särkisalon Karhumäen asuinalueen tontit. Seuraavaksi uusia tontteja päästään varaamaan Muurlan keskustasta sekä Halikon Hirvikallion alueelta. Kaavoitettuja kaupungin omistamia rakentamattomia tontteja on vuoden 2010 lopussa noin 630 kpl eli noin 6 vuoden tarvetta vastaava määrä. Nykyinen tonttivaranto täyttää stragerian mukaisen viiden vuoden tonttivarantotavoitteen vuoden 2012 loppuun saakka. Vuodesta 2013 alkaen tulee kaupungin kaavoittaa tonttivarantoa noin 100 tontin verran lisää vuosittain. Tonttivarannon takaamiseksi kaupunki toteuttaa aktiivista maanhankintaa kaikilla yleiskaavojen mukaisilla kasvualueilla. Vuoden 2011 loppuun mennessä kaupungilla on ajantasaiset pohjakartat koko asemakaavoitetulta alueelta ja tiedossa olevilta laajennusalueilta. TONTIN VARAAMINEN Varattavana oleviin tontteihin voi parhaiten tutustua Halikon virastotalolla. Lisäksi netin uusiutuneiden karttasivujen avulla tontteihin tutustuminen käy aiempaa helpommin. Tontin varaamiseksi asiakkaan tulee palauttaa varauslomake osastollemme Halikon virastotalolle. Varaus on voimassa puoli vuotta. 400 varausmaksu hyvitetään, mikäli varaus johtaa tontin vuokraamiseen. Asiakkaalla on mahdollisuus teettää tarpeelliseksi katsomansa pohjatutkimukset tontilla jo varausaikana. Tontin ostaminen omaksi on mahdollista sen jälkeen, kun edellytetty rakentamisvelvoite on täytetty. Rakennuslupamenettely Rakentamista, laajentamista, muutostöitä, purkamista ym. rakennukseen tai tonttiin kohdistuvaa toimenpidettä varten tarvitaan lupa. Lupahakemuksen saa mm. http://www.salo.fi/kaavoitusjarakentaminen/rakennusvalvonta/lomakkeet tai tilaamalla puhelimitse 02 778 2308. Jo alkuvaiheessa kannattaa miettiä, perheen omien tarpeiden lisäksi, tulevan rakennuksen sopivuutta tontille. Ennakkosuunnitelmien esittäminen rakennusvalvonnassa ennen varsinaisten suunnitelmien tilaamista saattaa säästää aikaa ja suunnittelukustannuksia. Naapureille tiedottaminen on rakennusluvan edellytys, ja se antaa myös hyvän pohjan tulevalle rinnakkaiselolle. Lupahakemuksen liitteeksi tarvitaan hankkeesta ja rakennuspaikasta riippuen erilaisia selvityksiä. Kun lupahakemus on kirjattu luparekisteriin, pyydetään siihen tarvittavat lausunnot eri viranomaisilta, jonka jälkeen hakemuksia vielä mahdollisesti täydennetään tai korjataan. Lupapäätöksen jälkeen asianosaiset voivat vielä valittaa päätöksestä 14 vuorokauden sisällä. Rakennusluvan hinta vaihtelee hankkeen suuruudesta riippuen, hinta sisältää myös aloituskokouksen, erityispiirustusten hyväksymisen, työmaatarkastukset sekä loppukatselmuksen. TEKNINEN NEUVONTA Lupa-arkkitehti Annika Laine (02) 778 2310 Lupainsinööri Janne Lehto (02) 778 2303 Lupainsinööri Unto Lötjönen (02) 778 2309 Tarkastusinsinööri Vesa Korpela (02) 778 2314 Tarkastusrakennusmestari Veikko Nuuros (02) 778 2315 KORJAUS- JA ENERGIA-AVUSTUSASIAT Tarkastusinsinööri Timo Tammi (02) 778 2304 RAKENNUSLUPIA KOSKEVIEN PIIRUSTUSTEN ARKISTOINTI Arkistoija Marika Kontio (02) 778 2302 Ole itsesi naapuri Mieti, millaisena naapuri tai ohikulkija näkee pihasi. Tavarat, jotka kätkit varastosi seinän taakse, eivät välttämättä sulaudu naapurin perennapenkin loistoon. Et ehkä itsekään halua katsella naapurisi vastaavaa tavarakasaa. Raja-aidoista, rajan tuntumaan sijoitettavista leikkimökeistä, vesien johtamisesta yms. kannattaa keskustella naapurin kanssa jo heti ajatusvaiheessa. Viihtyisään asuinympäristöön vaikuttavat asukkaat itse omalla toiminnallaan ja yhteisesti keskustellen. Jos keskusteluyhteyttä ei synny tai yleinen etu vaatii, on mahdollista siirtää asia viranomaisten ratkaistavaksi. 8 tiedotuslehti tiedotuslehti 9

ympäristönsuojelu ympäristöterveydenhuolto YMPÄRISTÖNSUOJELUN YHTEYSTIEDOT Salon kaupunki / ympäristötoimi Käyntiosoite Hornintie 2-4, Halikko Postiosoite PL 77, 24101 Salo ymparistotoimi@salo.fi YMPÄRISTÖTOIMENJOHTAJA Pirkko Paranko (02) 778 7800 TOIMISTO- JA LUPASIHTEERIT asiakirjojen vastaanotto, nähtävilläolot Taina Nurmi (02) 778 7808 Kirsti Porra (02) 778 7807 Pirkko Isoviita-Reiman (02) 778 7809 VASTUUHENKILÖT AIHEALUEITTAIN ENERGIATEHOKKUUS ympäristöinsinööri Janne Rainio (02) 778 7803 ympäristönsuojelutarkastaja Anne Kari-Nummi (02) 778 7802 JÄTEVEDET JA JÄTEHUOLTO jätevesien käsittely viemäriverkostoon kuulumattomilla kiinteistöillä, neuvonta ja lausunnot, jätehuollon valvonta ympäristöinsinööri Marja Rantanen (02) 778 7804 ympäristöinsinööri Janne Rainio (02) 778 7803 LUONNONSUOJELU luonnonsuojelualueet, luonnonmuistomerkin rauhoitushakemukset, perinnemaisemat ympäristötoimenjohtaja Pirkko Paranko (02) 778 7800 ympäristönsuojelutarkastaja Anne Kari-Nummi (02) 778 7802 MAA-AINESASIAT maa-ainesluvat, valvonta ympäristöinsinööri Sirpa Sorsa (02) 778 7806 ympäristönsuojelutarkastaja Anne Kari-Nummi (02) 778 7802 ympäristösihteeri Pirjo Uusitalo (02) 778 7801 MAATALOUS ympäristöluvat, tarkastustoiminta, patterointi ilmoitukset, lausunnot ympäristösihteeri Pirjo Uusitalo (02) 778 7801 MELU JA MELUILMOITUKSET ympäristöinsinööri Sirpa Sorsa (02) 778 7806 ympäristönsuojelutarkastaja Hillevi Lehto (02) 778 7805 PILAANTUNEET MAAT ympäristönsuojelutarkastaja Hillevi Lehto (02) 778 7805 ympäristöinsinööri Janne Rainio (02) 778 7803 TEOLLISUUS JA YRITYKSET ympäristöluvat, tarkastustoiminta ympäristöinsinööri Janne Rainio (02) 778 7803 ympäristönsuojelutarkastaja Hillevi Lehto (02) 778 7805 ympäristöinsinööri Marja Rantanen (02) 778 7804 VESIASIAT ojitukset, ruoppausilmoitukset ympäristöinsinööri Sirpa Sorsa (02) 778 7806 ympäristösihteeri Pirjo Uusitalo (02) 778 7801 YMPÄRISTÖN TILAN SEURANTA JA TARKKAILUTUTKIMUKSET ympäristönsuojelutarkastaja Hillevi Lehto (02) 778 7805 ympäristötoimenjohtaja Pirkko Paranko (02) 778 7800 10 SALO SÄÄSTÄÄ ENERGIAA Salon kaupunki liittyi uuteen kuntien energiatehokkuussopimukseen kaupunginhallituksen 11.11.2007 tekemällä päätöksellä. 1.1.2009 tehdyn kuntaliitoksen myötä sopimukseen liittyivät Salon lisäksi Halikko, Kiikala, Kisko, Kuusjoki, Muurla, Perniö, Pertteli, Suomusjärvi ja Särkisalo. Energiatehokkuuden toimintasuunnitelma on hyväksytty kaupunginhallituksessa 4.1.2010. Suunnitelman toteutumista seuraa energiansäästötyöryhmä. Suunnitelmaa on tarkoitus tarkistaa vuosittain. Asetettujen välitavoitteiden toteutuminen annetaan tiedoksi kaupunginhallitukselle. Salon kaupunki on energiatehokkuussopimuksen myötä sitoutunut toimimaan esimerkillisesti energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden käytön edistämisessä sekä levittämään aktiivisesti tietoa tällaisesta toiminnasta ja sen tuloksista. Esimerkillisellä toiminnallaan kaupunki voi osaltaan vaikuttaa myös Suomen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Alla lista esimerkeistä jo toimeenpannuista energiatehokkuustoimista: 1) Salon alueella tehdyt kiinteistöjen energiasäästötoimet ovat tuoneet lähtien lämmityksen osalta vuosittaisen 1,0 Me säästön verrattuna lämmityskustannuksiin vuonna 2000 2) Salon Kaupunki on sitoutunut 10% tuulisähköhankintaan Högsårasta ainakin 31.12.2012 asti 3) Vapon Salossa sijaitsevan kaukolämpölaitoksen polttoaineesta yli puolet on puuta ja turvetta. Alla on osoite Salon ympäristönsuojeluyksikön energia-sivuille, missä on lisätietoa energia-asioista. Salon ympäristönsuojeluyksikön nettisivujen sisältöä vaihdellaan kausittain tietoiskumaisesti. Myös esim. Motivan sivuilta (ks. osoite alta) löytyy paljon energiatietoa. www.salo.fi/asuminenjaymparisto/ymparisto/ energiansaasto/ www.motiva.fi/ Teksti: Janne rainio ja pirjo uusitalo valokuva: Jarmo Heimo energiatehokkuussuunnitelma vuosille 2008-2011 HEVOSTALLIN PERUSTAMINEN Hevosharrastus on alueellamme kasvussa. Uusia talleja on syntynyt runsaasti ja tiedusteluja tallin perustamismahdollisuuksista tehdään viikoittain. Hevostalouden ympäristökuormitus voi olla paikallisesti huomattava. Hevostallin pitäjällä, yksityisellä harrastajalla tai yrittäjällä, saattaa olla käytössään toimintaan ja hevosmäärään nähden liian pieni maa-alue. Tallitoiminta vaatii ympärilleen riittävästi tilaa. Erityisesti taajamissa tilatarpeet ja riittävät suojaetäisyydet korostuvat. Lannan varastointi taivasalla ja hoitamattomat, kasvipeitteettömät ulkotarhat kuormittavat tallin ympäristöjä voimakkaasti. Asianmukainen ympäristö ja suojaalueet varmistavat hevosten hyvinvoinnin ja turvallisuuden sekä naapurisovun säilymisen. Uutta tallia suunniteltaessa on otettava huomioon rakennusteknisten asioiden lisäksi sijoituspaikan luonnonolosuhteet, maisemarakenne ja hankkeen ympäristövaikutukset. Tallitoimintaan liittyvissä ympäristönsuojeluasioissa valvontaviranomaisina toimivat kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja ELY-keskus. Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavalla toiminnalla on oltava ympäristölupa. Luvanvaraisuus on määritelty ympäristönsuojelulaissa ja -asetuksessa (YSL ja YSA). Toiminnasta ei saa ai- heutua terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista eikä naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Hevostalli vaatii ympäristöluvan, jos se on tarkoitettu vähintään 60 hevoselle tai ponille. Vähäisempääkin toimintaan on haettava ympäristölupaa, jos toiminta sijoitetaan tärkeälle tai muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle ja toiminnasta voi aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Eläinsuojien haitallisia vaikutuksia voi kunnan ympäristönsuojeluviranomainen vaatia poistamaan myös yksittäisillä määräyksillä. YSL:n nojalla säädetty nitraattiasetus sisältää lannan varastointia ja levitystä koskevia määräyksiä ja suosituksia sekä nitraattidirektiivin edellyttämät ns. hyvän maatalouskäytännön ohjeet. Asetus koskee kaikkia eläinsuojia, siis myös hevostalleja. Sen valvonta kuuluu kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Hevostallin ja siihen liittyvien rakennelmien tekeminen edellyttää rakennus- tai toimenpidelupaa. Lupa tarvitaan myös silloin, kun olemassa olevaan rakennukseen tehdään olennaisia muutoksia tai alkuperäistä käyttötarkoitusta muutetaan. Luvan myöntämisen edellytys on, että rakennus ja sen mukainen toiminta soveltuvat suunnitellulle paikalle. Tallihankkeen yhteydessä on otettava huomioon, että tallin toiminnalliseen kokonaisuuteen kuuluvat aina myös lantavarasto ja ulkotarhat. Tietoa tallien perustamisesta ja hevosen pitoon liittyvistä asioista saa mm. seuraavista oppaista ja ohjeista: Hevostallien ympäristönsuojeluohje 4.11.2003, ympäristöministeriön moniste, www. ymparisto.fi, Tallien toimintaympäristöt ja tilatarvevaatimukset, Hevostietokeskuksen julkaisuja 9, 2008, www.hevostietokeskus.fi, Hevostalousrakennusten rakennustekniset ja toiminnalliset vaatimukset, maa- ja metsätalousministeriön asetus 764/2009, julkisesti tuettava rakentaminen. ASUNNON TERVEYDELLISTEN OLOJEN VALVONTA Asuntojen ja julkisten sisätilojen puhtauden, lämpötilan, kosteuden, valon, melun ja säteilyn sekä muiden vastaavien olosuhteiden tulee olla sellaiset, ettei niistä aiheudu tiloissa oleskeleville terveyshaittaa. Tupakan savu on myös merkittävä sisäilmaston terveyshaitta. Terveyshaittaa epäiltäessä tulee ensisijaisesti ottaa yhteys kiinteistön omistajaan tai tämän edustajaan (taloyhtiön isännöitsijä, hallituksen puheenjohtaja, vuokranantaja), joka on velvollinen selvittämään ongelman syytä ja korjaamaan epäkohdat. Esimerkiksi kosteusvauriot kannattaa korjata heti, jotta terveyshaittaa ei pääsisi syntymään. Kaupungineläinlääkärit huolehtivat eläinten terveyden- ja sairaudenhoidosta, eläinsuojelusta ja tarttuvien eläintautien vastustamistyöstä. He vastaavat osin myös elintarvikevalvontaan ja -hygieniaan ja ihmisen elinympäristön terveellisyyden valvontaan liittyvistä tehtävistä. Salon alueella työskentelee 4 kaupungineläinlääkäriä omilla vastaanotoillaan. Heidän työnsä sisältää potilastyötä vastaanotolla, sairaskäyntejä, ennaltaehkäisevää terveydenhuoltotyötä tuotantoeläintiloilla ja erilaisia valvontatehtäviä. Lisäksi Salossa toimii yksi elintarvikehygieniaan erikoistunut kaupungineläinlääkäri ja eläinsuojeluun ja eläintautivalvontaan keskittyvä valvontaeläinlääkäri. Praktiikkaa tekevät eläinlääkärit hoitavat alueensa tuotantoeläimet maatilakäynneillä. Eläinlääkärien vastaanottotiloissa hoidetaan lemmikkieläimet, painottuen perusterveyden ja sairaudenhoitoon (mm. rokotukset, hammaskiven poistot, verinäytteet) ja pystytään suorittamaan tavanomaisimmat kirurgiset toimenpiteet (esim. haavan ompelut, kastraatiot). Eläinlääkintähuolto toimii 24 tuntia vuorokaudessa. Kaupungineläinlääkäreillä on oikeus periä virka-alueellaan antamastaan eläinlääkärinavusta ja todistuksesta eläimen omistajalta tai haltijalta Mikäli asunnon tai muun oleskelutilan omistaja ei perustelluista pyynnöistä huolimatta ryhdy tarvittaviin selvitys- ja korjaustoimiin, asukas voi ottaa yhteyttä terveystarkastajaan, joka tarkastaa, onko asunnossa terveydensuojelulain mukainen terveyshaitta. Useissa tapauksissa on tarpeen ulkopuolisen asiantuntijan tekemä selvitys terveyshaitan löytämiseksi. Näytteenoton ja ulkopuolisen asiantuntijan käyttämisestä aiheutuvat kulut maksaa kiinteistön omistaja. Mikäli haitta todetaan, terveystarkastaja antaa neuvoja ja voi tarvittaessa kehottaa kiinteistön omistajan poistamaan terveyshaitan aiheuttajan esim. korjaamalla rakenteet. Mikäli kehotusta ei noudateta, voidaan asiasta tehdä terveydensuojeluviranomaisen korjausmääräys. Asunnon vaihtoon tai muutoin kuntoon liittyviä tarkastuksia ei terveysvalvonnassa tehdä. Terveystarkastajan suorittama tarkastus on maksuton, mutta terveystarkastajan jatkoselvittelyistä, kuten ilman ja materiaalien mikrobitutkimuksista peritään kustannuksia vastaava maksu. ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTO YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON TEHTÄVÄT Kunnan tehtävänä on edistää ja valvoa elinympäristön ja yksilön terveyttä siten, että sen asukkaille turvataan terveellinen elinympäristö. Kunnan vastuulla olevat ympäristöterveydenhuollon tehtävät voidaan yleisesti jakaa seuraavasti: toiminnanharjoittajien ja kuntalaisten neuvonta ja ohjaus valvontakohteiden toimintaa koskevien ilmoitusten ja hakemusten käsittely ja niistä tehtävät päätökset (ennakkovalvonta) valvontakohteisiin suoritettavat tarkastukset sekä tarvittaessa näytteenotto ja tutkimukset (jälkivalvonta/suunnitelmallinen valvonta) Tekstit: sinikka koskinen ja tanja häkkinen valokuva: salon seudun kehittämiskeskus palkkiot ja kustannusten korvaukset kunnallisen eläinlääkäritaksan mukaisesti. Praktiikkaa tekevän eläinlääkärin päivä koostuu kiireellisistä sairasmatkoista ja ajanvarausperusteisista käynneistä tiloilla ja vastaanotolla. Eläinlääkärit työskentelevät ilman avustavaa hoitohenkilökuntaa, joten yhteydenotot (ajanvaraus, tiedustelut) toivotaan ajoitettavan aamuiselle puhelinajalle, joka on arkisin 8-9. Eläinlääkäripäivystys (yö ja viikonloppupäivystykset) on tarkoitettu kiireellisille sairastapauksille. Päivystysaikaan kaupungineläinlääkärit vastaavat hyötyeläinten kiireellisestä hoidosta. Pieneläimet hoidetaan päivystysaikana Turussa. lainsäädännön noudattamatta jättämisestä tai ilmeistä terveyshaittaa aiheuttavasta toiminnasta johtuvien määräysten ja kieltojen, joita voidaan tehostaa pakkokeinoilla, antaminen lausuntojen antaminen esimerkiksi kaavaehdotuksista, ympäristö- ja rakennusluvista sekä niihin läheisesti liittyvät selvitykset varautuminen erityistilanteisiin Ympäristöterveydenhuollon yksikkö kuuluu lupaja valvontaosastoon ja on näin ollen rakennus- ja ympäristölautakunnan alainen yksikkö. Ympäristöterveydenhuolto jakaantuu terveysvalvontaan ja eläinlääkintähuoltoon. YMPÄRISTÖTERVEYDENH. YHTEYSTIEDOT Salon kaupunki / Ympäristöterveydenhuolto posti- ja käyntiosoite: Rummunlyöjänkatu 7 A 24100 Salo ymparistoterveydenhuolto@salo.fi YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JOHTAJA Sinikka Koskinen (02) 778 4600 TOIMISTOSIHTEERI Toimisto, laskutus ja näytteiden vastaanotto Soile Blomqvist (02) 778 4606 Rummunlyöjänkatu 7 A, Salo ; fax. (02) 778 4616 TERVEYSVALVONTA Kokoontumis- ja majoitushuoneistot Ympäristöterv.huollonjohtaja Sinikka Koskinen (02) 778 4600 Laitoskeittiöt, koulut, päiväkodit, palvelutalot, myymälät, kioskit, elintarvikevarastot, elintarvikekuljetusajoneuvot Vs. terveystarkastaja (02) 778 4607 Ravintolat, uimarannat, tilapäinen myynti, yleisötilaisuudet, torit, leipomot, pitopalvelut Terveystarkastaja Marjo Härkönen (02) 778 4608 Ravintolat ja kahvilat, muut kuin Perniön ja Särkisalon vesiosuuskunnat, tuoteturvallisuusvalvonta, uima-altaat, yleiset saunat Vs. terveystarkastaja (02) 778 4609 Kampaamot, kauneushoitolat, pikaruokaravintolat ja grillit, huoltoasemien ravintolat Terveystarkastaja Margit Kullas (02) 778 4610 Toijantie 10, Toija Asunnontarkastukset, sisäilma, talousvesi, nikotiinivalmisteet, tupakkalain mukainen valvonta, kemikaalivalvonta, vihannestukut ja -pakkaamot, yleisten alueiden haittaeläimet Terveystarkastaja Erkki Virtanen (02) 778 4611 Vuorilinnantie 7, Perniö ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTO Hygienia-alan laitosten valvonta Vs. johtava hygieenikko Tanja Häkkinen (02) 778 4601 Perniö, Särkisalo alue Kaupungineläinlääkäri Riikka Nikula (02) 778 4602 Haarlantie 19, Perniö Salo, Halikko, Kuusjoki alue Kaupungineläinlääkäri Anne Partti (02) 778 4603 Puistokuja 2, Halikko Kiikala, Pertteli alue Kaupungineläinlääkäri Maarit Haveri (02) 778 4604 Kirkkotie 10, Kiikala Kisko, Muurla, Suomusjärvi alue Kaupungineläinlääkari Anna Nordström (02) 778 4617 Toijantie 10, Toija VARSINAIS-SUOMEN ELÄINLÄÄKÄRIPÄIVYSTYKSEN PALVELUPUHELINNUMEROT Pieneläinpäivystys 0600 12 444 pieneläinklinikka Tuhatjalka Läntinen Pitkäkatu 17, Turku Hyötyeläinpäivystys 0600 0 41451 Päivystysaika on arkisin klo 16 08 ja viikonloppuna perjantaista klo 16 seuraavaan maanantaihin klo 08. Poikkeuspäivinä (arkipyhinä ja joulu- ja juhannusaattona), päivystys alkaa vastaavalla tavalla poikkeuspäivää edeltävänä päivänä klo 16 ja päättyy ensimmäisenä normaalina arkipäivänä klo 08. tiedotuslehti tiedotuslehti 11

yhdyskuntatekniset palvelut YHDYSKUNTATEKN. PALV. YHTEYSTIEDOT Salon kaupunki / yhdyskuntatekniset palvelut Käyntiosoite Hornintie 2-4, Halikko Postiosoite PL 77, 24101 Salo YHDYSKUNTATEKNISTEN PALVELUIDEN JOHTAJA Petri Virtanen (02) 778 5201 SUUNNITTELUPÄÄLLIKKÖ Risto Suomela (02)778 5200 RAKENNUTTAMISPÄÄLLIKKÖ Markku Heikkilä (02)778 5313 KATUMESTARI Kari Raita (02)778 5304 KATUMESTARI Kari Kanerva (02)778 5352 VIHERALUEPÄÄLLIKKÖ Tapio Järvinen (02)778 5321 VIKAILMOITUKSET esim. sammuneet katulamput ja muut kiireettömät ilmoitukset: vikailmoitukset@salo.fi Kiinteistö-ja yhdyskuntatekniikan päivystys virka-ajan ulkopuolella puh. (044) 778 5379 INVESTOINTIOHJELMA 2011 SALON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA Varsinais-Suomen Elinkeino-,liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) sekä Salon ja Someron kaupungit ovat laatineet vuonna 2010 liikenneturvallisuussuunnitelman Salon seudulle. Liikenneturvallisuussuunnitelma sisältää katsauksen alueen liikenneturvallisuuden nykytilaan, toimenpideohjelman liikenneympäristön turvallisuusongelmien parantamiseksi sekä hallintokuntien liikenneturvallisuustyön toimintasuunnitelmat. kunnallistekniikan ja puistojen rakentaminen Kunnallistekniikka 1 Niinistönkadun saneeraus (Salo) Somerontien yritysalueen kunnallistekniikka 2 Metsäjaanun teollisuusalue (Salo) Metsäjaanun II 1.vaiheen kunnallistekniikan suunnittelu ja Metsäjaanunkadun rakentamisen jatkaminen 3 Satumaan katujärjestelyt (Salo) Helenanpihan katutöiden loppuunsaattaminen ja viimeistelytyöt 4 Muurlan jokivarren kunnallistekniikan rakentaminen (Muurla) 5 Hirvikallion kunnallistekniikan rakentaminen (Halikko) 6 Havun- ja Tehdaskadun jalkakäytävien saneeraus (Salo) kaupungintalon ympäristön katujen saneeraus Puistot 7 Viitannummen rantapuisto, Kivikirveenpuiston leikkipaikka 8 Helenanpiha (heikkokuntoiset puistot) 9 Pernämetsän-Somerikon leikkipaikka 10 Vaskion leikkipaikka 2 4 Liikenneturvallisuussuunnitelman tavoitteena on onnettomuuksien määrän vähentäminen ja vakavuusasteen pienentäminen sekä koetun liikenneturvallisuuden parantaminen liikenteen kasvusta huolimatta. Liikenneturvallisuuden kannalta vaarallisia tai vaaralliseksi koettuja paikkoja on selvitetty onnettomuusanalyysin ja kuntalaiskyselyn avulla. Suunnitelman tavoitteena on ollut määritellä toimia, joiden avulla liikenneympäristön turvallisuutta voidaan parantaa. tieliikenteen henkilövahingot iän mukaan mopolla ja henkilöautossa vuosina 2004 ja 2009 Teksti ja kartat: Yhdyskuntateknisten palvelujen osasto 1 6 3 10 Teksti: yhdyskuntateknisten palveluiden osasto kaavio: liikenneturva Salon seudun liikenneturvallisuusvisiot Salon ja Someron liikennejärjestelmä on suunniteltava siten, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti. Turvallisessa ja viihtyisässä liikenneympäristössä liikkuvat noudattavat liikennesääntöjä ja huomioivat muut kulkijat. Asukasmäärään suhteutettuna Salon seudulla tapahtuu 60% enemmän onnettomuuksia kuin koko Suomessa keskimäärin ja 10% enemmän kuin Varsinais-Suomessa keskimäärin. Henkilövahinkoon eli kuolemaan tai loukkaantumiseen johtaneita onnettomuuksia tapahtuu Salon seudulla asukasmäärään suhteutettuna 10% enemmän kuin koko Suomessa keskimäärin ja 6% enemmän kuin Varsinais-Suomessa keskimäärin. Mopo-onnettomuuksien määrä on lisääntynyt nopeasti mopoilun yleistyessä. Suurin osa onnettomuuksista tapahtuu maanteillä (71%). Jalankulun, pyöräilyn ja mopoilun henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet tapahtuivat useammin kaduilla (55%). Kuitenkin kaikki kuolemaan johtaneet onnettomuudet tapahtuivat maanteillä. Henkilövahinkoon johtaneista kevyen liikenteen onnettomuuksista 3/4 tapahtui väylillä joilla nopeusrajoitus oli vähintään 50 km/h. Liikenneonnettomuuksia tapahtuu ikäluokan kokoon suhteutettuna eniten 15-21-vuotiaille nuorille. Nuorten onnettomuudet ovat myös vakavampia kuin aikuisilla. Auto-onnettomuuksissa on mukana poikkeuksellisen paljon myös 16- ja 17-vuotiaita mahdollisesti uusien kuljettajien matkustajina. 9 7 7 5 KATUALUEEN HOITOVASTUU talvikunnossapito Talvikunnossapidon tarkoituksena on pitää kadut ja jalkakäytävät liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä käyttökunnossa talvella. Kunnossapitotehtävät ja -velvollisuudet Talvikunnossapitoon kuuluu lumen poistaminen ja liukkauden torjunta ajoradoilla ja jalkakäytävillä. Talvikunnossapitoon kuluu myös kadun pinnan pitäminen käyttökunnossa, jään poistaminen, liukkauden torjumiseen käytetyn kiviaineksen poistaminen keväällä ja katuojien, sadevesikourujen sekä -kaivojen toimintakuntoisena pitäminen. Talvikunnossapito kuuluu osittain kaupungille ja osittain kadun varrella olevien kiinteistöjen omistajille tai haltijoille.kunnossapitotyöt tehdään katuluokituksen aikatavoitteiden ja olosuhdemääräysten mukaisesti ja töissä noudatetaan lakia: kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta. SALON KAUPUNGIN MATONPESUPAIKAT Halikko Kirkonkylä, Munaojankuja 22 Vaskio, Nuohoojankuja 27 Vartsala, venelaituri, Kaninkolantie 463 Kiikala Suomusjärventie 81 Kisko Toija, Rantatie 13 Kuusjoki Jätevedenpuhdistamo, Vilhelmintie 5 Muurla Kunnanvarasto, Kaukolantie 55 Perniö Kirkonkylä, Joutnantie 45 Tontin omistajan/haltijan velvollisuutena on: huolehtia tonttiliittymään kertyneen aurausvallin poistosta poistaa kiinteistön kohdalta olevalta katukaistalta lumi siellä olevien laitteiden kuten postilaatikoiden,aitojen jne luota. puhdistaa katuoja ja sadevesikouru, liittymärummun aukipitäminen. huolehtia tonttinsa kohdalla olevan jalkakäytävän talvikunnossapidosta. Kunnan velvollisuutena on: huolehtia katujen,kevyenliikenteen väylien ja omien jalkakäytävien talvikunnossapitotehtävistä eli aurauksista,liukkaudentorjunnasta ja lumen poiskuljetuksista. Teijo, jätevedenpuhdistamo, Villniementie Pertteli Kaivola, jätevedenpudistamo, Pappilantie 61 Salo Jätevedenpuhdistamo, Satamakatu 33 Suomusjärvi Jätevedenpuhdistamo, Kurkelantie 1632-1 Särkisalo Kirkonkylä, Ankkuritie 3 Vikailmoitukset ja muut matonpesupaikkaa koskevat yhteydenotot yhdyskuntateknisten palvelujen osastolle numeroon (02)7785301. yhdyskuntatekniset palvelut Kesäkunnossapidon tarkoituksena on pitää katurakenteet ja päällyste liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä käyttökunnossa. Kunnossa- ja puhtaanapitolaki määrää yleiseen käyttöön luovutettujen katujen ja muiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapitovelvollisuuksien jakautumisesta kunnan ja tontinomistajan välillä. Tontinhaltijan velvollisuutena on: vastata tontille johtavan kulkutien (tonttiliittymän) kunnossapidosta viipymättä ilmoitettava kaupungille tai poliisille havaitsemistaan liikennettä vaarantavista päällysteen rikkoutumisista, kuopista ja muista vastaavista puutteista kadun sillä osalla, jonka tontinomistaja on velvollinen pitämään puhtaana sekä ryhdyttävä tarvittaviin väliaikaisiin toimiin liikenteen varoittamiseksi. huolehtia kadun puhtaanapidosta (roskat) kadun puoliväliin saakka. Kunnan velvollisuutena on: vastata kadun rakenteiden kunnossapidosta, kuluneen päällysteen uusimisesta ja vaurioiden korjaamisesta tehdä kuivatuksen kannalta tarpeelliset ojitus- ja rumputyöt vastata sorateiden pinnantasauksesta ja pölynsidonnasta sekä katualueella olevien istutusten, kadun kalusteiden, korokkeiden, suojakaiteiden, liikennemerkkien ja tiemerkintöjen sekä muiden vastaavien laitteiden kunnossapito. PUHTAANAPITO Teksti: yhdyskuntateknisten palveluiden osasto kaavio: ympäristöministeriö / kuntaliitto kesäkunnossapito Tontinhaltijan velvollisuutena on: yleiseen käyttöön luovutetun kadun puhtaanapito tontinrajasta kadun keskiviivaan saakka, kuitenkin enintään 15 metrin etäisyydelle. Puhtaanapitoon kuuluu kadulle kertyneen lian, lehtien, roskien ja irtonaisten esineiden poistaminen katualueelta. tontin rajasta enintään 3 metrin etäisyydelle ulottuvan, tonttiin välittömästi rajoittuvan rakentamattoman viherkaistan ja ojan puhtaanapito ja kasvillisuuden siistinä pitäminen. viherkaistan ollessa leveämpi kuin kolme metriä, pitää katualue puhtaana enintään 24 metrin etäisyydelle tontinrajasta. Tontinhaltijalla ei tällöin ole puhtaanapitovelvollisuutta viherkaistan osalta. Kunnan velvollisuutena on: katualueella olevien kaupungin tekemien istutusten, kadun kalusteiden, korokkeiden, suojakaiteiden, liikennemerkkien ja tiemerkintöjen sekä muiden vastaavien laitteiden kunnossapito. VENEPAIKAT Salon kaupungilla on venepaikkoja Salonjoessa 66 kpl Vuohensaaressa 18 kpl Kokkilassa 25 kpl Vartsalassa 50 kpl Teijolla 9 kpl Vuohensaarentien varressa on veneiden vesillelaskupaikka ja pieni alue veneiden talvisäilytykseen. Venepaikat vuokrataan vuosittain. Vuokrausta hoitaa varikolla varikkopäällikkö Pekka Iltanen (02) 778 5361 tai toimistosihteeri Onerva Korpela (02) 778 5301. Venepaikasta peritään vuokraa Salonjoessa 65,57 euroa ja muualla olevista 118,85 euroa, hintoihin lisätään arvonlisävero. 12 tiedotuslehti tiedotuslehti 13

liikelaitos Salon kaukolämpö ja liikelaitos Salon vesi Rouskis Oy LIIKELAITOSTEN YHTEYSTIEDOT LIIKELAITOS SALO VESI Asiakaspalvelu toimii osoitteessa Satamakatu 9, 24100 Salo. TOIMITUSJOHTAJA Alpo Pauna (02) 778 5000 LIITTYMISASIAT, VEDEN LAATU Vesilaitospäällikkö Kalle Virtanen (02) 778 5701 VESIJOHTOVERKOSTOT, TYÖTILAUKSET Verkostopäällikkö Jarkko Niemi (02) 778 5712 VESILAITOKSEN TEKNIIKKA Vesilaitosesimies Heikki Talviniemi (02) 778 5720 LIITTYMISSOPIMUKSET JA LASKUTUSASIAT Vesihuoltosihteeri Riitta-Liisa Leino (02) 778 5704 OSTOLASKUT JA LASKUTUSASIAT Toimistosihteeri Anne Liukkonen (02) 778 5703 ASIANHALLINTA JA LASKUTUSASIAT Toimistosihteeri Sirpa Tammisto (02) 778 5727 VIEMÄRILAITOSTOIMINTA Satamakatu 33, 24100 Salo Viemärilaitospäällikkö Jyrki Toivonen (02) 778 5801 VIEMÄRILIITTYMISASIAT Kunnossapitopäällikkö Harri Heinonen (02) 778 5802 Harri Heinosen palveluajat ovat Satamakatu 9:ssä tiistaina kello 9.00-11.00 ja torstaina kello 13.00-15.00. VESIHUOLLON VASTUUPÄIVYSTYS (24h) 044 778 5800 LIIKELAITOS SALON KAUKOLÄMPÖ Käyntiosoite: Satamakatu 9, 24100 Salo Postiosoite: PL 77, 24101 Salo TOIMITUSJOHTAJA Alpo Pauna 02 778 5000 LAITOKSEN TOIMINNAN JOHTAMINEN, ENERGIAN HAN- KINTA JA JAKELU, RAKENNUTTAMINEN, SOPIMUSASIAT JA MARKKINOINTI Kaukolämpöpäällikkö Seppo Tukia (02) 778 5601 KAUKOLÄMPÖVERKOSTON SUUNNITTELU, TARKASTUKSET Suunnittelupäällikkö Jyrki Siimesvaara (02) 778 5603 ASIAKASPALVELU JA LASKUTUS Kaukolämpösihteeri Anni Näreoja (02) 778 5605 LÄMPÖKESKUKSET, KULUTUSMITTARIT, ASENNUSTYÖT Kaukolämpöesimies Kalevi Tuomi (044) 778 5612 KAUKOLÄMMÖN PÄIVYSTYS (24h) 044 778 5611 14 LIIKELAITOKSET Salon vesi ja Salon kaukolämpö Kaupungin organisaatioon perustettiin 1.1.2009 kaksi liikelaitosta: Salon Vesi ja Salon Kaukolämpö. Liikelaitokset tuottavat palveluja asiakkailleen ja perivät niistä aiheutuvat kustannukset asiakkailtaan erilaisten maksujen muodossa. Verovaroja ei käytetä liikelaitosten tukemiseen. Kaupunginvaltuusto antaa liikelaitoksille vuosittain taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet. Liikelaitoksia valvovat johtokunnat. Liikelaitos Salon Vesi Kaupungin puhdasvesihuolto perustuu pohjaveden käyttöön. On selvää, että tulevaisuudessakin koko kaupungin puhdasvesihuolto hoidetaan pohjaveden osalta. Kaupungin alueella on yli 40 pohjavesialuetta. Saatava vedenlaatu on poikkeuksetta erinomaista. Vesilaitoksen myynti asiakkaille vuodessa on 2,8 milj.m3 eli 7700 m3/vrk. Kunnallisen puhdasvesihuollon piirissä on 45000 asukasta. Puhdasvesihuollon tärkein tehtävä on huolehtia siitä, että asiakkaille on puhdasta vettä riittävät määrät nyt ja tulevaisuudessa, sekä varmistaa veden laadun korkea taso. Vesihuollon toinen osa viemärilaitos huolehtii jätevesien johtamisesta viemäriverkoston avulla ja jätevesien puhdistamisesta. Kaupungin alueella on 8 jätevedenpuhdistamoa. Suurin puhdistamo on Salon keskusjätevedenpuhdistamo, mihin tulevat Salon keskusta-alueen, Halikon, Perttelin, Kiikalan ja Suomusjärven alueiden jätevedet. Tulevaisuudessa on tarkoitus tänne keskittää mahdollisimman laajasti koko kaupungin jätevesien puhdistus. Suuressa keskuspuhdistamossa jätevesien puhdistusaste saadaan paremmaksi. Ympäristölupaviranomaisten puhdistusvaatimukset kiristyvät jatkuvasti. Puhdistusvaatimukset on mahdollista saavuttaa myös tulevaisuudessa keskuspuhdistamon avulla. Uusi jätevesien lupa-anomus on aluehallintoviranomaisten käsittelyssä. Puhdistusvaatimustasot edellyttävät noin 95 %:n puhdistustehoa. Kunnallisen viemäriverkon piirissä on tällä hetkellä 38000 asukasta. Liikelaitos Salon Veden kustannukset muodostuvat laitosten ja verkostojen päivittämisestä, käyttömenoista sekä pääomamenoista seuraavasti: Käyttömenot Pääomamenot/-poistot Korvaus kaupungille (2 %) 3,9 milj. euroa 3,2 milj. euroa 0,8 milj. euroa Yhteensä 7,9 milj. euroa (alv 0 %) Kaikki yo. menot peritään asiakkailta käyttömaksuilla, joita ovat kulutus-, perus- ja liittymismaksut. Liikelaitoksen saneeraus- ja uusinvestoinnit ovat noin 3,0 milj. euroa vuodessa. Henkilökuntaa Salon Vedessä on 32. Liikelaitos Salon Kaukolämpö Kaukolämpö toiminta alkoi Salossa vuonna 1978. Kaukolämpö tuli Saloon väittelyjen saattelemana, vaikka sen järkevyys periaatteessa myönnettiin. Tärkein huolenaihe oli tietenkin raha ja päätöstä tehtäessä kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti ponnen, että toiminnan tulee olla pitkällä tähtäimellä itsensä kannattavaa. Tähän tavoitteeseen on myös päästy sen jälkeen, kun kaukolämpöverkko alkoi laajentua 1980 -luvun puolenvälin jälkeen. Itsekannattavuus tarkoittaa sitä, että lämmön käyttäjät kustantavat kaikki kaukolämpötoiminnasta aiheutuvat kustannukset, eikä siihen sijoiteta verovaroja. Em. periaate korostuu entisestään, kun 1.1.2009 alkaen kaukolämpöä varten perustettiin Liikelaitos Salon Kaukolämpö. Nykyään pääosa (90 %) salolaisten käyttämästä kaukolämmöstä tehdään Vapo Oy:n voimalaitoksessa. Yhteistyö alkoi jo vuonna 1986. Kesäaikaisen lämmön kaupunki tuottaa itse, samoin kaupunki huolehtii tarvittavan vara- ja huippulämmön tuotannosta omilla ns. siirrettävillä lämpökeskuksilla. 1.1.2009 alkaen kaukolämpölaitokseen liitettiin Perniön ja Perttelin alueiden kaukolämpölaitokset. Liikelaitos Salon Kaukolämmön osalta voidaan esittää seuraava yhteenveto: Liikevaihto 12.0 milj. euroa (alv 23 %) Kaukolämmön keskihinta 6,7 snt / kwh Kaukolämpöverkon pituus 90 km Myyty energia 186 GWh Verkon piirissä 13000 asukasta Lämmitettävää tilaa 6,2 milj m3 Kaukolämpöverkkojen lukumäärä 3 kpl Henkilökunta 8 henk. Lämmön jakelun osuudet: - Asuintalot 49 % - Teollisuus 17 % - Liikerakennukset 13 % - Sairaalat, koulut yms. 21 % Tekstit: alpo pauna kuva: kalevi tuomi Kaukolämpö on ympäristöystävällinen ja energiatehokas lämmön ja sähkön tuotantotapa, jossa eri polttoaineiden energiasisältö hyödynnetään noin 90 %:sti. Samasta polttoainemäärästä voidaan tuottaa sähköä ja lämpöä enemmän kuin sähköä yksistään. Salon kaukolämpölaitos on edelläkävijä ilmastomuutoksen torjunnassa. Kaukolämmön avulla tuotetaan jo noin 70 % kaukolämmöstä muilla kuin fossiilisilla polttoaineilla. Kaukolämpötoiminta on laajentunut voimakkaasti viime vuosina, esim. tarvittava lämpötehon kasvu vuonna 2010 on noin 5 %. Lähivuosille ennustetaan myös tasaista kasvua. Em. johdosta Liikelaitos Salon Kaukolämpö on uuden edessä eli liikelaitos joutuu selvittämään lisälämmön tuotantovaihtoehtoja. TOIMIVA JÄTEHUOLTO ON YHTEISTYÖTÄ Jätehuolto on monen eri tahon yhteistyötä. Lyhyesti sanottuna kunta päättää, Rouskis järjestää ja asukas käyttää. Jätehuollon kokonaisuudessa tärkeässä roolissa ovat myös jätteenkuljettajat ja jatkokäsittelijät. Lisäksi yhteistyötä tehdään eri toimijoiden, kuten valtion viranomaisten, oppilaitosten, toisten jätelaitosten, yhdistysten ja muiden yritysten kanssa. Kiristyvä lainsäädäntö luo omat haasteensa jätehuollon kentälle. Rouskis - jätehuollon järjestäjä ja kehittäjä Rouskis tarjoaa kaikille alueen asukkaille monipuolisia jätehuoltopalveluita. Rouskis neuvoo ja tiedottaa jätehuoltoasioissa, vastaanottaa jätteitä Salon, Paimion, Kemiönsaaren ja Perniön jäteasemilla, ylläpitää hyötyjätepisteverkostoa kotitalouksille, järjestää ongelmajätteiden keräyksen ja hoitaa alueen yhteistä kaatopaikkaa Korvenmäen jäteasemalla. Lisäksi Rouskis pitää rekisteriä asukkaiden jätehuoltosopimusten seuraamiseksi. Rouskiksen tehtävänä on myös olla selvillä lainsäädännön muutoksista ja kehittää toiminta-alueen jätehuoltoa lakien edellyttämään suuntaan. Rouskiksen kehitystyön taustalla ovat valtakunnalliset tavoitteet, jotka tähtäävät materiaalikierrätyksen ja energiahyödyntämisen lisäämiseen. Tavoitteiden mukaan kotitalouksissa syntyvien paperin, kartongin, lasin ja metallin kierrätystä tulisi lisätä. Energiahyödyntämisen lisääminen tarkoittaa näillä näkymin sitä, että sekajäte poltetaan jätevoimalassa. Asukas ei muutosta juuri huomaa. Jäteauto kuljettaa keräämänsä sekajätteet kaatopaikan sijaan jätevoimalaan. Taloudellisen ja ympäristöystävällisen käsittelyvaihtoehdon löytäminen vaatii Rouskiksen oman selvitystyön lisäksi ulkopuolista konsultointiapua. Valmistumassa olevaan ympäristövaikutusten arviointiohjelmaan ovat myös asukkaat voineet vaikuttaa. Energiahyödyntämiseen liittyvä ympäristövaikutusten arviointiselostus on tarkistusta vaille valmis. Hankekokonaisuudessa arvioitavana ovat jätevoimala, biokaasulaitos, kierrätyspolttoainetta valmistava laitos sekä kaatopaikkojen laajennusalueet. Hankkeiden toteutuminen monipuolistaisi jätteiden käsittelymahdollisuuksia. Paikallinen käsittely lyhentäisi jätteiden kuljetusmatkoja ja myös taloudellinen hyöty jäisi omalle alueelle. Asukas - jätehuollon palveluiden käyttäjä Asukkaalla on tärkeä rooli jätehuollon palveluiden käyttäjänä. Rouskiksen tarjoamat palvelut ovat kaikkien alueen asukkaiden käytössä. Asukas voi viedä hyötyjätepisteille paperia, lasia ja metallia. Joillakin pisteillä on astia myös keräyskartongille. Alueen neljä jäteasemaa ottavat vastaan kaikenlaista jätettä, kuten rakennusjätettä, käyttökelvottomia huonekaluja, rikkinäisiä kodinkoneita ja muuta elektroniikkaromua sekä ongelmajätteitä. Teksti: Katariina humalamäki kuva: arto mäkinen R ouskis on kuntaomisteinen jätehuoltoyhtiö, joka toteuttaa laissa määriteltyjä jätehuoltotehtäviä omistajakuntien puolesta. Rouskiksen vastuulla on asumisen ja julkisen toiminnan jätehuolto. Yhtiön omistavat Salo, Paimio, Kemiönsaari ja Sauvo. Palvelujen tuottamiseen ei käytetä verorahoja, vaan jätehuollon kustannukset katetaan jätteenkäsittelymaksuilla. Kaikilla asuinkiinteistöillä tulee olla sekajäteastia lajittelun jälkeen jäljelle jäävälle kotitalousjätteelle. Salossa sekajäteastian tyhjentämisestä sovitaan asuinpaikasta riippuen joko yksityisen jätteenkuljetusyrityksen tai Rouskiksen kanssa. Entisten Salon, Halikon, Kiikalan, Kuusjoen, Muurlan, Perniön, Perttelin ja Suomusjärven kuntien alueella asuvat tekevät sopimuksen yksityisen kuljetusyrittäjän kanssa. Salon Kiskossa ja Särkisalossa asukas tilaa tyhjennyspalvelut suoraan Rouskiksesta. Kunta - valvova viranomainen Jätehuollon tehtäväkenttä käsittää palvelu-, viranomais- ja valvontatehtäviä. Kunnat ovat antaneet jätehuollon palvelutehtävät Rouskiksen hoidettavaksi. Kuntien vastuulle jäävät jätehuollon viranomais- ja valvontatehtävät, joita kunnat eivät voi siirtää yhtiölle. Kunta muun muassa päättää jätetaksoista ja käsittelee jätemaksuja koskevat muistutukset. Kunta seuraa, että kaikki alueen asukkaat ovat järjestetyn jätehuollon piirissä ja valvoo jätehuoltomääräysten noudattamista. Kaikista jätehuoltoon liittyvistä väärinkäytöksistä, esimerkiksi ympäristön roskaantumistapauksista, tuleekin ottaa yhteyttä kuntaan. Kuntien ja Rouskiksen välinen työnjako on määritelty tarkemmin valtuuston hyväksymässä jätepoliittisessa ohjelmassa. Ohjelmaa päivitetään parhaillaan Rouskiksen ja omistajakuntien yhteistyönä. Tulevissa kokouksissa mietitään, millaiseen palvelutasoon kuntalaisten jätehuollossa tulevaisuudessa pyritään. Asukkaat voivat vaikuttaa käynnissä olevaan jätepoliittisen ohjelman päivitystyöhön antamalla palautetta Rouskiksen kotisivujen kautta sekä osallistumalla syksyllä järjestettävään yleisötilaisuuteen. Uusi jätepoliittinen ohjelma on tarkoitus saada valmiiksi tämän vuoden aikana. Lisätietoja www.rouskis.fi ROUSKIKSEN YHTEYSTIEDOT ROUSKIS OY Helsingintie 541, 24100 Salo Toimisto ma-to klo 8-16, pe klo 8-14.45 Keskus puh. (02) 727 6800 Faksi (02) 727 6810 Jäteneuvonta puh. (02) 727 6838 www.rouskis.fi rouskis@rouskis.fi jateneuvonta@rouskis.fi asiakasrekisteri@rouskis.fi (os.muutokset ja tyhjennykset) KORVENMÄEN JÄTEASEMA Helsingintie 541, Salo Ma klo 7-19, ti-pe 7-17 Lisäksi pienille jäte-erille huhti-lokakuussa parittomien viikkojen lauantait klo 9-12 Jätteen vastaanotto puh. (02) 727 6803 vaaka@rouskis.fi KEMIÖNSAAREN PIENJÄTEASEMA Storkärrintie 73, Genböle To klo 13-19 Uudet aukioloajat 1.4.2011 alkaen: to klo 12-19 Lisäksi huhti-lokakuussa ma klo 10-14 sekä parillisten viikkojen lauantait klo 9-11 PAIMION PIENJÄTEASEMA Muurassuontie 4, Rivonmäki Ti klo 13-19, ke klo 9-13 sekä huhti-lokakuussa parillisten viikkojen lauantait klo 13-15 PERNIÖN PIENJÄTEASEMA Katajarannantie 7 (jätevedenpuhdistamo) Ke klo 15-18 ROUSKIKSEN PALVELUT JÄTENEUVONTA JA TIEDOTUS Oppaita ja lajitteluohjeita Neuvontatilaisuudet jäteasemalla tai tilaajan luona Lainattavia jäteaiheisia materiaaleja Yrityksille jätehuoltoselvityksiä HYÖTYJÄTEPISTEET Kotitalouksille yli 70 hyötyjätepistettä Astiat paperille, pienmetallille ja lasille sekä joissakin pisteissä kartongille JÄTTEIDEN VASTAANOTTO JÄTEASEMILLA Korvenmäen jäteasema, Salo Paimion, Kemiönsaaren ja Perniön pienjäteasemat JÄTTEIDEN KÄSITTELY JA HYÖDYNTÄMINEN Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen Jätteiden toimittaminen jatkokäsittelyyn Jätteiden turvallinen loppusijoitus Pilaantuneiden maiden käsittely Biokaasuvoimala kaatopaikkakaasun hyödyntämiseen KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS Kuljetusten kilpailuttaminen asukkaiden ja julkisen toiminnan puolesta Asiakastietojen ylläpito kiinteistötieto-ohjelmassa Jätteiden keräys ja kuljetus suoraan kiinteistöiltä tai sekajätteen keräys ja kuljetus yhteisistä aluekeräysastioista Jätteiden keräys ja kuljetus yritysasiakkailta JÄTTEIDEN NOUTOPALVELU Yksittäisten jäte-erien nouto suoraan asiakkaalta Tietoturvamateriaalin nouto ja toimittaminen tuhottavaksi Lääkejätteiden nouto apteekeista ja toimittaminen käsittelyyn Kunnissa kiertävät jätekeräykset MYYNTI JA VUOKRAUS Jäteastioiden ja kompostoreiden myynti Jäteastioiden ja vaihtolavojen vuokraus tiedotuslehti tiedotuslehti 15

tilapalvelut TILAPALVELUIDEN YHTEYSTIEDOT tekninen virasto käyntiosoite: Hornintie 2-4, 24800 Halikko postiosoite: PL 77, 24101 Salo TILAPALVELUJOHTAJA Harri Elomaa (02) 778 5302 KAUPUNGIN TekstiT: talonsuunnitteluyksikkö kuvat: SALON KAUPUNKI / TILAPALVELUT RAKENNUSHANKKEET Tilapalvelut hallinnoi ja ylläpitää kaupungin omistamia julkisia rakennuksia sekä rakennuttaa peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeita. Kaupungintalo Kaupungintalo rakenteilla Kaupungin hallinnon tilatarpeiden kasvaessa eri yksiköitä on sijoitettu kaupungin hallussa oleviin vanhoihin rakennuksiin tai hankittu vuokratiloja yksityisiltä markkinoilta. Hajallaan olevat tilat ovat heikentäneet asiakaspalvelua, tuoneet tarpeetonta tehottomuutta eri hallintoyksiköiden väliseen yhteistyöhön ja aiheuttaneet huomattavia vuokraja ylläpitokuluja. Kaupunginvaltuusto hyväksyi joulukuussa 2009 talousarvion vuodelle 2010, johon sisältyi myös määräraha uuden kaupungintalon rakentamiseen. Rakennustyöt alkoivat maaliskuussa 2010. Rakennus on valmis syksyllä 2011 ja otetaan käyttöön loka-marraskuussa 2011. Hermannin koulun peruskorjaus valmistuu kesään mennessä Koulutilojen peruskorjausurakat käynnistyivät syyskuussa 2009. Rakennustyöt ovat edenneet toteutuksen 2. vaiheeseen aikataulussaan. Koko remontin ajan noin puolet koulun tiloista on ollut opetuskäytössä. Kaikkiin koulun tiloihin on tehty perusteellinen kunnostus: vesi- ja viemärijohdot uusittu samoin sähköjärjestelmät. Koulun ilmanvaihtojärjestelmät on rakennettu kokonaan uudelleen. Pääsisäänkäynnin yhteyteen on rakennettu hissi ja kaikki luokkatilat on uusittu täysin. Pihaalueelle on rakennettu uusi teknisen työn opetusrakennus ja välituntipiha istutuksineen on kunnostettu. Koko hanke valmistuu kesään mennessä, joten syyslukukausi voidaan aloittaa täysin uusituissa tiloissa. Lastensuojelun monipalveluyksikön uudisrakennus Lastensuojelun monipalveluyksikön uudisrakennus Ollikkalan koulu peruskorjataan Hermannin koulu Ollikkalan koulu Kevään 2011 aikana käynnistyy lastensuojelun monipalveluyksikön rakentaminen. Kerrosalaltaan 500 m2:n puurakenteinen uudisrakennus valmistuu vuoden 2011 aikana Moision kaupunginosaan (Anjalankatu 13). Rakennukseen tulee tiloja lastensuojelun ja perhekuntoutuksen käyttöön. Ollikkalan koulu on laajan peruskorjauksen tarpeessa. Vuonna 1979 valmistunut koulurakennus ei ole vuosien saatossa saanut osakseen peruskiinteistönhuoltoa kattavampia korjaus- ja perusparannustoimenpiteitä. Rakennus korjataan kattavasti aina ulkoseinärakenteita myöten. Rakennuksessa toimii jatkossakin päiväkoti, kuntosali ja nuorisotilat. Hankkeen rakennussuunnittelu on käynnistynyt ja varsinaiset rakennustyöt alkavat vuonna 2012. TekstiT: talonsuunnitteluyksikkö kuvat: SALON KAUPUNKI / TILAPALVELUT KAUPUNKI MYY KIINTEISTÖJÄ Kymmenen Salon seudun kuntaa yhdistyi uudeksi Salon kaupungiksi vuoden 2009 alussa. Toimintojen yhteensovittamisesta johtuen osa uuden kunnan omistamista kiinteistöistä on mahdollista myydä. Myytäväksi on tulossa mm. vanhoja kouluja, asuinrakennuksia ja vapaa-ajan kohteita. Kuluvan vuoden aikana myyntikohteiden tarkempi määrittely täsmentyy. Lisätietoja asiasta voi tiedustella tilapalveluiden isännöintitoimistosta p. (02) 778 5501, Kalevi Paarma, isännöitsijä. Tämän julkaisun kuvissa on esitetty joitakin esimerkkejä jo myytävistä kohteista, lisää kohteita on tulossa myyntiin myöhemmin. 1 Inkereen koulu osoite: Opintie 1, 25190 Pertteli kivirakenteinen rakennusala 413 m2, kerrosala 896 m2, huoneistoala 1192 m2 + asunnot 2 h + k 55 m2, 1 h+ k 33,5 m2 ja 1 h + k 34 m2, tilavuus 4336 m3 lisäksi wc-rakennus ja talousrakennukset 2 Ylikulman koulu osoite: Ylikulmantie 730, 25340 Kanunki puurakenteinen kouluosan huoneistoala 1038 m2, asunto 58 m2, tilavuus 3394 m3 1 2 16 tiedotuslehti